Vilkasta tienpidossa – kuluvana vuonna tehdään merkittäviä linjauksia liikennesektorilla

Nostot

Timo Mäkikyrö on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennejohtaja.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen toiminnassa jatkuu positiivinen vire. Liikenteen substanssitoimintaan on rahoitusta käytettävissä kokonaisuudessaan 106 miljoonaa euroa.

Maantieverkolla toteutettiin viime vuonna mittavia parannustöitä: muun muassa tiepäällysteitä uusittiin ennätykselliset 500 km. Kuluvana vuonna ei päällysteiden uusimisessa päästä vastaavalle tasolle, mutta tekemisen meininki jatkuu ja lukuisia uusia hankkeita käynnistyy korvamerkityn rahoituksen turvin.  Tienpitoon on käytettävissä noin 83 miljoonaa euroa.

ELY-keskus tuottaa myös julkisen henkilöliikenteen palveluja, jotka tunnetaan perinteisesti termillä joukkoliikenne. Viime vuosina on kuntien kanssa tiiviissä yhteistyössä laadittu alueellisia palvelutasosuunnitelmia lähes koko toimialueellamme. Näihin suunnitelmiin perustuva liikenne on kilpailutettu ja uusi liikenne käynnistyy tulevana kesänä. Odotettavissa on parannuksia palvelutasoon. Julkisen henkilöliikenteeseen rahoitus on kasvanut viime vuodesta ja sitä on käytettävissä 9,2 miljoonaa euroa.

Yksityisteiden kunnostusten avustamiseen on kuluvana vuonna käytettävissä lähes 12 miljoonaa euroa. Rahoitus on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Avustuksen saaminen edellyttää järjestäytynyttä tiekuntaa tienpitäjänä sekä tiekunnan omaa rahoitusosuutta. Kannustankin tiekuntia aktivoitumaan toiminnassaan!

Kuluvana vuonna tehdään merkittäviä linjauksia liikennesektorilla. Valtioneuvosto päättää valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta antamalla sen selontekona eduskunnalle kuluvana keväänä. Suunnitelma määrittelee muun muassa tienpidon rahoituskehykset pitkällä aikajänteellä. Samanaikaisesti Väylävirasto valmistelee kahdeksanvuotista infrainvestointiohjelmaa.

Oulun ja Kemin välinen nelostien investointihanke valmistuu kuluvana vuonna. Investoinnin tuomasta parantuneesta palvelutasosta saamme jo nyt tuntuman aikaisempaa turvallisempien ja sujuvampien matkojen muodossa. Investoinnin valmistuttuakin kyseiselle tiejaksolle jää korostuneena palvelutasopuutteena muun muassa Iin taajaman kohta, jonka ohittamiseen tarvitaan noin sadan miljoonan euron investointi.  Tämän investoinnin, samoin kuin monen muun liikenneinfrainvestoinnin, toteutuksen rahoitus ja toteutusajankohta ovat päätöksentekijöiden pöydillä kuluvana vuonna.

Todella mielenkiintoista on loppuvuodesta tarkastella vuoden satoa!

Timo Mäkikyrö

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tienpidon ja liikenteen katsaus 2021

Ison muutoksen kynnyksellä työllisyyden hoidossa

Nostot

Henkilökuva Eine Kelasta.
Eine Kela on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Osaaminen ja työelämä -yksikön päällikkö.

Työllisyyden hoidon kuntakokeilut aloittivat – voisi sanoa viimeinkin – maaliskuun alussa 2021. Pohjois-Pohjanmaalla aloittivat Oulun kaupunkiseudun, Raahen seudun ja Ylivieskan seudun kokeilut, kaikkiaan 18 kuntaa.  Kyse on merkittävästä muutoksesta niin asiakkaille, henkilöstölle kuin kunnillekin. Kokeilut kestävät kesäkuun 2023 loppuun.

Noin 18 300 henkilöasiakasta TE-toimistosta siirtyi maaliskuun alkupuolella kokeilukuntien vastuulle. Uusia asiakkuuksia siirtyi myös samaan aikaan. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistossa palvellaan edelleen noin 34 000 asiakasta muista kunnista sekä myös kuntakokeilujen ei-kohderyhmään kuuluvat asiakkaat. Pohjois-Pohjanmaalla siirtyi TE-toimistosta noin 80 työntekijää kokeiluihin kuntien työnjohdon alle, mutta he ovat edelleen hallinnollisesti valtion työntekijöitä.

Kuntakokeiluilla tavoitellaan muun muassa nuorten, pitkään työttömänä olleiden ja vieraskielisten asiakkaiden tiiviimpää kasvokkain palvelua ja TE-palvelujen nivomista kunnan palveluihin asiakastarpeen mukaisesti. Kunnat satsaavat asiakaspalvelussaan niin kutsuttuun omavalmentajien käyttöön. Taustalla lienee tavoitteena myös kuntakohtaisten työllisyyden hoidon kustannusten alentaminen. Paikallisten yritysten työvoimatarpeita pyritään selvittämään aiempaa tehokkaammin kokeiluissa. Keskeistä olisi, että kokeilualueen kunnat toimisivat edelleen laajasti yhteistyössä ELY-keskuksen, TE-toimiston ja kokeilualueen muiden kuntien kanssa työssäkäynti- ja työmarkkina-alueella mm. palkkatuki- ja starttirahapäätöksiä tehdessään.

Kokeilujen seurantaan tullaan panostamaan niin kokeilukohtaisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Seurantamittareita ja tiedolla johtamista kehitetäänkin parhaillaan.

Kuntakokeilujen valmistelu on vaatinut paljon työtä niin kuntakokeilukunnissa kuin KEHA-keskuksessa, TE-toimistoissa ja ELY-keskuksissakin. Tietojärjestelmien, perehdytysten, resurssien, sopimusten, viestinnän ja lainsäädännön valmistelu ja toimeenpano on ollut laajaa. Erityisesti TE-toimiston ja kuntakokeilujen rajapintayhteistyön suunnittelu ja toteutus on tarvinnut resursseja ja tiivistä yhteistyötä. Monia vastaantulevia asioita ei ole etukäteen pystytty ennakoimaan ja niitä ratkotaankin käytännön arjessa.

