Elinkeinoelämä ja maakunta toipuvat koronakriisistä

Teksti on aikaisemmin julkaistu Kalevassa 9.9.2020.

Petri Keränen

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Koronapandemian aiheuttama kriisi ja päätetyt rajoittamistoimet iskivät keväällä alueen elinkeinoelämään ja sitä kautta työllisyyteen kovasti. Eniten kärsineitä toimialoja ovat olleet ravintolatoiminta, matkailu, kuljetus- ja logistiikkapalvelut, erilaiset henkilökohtaiset palvelut sekä erikoistavarakauppa. Pohjois-Pohjanmaalla työttömien määrä nousi muutamassa kuukaudessa vajaasta kahdestakymmenestä tuhannesta kolmeenkymmeneenkahteen tuhanteen ja lomautettujen määrä vajaasta tuhannesta yli kymmeneen tuhanteen. Pahin tilanne oli toukokuun alussa. Tilanne on kuitenkin parantunut kesän aikana mukavasti. Työttömien ja lomautettujen määrä on vähentynyt selvästi, jopa odotettua enemmän. Avoimia työpaikkoja on runsaasti. Yritysten konkurssien määrä ei ole lisääntynyt, eikä palkkaturvan tarvekaan ole lisääntynyt. Toipuminen kriisistä on alkanut, vaikkakin loppuvuoden aikana on riski vientiteollisuuden ja matkailutoimialan sakkaamisesta.


Elinkeinoelämän selviytymistä on tuettu useilla erityyppisillä rahoitusmuodoilla. Rahoituksen lisäksi käytössä on ollut myös muita tukimuotoja, kuten koulutus- ja valmennuspalveluita sekä yrittäjien työttömyysturva. Nyt kuitenkin tarvitaan laajempia, vaikutukseltaan pitkäjänteisempiä toimia elinkeinoelämän ja koko maakunnan toipumisen ja kilpailukyvyn varmistamiseksi sekä pitkäaikaisten työttömyysvaikutusten ehkäisemiseksi.


Pohjois-Pohjanmaan liitto ja ELY-keskus valmistelevat alueellista toipumissuunnitelmaa. Suunnitelma tehdään tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa. Toipumissuunnitelma on painottumassa erityisesti neljään kärkiteemaan: viennin edistäminen ja kansainvälistyminen, digitalisaation hyödyntäminen, työllisyyden ja työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen sekä talouden vihreä elpyminen.


Yritysten vientitoimet ovat uusien haasteiden edessä. Matkustaminen maasta toiseen on vaikeutunut olennaisesti. Isot messu- ja markkinointitapahtumat ovat pannassa. Miten saavutetaan asiakkaat jatkossa? Miten markkinointi, myynti ja jälkimarkkinat voidaan hoitaa globaalisti? Miten osallistutaan kansainvälisiin verkostoihin? Kaikkiin näihin on löydettävä uusia keinoja, jotta voidaan olla mukana ja pärjätään kansainvälisessä kilpailussa.


Digitalisaatiossa on tullut väistämättä nyt merkittävä loikka kaikilla toimialoilla. Nettikauppa ja sähköiset palvelut muuttuvat arjeksi. Etätyöskentely ja -kokoukset ovat lisääntyneet merkittävästi. Yritysten ja myös julkishallinnon on kyettävä hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia paljon aiempaa laaja-alaisemmin.


Koronapandemian työllisyysvaikutukset kohdistuvat erityisesti nuoriin, naisiin, ulkomaalaistaustaisiin ja osatyökykyisiin. Tätä selittää merkittävästi koronakriisin erilaiset vaikutukset eri toimialoihin. Tässä tilanteessa on suuri riski työttömyyden pitkittymiseen. Se tulisi välttää. Samalla on kuitenkin muistettava, että kasvaneesta työttömyydestä huolimatta meillä on edelleen iso tarve saada ulkomaista työvoimaa useille eri toimialoille. Siihenkin tarvitaan tukea. Osaamisen ja koulutuksen kehittämisen vaikutukset näkyvät erityisesti pitemmällä aikajänteellä.


Talouden vihreää elpymistä painotetaan sekä EU:n että kansallisissa politiikoissa. Siihen tullaan suuntaamaan rahoitusta monia kanavia pitkin. Mitkä ovat kärkitoimenpiteet maakunnassamme? Erilaisia bio- ja kiertotaloushankkeita on viritteillä. Tässä on muistettava myös maatalouden ja elintarviketuotannon iso merkitys maakunnassamme.


Edellä kuvattujen neljän osa-alueen lisäksi toipumissuunnitelmassa käsitellään myös saavutettavuuteen ja koko maakunnan hyvinvointiin ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä toimenpiteitä.


Toipumissuunnitelman ensisijaisina toimenpiteinä nähdään ne toimet, jotka voidaan tehdä alueella jo olemassa olevilla tai tiedossa olevilla resursseilla. Tietenkin suunnitelmalla pyritään vaikuttamaan myös valtakunnallisiin ohjelmiin ja linjauksiin. Toimien rahoitus tulee sekä kansallisista varoista että EU:n rakennerahasto- ja ohjelmavaroista. Uskon, että suunnitelman toteutuminen ei jää ainakaan rahasta kiinni.


Toipumissuunnitelman lisäarvona, vaikuttavuuden ja onnistumisen ehtona on, että löydetään poikkihallinnollisia toimenpiteitä, joihin eri toimijat sitoutuvat yhdessä. Yhteistyöllä ja yhteishengellä varmistamme alueemme nopean toipumisen. Alueen viranomaiset, ELY-keskus, TE-toimisto, Finnvera, BusinessFinland, maakunnan liitto, kunnat, kauppakamari ja yrittäjäjärjestö ovat tiivistäneet yhteistyötään ja hakeneet uusia toimintamalleja jo kriisin aikana. Niistä varmasti osa jää pysyviksi ja sitä kautta löydetään uutta tehoa alueen taloudellisen kehityksen tueksi.


Mahdollisimman nopea toipuminen tuottaa kilpailuetua pitemmällä aikajänteellä. Henkilökohtaisesti uskon, että nyt koettu kriisi tuottaa sellaisia muutoksia, joiden hedelmät korjataan tulevina vuosina. Kriisi on uuden alku.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s