
Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Maamme hallitus sopi viime viikolla vuoden 2020 budjettiesityksen yhteydessä perusväylänpidon rahoituksen pysyvästä 300 miljoonan euron tasokorotuksesta. Tämä tasokorotus tarkoittaa noin 30 %:n lisäystä maanteiden, rautateiden ja meriväylien vuosittaiseen rahoitukseen. Korotuksen ansiosta myös ELY-keskuksille osoitettu tienpidon rahoitus tulee nousemaan merkittävästi, mutta tarkempia lukuja ei tässä vaiheessa ole vielä esitettävissä.
Hallitus sopi budjettiesityksen yhteydessä myös useista pienistä liikenneverkon parantamishankkeista eri puolilla Suomea. Hankkeilla edistetään kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueelle näistä kohteista sijoittuvat kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseen tähtäävät hankkeet valtatiellä 5 Kajaanin Jormualla sekä Kuusamossa (Evakkotaival/ Järvenpääntie) ja valtatiellä 6 Sotkamon Kontinjoella. Lisäksi kantatien 63 Sievi – Ylivieska välin kunnostus sai rahoituksen. Kevyen liikenteen olosuhteita parantavien kohteiden saaminen toteutukseen on erittäin tervetullutta, sillä vastaavia kohteita on viime vuosina toteutettu lähinnä kuntien rahoituksella.
Viime vuosina on perustienpidon niukkaa rahoitusta paikattu erilaisilla teemapaketeilla, joista viimeisin oli Sipilän hallituksen toteuttama korjausvelkarahoitus. Kaikki lisärahoitus tienpitoon on ollut toki tervetullutta, mutta tienpitäjälle sekä alalla toimiville yrityksille – suunnittelukonsulteille ja urakoitsijoille – rahoituksen tempoileva vaihtelu on aiheuttanut haasteita. Hallituksen budjettiesityksessä onkin keskeistä se, että rahoitustason nostoa esitetään nyt pysyvänä. Tienpidossa voidaan toimintaa ja toimenpiteitä suunnitella nyt pitkäjänteisesti. Tieverkon korjaustoimenpiteitä voidaan suunnitella kestävämpien ratkaisujen pohjalle, joten esimerkiksi päällystystöiden yhteydessä voidaan kunnostaa aikaisempaa enemmän myös tierakenteita. Lisäksi rahoitus mahdollistaa kunnostustoimia myös alempiluokkaisilla teillä, joita on jo pitkään pidetty kulkukelpoisina lähinnä päällysteiden reikiä paikkaamalla. Tulevina vuosina tienparannustöitä tehdään siis eri puolilla toimialuettamme aikaisempaa enemmän. Kunnostustöiden lisäksi ELY-keskuksen tarvelistalla ja kuntien toiveissa on edelleenkin lukuisia pieniä hanke-ehdokkaita, ennen kaikkea kevyen liikenteen väyliä. Toivottavaa on, että näiden pienten uudisrakentamiskohteiden toteuttaminen lähitulevaisuudessa tulee myös mahdolliseksi.
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen käynnistyy
Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti kesäkuussa ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta. Suunnitelma luo lähtökohdat koko Suomen liikenneverkon ja liikenteen palveluiden kehittämiselle. Suunnitelman valmistelua ohjaa ministeri Sanna Marinin johtama parlamentaarinen työryhmä. Pitkäjänteisellä yli hallituskausien ulottuvalla 12-vuotisella suunnitelmalla varmistetaan, että liikennejärjestelmän kehitys on ennakoitavaa niin ihmisten, yritysten kuin julkisen sektorin näkökulmasta.
Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Kainuun liitto ovat yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa laatineet maakunnalliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat, jotka on hyväksytty maakuntien toimesta äskettäin. Suunnitelmissa esitetään maakuntien liikennejärjestelmän kehittämisen painotukset sekä keskeisimmät liikenteen kehittämishankkeet. Kyseiset suunnitelmat toimivat myös syötteinä valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluun.
Valtakunnallisen ja kokonaan uuden liikennejärjestelmäsuunnitelman vaatima työ on valtava ja laatimisprosessiin liittyy monia haasteita. Etukäteen voi arvioida, että suunnitelman valmisteluun liittyvä vuoropuhelu ei ole haasteista pienimpiä. Suunnitelman laatimisen aikainen vuoropuhelu ja sen onnistuminen voi olla yksi keskeinen tekijä siinä, millaisen profiilin uusi suunnitelma saa suunnittelujärjestelmässämme. Joka tapauksessa uusi suunnittelutaso on merkittävä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen liittyvä edistysaskel maassamme.