Syksyn aikana on noussut esiin hallitusohjelman siivittämänä valtion ja kuntien uudenlainen työnjako työllisyyden hoidossa. Kuntien osuutta ja vastuuta on haluttu lisätä TE-toimiston nykyisten asiakkaiden työllisyyspalveluissa. Kuuden suurimman kaupungin lisäksi myös muiden keskuskaupunkien kiinnostusta työllisyyskokeiluihin on haarukoitu viime viikkojen aikana. Työllisyyshankkeet toteutettaisiin kokeilulain perusteella noin kolmivuotisina. Hakumenettely kokeiluihin päättynee marraskuun aikana ja kokeilut alkaisivat kesän 2020 kynnyksellä. Oulun seudulla kokeilun asiakasmäärä olisi arviolta noin 13 500 henkilöasiakasta hankkeen aloitushetkellä eli noin kolmannes TE-toimiston kaikista työnhakija-asiakkaista.

Mikä sitten muuttuisi kuntien kokeilun myötä asiakasprosessissa? Asiakkaat ohjattaisiin TE-toimistosta kunnan organisoimiin palveluihin laaja-alaisen palvelutarvearvion jälkeen. Asiakasohjauksen perusteena on asiakkaan kotikunta ja määritellyt asiakaskriteerit. Työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saavat, kaikki alle 30-vuotiaat ja vieraskieliset olisivat mahdollisesti kohderyhmänä. Muut kokeilukunnan henkilöasiakkaat jäisivät edelleen TE-toimiston asiakkaiksi. Valtion työllistämispalveluihin TE-toimistoon jäisivät myös kaikkien muiden maakunnan kuntien kaikki asiakkaat. Palveluihin ohjaus ja palvelutarpeen määrittely noussee siis merkittävään rooliin kokeilussa ja sen onnistumisessa.

Hankkeiden yhtenä tavoitteena on nykyistä paremman henkilökohtaisen palvelun saaminen kohderyhmän asiakkaille. Tämä edellyttää erityisesti asiakaspalvelutyössä olevien käsiparien lisäämistä. Hallitusohjelmassa TE-palveluihin onkin luvattu lisää henkilöresursseja. Myös kokeilukunnista tarvitaan henkilöresursseja kokeiluun runsaasti. Kunnat ovatkin jo pohtineet omien resurssiensa siirtämistä kokeiluihin.

Kokeilujen käynnistymisessä on haasteellinen aikataulu. Se on rehellisesti todettava. Henkilöstön siirtyminen kunnan työnjohtoon ja perehdytys tehtäviin vie oman aikansa. Henkilöstön näkökulmasta hankkeet antavat mahdollisuuden oppia uutta ja tehdä työtä entistä monialaisemmassa verkostossa.

ELY-keskuksen näkökulmasta työllisyyshankkeisiin varautumisessa on keskeistä mm. työllisyyden hoidon määrärahojen suunnittelu kokonaisuutena kokeiluun siirtyvien asiakkaiden ja TE-toimistoon edelleen jäävien asiakkaiden palvelujen laadun ja määrän takaamiseksi. Määrärahoja on suunniteltu kiintiöitäväksi palkkatuen, starttirahojen sekä myös koulutusten ja valmennusten osalta kokeiluasiakkaiden ja muiden asiakkaiden suhteessa. Myös ELY-keskuksen rooli kokeilu seurannassa ja ohjauksessa tulee pohdittavaksi.

ELY-keskus hankkii kilpailuttamalla koulutuksia ja valmennuksia, joiden suunnittelu ja hankkiminen uudelta pohjalta muuttuu tiiviimmäksi yhteistyöksi TE-toimiston, kuntien ja palveluntuottajien kanssa. Koska palveluhankinnat ovat pitkiä prosesseja ennakoinnista kilpailutuksen, sopimusten, opiskelijavalinnan, seurannan kautta maksatukseen, hankintojen keskittäminen myös kuntakokeilujen aikana ELY-keskukseen on perusteltua. Koulutusten ja valmennusten määrärahojen kiintiöinti kokeilukuntien ja muiden TE-toimiston asiakkaiden välillä saattaisi vaarantaa joustavan koulutukseen osallistumisen.

Kuntakokeilut edellyttävät ajantasaista ja laadukasta viestintää alusta alkaen. Henkilöasiakkaat ja myös työnantaja-asiakkaat tarvitsevat tietoa työllisyyspalveluista ja niiden saatavuudesta ja muuttumisesta ennen kuntakokeilua ja sen aikana.

Oulun seudulla ollaan työllisyyden hoidossa muuta maata edellä kumppanuusajattelussa. Kuntakokeilu olisi yksi merkittävä yhteinen toimenpide kumppanuuden laajentamisessa ja toimeenpanossa. Kokeilun käynnistäminen ei ole ihan peace-of-cake –tyyppinen tilanne, vaan vaatii runsaasti yhteistä suunnittelua ja keskinäistä luottamusta. Asiakas on oltava valmistelussa keskiössä.