Tienpidon rahoitukseen on luvassa tuntuva korotus

Timo Mäkikyrö
Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Maamme hallitus sopi viime viikolla vuoden 2020 budjettiesityksen yhteydessä perusväylänpidon rahoituksen pysyvästä 300 miljoonan euron tasokorotuksesta. Tämä tasokorotus tarkoittaa noin 30 %:n lisäystä maanteiden, rautateiden ja meriväylien vuosittaiseen rahoitukseen. Korotuksen ansiosta myös ELY-keskuksille osoitettu tienpidon rahoitus tulee nousemaan merkittävästi, mutta tarkempia lukuja ei tässä vaiheessa ole vielä esitettävissä.

Hallitus sopi budjettiesityksen yhteydessä myös useista pienistä liikenneverkon parantamishankkeista eri puolilla Suomea. Hankkeilla edistetään kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueelle näistä kohteista sijoittuvat kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseen tähtäävät hankkeet valtatiellä 5 Kajaanin Jormualla sekä Kuusamossa (Evakkotaival/ Järvenpääntie) ja valtatiellä 6 Sotkamon Kontinjoella. Lisäksi kantatien 63 Sievi – Ylivieska välin kunnostus sai rahoituksen. Kevyen liikenteen olosuhteita parantavien kohteiden saaminen toteutukseen on erittäin tervetullutta, sillä vastaavia kohteita on viime vuosina toteutettu lähinnä kuntien rahoituksella.

Viime vuosina on perustienpidon niukkaa rahoitusta paikattu erilaisilla teemapaketeilla, joista viimeisin oli Sipilän hallituksen toteuttama korjausvelkarahoitus. Kaikki lisärahoitus tienpitoon on ollut toki tervetullutta, mutta tienpitäjälle sekä alalla toimiville yrityksille – suunnittelukonsulteille ja urakoitsijoille – rahoituksen tempoileva vaihtelu on aiheuttanut haasteita. Hallituksen budjettiesityksessä onkin keskeistä se, että rahoitustason nostoa esitetään nyt pysyvänä. Tienpidossa voidaan toimintaa ja toimenpiteitä suunnitella nyt pitkäjänteisesti. Tieverkon korjaustoimenpiteitä voidaan suunnitella kestävämpien ratkaisujen pohjalle, joten esimerkiksi päällystystöiden yhteydessä voidaan kunnostaa aikaisempaa enemmän myös tierakenteita. Lisäksi rahoitus mahdollistaa kunnostustoimia myös alempiluokkaisilla teillä, joita on jo pitkään pidetty kulkukelpoisina lähinnä päällysteiden reikiä paikkaamalla. Tulevina vuosina tienparannustöitä tehdään siis eri puolilla toimialuettamme aikaisempaa enemmän. Kunnostustöiden lisäksi ELY-keskuksen tarvelistalla ja kuntien toiveissa on edelleenkin lukuisia pieniä hanke-ehdokkaita, ennen kaikkea kevyen liikenteen väyliä. Toivottavaa on, että näiden pienten uudisrakentamiskohteiden toteuttaminen lähitulevaisuudessa tulee myös mahdolliseksi.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen käynnistyy

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti kesäkuussa ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta. Suunnitelma luo lähtökohdat koko Suomen liikenneverkon ja liikenteen palveluiden kehittämiselle. Suunnitelman valmistelua ohjaa ministeri Sanna Marinin johtama parlamentaarinen työryhmä. Pitkäjänteisellä yli hallituskausien ulottuvalla 12-vuotisella suunnitelmalla varmistetaan, että liikennejärjestelmän kehitys on ennakoitavaa niin ihmisten, yritysten kuin julkisen sektorin näkökulmasta.

Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Kainuun liitto ovat yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa laatineet maakunnalliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat, jotka on hyväksytty maakuntien toimesta äskettäin. Suunnitelmissa esitetään maakuntien liikennejärjestelmän kehittämisen painotukset sekä keskeisimmät liikenteen kehittämishankkeet. Kyseiset suunnitelmat toimivat myös syötteinä valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluun.

Valtakunnallisen ja kokonaan uuden liikennejärjestelmäsuunnitelman vaatima työ on valtava ja laatimisprosessiin liittyy monia haasteita. Etukäteen voi arvioida, että suunnitelman valmisteluun liittyvä vuoropuhelu ei ole haasteista pienimpiä. Suunnitelman laatimisen aikainen vuoropuhelu ja sen onnistuminen voi olla yksi keskeinen tekijä siinä, millaisen profiilin uusi suunnitelma saa suunnittelujärjestelmässämme. Joka tapauksessa uusi suunnittelutaso on merkittävä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen liittyvä edistysaskel maassamme.

Kohti 75 prosentin työllisyysastetta

Petri Keränen
Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Hallituskauden tavoitteeksi on asetettu työllisyysasteen nostaminen 75 %:iin. Tämän saavuttaminen nähdään kynnyskysymyksenä sille, että tulevaisuudessa voidaan kasvattaa valtion menoja mm. koulutukseen, eläketurvaan ja vaikkapa liikenneväyläinvestointeihin.

Tavoite on kova ja haastava. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää työllisyyden paranemista kaikissa ikäryhmissä. Pitkäaikaistyöttömyyttä pitää saada vähemmäksi. Ulkomaalaistaustaisten työllisyys on saatava nykyistä paremmaksi. Osatyökykyiset on saatava paremmin mukaan työelämään. Kaiken kaikkiaan työmarkkinan on mahdollistettava työllistyminen nykyistä paremmin ja nopeammin.

Työmarkkinan toimivuuteen vaikutetaan sekä työvoimapolitiikan että elinkeinopolitiikan toimin. Keskityn tässä kirjoituksessa enemmän työvoimapolitiikan toimiin.

Pohjois-Pohjanmaallakin työnhakijoille tullaan tarjoamaan enemmän henkilökohtaisia palveluja sekä työvoimapoliittisia koulutuksia ja valmennuksia. Pyrimme myös löytämään täsmä- ja rekrykoulutuksia, joiden avulla pystymme kouluttamaan työnhakijoita lyhytkestoisin valmennuksin niin, että osaaminen vastaa paremmin yritysten tarpeisiin. Myöskin oppisopimus tullaan ottamaan laajemmin käyttöön.

Palkkatuen käyttöä tullaan lisäämään. Erityisen tärkeää olisi löytää palkkatukipaikkoja yksityisistä yrityksistä, koska sitä kautta työllistyminen pysyviin työsuhteisiin on todennäköisempää kuin julkisten organisaatioiden ja järjestöjen palkkatukipaikoista.

Tavoitteena on myös löytää uusia keinoja helpottaaksemme yksinyrittäjien siirtymistä työnantajiksi. Palkkatuen laajentaminen tai jonkinlainen rekrytoinnin määräaikainen tuki voisivat kannustaa palkkaamaan ensimmäinen työntekijä.

Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämän näkymät ovat edelleen hyvin positiiviset, vaikka joitakin kasvun vauhtia hidastavia tekijöitä on näkyvissä. Avoimia työpaikkoja on runsaasti. Meillä on työvoimapulaa monilla aloilla, mm. ICT-sektorilla, rakennusalalla, majoitus- ja ravintola-alalla, metalli- ja konepajateollisuudessa, kuljetusalalla sekä SOTE-sektorin tehtävissä. Samaan aikaan meillä on kuitenkin työttömänä näiden alojen osaajia. Työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa. Syynä voivat olla maantieteelliset tekijät, mutta myöskin osaamisen kapeus tai vanhentuminen. Tähän ongelmaan kaivataan ratkaisuja erityisesti koulutuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyöllä. Työvoimaa tarvitaan lisää, myös ulkomailta. Tämä edellyttää työlupaprosessien nopeuttamista ja mielestäni myös tarveharkinnan poistamista useilta toimialoilta.

