Ajankohtaista yrityksen kehittämisavustuksesta

Nostot

Ohjelmakausi 2021–2027, Euroopan aluekehitysrahasto

Ohjelmakauden 2021–2027 käynnistys on viivästynyt ja tämän hetkisen arvion mukaan yrityksen kehittämisavustuspäätöksiä päästään tekemään lokakuun lopussa. Viivästyminen johtuu EURA2021-ohjelman keskeneräisyydestä. Tämä on hyvin valitettavaa ja aiheuttaa hankaluutta erityisesti yrittäjille, mutta myös hakemusjonojen kasvamista ELY-keskuksissa. Rahoitusyksiköllä meneekin vuoden 2022 loppu hakemusruuhkan purkamiseen.

Ohjelmakaudella 2021–2027 yrityksen kehittämisavustusta myönnetään aiemman ohjelmakauden tapaan pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin ja vain poikkeustapauksissa suurten yritysten investointihankkeisiin. Ohjelmakauden merkittävinä teemoina ovat digitaalisuuden edistäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä hiilineutraalisuuden että materiaali- ja energiatehokkuuden edistäminen. Avustusta myönnetään maakuntien kärkitoimialoille kuten valmistavaan teollisuuteen, ict- ja matkailualoille.

Ohjelmakaudella 2021–2027 yritysten tulee olla aiempaa valveutuneempia rahoitushakemuksia tehdessä, sillä heidän tulee valita erityistavoite, josta avustusta haetaan. Määrärahat on jaettu pienempiin erityistavoitteisiin, joka voi aiheuttaa hieman lisähaastetta sekä hakijoille että ELY-keskuksille. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on määrärahoja 47 miljoonaa euroa Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun alueella sijaitseville yrityksille yrityksen kehittämisavustustukiin ja toimintaympäristön kehittämisavustuksiin kuluvalle vuodelle, joka on mainio määrä. Yritystukihakemuksia on tullut noin 150 kappaletta ja osassa erityistavoitteita on jo hakemuksia enemmän kuin määrärahoja. Toimintaympäristön kehittämisavustuksille ensimmäinen haku on auki syys–lokakuussa 2022.

Tämän hetkisen arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on ennätysmäärä myöntövaltuutta käytettävissä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen vuonna 2023.

Vuoden 2023 määrärahoista neuvotellaan kunkin maakunnan kanssa erikseen. Ensi vuonna pitäisi olla käytössä myös JTF-ohjelman rahat, jotka jaetaan hyvin etupainotteisesti. Tämän hetkisen arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on ennätysmäärä myöntövaltuutta käytettävissä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen vuonna 2023. JTFstä tulee olemaan oma hakukuulutus ja yritysten tuleekin olla tarkkana hakuilmoitusta valitessaan. Hakijan kannattaa rajata hakuilmoitukset kohdealueen tai toteutuskunnan ja rahaston mukaan.

Näistä muutoksista johtuen on ensiarvioisen tärkeää, että hakijat keskustelevat ELY-keskuksen yritysasiantuntijoiden kanssa etukäteen ennen hakemuksen lähettämistä! Myös viestintä ja yhteistyö seudullisten yrityspalveluiden kanssa nousee entistä tärkeämmäksi!

Kansallinen ja RRF-rahoitus

Pohjoissuomalaiset yritykset voivat hakea Kansallisen ja EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) kautta myönnettävää yrityksen kehittämisavustusta. Sitä myönnetään pienille (alle 50 henkilöä työllistäville) yrityksille kasvua ja/tai vientiedellytyksiä parantaviin tutkimus- ja tuotekehitystoimenpiteisiin. Erityisenä painopisteenä digitaalisuus, vihreä talous mm. energia- ja materiaalitehokkuus ja kiertotalous. Ao. rahoitusta on haettavissa vuoden 2023 loppuun saakka ja sitä haetaan Aluehallinnon asiointipalvelun kautta.

Kemi–Tornio on luokiteltu äkillisen rakennemuutoksen alueeksi ja siellä on käytössä kansallista rahoitusta, jota myös haetaan Aluehallinnon asiointipalvelun kautta.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen on saapunut muutamia hakemuksia niin sanotusti väärään hakemusjärjestelmään. Me ELY-keskuksessa emme valitettavasti voi siirtää ao. hakemuksia toiseen hakemusjärjestelmään, joten hakijoiden kannattaa olla tässä hyvin tarkkana.

Yrityksen kehittämisavustus (ely-keskus.fi)

Terveisin,
Anne Pulkkinen
Johtava yritysasiantuntija

Yhteistyöllä saadaan paras tulos irti EU-rahoituksesta

Nostot

Euroopan unionin rakennerahastojen kautta ohjataan merkittävästi voimavaroja Pohjois-Suomen kehittämiseen. Rahoitusta myöntävät ELY-keskukset ja maakuntien liitot. Tarjolla on perinteistä yritysrahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kautta muun muassa työllisyyden ja osaamisen kehittämiseen.