Samaan aikaan kuntakokeilujen kanssa valmistellaan ns. pohjoismaista työvoimamallia, jossa olennaista on työnhaun alkaessa nykyistä varhaisempi ja säännönmukaisempi alkuhaastattelu ja palvelutarvekartoitus.  Pohjoismainen työvoimamalli tarkoittaa myös uudenlaisia työnhakuvelvoitteita asiakkaille. TE-palveluiden henkilöstöresursseja tullaan lisäämään merkittävästi ja asiakaspalveluprosesseja uudistetaan. Malli käynnistyy oletettavasti jo vuoden 2022 aikana ja myös kuntakokeiluissa on tarve valmistella uutta mallia.

Hallituksen yhtenä työllisyystoimenpiteenä on myös nykyistä laajempi alueellinen ja/tai paikallinen järjestämisvastuu työllisyyden hoidossa. Valtion ja kuntien rooleja ja vastuita pohditaan ja vaihtoehtoja selvitellään parhaillaan.  Oletettavasti vastuuta säilyy molemmilla. Tulevat SOTE-hyvinvointialueetkin kytkeytynevät järjestämisvastuiden selvittämiseen. Suurten kaupunkien hartiat kantanevat laajankin vastuun, toisin saattaa olla pienten kuntien kohdalla. Palvelujen järjestämisvastuu ml. palveluhankinnat tarvitsevat jatkossakin osaamista, yhteistyötä, yhteensovittamista ja pitkää perspektiiviä.

Nyt aloittaneet kuntakokeilut antavat hyviä mahdollisuuksia hakea uusia malleja asiakaslähtöiseen ja vaikuttavaan työelämää palvelevaan työllistämiseen. Niiden kuntien, jotka eivät vielä ole työllisyyden hoidon kuntakokeiluissa mukana, valmistautumista uudenlaisiin järjestämisvastuisiin voitaisiin tehdä esimerkiksi työllisyyden kumppanuusmalleilla. Näitä onkin Pohjois-Pohjanmaalla jo tekeillä.

Pohjois-Pohjanmaalla on hyviä eväitä valtion ja kuntien yhteiseen työllisyyden hoitoon asukkaidemme ja elinkeinoelämämme tueksi. Opitaan ja tehdään uutta yhdessä!

Eine Kela

Uusia mahdollisuuksia digitaalisen osaamisen ja yritysten muutosvalmiuksien kehittämiseen React-EU ESR-rahoituksella

Nostot

Valokuva Riitta Ilolasta.
Riitta Ilola on rahoituspäällikkö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.

Uuden elvytysrahoituksen React-EU:n toimeenpano on käynnistynyt Pohjois-Suomessa, hankehaku on avoinna 5.3.–19.4.2021.   Se tuo uusia rahoitusmahdollisuuksia myös Euroopan sosiaalirahastoon (ESR), jossa on kaksi uutta erityistavoitetta:

1. Digitaalisten taitojen parantaminen
2. Yritysten nopean muutoskyvykkyyden edistäminen.

Molemmissa erityistavoitteissa hankkeisiin osallistuvien henkilöiden osaamista on mahdollista lisätä monipuolisilla toimenpiteillä. React-EU ESR-rahoituksella tuetaan erityisesti niitä yrityksiä, organisaatioita ja henkilöitä, joiden tilanne on koronapandemiasta johtuen muodostunut haasteellisimmaksi.

Digitaaliset taidot ja palvelut vahvuudeksi

Ensimmäisessä erityistavoitteessa (12.3) halutaan parantaa digitaalisten palveluiden hyödynnettävyyttä ihmisten osaamista kehittämällä. Koronakriisi haastaa etsimään uudenlaisia toimintatapoja, asioiden hoitamista etäyhteyksillä ja digitaalisuutta hyödyntäen. Tämä edellyttää sekä palvelujen käyttäjiltä että tarjoajilta digitaalisia taitoja, joita nyt voidaan parantaa myös kehittämishankkeiden tuella.

Rahoitettavilla hankkeilla tavoitellaan osallistuvien henkilöiden digitaalisten taitojen parantumista. Tämä lisää työssä käyvien mahdollisuuksia pärjätä muuttuvassa työelämässä ja kehittää ammattitaitoaan. Toisaalta digitaidot parantavat työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien mahdollisuuksia päästä mukaan työmarkkinoille. Digitaaliset taidot mahdollistavat osallistumisen monenlaiseen etäyhteyksillä toteutettavaan toimintaan kuten opiskeluun, valmennuksiin tai erilaisten ryhmien ja työpajojen toimintaan. Etäyhteyksillä toteutettava toiminta tukee ihmisten osallistumismahdollisuuksia riippumatta toimialasta, etäisyyksistä tai poikkeusoloista.

Digitaalisten palvelujen kehittäminen on toinen tärkeä kokonaisuus. Niitä tarvitaan nykyisenä poikkeusaikana, mutta yhtä tärkeää on kehittää palveluita tulevaisuuden tarpeita varten.   Pandemian jälkeen etä- ja hybriditoiminnoista tulee todennäköisesti uudenlaista normaalia toimintaa. Ilman digitaalisia taitoja ja digitaalisten alustojen käyttöä organisaatioiden on vaikea pärjätä kilpailussa. ESR-osiosta rahoitettavilla hankkeilla voidaan kehittää palveluja helpommin saavutettavaksi ja toimintaa kilpailukykyisemmäksi digitalisaation keinoin.  Myös olemassa olevien digitaalisten alustojen hyödyntämistä entistä laajemmin voidaan tukea.

Tukea yritysten muutoskykyyn

Toinen erityistavoite (12.4) kohdistuu erityisesti pk-yrityksiin, niiden henkilöstöön ja yrittäjiin. Äkilliset toimintaympäristön muutokset asettavat usein yritysten kilpailukyvyn koetukselle. Toisaalta muuttunut toimintaympäristö voi parhaassa tapauksessa luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.  Yritykset voivat löytää uusia mahdollisuuksia ja kilpailuetua myös vihreää siirtymistä tukevilla ratkaisuilla, esimerkiksi kiertotalous- tai GreenCare -osaamista kehittämällä.

ESR-osiosta rahoitettavilla hankkeilla tavoitellaan sitä, että pk-yritysten ja niiden henkilöstön kyky sopeutua ja hyödyntää toimintaympäristön nopeita muutoksia paranee. Halutaan kehittää myös kriisistä selviytymisen keinoja ja osaamista. Hankkeiden toimenpiteillä luodaan edellytyksiä uusille toimintatavoille ja innovaatioille, jotta yritys pärjää kilpailussa kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla.

