Energiamurros näkyy vahvasti Pohjois-Pohjanmaalla

Nostot

Kuva ylijohtaja Jonas Liimatasta ja ylitarkastaja Tuukka Pahtamaasta.
Jonas Liimatta (vasemmalla) työskentelee ylijohtajana ja Tuukka Pahtamaa ylitarkastajana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa

Tuulivoiman runsas rakentaminen on näkyvin merkki maailmanlaajuisesta energiamurroksesta Pohjois-Pohjanamaalla. Jo käynnissä olevien ja rakenteilla olevien voimaloiden lisäksi alueella on useita kymmeniä tuulivoimahankkeita esiselvityksessä. Pohjois-Pohjanmaalla on nyt 240 tuulivoimalaa, joiden nimellinen yhteisteho on 712 MW. Vuoden 2022 loppuun mennessä on rakentunut jo n. 500 voimalaa, joiden nimellinen yhteisteho on n. 2000 MW, joten tahti on kiihtymässä. Vertailun vuoksi voisi mainita esimerkiksi Hanhikiven voimalaitoksen sähköteho olisi rakentuessaan 1200 MW ja Oulussa Merikosken voimalaitoksen teho on 40 MW. Vertailussa tuulivoimaan on huomioitava, että tuulivoiman nimellistehosta arvioidaan saatavan hyödyksi tällä hetkellä noin 30–40 % tuuliolosuhteista riippuen.

Suomeen on tulossa ennusteen mukaan kuudenneksi eniten maatuulivoimaa koko Euroopassa vuosina 2021–2025. Kun yhden 3–5MW voimalan hinta arvioidaan olevan noin 5 M€, puhutaan jo yksistään Pohjois-Pohjanmaan alueella noin 2,5 Mrd investoinneista, ja suunnittelussa on noin viisinkertainen määrä. Kasvava sähköntuotanto täytyy myös saada siirrettyä käyttökohteisiin. Koska suurin osa kulutuksesta on Etelä-Suomessa, on tarve rakentaa lisää sähkönsiirtokapasiteettia. Fingridin investointitarve Suomessa on jopa 3 mrd siirtokapasiteetin lisäämiseen erityisesti pohjois-etelä-suunnassa seuraavan 15 vuoden aikana.

Tuulivoimarakentamisen suunnittelussakin keskeisessä asemassa on ympäristövaikutusten arviointi ja sen huomioon ottaminen tuulivoimayleiskaavoituksessa. Vaikutusten arviointi sisältää ympäristön ohella tärkeänä ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ja asukkaiden osallistamisen. Pohjois-Pohjanmaan liiton TUULI-hanke tuottaa maakuntakaavaan tiedon tuulivoimarakentamiselle soveliaista alueista. On tärkeää, että maakuntakaavalla on ohjausvaikutus tuulivoimayleiskaavoitukseen.

Sähkön- ja lämmöntuotanto on muuttunut ja muuttumassa vähähiiliseksi. Alueellamme turvetuotanto on suurissa haasteissa turpeen energiakäytön vähentyessä. Pohjois-Pohjanmaalla ELY-keskuksen valvottavista turvetuotantoalueista 20 viimeisen vuoden aikana toimintansa lopetti 100 aluetta, joista viimeisimpinä vuosina 2019–2020 toimintansa lopetti 40 aluetta. Turvetuotannosta luopumisen vauhti on kiihtynyt, ja sama trendi näyttää jatkuvan. Teemme yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa työtä rakennemuutoksen ja siirtymän vaikutusten minimoimiseksi aluetalouteen ja turpeen parissa työskenteleville kaikin käytettävissä olevin keinoin. Turvetuotannon loppuessa turvetuotantoalueiden jälkihoito on turvetuottajan vastuulla. Ohjeistamme ja neuvomme mielellämme ELY-keskuksessa ympäristön ja vesistövaikutusten näkökulmasta turvetuotantoalueiden jälkikäyttöä.  Myös hallituksen kevään budjetin puoliväliriihessä oli maininta toimintamallin koonnista tuotantoalueiden jälkihoitoon ja -käyttöön mukaan lukien sujuvat menettelyt maankäytön muutoksessa. Tästä saamme varmasti jatkossa tukea jälkikäyttöhaasteisiin.

