Rantojen laiduntaminen tuo hyviä uutisia kasvi- ja lintulajiston monimuotoisuudelle   

Kaisa Karppila
Erityisasiantuntija, maaseutu
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Karjatalous perustui ennen erilaisten niittymaiden ja luonnonlaitumien käyttöön. Luonnonlaitumien pitkään jatkunut käyttö tuotti niille omaleimaisen ja ympäristöään monimuotoisemman kasvi- ja eläinlajiston. Viimeisen vuosisadan aikana luonnonlaitumien määrä on supistunut alle prosenttiin aiemmasta. Niittyjen ja luonnonlaidunten määrän romahtaminen ja perinteisten hoitokäytäntöjen muuttuminen on johtanut satojen monien lajien uhanalaistumiseen ja monien aiemmin runsaslukuisten lajien voimakkaaseen taantumiseen sekä maaseutumaiseman muuttumiseen avoimista rannoista umpeenkasvaneisiin ruovikoihin. 

Pohjois-Pohjanmaan alueen ominaispiirteisiin kuuluu merenrantaniityt ja -laitumet, joita on kaikkiaan runsaat 3 600 hehtaaria. Pääosa alueemme merenrantaniityistä ja -laitumista sijaitsee Hailuodossa ja Siikajoella. Merenrantaniittyjen ja -laitumien hoidossa on saavutettu hyviä tuloksia, ja ne soveltuvat hyvin lihakarjan sekä lampaiden laitumiksi. Ranta-alueita onkin saatu laajalti ympäristösopimusten piiriin.

Ympäristösopimusten kautta viljelijät ovat saaneet tuloja näiden perinnebiotooppien hoitamisesta. Onnistuneet hoitohankkeet ovat tuoneet myös välillistä hyötyä maaseudulle parantamalla luontoon ja paikalliseen ruoantuotantoon tukeutuvien elinkeinojen edellytyksiä sekä rantojen virkistyskäyttöarvoa. Pitkään jatkunut hoitotyö alkaa näkyä rantaniittyjen uhanalaisen lintu- ja kasvilajiston ja avaran maiseman palautumisena. Esimerkiksi ruijannuokkuesikko on laidunnuksesta hyötyvä Perämeren merenrantaniittyjen kasvilaji. Uhanalaisista kahlaajalajeista mm. suokukko, etelänsuosirri ja mustapyrstökuiri vaativat laajoja matalakasvuisia rantaniittyjä pesimäympäristökseen.  

Luonnon monimuotoisuuden kannalta rantaniityt ovat arvokkaita. Heinävaltaiset avoimet rantaniityt tarjoavat elinsijaa linnustolle, monipuoliselle hyönteislajistolle sekä ruohovartiselle kasvillisuudelle. Laiduntavat eläimet pitävät rantamaiseman avoimena syödessään vesi- ja rantakasvillisuutta korjaten samalla talteen kasveihin sitoutuneita ravinteita. Rantaniityt ja luonnonlaitumet ovat ympärivuotisesti kasvipeitteisiä, jolloin hiiltä ei vapaudu maaperästä muokkauksen yhteydessä. 

Euroopan unionin luontodirektiivi (92/43/ETY) edellyttää jäsenmaita osoittamaan perinnebiotyypeille sopivia kohteita. Rantalaiduntamisen positiiviset vaikutukset rantaniittyjen biotooppiin ovat kiistattomat, ja rantalaiduntamista kannattaakin pyrkiä elvyttämään. Rantalaidunnus on luonnonmukainen vaihtoehto, ja laidunnus edistää eläinten hyvinvointia, kun ne pääsevät toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään.

Ympäristösopimusalueiden hoito suunnitellaan kohteille yksilöllisesti huomioiden alueiden erityispiirteet. Laidunalueet tulee aidata ja laidunnuspaine sovittaa alueelle. Osalle kohteista tehdään myös pensaikon ja puuston raivausta. Kohteita valvotaan peltovalvonnassa. Parhaillaan on käynnissä myös valtakunnallinen perinnebiotooppien päivitysinventointi, koska 1990-luvulla kerätty tieto on jo osin vanhentunutta. Lisäksi inventoidaan uusia kohteita, kuten ympäristösopimuksella hoidettavia alueita ja kartoitetaan hoidon laajentamismahdollisuuksia. Kävimme tutustumassa rantalaitumeen Raahen Oholahdessa, josta inventoija oli löytänyt merenrantaniittyjen matalakasvuista lajistoa, muun muassa käärmeenkieltä, perämerensilmäruohoa, suolasänkiötä, vilukkoa, somersaraa, suolasaraa, merisaraa, vihnesaraa ja hetekaalta. Kohteen hoidolla on palautettu avointa merenrantamaisemaa.

Video Oholahden rantalaiduntajista ja maanviljelijä Sauli Joensuun ajatuksia rantalaitumien hoidosta: https://youtu.be/Djg1ry3mDlA.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s