Rahoitettavissa hankkeissa tarjotaan koulutusta, ohjausta ja vertaisoppimista muutosvalmiuksiin, jotta yritykset ja niiden henkilöstö voivat vastata muuttuvan toimintaympäristön tuomiin haasteisiin. Hankkeissa voidaan myös parantaa yritysten johdon osaamista kriisitilanteiden vastuulliseen johtamiseen. Työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen muutostilanteissa tarjotaan tukea. Entistä painokkaammin rahoitettavissa hankkeissa tuetaan myös valmiuksia yritysten vihreään siirtymiseen ja innovointiin.

React -EU ESR-rahoitus tuo kokonaisuudessaan hyviä, uusia mahdollisuuksia Pohjois-Suomen kehittämiseen ja koronasta toipumiseen. Rahoituksen vaikuttavuus kuitenkin riippuu pitkälti hankkeiden onnistumisesta: on tärkeää toteuttaa hyvin suunniteltuja, oikein kohdennettuja, nopeasti vaikuttavia ja elvyttäviä toimia. Niillä luodaan pohjaa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle. Rahoitettavissa hankkeissa tulee syntyä konkreettisia tuloksia.

Pohjois-Suomessa on pitkät etäisyydet ja erityiset olosuhteet, jotka haastavat meitä toimijoita hyödyntämään muutosmahdollisuuksia ja kehittämään digitaalisia palveluita monin eri tavoin. Myös osaamisen kehittäminen digitaalisesti tuo mahdollisuuksia ihmisten arkeen, yritysten ja alueiden kilpailukykyyn. Digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen on erityisen tärkeää Pohjois-Suomessa. Siispä kannustan hanketoteuttajia hakemaan uudenlaisia näkökulmia palvelujen digitaaliseen toteuttamiseen ja yritysten muutososaamisen kehittämiseen – tarvitsemme uudistuksia, jotka vastaavat nykyhetken lisäksi tuleviin tarpeisiin. Voimmeko kääntää Pohjois-Suomen haasteet vahvuuksiksi kehittämisrahoituksen tuella?

Kehittämisterveisin

Riitta Ilola
Rahoituspäällikkö

Hakukuulutus

Lisätiedot

ESR Pohjois-Pohjanmaa
Ville Mehtälä puh. 0295 038 230
Anne-Maaria Kurvinen puh. 0295 038 228
Päivi Jaakola puh. 0295 038 225
ESR Lappi
Liisa Irri puh. 0295 037 052
Marika Lindroth puh. 0295 037 082
Tanja Raappana puh. 0295 037 065
Paula Alho puh. 0295 037 284
ESR Kainuu

Annukka Koskelo puh. 0295 023 691
Kaikki alueet:
Rahoituspäällikkö Riitta Ilola puh. 0295 038 224
EAKR Kainuu ja Lappi
Paula Alho puh. 0295 037 284
EAKR Pohjois-Pohjanmaa
Anne-Maaria Kurvinen puh. 0295 038 228

REACT-EU-rahoitus on osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. REACT-EU lisämäärära-hojen myöntämisen ehtona on, että eduskunta on hyväksynyt REACT-EU-rahoituksen sisältävän lisätalousarvion ja valtio-neuvosto on päättänyt varojen alueellisesta jaosta.

Yrityksille lisärahoitusta koronapandemiasta toipumiseen

Nostot

Vipuvoimaa EU:lta ja EU:n aluekehitysrahaston logot.
Eija Virtasalo työskentelee Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusyksikön päällikkönä, Anne Pulkkinen johtavana yritysasiantuntijana ja Eija-Tabell Jokelainen yritysasiantuntijana.

Koronapandemian vaikutusten hoitoon on tulossa Suomelle laaja, osittain EU-rahoituspohjainen rahoituspaketti, joka pitää sisällään useita rahoitusinstrumentteja, kuten React-EU ja RFF. Uusien termien ja lyhenteiden sekamelska voi olla hämmentävä, mutta yrityksille ensimmäisen vaiheen eli React-EU-rahoituksen suhteen asia on yksinkertainen, sillä ELY-keskukset myöntävät yritysten kehittämisavustusta nykyisen Euroopan unionin ohjelmakauden lakien ja säännösten mukaisesti. Rahoituksen painopisteinä ovat digitaalisuuden ja vihreän elpymisen edistäminen.

Pk-yritysten odotetaan kehittävän TKI-toiminnan kautta kilpailukykyisiä tuotteita, palveluja ja ratkaisuja kasvaville markkinoille. Kaikessa kehitystyössä tulee huomioida tuotteiden koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Rahoituksen kohderyhmänä on kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset. Erityisenä painopisteenä ovat teollisuuden alan pk-yritykset ja niihin liittyvät palvelut, merkittävältä osaltaan kansainväliseen kysyntään suuntaavat matkailualan ja palvelualan pk-yritykset sekä hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalan palveluita ja toimintamalleja radikaalisti uudistavat pk-yritykset.

Mitä rahoitettavissa hankkeissa kehitetään?

• vähähiilisiä, vihreää taloutta ja kiertotaloutta edistäviä tuotteita, palveluita, ratkaisuja sekä materiaalitehokkuutta ja tuotantomenetelmiä
• kaupallistamis- ja kansainvälistymisosaamista sekä edistetään uuden teknologian käyttöönottoa
• digitaalista osaamista, digitaalista liiketoimintaa, tuottavuutta, tekoälyn hyödyntämistä sekä kyberturvallisuutta liiketoiminnan eri vaiheissa
• liiketoimintamalleja ja ansaintamalleja osana arvoverkostoja sekä yritysekosysteemejä

Avustusta myönnetään sekä investointeihin että yritysten kehittämishankkeisiin, joita voivat olla muun muassa tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen ja kansainvälistyminen. Rahoitusta kohdistetaan sellaisiin toimenpiteisiin, joilla tähdätään merkittävään kasvuun. Toimenpiteet eivät voi olla normaalia operatiivista toimintaa. Kehittämiseen tarvitaan aina myös yrityksen omaa rahaa, mutta avustuksella jaetaan kehittämiseen liittyvää riskiä. Avustusta voidaan myöntää myös väliaikaisena valtiontukena, jolloin se ei kerrytä yritykselle de minimistä.

Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta voi hakea 8.3.2021 alkaen. Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta voidaan myöntää voittoa tavoittelemattomille julkisille ja yksityisille yhteisöille sekä säätiöille hankkeisiin, joiden tarkoituksena on aikaansaada välittömiä vaikutuksia pk-yritysten toimintaympäristöön tai yritystoiminnan kehittymisedellytyksiin. Myös näissä hankkeissa painopisteenä on digitaalisuuden ja vihreän elpymisen edistäminen. Rahoitusta suunnataan erityisesti TKI-toimintaa mahdollistaviin ja tukeviin hankkeisiin.

Mitä rahoitettavissa hankkeissa kehitetään?

• teolliseen digitalisaatioon, vihreään kasvuun, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä kestävään teknologiaan ja kiertotalouteen liittyviä elinkeino- ja osaamislähtöisiä ratkaisuja, käy-tänteitä, toimintamalleja ja testialustoja
• yritysten digitalisaatiota sekä tuotteiden, palveluprosessien ja palveluiden osaamista ja testialustoja erityisesti koronapandemiasta toipumisen näkökulmasta
• elinkaariajatteluun ja systeemiseen muutokseen liittyvää osaamista, liiketoimintaa ja tes-tialustoja

Toimi nyt!

Avustusten hakeminen tapahtuu todella nopealla aikataululla. ELY-keskus on avannut yritysten kehittämisavustuksen hakukierroksen, joka on auki 26.2.2021–31.5.2021. Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksen sähköinen haku avautuu 8.3.2021. Hakukierroksesta huolimatta käytössä on jatkuva haku eli hakemuksia käsitellään koko ajan saapumisjärjestyksessä. Hankkeet tulee toteuttaa 31.8.2023 mennessä.

Ennen hakemuksen lähettämistä kannattaa olla yhteydessä yritysrahoitusasiantuntijaan. Asiantunti-jat keskustelevat mielellään uusista hankeideoista ja kertovat lisää yrityksen kehittämisavustusra-hoituksesta. Etukäteiskeskustelu nopeuttaa hakemusten käsittelyä.

Hakuilmoitus
Lue lisää yrityksen kehittämisavustuksesta
Tutustu Pohjois-Suomen alueen rahoituslinjauksiin
Ota yhteyttä yritysasiantuntijoihin
Lue lisää yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksesta

Eija Virtasalo, Anne Pulkkinen ja Eija Tabell-Jokelainen

REACT-EU-rahoitus on osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. REACT-EU lisämäärära-hojen myöntämisen ehtona on, että eduskunta on hyväksynyt REACT-EU-rahoituksen sisältävän lisätalousarvion ja valtio-neuvosto on päättänyt varojen alueellisesta jaosta.

Vesiensuojelun haasteita ratkotaan yhteistyössä – Pohjois-Pohjanmaan virtavesissä tarvitaan toimenpiteitä hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi

Nostot

Kalajoelta Kuivajoelle ulottuvalla alueella ihmisen toiminta on lisännyt mereen päätyvän fosforin määrää yli 500 ja typen määrää 9 500 tonnilla vuodessa.

Potrettikuva Anne Laineesta.
Anne Laine on ylitarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesistöyksikössä.

Suomen puolelta tulee Perämereen vuosittain keskimäärin lähes 2 000 kuutiometriä vettä joka sekunti. Jokivesien mukana kulkeutuu aineksia, joiden liikkeelle lähtemistä sateet ja maan muokkaaminen lisäävät.

Kalajoelta Kuivajoelle ulottuvalla alueella ihmisen toiminta on lisännyt mereen päätyvän fosforin määrää yli 500 ja typen määrää 9 500 tonnilla vuodessa. Runsas vuosi sitten tehdyssä pintavesien tilan arvioinnissa saatiin viitteitä rannikkovesien ekologisen tilan heikentymisestä.

Potrettikuva Jonas Liimatasta.
Jonas Liimatta on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja.

Rannikon tuntumaan sijoittuvat myös heikoimmassa tilassa olevat sisävedet. Pohjois-Pohjanmaalla virtavesien yhteen lasketusta pituudesta lähes puolessa tarvitaan toimenpiteitä hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi.

Järvien tilanne on parempi. Niiden yhteen lasketusta pinta-alasta 96 prosenttia on jo nyt hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Pinta-ala ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä kymmenien järvien tila vaatii kohentamista ja ilman huolenpitoa lukuisten muidenkin järvien ja jokien tila uhkaa heikentyä.

Liettyminen ja rehevöityminen ovat suurimpia vesiensuojelullisia haasteita, mutta myös vesirakentaminen on muuttanut jokien ja järvien tilaa. Lukuiset toimijat ovat edistäneet vesiensuojelua vuosien mittaan ja tehtävää riittää jatkossakin. Valunnan ja rankkasateiden kasvaminen ja talvitulvien yleistyminen lisäävät ojitetuilta ja muuten muokatuilta alueilta lähtevää kuormitusta. Merkittävä osa ravinteista huuhtoutuu vesistöihin tulva-aikana.

Toisaalta kesäaikaisten kuivuusjaksojen yleistyminen lisää jokivesien käyttöä kastelutarkoituksiin ja kasvattaa happamuuskuormituksen riskiä. Vesien tilan kannalta ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on entistä tärkeämpää.

Ehdotus Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2022-2027 on kuultavana toukokuun puoliväliin asti. Suunnitelma kattaa vesistöt Kalajoelta Kuivajoelle niiden välisine maa-alueineen ja rannikkovesineen. Perämereen laskevien vesistöjen lisäksi mukana ovat itään purkautuvien Koutajoen ja Vienan Kemin latva-alueet sekä koko alueen pohjavedet. Suunnitelman toteutusta tukemaan on laadittu toimenpideohjelma. Siinä esitetään laaja valikoima vesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

Tavoitteena on vähentää rehevöitymisen ja happamuuskuormituksen lisäksi vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöjä sekä muita vesieliöstön kannalta haitallisia muutoksia.

Yhteistyöllä on alueella pitkät perinteet ja tuloksia saavutetaan koko ajan. Toimijakenttä on laaja.

Taimen on palannut Hupisaarten puroihin, pitkäjänteinen hoitokalastus, niitto ja ulkoisen kuormituksen vähentäminen ovat parantaneet järvien tilaa ja Vääräjoen ja Siiponjoen kunnostukset on saatu valmiiksi. Olhavanjoessa ja Kuivajoessa käynnistetyt kunnostukset ovat edenneet hyvin. Kuusamon ja Rokuan kirkasvetisiä järviä vaivaavan vesiruton poistomenetelmistä ja hyödyntämisestä on hankittu lisätietoa. Massaesiintymiä vähentämällä voidaan edistää luontaisen lajiston elpymistä. Monimuotoisuutta turvaamaan on kunnostettu kymmeniä puroja ja rakennettu vesiensuojelukosteikkoja, myös Suomen suurin kosteikko.