ELY-keskuksen ja TE-toimiston keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat kunnat. Olemme tehneet työllisyysasioiden kumppanuussopimuksen Oulun kaupungin, KELAn ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa. Sopimuksessa on määritelty yhteiset tavoitteet ja työllisyyden edistämisen painopistealueet. Sopimuksen pohjalta aloitetaan konkreettisten toimien valmistelu. Sopimukseen sisältyvät jo käynnistymisvaiheessa olevat kokeilut nuorten työllisyyden parantamiseksi ja ICT-sektorin rekrytointipalvelu.

Tulemme käynnistämään uusimuotoiset kuntakokeilut, joissa valitun kohderyhmän työllisyyspalvelut kootaan yhteen organisaatioon ja sitä kautta haetaan entistä parempaa asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta. Kokeilussa tullaan siirtämään kunkin toimijan resursseja, niin henkilöstöä kuin rahaakin, yhteiseen toimintamalliin ja –organisaatioon. Eräs keskeinen liittymäpinta on työllisyyspalveluiden ja SOTE-palveluiden rajapinta. Vaikeammin työllistyvien palvelupolku työmarkkinoille alkaa useasti sosiaali- ja terveyspalveluilla, joten koko palveluketju ja tuotteistus on saatava tukemaan työllistymistä.

Uusissa kokeiluissa on varmasti monia vaikeuksia, samoja, joihin törmättiin ja aiemmin maakuntauudistusta suunniteltaessa. Esiin nousevat varmasti resurssien jako, asiakkaita koskevan tiedon siirtyminen palveluiden ja organisaatioiden välillä, SOTE- ja työllisyyspalveluiden kytkentä sekä hankintalainsäädäntö, vain muutamia mainitakseni. Kuitenkin meidän on nyt suhtauduttava näihin mieluummin haasteina ja jopa mahdollisuuksina kuin ongelmina. Uskon, että löydämme yhteisen tahtotilan ja ratkaisut yhdessä kuntien kanssa. Palvelujen toteuttamiseen tarvitaan yksityisiä palveluntuottajia.

Pohjois-Pohjanmaalla tehdään paljon työllisyyspolitiikan toimia EU:n rahoituksella. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kautta rahoitetaan monenlaisia projekteja työllisyyden parantamiseksi. Miten näiden projektien kokemukset ja hyödyt saataisiin paremmin kaikkien tietoon ja hyvät käytännöt koko maakunnan laajuiseksi? Koordinaatiota ja toimijoiden yhteistyötä pitää kehittää. Toivoisin, että myös projektien valmistelijatahot verkostoituisivat jo hankkeiden hakemusvaiheessa. Verkottuminen myös yli julkisten toimijoiden, järjestötoimijoiden ja yksityisten toimijoiden rajojen varmasti parantaisi vaikuttavuutta ja kenties voisi synnyttää myös uutta liiketoimintaa alalle.

Haluamme siis tehdä tavoitteen saavuttamiseksi yhteistyötä kuntien, oppilaitosten ja palveluntuottajien kanssa. Järjestämme 7.-8.10. Kalajoella Työllisyysforumin, johon on kutsuttu yhteistyökumppaneitamme, erityisesti kuntien työllisyyspalveluja järjestäviä tahoja. Uskomme, että yhdessä keinoja miettien ja toimia tehden tavoite, 75 % työllisyysaste, on saavutettavissa.

Kotia rakentamassa – maahanmuuttajapalvelut juhlistivat pyöreitä vuosia

Koti on siellä missä sydän on. Useamman kerran muuttaneena tiedän kokemuksesta, ettei sydän siirry yhtä nopeasti kuin ihminen itse.