Energiamurros vaikuttaa myös osaan pienistä vesivoimaloista. Esimerkkinä tästä Pohjois-Pohjanmaalla on aiesopimus Myllykosken voimalaitoksen myynnistä Kuusinkijoki kuntoon ry:lle. Myllykosken voimalaitoksen teho on noin 1,4 MW. Yhdistys on käynnistänyt varainkeruun voimalaitoksen hankkimiseksi sekä suunnittelun nousuesteen purkamiseksi tai ohittamiseksi.  Mahdollinen omistuksen siirtyminen ja kattavat suunnitelmat mahdollistaisivat jatkossa tarvittavien lupien haun toteutusta varten. Nähtäväksi jää kuinka tämän kaltaiset muutokset pienvoimaloiden käytön osalta lisääntyvät.

Biokaasua tuotetaan jo alueellamme ja sen kasvattamiseen on paljon potentiaalia, juuri tätä kirjoittaessa on 7.6. Rantsilan biokaasulaitoksen vihkiäiset. Kaivosalalla on runsaasti vireillä suunnitelmia sähköä varastoivien akkujen metallien tuottamiseen. Suomi ja Pohjois-Pohjanmaakin ovat tässäkin kiinnostavia kohteita. Vety näyttäisi olevan myös yksi vaihtoehto energian varastoimiseen ja kuljetukseen – Suomi onkin jo pyrkimässä kestävän kasvun rahaston kautta vetytaloudeksi. Meillä on paljon edessä olevia mahdollisuuksia.

Seuraava murroksen alue on kiertotalous. Tämä on välttämätöntä, sillä Suomen niin sanottu ylikulutuspäivä oli 10.4., jolloin olimme kuluttaneet osamme tämän vuoden luonnonvaroista. Velvollisuutemme on jättää jotain jälkipolvillekin. Tähänkin haasteeseemme Suomessa sekä alueellamme on paljon kiertotalouden toteutuneita hankkeita ja alkuja, joista on hyvä jatkaa.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöpäivää vietettiin nyt kesäkuun alussa webinaarin merkeissä. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski mainitsi päivien alussa erityiseksi vahvuudeksemme yhteistyön ja yhteistyöverkostot Pohjois-Pohjanmaalla ja lisäsi, että siitä olisi paljon oppia muuallakin. Hienoa että tämä yhteistyömme näkyy ja kuuluu, sillä se on iso voimavara näissä murroksissa.

Hyvää kevään jatkoa ja alkavaa kesää

yliohtaja Jonas Liimatta ja ylitarkastaja Tuukka Pahtamaa

Yksityisteiden parannuksiin avustusrahaa hyvin tarjolla

Nostot

Risto Herrala työskentelee yksityistieasiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.

Yksityistieavustuksiin on saatavissa tällä hetkellä hyvin tukea. Valtion talousarvioesityksen mukaisesti vuodelle 2021 myönnettiin koko valtakuntaan 30 miljoonan euron rahoitus. Se on 10 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2020. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun määrärahan osuus on yhteensä 6,2 miljoonaa euroa.

Pohjois-Pohjanmaalla on runsaasti käytettävissä määrärahoja ELY-keskuksen toiminta-alueen yksityisteiden perusparannushankkeisiin. Pohjois-Suomessa on käynnissä ja vireillä hankkeita, jotka lisäävät tarpeita liikennöidä yksityisteillä mm. puun kuljetuksen merkeissä. Siksi olisi niin teiden käyttäjien kuin erityisesti metsäteollisuuden kuljetusten kannalta tärkeää, että tiekunnat aktivoituisivat juuri nyt perusparannushankkeisiin. Näin hyvä rahoitustilanne tuskin jatkuu ikuisesti.

