METSO on ollut vakaassa lennossa Pohjois-Pohjanmaalla, tyssääkö lento?

Featured

Eero Melantie
Alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu -yksikön päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Vuonna 2008 Valtioneuvosto teki päätöksen METSO-ohjelmasta, jonka tavoitteena on metsäluonnon suojelutilanteen parantaminen. Tavoitteena oli saada pysyvän suojelun piiriin 96000 hehtaaria uusia alueita yksityismaista. Uutta päätöksessä oli vapaaehtoisuus. Luonnonsuojelualueita oli aiemmin perustettu Valtioneuvoston periaatepäätösten kautta, joissa oli kartat suojeltaviksi tarkoitetuista alueista. Mikäli korvausneuvottelut eivät johtaneet tulokseen, viimekädessä valtio lunasti alueet suojelutarkoituksiin.

METSO-ohjelma toi siis vapaaehtoisuuden uutena elementtinä suojelun toimeenpanoon. Oli ennakkoluuloja, että miten metsänomistajat alueitaan suojeluun tarjoavat. Ennakkoluulot ovat kuitenkin osoittautuneet vääriksi; metsänomistajat ovat tarjonneet hyvin erilaisia metsäalueitaan suojeltaviksi joko ostettavaksi valtiolle, perustettaviksi yksityisiksi suojelualueiksi tai 20 vuoden määräaikaisiksi rauhoitusalueiksi. Voi sanoa, että METSO-ohjelma on nykyisin arkipäivää eri metsäalan toimijoiden piirissä ja laajasti hyväksytty. Tarjonta METSOkohteiksi on edelleen vahvaa. ELY-keskus on tehnyt useita yhteistyösopimuksia eri metsäalan toimijoiden kanssa METSOkohteiden tarjolle saamiseksi, mikä on edesauttanut METSOn hyväksyttävyyttä ja tietoisuutta ohjelmasta.

Pohjois-Pohjanmaan osuudeksi METSO-ohjelmasta ympäristöministeriö asetti 6600 hehtaaria, josta noin 3900 ha piti olla kangasmetsiä. Tällä hetkellä METSO-ohjelman kautta on uusia suojelualueita Pohjois-Pohjanmaalle tullut noin 8300 hehtaaria, josta METSOkriteerit täyttäviä alueita on noin 6800 hehtaaria. Eli käytännössä meille asetettu tavoite on nyt saavutettu. Luontotyypeistä kuitenkin pientä puutetta on vielä maankohoamisrannikon metsissä ja korpisoissa. Eri kohteita on toteutettu noin 450 kpl ja verovapaita suojelukorvauksia on maanomistajille maksettu vajaa 16 miljoonaa euroa. On esitetty kritiikkiä, että METSO-ohjelma tuottaa sirpalemaista suojelualueverkostoa. Totta toki on, ettei METSOn kautta voi yksityismaiden kiinteistörakenteesta johtuen muodostua tuhansien hehtaarien kokoisia suojelualueita kuten valtionmailla on ollut mahdollista. Mutta tähänastisen toteutuksen kautta on jo syntynyt sangen tasaisesti ympäri maakuntaa levinnyt pienten suojelualueiden verkosto; suurimmat yhtenäiset alueet ovat kuitenkin satojen hehtaarien laajuisia. METSOn kautta on pystytty laajentamaan myös olemassa olevia suojelualueita, kun niiden rajoilta on hankittu alueita liitettäväksi suojelualueeseen tai rajalle on perustettu yksityinen suojelualue.

METSO-ohjelmasta viime vuonna tehdystä väliarviossa todettiin, että Pohjois-Pohjanmaalla on kohteiden valinnassa onnistuttu hyvin. Ohjelmaan valittujen kohteiden luontoarvot ovat tuplaten parempia mitä alueemme metsissä keskimäärin.

Hallitusohjelman yksi isoja tavoitteita on luonnonmonimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen. Yksi keino on edelleen maanomistajien vapaaehtoisten tarjousten pohjalta kehittää ja laajentaa luonnonsuojelualueverkostoa metsissä ja soilla. Tavoitteen mukaisesti hallituksen budjettiesityksessä on suojelualueiden hankintaan ja korvauksiin osoitettuja määrärahoja korotettu noin 22 miljoonalla eurolla tämänvuotisista. Lisäksi ympäristöministeriön budjettiin on osoitettu määrärahoja maanomistajien kanssa neuvotteluja käyvien lisähenkilöiden palkkaukseen. Alustavien ympäristöministeriön linjausten mukaan lisämäärärahojen kohdennusten painopiste on vahvasti Etelä-Suomessa

Pohjois-Pohjanmaalla metsien suojelutilanne on alueellisesti selkeästi kaksijakoinen. Koillismaalla metsien suojelutilanne on kohtuullisen hyvä, mutta maakunnan eteläosissa ja rannikolla on kuntia, joissa ei ole kuin hyvin pieniä metsien suojelualueita, vaikka METSO-ohjelma on sinnekin uusia alueita tuottanut. Maakuntamme etelä- ja länsiosien suojelutilanne on täysin rinnasteinen Etelä-Suomen tilanteeseen. Metsänomistajien tarjoamien kohteiden hyvän laadun perusteella suojelunarvoisia metsiä kuitenkin edelleen löytyy metsien tehokkaasta talouskäytöstä huolimatta.