Jos joutuu vaihtamaan asuinpaikkaa, maata tai jopa maanosaa oman halun sijaan pakon edessä, on vielä vaikeampi tuntea olevansa kotona. Kaipaus kotiin ja suru yhdistettynä valtavaan määrään uusia asioita eivät tee prosessista helppoa. Jos yhtälöön kuuluu vielä ero läheisistä tai yksinäisyys, niin vaikeuskerrointa on lisää.

Viime viikolla vietettiin kahden maakuntakeskuksen juhlavuotta. Sekä Kajaanin että Oulun kaupunkien maahanmuuttajapalvelut juhlistivat pyöreitä vuosia. Kajaanissa pakolaisten vastaanotto aloitettiin 20 vuotta sitten, kun taas Oulu otti vastaan ensimmäiset vietnamilaiset pakolaiset kymmenen vuotta aiemmin. Kaupunkien tekemä humanitaarinen työ on ollut pitkäjänteistä ja avarasydämistä. Pitkän linjan kotouttamisen ammattilaisina kaupungit ovat jakaneet osaamistaan myös muille kunnille niin omassa maakunnassaan kuin niiden ulkopuolellakin. Työtä on tehty ammattitaidolla.

Kuntien maahanmuuttajapalveluiden keskeinen tehtävä on saada muuttajat tuntemaan olevansa kotona. Siihen liittyy konkreettisia asioita, kuten asunnon hankkiminen ja kalustaminen tai vaikkapa lähikirjastoon ja kauppaan tutustuminen. Tärkein osa on kuitenkin muuttajan oman henkisen prosessin tukeminen. Kotouttamisessa mukana olevien työntekijöiden tuella kootaan niitä tietoja, taitoja ja verkostoja, joiden kautta muuttaja tuntee pärjäävänsä yhteiskunnassamme ja tuntee olonsa turvalliseksi. Turvallisuus on tila, jonka nojalla voi olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja sitä kautta rakentaa tunteen osallisuudesta. Kotoutumisessa onkin kyse juuri tästä: muuttajan omasta joukkoon kuulumisen kokemuksesta. Voit tuntea olevasi kotona ollessasi ’yksi meistä’ ulkopuolisuuden sijaan.

Kajaanin ja Oulun kaupungin työntekijät ovat saaneet olla mukana monen ihmisen arjessa. Työn ainutkertaisuus korostuu suoraan pakolaisleireiltä tulevien kiintiöpakolaisten kohdalla, kun työntekijät pääsevät seuraamaan heidän ensi hetkiään Suomessa ja uudessa kodissaan. Aina joskus entisiin asiakkaisiin törmää vuosien jälkeen sattumalta kadulla, kaupassa tai vaikkapa yleisötapahtumassa. Alkuvaiheen kotoutumisessa mukana olevat ihmiset ovat asiakkaille tärkeitä. Kiitollisuus on valtaisaa. Ammattilaiset tekevät työtään, mutta asiakkaalle välittyy kokemus siitä, että juuri hänen avuksensa tehdään niin paljon, että sen täytyy tulla sydämestä. Kotouttamistyöntekijän mieltä lämmittää havaita, miten pitkälle ihmiset vuosien varrella ovat päässeet. Haastavistakin tilanteista lähteneet asiakkaat ovat voineet rakentaa itselleen ja läheisilleen hyvän elämän ja kodin.

Oman kokemuksen myötä olen todennut, että sydän voi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa. Vaikka rakkaus ja kaipaus yhteen paikkaan on aina läsnä, voi tuntea olevansa kotona toisaallakin. Lämmin kiitos ELY-keskuksen puolesta Kajaanin ja Oulun kaupunkien maahanmuuttajapalveluille! Teidän työ mahdollistaa sen, että uusien kaupunkilaisten sydän voi olla kotona Suomessa, vaikka se on myös siellä jossain muualla.

Maahanmuuttopäällikkö Hanna Määttä