”Erityistoimia vaativat myös purot, joissa esiintyy uhanalaista raakkua. Tarvitaan kokonaisvaltaista, kokonaiset valuma-alueet kattavaa työtä.”

Vuonna 2022 alkavalle uudelle vesienhoitokaudelle tarvittavien järvi- ja virtavesikunnostusten lisäksi toimenpideohjelmassa esitetään kalojen kulun edistämistä kahteenkymmeneen kohteeseen. Hankkeista merkittävin on kalateiden sekä smolttien alasvaelluksen mahdollistavien rakenteiden toteuttaminen Iijoen alaosalla. Yhteistyönä laadittu Iijoen vesistövisio on antanut pohjaa joen kehittämiselle.

Merikosken kalatien vilkas liikenne on osaltaan innostanut hakemaan yhteistä näkemystä Oulujoen kehittämiseen. Puroissa ja latvavesissä on syytä jatkaa kuormituksen vähentämisen lisäksi tierummuista syntyneiden vaellusesteiden poistoa.

Erityistoimia vaativat myös purot, joissa esiintyy uhanalaista raakkua. Tarvitaan kokonaisvaltaista, kokonaiset valuma-alueet kattavaa työtä.

ELY-keskukset ovat valmistelleet ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi sidosryhmiensä tukemana. Niin suunnittelussa kuin toteutuksessa on mukana eri tahoja ja meistä jokaisen omilla toimilla on merkitystä. Vesiympäristöt toipuvat hitaasti ja siksi työnkin on oltava pitkäjänteistä.

Valtakunnallisten ohjelmien myötä on tarjolla aiempaa enemmän rahoitusta vesien ja elinympäristöjen hyväksi tehtävälle työlle. ELY-keskuksen ympäristöasioiden asiakaspalvelu vastaa kyselyihin ja tarvittaessa ohjaa ottamaan yhteyttä asiantuntijoihin. Kuulemisaineistoihin voi tutustua verkkosivun www.ymparisto.fi/vaikutavesiin kautta.

Anne Laine ja Jonas Liimatta

Kolumni on alun perin julkaistu Kalevassa 22.1.2021.

Rantojen laiduntaminen tuo hyviä uutisia kasvi- ja lintulajiston monimuotoisuudelle   

Nostot

Kaisa Karppila
Erityisasiantuntija, maaseutu
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Karjatalous perustui ennen erilaisten niittymaiden ja luonnonlaitumien käyttöön. Luonnonlaitumien pitkään jatkunut käyttö tuotti niille omaleimaisen ja ympäristöään monimuotoisemman kasvi- ja eläinlajiston. Viimeisen vuosisadan aikana luonnonlaitumien määrä on supistunut alle prosenttiin aiemmasta. Niittyjen ja luonnonlaidunten määrän romahtaminen ja perinteisten hoitokäytäntöjen muuttuminen on johtanut satojen monien lajien uhanalaistumiseen ja monien aiemmin runsaslukuisten lajien voimakkaaseen taantumiseen sekä maaseutumaiseman muuttumiseen avoimista rannoista umpeenkasvaneisiin ruovikoihin. 

Pohjois-Pohjanmaan alueen ominaispiirteisiin kuuluu merenrantaniityt ja -laitumet, joita on kaikkiaan runsaat 3 600 hehtaaria. Pääosa alueemme merenrantaniityistä ja -laitumista sijaitsee Hailuodossa ja Siikajoella. Merenrantaniittyjen ja -laitumien hoidossa on saavutettu hyviä tuloksia, ja ne soveltuvat hyvin lihakarjan sekä lampaiden laitumiksi. Ranta-alueita onkin saatu laajalti ympäristösopimusten piiriin.

Ympäristösopimusten kautta viljelijät ovat saaneet tuloja näiden perinnebiotooppien hoitamisesta. Onnistuneet hoitohankkeet ovat tuoneet myös välillistä hyötyä maaseudulle parantamalla luontoon ja paikalliseen ruoantuotantoon tukeutuvien elinkeinojen edellytyksiä sekä rantojen virkistyskäyttöarvoa. Pitkään jatkunut hoitotyö alkaa näkyä rantaniittyjen uhanalaisen lintu- ja kasvilajiston ja avaran maiseman palautumisena. Esimerkiksi ruijannuokkuesikko on laidunnuksesta hyötyvä Perämeren merenrantaniittyjen kasvilaji. Uhanalaisista kahlaajalajeista mm. suokukko, etelänsuosirri ja mustapyrstökuiri vaativat laajoja matalakasvuisia rantaniittyjä pesimäympäristökseen.  

Luonnon monimuotoisuuden kannalta rantaniityt ovat arvokkaita. Heinävaltaiset avoimet rantaniityt tarjoavat elinsijaa linnustolle, monipuoliselle hyönteislajistolle sekä ruohovartiselle kasvillisuudelle. Laiduntavat eläimet pitävät rantamaiseman avoimena syödessään vesi- ja rantakasvillisuutta korjaten samalla talteen kasveihin sitoutuneita ravinteita. Rantaniityt ja luonnonlaitumet ovat ympärivuotisesti kasvipeitteisiä, jolloin hiiltä ei vapaudu maaperästä muokkauksen yhteydessä. 

Euroopan unionin luontodirektiivi (92/43/ETY) edellyttää jäsenmaita osoittamaan perinnebiotyypeille sopivia kohteita. Rantalaiduntamisen positiiviset vaikutukset rantaniittyjen biotooppiin ovat kiistattomat, ja rantalaiduntamista kannattaakin pyrkiä elvyttämään. Rantalaidunnus on luonnonmukainen vaihtoehto, ja laidunnus edistää eläinten hyvinvointia, kun ne pääsevät toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään.