Lisäksi ensi vuodelle on tulossa uusi, oikeudellisen siirtymän rahasto (JTF), jonka kautta tuetaan ilmastoneutraalisuuden tavoitteita. Niin sanottua JTF-rahoitusta myönnetään alueille, joille ilmastoneutraaliuteen siirtyminen aiheuttaa haasteita. JTR-rahoitus tulee olemaan käytössä koko Pohjois-Suomessa.

Kannustan kaikkia yrityksiä ja hanketoimijoita panostamaan hankesuunnitelmiin ja käymään vuoropuhelua rahoittajien kanssa. Rahoittaja- ja kehittäjäorganisaatiot sparraavat ja auttavat hankesuunnitelmien valmistelussa mielellään.

Rahoituksella tuetaan vihreää siirtymää ja tavoitellaan hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa

Uuden EU-rakennerahastokauden käynnistyminen on harmillisesti viivästynyt. Hakemuksia voi kuitenkin jättää tälläkin hetkellä sekä EAKR- että ESR-hankkeisiin. Hankkeiden rahoituspäätöksiä päästään tekemään loppuvuoden aikana.

Euroopan unionin koheesiopolitiikan tavoitteena on alueiden välisten kehityserojen vähentäminen. Nyt käynnistyneellä ohjelmakaudella korostuu:

– vihreä siirtymä
– hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
– talouksien tukeminen rakennemuutoksessa.

Rakennerahastot ovat myös iso toimija välttämättömässä digi- ja turvallisuussiirtymässä, joka on akuutti asia nopeasti muuttuneessa maailmantilanteessa. Ulkomaisen fossiilienergian korvaaminen omavaraisella vihreällä energialla on merkittävää turvallisuuspolitiikkaa.

Digitaalisuuteen liittyvää osaamista kehittämällä edistetään niin ikään taloudellisuutta ja turvallisuutta, mutta myös vähennetään digisyrjäytymistä. Kyseessä on uusi syrjäytymisen muoto, joka ei kosketa vain vanhenevaa väestöä. Nopeassa kehityksessä yhä useampi nuorikin on jäämässä digitaalisen maailman ulkopuolelle. Tätä syrjäytymistä voidaan ehkäistä rakennerahastojen varoin.

Yhdessä luomme Pohjois-Suomen elinvoiman ja kilpailukyvyn

Tarvitsemme alueelle lisää kehittyviä, innovoivia yrityksiä ja kehityshankkeita. Hanketoimijoiden, kuten kehitysyhtiöiden ja kuntien elinkeinotoiminnan kehittämishankkeet yhdessä alueen yritysten kanssa ovat avainroolissa. Onnistuminen tavoitteissa edellyttää saumatonta yhteistyötä toimijoiden kesken sekä rahoittajatahoilta yhteistä aktivointia. Hanketoimijoiden keskinäinen ajatustenvaihto ja ’pyöreät pöydät’ ovat aiempaa tärkeämpiä, koska haasteet ovat kasvaneet ja niiden taklaamiseen tarvitaan vahvempaa koordinointia.

Yhteistä kilpailukykyä ja sen kehittämistä on myös syytä miettiä koko Pohjois-Suomen näkökulmasta. On useita teemoja, jossa hanketoimintaa yhdessä yritysten rinnakkaisten hankkeiden kanssa kannattaisi tehdä pohjoissuomalaisena yhteistyönä. Koko aluetta koskettava kilpailu osaavista työntekijöistä on tällainen. Jo nyt on haasteita siinä, kuinka Pohjois-Suomessa löydämme tekijät jatkamaan toimintaa ja luomaan tulevaisuutta. Pulaa ei ole pelkästään uusista osaajista, joita tarvitaan tekemään mm. vihreää siirtymää. Samaan aikaan pitää löytää osaajat nykyisten toimintojen ylläpitämiseen. Kilpailu työntekijöistä koskettaa laajemmin koko Eurooppaa. Kuinka pohjoissuomalainen työnantaja erottuu tuossa joukossa? Työantajien vertovoimaa ja imagoa on kehitettävä kansainvälisesti houkuttelevaksi. Kehittämisteema on monelta osin uusi ja vaatii meiltä uudenlaista osaamista, näkökulmaa ja asennetta.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää rahoitusta EU-rakennerahastoista koko Pohjois-Suomessa. Teemme tiivistä yhteistyötä Lapin ja Kainuun ELY-keskusten kanssa sekä maakuntien liittojen kanssa. Kannustan kaikkia yrityksiä ja hanketoimijoita panostamaan hankesuunnitelmiin ja käymään vuoropuhelua rahoittajien kanssa. Rahoittaja- ja kehittäjäorganisaatiot sparraavat ja auttavat hankesuunnitelmien valmistelussa mielellään.

Ota yhteyttä tai lue lisää rakennerahastoista:

Pasi Loukasmäki.

Pasi Loukasmäki
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö