Hyvä työntekijäkokemus, ala tutuksi kurkistuksin ja positiivista viestintää – sotealan veto- ja pitovoimatekijöitä pohdittiin ratkaisupajassa 30.11.

Nostot

Päivi Jämsä työskentelee projektipäällikkönä ja Piia Holappa työmarkkina-asiantuntijana Tiedolla kohtaantoa -ESR-hankkeessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Tiedolla kohtaantoa (ESR) -hankkeen järjestämään Sotealan osaajapula ja koulutuksen vetovoima -ratkaisupajaan kokoontui 30.11.2021 asiantuntijoita sotealan koulutuksen, tutkimuksen, työllisyydenhoidon ja työelämän kentiltä. Pohdittavana olivat ratkaisut alan työmarkkinahaasteisiin, painottuen hoitajien tilanteeseen. Haasteiksi tunnistettiin erityisesti kaksi toisiinsa kytköksissä olevaa tekijää: alan heikko imago ja hoitajapula. Osatekijänä puhutti matala palkkataso, mutta samaan aikaan tunnistettiin, ettei se ole ongelmien juurisyy. Työskentelyssä nostettiin esille käytännön kehittämisen keinoja, joilla työyhteisöjen toimivuutta ja alan veto- ja pitovoimaa voitaisiin parantaa.

”Meille on mukavaa tulla, hyvä olla, hyvä lähteä, ja aina myös mukavaa palata”

Työntekijäkokemuksen kehittäminen työuran eri vaiheissa nousi keskiöön työpajassa. Kehittämiskohteiksi löydettiin esimerkiksi:

  • Harjoittelijat tunnetaan nimeltä ja perehdytyksen sujuvuutta tuetaan. Uudelle tulijalle voi nimetä kummin tai mentorin, joka ottaa aktiivisesti työhön mukaan, rohkaisee ja vastaa kysymyksiin.
  • Työpaikan yleistä ilmapiiriä voi piristää pienilläkin teoilla. Sellainen on esimerkiksi Ruotsin työpaikoilta tuttu fika eli teen, kahvin ja näkkileivän tarjoaminen henkilöstölle aamutauolla. Kiitokset ja kehut eivät vie aikaa – ne pitää vain muistaa sanoa.
  • Jaksamista helpottaa, kun työn saa sovitettua muuhun elämäntilanteeseen. Työvuorojen suunnittelua voi tehdä yhdessä ja hiljaisemmat hetket voisi hyödyntää esimerkiksi lepohetken tai kouluttautumisen muodossa.
  • Kannustusta toivottiin alaa tai työpaikkaa vaihtaville. On mukava lähteä tietäen, että aina voi palata takaisin.

Ala tutuksi kurkistuksin ja monipuolinen osaaminen näkyviin

Alasta kiinnostuneille voisi tarjota yksiköihin avoimien ovien päiviä tai lyhyempiä kurkistuksia, joissa pääsee näkemään työtä käytännössä. On tärkeää tunnistaa työntekijöiden olemassa oleva osaaminen, jotta sitä pääsee hyödyntämään työssä. Ammattiosaamisen lisäksi on hyvä huomioida muutkin osaamisalueet ja kiinnostuksen kohteet. Voisiko työtehtäviä järjestellä siten, että innokkaan kotileipurin, aktiivisen jumppaajan tai käsillä tekijän taidot tulisivat osaksi yksikön arkea lisäten siten kaikkien hyvinvointia? Tarve on myös kehittää hoitajien urapolkuja näkyviksi. Harva ajattelee sairaanhoitajan opintoihin hakiessaan, että ala tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi isojen yksikköjen esimiestehtävissä toimimiseen, tai vaikkapa digitaalisten palveluiden kehittämiseen.

Positiivisen viestinnän lähettiläät

Ratkaisupajan osallistujat muistuttivat, että sotealalla on myös onnistuneita työnantajatarinoita, jotka jäävät ikävien lööppien varjoon. Esimerkiksi luettaessa ikääntyneiden palveluasumisen yksikön ongelmista kertovaa uutista harvoin muistetaan, että ongelmat eivät koske kaikkia yksiköitä. Ratkaisupajassa toivottiin, että uutisoinnissa tuotaisiin esille onnistumisia, viihtymistä ja inspiroivia uratarinoita.
Osallistujat kannustavat alan ammattilaisia rohkeasti viestimään siitä, mikä on jo hyvin. Positiivisempaa näkyvyyttä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa toivottiin erityisesti ammattiliitoilta ja työnantajilta. Miksei oltaisi myönteisesti ylpeitä omasta, merkityksellisestä työstä? Lisäksi oppilaitosten merkitys koulutuksen brändäyksessä ja houkuttavuudessa on keskeinen. Ala tarvitsee lisää vaikuttajia kertomaan positiivisia asioita hoitotyön arjesta!

Projektipäällikkö Päivi Jämsä ja työmarkkina-asiantuntija Piia Holappa
Tiedolla kohtaantoa -ESR-hanke

Elpymisrahoitusta tarjolla maaseutuyrityksille mm. uusiutuvaan energiaan ja biokaasuinvestointeihin

Nostot

Anna Nikka toimii asiantuntijana ELY-keskuksen Maaseutu ja energia -yksikössä.

Maaseudun mikro- ja pienyrityksille suunnattujen elpymisvarojen haku on hyvässä vauhdissa. Maaseutuyritysten kehittämiseen elpymisvaroja on kohdennettu kaikkiaan 26 miljoonaa euroa, joista tällä hetkellä noin kolmasosaan kohdentuu jo tukihakemus. Elpymisvaroista on haettavissa tukea omistajanvaihdosten valmisteluun, biokaasulaitosinvestointeihin sekä investointeihin, jotka edistävät yritysten uusiutuvan energian tai uuden teknologian käyttöönottoa sekä resurssitehokkuutta. Haku jatkuu niin kauan kuin varoja on jäljellä, korkeintaan kuitenkin vuoden 2022 loppupuolelle saakka.

Kuka voi hakea tukea?

Tukea voivat hakea maaseudulla toimivat mikro- ja pienyritykset, joilla on edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Yrittäjältä vaaditaan riittävää ammattitaitoa sekä vähintään 18 vuoden ikää. Yritysmuodoltaan hakija voi olla yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi), osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta tai maatila. Alkutuotannon investointeja tuetaan maatiloille suunnatuista elpymisvaroista.

Omistajanvaihdokseen tukea voi hakea henkilö, joka suunnittelee yrityksen hankkimista omistajanvaihdoksen avulla ydinmaaseudulta tai harvaan asutulta maaseudulta. Tukikelpoisen alueen voi tarkistaa yritystukien aluerajauskartasta.

Uuteen biokaasulaitokseen 50 % tuki

Elpymisvaroilla halutaan vauhdittaa biokaasun tuotantoa ja markkinoita. Elpymisvaroista myönnettävät biokaasurakentamisen tuet ovatkin nyt poikkeuksellisen korkeat. Tukea on haettavissa uuden biokaasuntuotantolaitoksen tai -yksikön rakentamiseen sekä uusiutuvaa energiaa tuottavan laitoksen uudistamiseen. Uuteen biokaasulaitokseen tai uuteen biokaasun tuotantoyksikköön myönnettävä tuki on 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jotka ovat uusissa laitoksissa ja yksiköissä maksimissaan 2 miljoonaa euroa. Laitoksen uudistamiseen myönnettävä tuki on 30 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista ja maksimi tuki on näiden osalta 200 000 euroa.

Nyt kannattaa panostaa uusiutuvaan energiaan sekä uuteen teknologiaan

Yritysten kannattaa hyödyntää elpymisvaroista myönnettävä investointituki uusiutuvan energian käyttöönottoon tai sen käytön lisäämiseen yrityksessä. Tukea on mahdollista saada esimerkiksi aurinkopaneelien tai lämpöpumppuratkaisujen hankintaan.

Elpymisvaroista on haettavissa tukea myös yrityksen energia- ja materiaalitehokkuutta parantavien uusien laitteiden tai ohjelmistojen hankkimiseen sekä tuotantoa tehostavan teknologian käyttöönottoon. Tuki investointeihin vaihtelee 30 – 35 prosenttiin, maataloustuotteita jalostavalle mikro- ja pienyritykselle (Annex-1) tuki on 35 prosenttia ja muille maaseudun mikro- ja pienyrityksille 30 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Asiantuntija-apua yrityksen omistajanvaihdoksen valmisteluun

Omistajanvaihdoksilla on merkittävä rooli niin alueen palveluiden kuin työpaikkojenkin säilyttämisessä. Usein omistajanvaihdokset kiihdyttävät yritystä myös uuteen kasvuun.

Omistajanvaihdoksia halutaan vauhdittaa elpymisvaroista myönnettävällä uudella tukimuodolla ja niinpä maaseutuyrityksen hankkimista harvaan asutulta tai ydinmaaseudulta suunnitteleva henkilö voi saada tukea yrityksen omistajanvaihdoksen valmisteluun tarvittaviin ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluihin 5 000–10 000 euroa.

Toimi nopeasti

Nyt kannattaa toimia nopeasti, sillä elpymisvarojen haku jatkuu niin kauan kuin varoja on jäljellä. Meneillään oleva hakujakso päättyy 15.3.2022. Maaseudun yritystukia haetaan Ruokaviraston Hyrrä-asiointipalvelussa osoitteessa https://hyrra.ruokavirasto.fi.

Ennen tukihakemuksen jättämistä kannattaa olla yhteydessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen asiantuntijoihin:
Kalevi Hiivala (biokaasulaitokset) p. 0295 038 056
Anna Nikka p. 0295 038 563
Ahto Uimaniemi p. 0295 038 147
Terhi Litmanen p. 0295 038 182
sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Lisätietoa Ruokaviraston sivuilta https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/tuet/maaseudun-yritystuet/