Ympäristösopimusalueiden hoito suunnitellaan kohteille yksilöllisesti huomioiden alueiden erityispiirteet. Laidunalueet tulee aidata ja laidunnuspaine sovittaa alueelle. Osalle kohteista tehdään myös pensaikon ja puuston raivausta. Kohteita valvotaan peltovalvonnassa. Parhaillaan on käynnissä myös valtakunnallinen perinnebiotooppien päivitysinventointi, koska 1990-luvulla kerätty tieto on jo osin vanhentunutta. Lisäksi inventoidaan uusia kohteita, kuten ympäristösopimuksella hoidettavia alueita ja kartoitetaan hoidon laajentamismahdollisuuksia. Kävimme tutustumassa rantalaitumeen Raahen Oholahdessa, josta inventoija oli löytänyt merenrantaniittyjen matalakasvuista lajistoa, muun muassa käärmeenkieltä, perämerensilmäruohoa, suolasänkiötä, vilukkoa, somersaraa, suolasaraa, merisaraa, vihnesaraa ja hetekaalta. Kohteen hoidolla on palautettu avointa merenrantamaisemaa.

Video Oholahden rantalaiduntajista ja maanviljelijä Sauli Joensuun ajatuksia rantalaitumien hoidosta:

Biodiversiteettiä eli luonnonmonimuotoisuutta voidaan edistää esimerkiksi viljelijöiden kanssa tehtävillä sopimuksilla. Osana maaseudun kehittämistä ELY-keskukset rahoittavat viljelijäsopimuksia luonnon ja mainseman hoitamiseksi. Videolla vieraillaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamassa rantalaidunkohteessa.

Maaseudun kehittämisen rahoituskatsaus – mitä hankkeita ja yritystukia erityisesti haussa tänä syksynä

Nostot

Tiina Suutari
Maaseudun kehittämisen ryhmäpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pyrkii turvaamaan hyvien maaseudun kehittämishankkeiden ja vaikuttavien yritystukien jatkuvan rahoituksen.

Vuoden 2020 osalta ELY-keskus teki rahoitussuunnitelman, jolla rahoitusta jaksotettiin siten, että rahoituskauden 2014-2020 maaseudun kehittämisvarat tulevat riittämään kauden viimeiseen rahoituskierrokseen saakka. Ennen tietoa seuraavan rahoituskauden viivästymisestä ja siihen liittyvästä rahoituksen niin sanotusta siirtymäkaudesta, viimeisen rahoituskierroksen piti päättyä nyt syyskuun lopussa. Koko ohjelmakauden 59 miljoonan euron rahoituskehyksestä ELY-keskus varasi rahaa tälle nyt kuun lopussa päättyvälle rahoituskierrokselle 700 000 e. Merkittävä osa varoista tälle hakukierrokselle tuli peruuntuneista hakemuksista.


Odotamme, että maaseudun kehittäminen jatkuu kuitenkin nyt vuoden loppuun saumattomasti ja saamme lisäbudjetin kautta varoja, jotka ovat hankkeista ja yritystuista kuluvina vuosina säästyneet. Laskelmien mukaan näitä varoja pitäisi tulla loppuvuodeksi käyttöön vielä noin miljoonan euron verran. ELY-keskus julkaisee näin jo ennakkoon toimijoille yritystukien ja hankehakujen päätöksenteon kannalta ehdolliset tukihakujaksot (tarvittaessa päätöskäsittely voi siirtyä myös vuoden 2021 puolelle). ELY-keskus tekee molempien tukihakemustyyppien pisteytykset siten, että ensimmäinen valintajakso päättyy lokakuun lopussa ja toinen marraskuun lopussa.


Pohjois-Pohjanmaan maaseutu, kuten koko maailma elää nyt koronapandemian aikaa. Korona on vaikuttanut meihin kaikkiin – ihmisiin, yrityksiin, palveluihin, työpaikkoihin, työntekemiseen, hyvinvointiin ja ajatuksiimme mm. huoltovarmuuden merkityksellisyydestä. Yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa ELY-keskus onkin käynyt keskustelu- ja kuuntelusarjaa siitä, miten tilanteeseen olisi nyt syytä nopeasti rahoituksellisesti reagoida. Yhteisesti olemme päätyneet siihen, että alueelle palautuvat maaseudun kehittämisvarat tullaan käyttämään rahoituskohteisiin, jolla parhaiten tuetaan pandemian vaikutuksista toipumista.

Suuntaviivat toipumiseen on viitoitettu kunnilta ja kaikilta yhteistyökumppaneilta saatujen kommenttien perusteella, koronatoipumissuunnitelmaprosessista. ELY-keskus on ollut vahvasti mukana kuulemassa ja työstämässä yhteistä asiakirjaa. Varsinainen asiakirja on vielä kesken, mutta sitä on jo käsitelty mm. maakuntahallituksessa ja sen palautusajankohta työ- ja elinkeinoministeriöön on syyskuun lopussa. Prosessi on kuitenkin antanut jo selkeät askelmerkit.


Näillä tiedoin ELY-keskus on päättänyt etsiä toimijoita, jotka omalla vahvalla ammattitaidollaan pystyvät varsin nopealla aikataululla kokoamaan, haastattelemaan ja/tai kyselemään toimijoilta maaseudun tulevan kehittämisen kannalta oleellisia tietoja. Tiedolla asioiden johtaminen tarvitsee yhä enemmän taakseen faktoja siitä, mikä alueen tila on ja mikä on tulevaisuus. Tarvitsemme siltoja nykyhetken ja toimijoiden tavoitteiden välille. Näin ollen haastamme toimijoita laatimaan skenaarioita, joita kehittämisen tulevassa suuntaamisessa olisi syytä huomioida. ELY-keskus kuuluttaa yhteistyökumppaninsa ja asiakkaansa valmistelemaan hanke-esityksiä, joiden keskiössä on tehdä selvityksiä ensinnäkin maatiloista – niiden monipuolistamisesta, työvoimasta ja omistajuuteen liittyvistä tulevaisuuden kysymyksistä. Toiseksi selvitysten keskiöön pyydetään ottamaan muu maaseudun yritystoiminta sekä sen tarpeet esimerkiksi yrityspalveluiden osalta. Kolmas teema on maaseutu mahdollisena etätyön tekemisen paikkana – monipaikkaisuus Pohjois-Pohjanmaalla. Aiheista on mahdollista tehdä yksi tai useampia selvityksiä. ELY-keskus arvioi näiden selvitysten kuten muidenkin hanke- ja yritystukiesitysten laadun/rahoituskelpoisuuden ohjelman valintakriteereiden ml. Pohjois-Pohjanmaan maaseutusuunnitelman perusteella.