Loppuvuoden aikana ELY-keskus käy ympäristöministeriön kanssa neuvotteluja määrärahoista ja tulostavoitteista ensi vuodelle. Vaikka olemmekin jo meille asetetut METSOtavoitteet pääosin saavuttaneet, on tarve saada lisämäärärahoja metsien suojelutilanteen parantamiseen selkeästi perusteltavissa ja metsänomistajien vahvan tarjonnan perusteella myös toteutettavissa. Mutta jää nähtäväksi, että onnistummeko määrärahoja myös meille lisäämään vai pudotetaanko hyvässä lennossa oleva METSO Pohjois-Pohjanmaalla alas.

Kohti kuntien työllisyyshankkeita?

Featured

Eine Kela
Osaaminen ja työelämä -yksikön päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Syksyn aikana on noussut esiin hallitusohjelman siivittämänä valtion ja kuntien uudenlainen työnjako työllisyyden hoidossa. Kuntien osuutta ja vastuuta on haluttu lisätä TE-toimiston nykyisten asiakkaiden työllisyyspalveluissa. Kuuden suurimman kaupungin lisäksi myös muiden keskuskaupunkien kiinnostusta työllisyyskokeiluihin on haarukoitu viime viikkojen aikana. Työllisyyshankkeet toteutettaisiin kokeilulain perusteella noin kolmivuotisina. Hakumenettely kokeiluihin päättynee marraskuun aikana ja kokeilut alkaisivat kesän 2020 kynnyksellä. Oulun seudulla kokeilun asiakasmäärä olisi arviolta noin 13 500 henkilöasiakasta hankkeen aloitushetkellä eli noin kolmannes TE-toimiston kaikista työnhakija-asiakkaista.

Mikä sitten muuttuisi kuntien kokeilun myötä asiakasprosessissa? Asiakkaat ohjattaisiin TE-toimistosta kunnan organisoimiin palveluihin laaja-alaisen palvelutarvearvion jälkeen. Asiakasohjauksen perusteena on asiakkaan kotikunta ja määritellyt asiakaskriteerit. Työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saavat, kaikki alle 30-vuotiaat ja vieraskieliset olisivat mahdollisesti kohderyhmänä. Muut kokeilukunnan henkilöasiakkaat jäisivät edelleen TE-toimiston asiakkaiksi. Valtion työllistämispalveluihin TE-toimistoon jäisivät myös kaikkien muiden maakunnan kuntien kaikki asiakkaat. Palveluihin ohjaus ja palvelutarpeen määrittely noussee siis merkittävään rooliin kokeilussa ja sen onnistumisessa.

Hankkeiden yhtenä tavoitteena on nykyistä paremman henkilökohtaisen palvelun saaminen kohderyhmän asiakkaille. Tämä edellyttää erityisesti asiakaspalvelutyössä olevien käsiparien lisäämistä. Hallitusohjelmassa TE-palveluihin onkin luvattu lisää henkilöresursseja. Myös kokeilukunnista tarvitaan henkilöresursseja kokeiluun runsaasti. Kunnat ovatkin jo pohtineet omien resurssiensa siirtämistä kokeiluihin.

Kokeilujen käynnistymisessä on haasteellinen aikataulu. Se on rehellisesti todettava. Henkilöstön siirtyminen kunnan työnjohtoon ja perehdytys tehtäviin vie oman aikansa. Henkilöstön näkökulmasta hankkeet antavat mahdollisuuden oppia uutta ja tehdä työtä entistä monialaisemmassa verkostossa.

ELY-keskuksen näkökulmasta työllisyyshankkeisiin varautumisessa on keskeistä mm. työllisyyden hoidon määrärahojen suunnittelu kokonaisuutena kokeiluun siirtyvien asiakkaiden ja TE-toimistoon edelleen jäävien asiakkaiden palvelujen laadun ja määrän takaamiseksi. Määrärahoja on suunniteltu kiintiöitäväksi palkkatuen, starttirahojen sekä myös koulutusten ja valmennusten osalta kokeiluasiakkaiden ja muiden asiakkaiden suhteessa. Myös ELY-keskuksen rooli kokeilu seurannassa ja ohjauksessa tulee pohdittavaksi.

ELY-keskus hankkii kilpailuttamalla koulutuksia ja valmennuksia, joiden suunnittelu ja hankkiminen uudelta pohjalta muuttuu tiiviimmäksi yhteistyöksi TE-toimiston, kuntien ja palveluntuottajien kanssa. Koska palveluhankinnat ovat pitkiä prosesseja ennakoinnista kilpailutuksen, sopimusten, opiskelijavalinnan, seurannan kautta maksatukseen, hankintojen keskittäminen myös kuntakokeilujen aikana ELY-keskukseen on perusteltua. Koulutusten ja valmennusten määrärahojen kiintiöinti kokeilukuntien ja muiden TE-toimiston asiakkaiden välillä saattaisi vaarantaa joustavan koulutukseen osallistumisen.

Kuntakokeilut edellyttävät ajantasaista ja laadukasta viestintää alusta alkaen. Henkilöasiakkaat ja myös työnantaja-asiakkaat tarvitsevat tietoa työllisyyspalveluista ja niiden saatavuudesta ja muuttumisesta ennen kuntakokeilua ja sen aikana.

Oulun seudulla ollaan työllisyyden hoidossa muuta maata edellä kumppanuusajattelussa. Kuntakokeilu olisi yksi merkittävä yhteinen toimenpide kumppanuuden laajentamisessa ja toimeenpanossa. Kokeilun käynnistäminen ei ole ihan peace-of-cake –tyyppinen tilanne, vaan vaatii runsaasti yhteistä suunnittelua ja keskinäistä luottamusta. Asiakas on oltava valmistelussa keskiössä.