Vuoden 2019 lakimuutoksen myötä valtionavustuskelpoisten yksityisteiden määrä kasvoi merkittävästi. Kun tienparannuksen avustus on niinkin korkea kuin 50 % hankkeen arvonlisäverollisista kustannuksista ja merkittävissä parannushankkeissa – kuten siltahankkeissa – avustusprosentti on 75 %, on valtionavustus hyvä keino poistaa yksityisteille kertynyttä korjausvelkaa.

Helpotusta tiekuntien kokousten järjestämiseen on tullut tämän vuoden aikana, nyt yksityistielaki mahdollistaa etäkokoukset ilman tiekunnan tekemää ennakkopäätöstä.

Edellytys valtionavustuksen saamiselle on, että tie täyttää valtionavustuskelpoisuuden ehdot. Kelpoisuusehtoja on tien parannushankkeen tarpeellisuuden lisäksi kaksi. Asioiden hoitamista varten on oltava olemassa tiekunta, joka on tehnyt päätöksen hankkeen käynnistämisestä ja valtionavustuksen hakemisesta. Tiekuntaa sekä kyseessä olevaa yksityistietä koskevien tietojen on oltava ajan tasalla Maanmittauslaitoksella sekä tie- ja katuverkon tietojärjestelmä Digiroadissa. Tuki on harkinnanvaraista. Mikäli avustushakemus on puutteellinen, siihen pyydetään täydennyksiä. Kelpoisuusehdoista nykyisen lain aikana avustus ei juurikaan jää kiinni. Avustettavien parantamishankkeiden koolla ei ole alarajaa, mutta käytännössä alle 10 000 euron hankkeita avustetaan harvoin. Kesä ja syksy on erinomaista aikaa hankkeen suunnittelulle ja uinuneiden tiekuntien aktivoimiselle. Ennakkoon tehtävää kantavuuden mittausta voidaan hyödyntää suunnitelman teossa ja kustannusarvion laadinnassa.

Tien perusparantaminen on tiekunnille investointi tulevaisuuteen eikä tätä tilaisuutta kannata jättää hyödyntämättä. Noudattamalla seuraavia ohjeita päätöksen saa sujuvammin ja nopeammin:

1.Tutustukaa ennen hankkeen valmistelua ajan tasalla olevaan ohjeistukseen osoitteessa
https://www.ely-keskus.fi/yksityisteiden-parantamisen-avustaminen sekä Traficomin ohjeeseen.

2. Yksityisteiden valtionavustushakemus tehdään ensisijaisesti sähköisessä verkkoasioinnissa.  Sähköinen asiointi edellyttää vahvaa tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnuksilla. Lisäohjeistusta saa asiointipalvelusta. Hakemuksen voi tallentaa luonnoksena ja palata myöhemmin jatkamaan sitä. Asiointipalvelussa avustusprosessi etenee eri vaiheissaan sujuvasti ja hakija voi seurata käsittelyn ja maksatuksen etenemistä palvelun kautta.

Ellei sähköisen verkkoasioinnin käyttö ole mahdollista, voitte hakea avustusta yksityistien parantamista varten Yksityisen tien parantamisen valtionavustus -lomakkeella. Kun olette täyttäneet hakemuksen, suosittelemme lähettämään hakemuksen ELY-keskusten sähköisen asiointilomakkeen liitteenä. Asiointilomake löytyy osoitteesta www.ely-keskus.fi/asioiverkossa tai www.suomi.fi.

Mikäli hakemuksen lähettäminen sähköisesti ei ole mahdollista, voi hakemuksen toimittaa myös postitse osoitteeseen Pirkanmaan ELY-keskus Kirjaamo, PL 297, 33101 TAMPERE. Hakemukset toimitetaan keskitetysti koko maan osalta Pirkanmaan ELY-keskukseen, mutta avustuksesta päättää se toimivaltainen ELY-keskus, jonka alueella tie tai suurin osa siitä sijaitsee.

Risto Herrala
Yksityistieasiantuntija