Koronaelpymisen keinoja on yhdistetty myös hanketoimijoiden kaipaamiin verkostoitumisen ja viestinnän hankehakuteemoihin. ELY-keskus kuuluttaakin haettavaksi verkostojen muodostamiseen ja niiden tulevaisuusorientoituneeseen uuteen työskentelytapaan toimintaa, jonka tarkoituksena on saattaa alueen maatalous, elintarvike, matkailu, metsä, puu, biotalous- ja kiertotalousalan yrityksiä uusille kehittämisen poluille. Esimerkiksi näillä toimialoilla toimivilla yrityksillä ja toimialoille monipuolistuvilla maatiloilla on edelleen myös mahdollista hakea suoria yritystukia ja yritysten kehittämisryhmiä. Maaseuturahaston kautta tuetaankin erityisesti näiden toimialojen yritysten investointeja sekä asiantuntijapalveluiden ostoa kehittämisen tarpeisiin.

Lisäksi ELY-keskus on tässä hakukuulutuksessa huomioinut alueen tarpeet maaseudun infrastruktuurin rakentamisesta. Näin ollen ELY-keskukseen voi jättää rahoitushakemuksia alueiden vesi- ja viemäröinti- sekä laajakaistainvestointeihin liittyen. Mahdollista on myös hakea suunnitteluvaiheiltaan valmiita – lainvoimaiset luvat omaavia nopeasti rahoituskelpoisia muita suuria maaseudun kehittämisen kannalta erityisen merkityksellisiä investointihankkeita. Näitä ovat yli 180 000 e investoinnit muun muassa reitistöihin. ELY-keskus huomioi kehittämistoimissa ympäristömyönteisyyden ja rahoittaa lisäksi monialaisesti ilmastonmuutoksen varautumiseen liittyviä kehittämishankkeita.


Maakunnan rajat ylittävät hankkeet tulevat hakuun vasta myöhemmin, koska tämä edellyttää muiden ELY-keskusten vastaavia toimia. Oletettu ajankohta ylimaakunnallisten hankkeiden haulle on tammikuu.


Autamme ja neuvomme mielellämme hakijoita kaikissa maaseudun kehittämiseen, hankkeiden ja yritystukien hakuun liittyvissä kysymyksissä. Ota rohkeasti yhteyttä.


Koko maaseudun kehittämisryhmän puolesta Tiina Suutari.

Elinkeinoelämä ja maakunta toipuvat koronakriisistä

Teksti on aikaisemmin julkaistu Kalevassa 9.9.2020.

Petri Keränen

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Koronapandemian aiheuttama kriisi ja päätetyt rajoittamistoimet iskivät keväällä alueen elinkeinoelämään ja sitä kautta työllisyyteen kovasti. Eniten kärsineitä toimialoja ovat olleet ravintolatoiminta, matkailu, kuljetus- ja logistiikkapalvelut, erilaiset henkilökohtaiset palvelut sekä erikoistavarakauppa. Pohjois-Pohjanmaalla työttömien määrä nousi muutamassa kuukaudessa vajaasta kahdestakymmenestä tuhannesta kolmeenkymmeneenkahteen tuhanteen ja lomautettujen määrä vajaasta tuhannesta yli kymmeneen tuhanteen. Pahin tilanne oli toukokuun alussa. Tilanne on kuitenkin parantunut kesän aikana mukavasti. Työttömien ja lomautettujen määrä on vähentynyt selvästi, jopa odotettua enemmän. Avoimia työpaikkoja on runsaasti. Yritysten konkurssien määrä ei ole lisääntynyt, eikä palkkaturvan tarvekaan ole lisääntynyt. Toipuminen kriisistä on alkanut, vaikkakin loppuvuoden aikana on riski vientiteollisuuden ja matkailutoimialan sakkaamisesta.


Elinkeinoelämän selviytymistä on tuettu useilla erityyppisillä rahoitusmuodoilla. Rahoituksen lisäksi käytössä on ollut myös muita tukimuotoja, kuten koulutus- ja valmennuspalveluita sekä yrittäjien työttömyysturva. Nyt kuitenkin tarvitaan laajempia, vaikutukseltaan pitkäjänteisempiä toimia elinkeinoelämän ja koko maakunnan toipumisen ja kilpailukyvyn varmistamiseksi sekä pitkäaikaisten työttömyysvaikutusten ehkäisemiseksi.


Pohjois-Pohjanmaan liitto ja ELY-keskus valmistelevat alueellista toipumissuunnitelmaa. Suunnitelma tehdään tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa. Toipumissuunnitelma on painottumassa erityisesti neljään kärkiteemaan: viennin edistäminen ja kansainvälistyminen, digitalisaation hyödyntäminen, työllisyyden ja työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen sekä talouden vihreä elpyminen.


Yritysten vientitoimet ovat uusien haasteiden edessä. Matkustaminen maasta toiseen on vaikeutunut olennaisesti. Isot messu- ja markkinointitapahtumat ovat pannassa. Miten saavutetaan asiakkaat jatkossa? Miten markkinointi, myynti ja jälkimarkkinat voidaan hoitaa globaalisti? Miten osallistutaan kansainvälisiin verkostoihin? Kaikkiin näihin on löydettävä uusia keinoja, jotta voidaan olla mukana ja pärjätään kansainvälisessä kilpailussa.


Digitalisaatiossa on tullut väistämättä nyt merkittävä loikka kaikilla toimialoilla. Nettikauppa ja sähköiset palvelut muuttuvat arjeksi. Etätyöskentely ja -kokoukset ovat lisääntyneet merkittävästi. Yritysten ja myös julkishallinnon on kyettävä hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia paljon aiempaa laaja-alaisemmin.


Koronapandemian työllisyysvaikutukset kohdistuvat erityisesti nuoriin, naisiin, ulkomaalaistaustaisiin ja osatyökykyisiin. Tätä selittää merkittävästi koronakriisin erilaiset vaikutukset eri toimialoihin. Tässä tilanteessa on suuri riski työttömyyden pitkittymiseen. Se tulisi välttää. Samalla on kuitenkin muistettava, että kasvaneesta työttömyydestä huolimatta meillä on edelleen iso tarve saada ulkomaista työvoimaa useille eri toimialoille. Siihenkin tarvitaan tukea. Osaamisen ja koulutuksen kehittämisen vaikutukset näkyvät erityisesti pitemmällä aikajänteellä.


Talouden vihreää elpymistä painotetaan sekä EU:n että kansallisissa politiikoissa. Siihen tullaan suuntaamaan rahoitusta monia kanavia pitkin. Mitkä ovat kärkitoimenpiteet maakunnassamme? Erilaisia bio- ja kiertotaloushankkeita on viritteillä. Tässä on muistettava myös maatalouden ja elintarviketuotannon iso merkitys maakunnassamme.


Edellä kuvattujen neljän osa-alueen lisäksi toipumissuunnitelmassa käsitellään myös saavutettavuuteen ja koko maakunnan hyvinvointiin ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä toimenpiteitä.


Toipumissuunnitelman ensisijaisina toimenpiteinä nähdään ne toimet, jotka voidaan tehdä alueella jo olemassa olevilla tai tiedossa olevilla resursseilla. Tietenkin suunnitelmalla pyritään vaikuttamaan myös valtakunnallisiin ohjelmiin ja linjauksiin. Toimien rahoitus tulee sekä kansallisista varoista että EU:n rakennerahasto- ja ohjelmavaroista. Uskon, että suunnitelman toteutuminen ei jää ainakaan rahasta kiinni.


Toipumissuunnitelman lisäarvona, vaikuttavuuden ja onnistumisen ehtona on, että löydetään poikkihallinnollisia toimenpiteitä, joihin eri toimijat sitoutuvat yhdessä. Yhteistyöllä ja yhteishengellä varmistamme alueemme nopean toipumisen. Alueen viranomaiset, ELY-keskus, TE-toimisto, Finnvera, BusinessFinland, maakunnan liitto, kunnat, kauppakamari ja yrittäjäjärjestö ovat tiivistäneet yhteistyötään ja hakeneet uusia toimintamalleja jo kriisin aikana. Niistä varmasti osa jää pysyviksi ja sitä kautta löydetään uutta tehoa alueen taloudellisen kehityksen tueksi.


Mahdollisimman nopea toipuminen tuottaa kilpailuetua pitemmällä aikajänteellä. Henkilökohtaisesti uskon, että nyt koettu kriisi tuottaa sellaisia muutoksia, joiden hedelmät korjataan tulevina vuosina. Kriisi on uuden alku.

Kieli ja tausta, vaiko se ihminen?

Nostot

Hanna Määttä
maahanmuuttopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lähes puolet yrityksistä katsoo, että maahanmuuttajalla pitää olla kielitaito hallussa jo valmiiksi pärjätäkseen töissä. Eikä vain peruskielitaito, vaan lähes äidinkielen tasoinen. Vain 23 prosenttia yrityksistä on valmiita palkkaamaan maahanmuuttajan, jolla ei ole sujuvaa suomen kielen taitoa.

Yritysten näkemykset käyvät ilmi tutkimuksesta, joka toteutettiin Kotona Suomessa -hankkeen puitteissa. Tutkimuksessa selvitettiin työnantajien suhtautumista maahanmuuttajien rekrytointiin ja sen toteutti Taloustutkimus Oy. Tutkimuksessa puhelinhaastateltiin 1009 yrityksen rekrytoinnista vastaavaa henkilöä.

Samaan aikaan vaaditaan, että maahanmuuttajan pitäisi mennä töihin mahdollisimman nopeasti ja osa toivoo kotoutumisajan lyhentämistä. Mitenköhän tämän dilemman ratkaisisi? Nopeammin ei opi kieltä paremmin, useimpien kohdalla asia on näin. Meidän järjestelmästämme itse asiassa puuttuu systemaattinen tapa nostaa kielen osaaminen tutkimuksen työnantajien vaatimalle erittäin hyvälle tasolle, sillä nykyinen kotoutumiskoulutus tähtää keskitasolle. Emme siis tällä hetkellä yhteiskuntana tarjoa uusille tulijoille kovinkaan kummoista tukea saada riittävästi osaamista, jotta työnantajista laajempi joukko näkisi heidät potentiaalisina työntekijöinä.

Tulosten mukaan puolet yrityksistä katsoi, että tulijan lähtömaalla on merkitystä työssä selviytymiseen. Tämä on jokseenkin ristiriidassa sen yleisen ajatuksen kanssa, että usein rekrytoinnissa ratkaisevaa olisi hyvä tyyppi. Tutkimuksen perusteella hyvä tyyppi ei ehkä muodostukaan ihmisestä itsestään, vaan on sidoksissa siihen, mistä hän on kotoisin, mikä hänen uskontonsa tai perheensä kulttuurinen tausta on. Tämä ajatus kyllä vaivaa minua. Matalan koulutustason omaavan pienituloisen lapsiperheen kasvattina olen aina taistellut sitä mantraa vastaan, että koulutustaso tai tulotaso periytyisi sukupolvelta toiselle. Ajatukseni on ollut, että tässä maassa ihmisellä on mahdollisuus omalla tekemisellään vaikuttaa asioiden kulkuun melkoisen paljon. Nyt sitten saan kuulla, että aika monen rekrytoijan mielestä töitä haettaessa ihminen itse ei ratkaisekaan, vaan tausta voikin olla tärkeämpi tekijä. Ei ole helppoa olla maahanmuuttaja tai edes maahanmuuttajataustainen tässä maassa! Olemme voineet saada hiukan tuntumaa heidän kokemuksiinsa, kun uutisjutuissa on kevään aikana moneen kertaan kerrottu, ettei suomalainen työntekijä pärjää maaseudun töissä ulkomaisen veroisesti. Entisenä mansikanpoimijana tällainen suorituksen arvioiminen kansallisuuden perusteella pukkasi ärsyttämään. Minun kohdalleni tällainen kansalaisuuteen perustuva olettamus osuu kuitenkin kohdalle äärimmäisen harvoin. Maahanmuuttajalle jatkuvasti, jopa koko elämän ajan.

Työllisyystilanteemme on parin viime kuukauden aikana radikaalisti muuttunut.  Työvoimapulaa on  monella alalla vähentynyt ja siten ulkomaisen työvoiman hankkiminen rajojemme ulkopuolelta koskettaa vain osaa yrityksistä. Silti pitää muistaa, että maassamme jo asuu maahanmuuttajia, joiden yhdenvertaisista työnsaanti mahdollisuuksista meidän pitäisi olla huolissamme tämänkin tutkimuksen valossa. Viime vuonna julkaistu tutkimus toi esille sen, miten jo pelkkä ulkomaalainen nimi johtaa syrjintään työnhaussa (Akhlaq Ahmad: When the Name Matters: An Experimental Investigation of Ethnic Discrimination in the Finnish Labor Market). Ihan sama siis, oletko suomen kansalainen ja sujuvasti kieltä puhuva, kun nimi jo lokeroi sinut väärään paikkaan.

Tilanne ei kuitenkaan, onneksi, ole toivoton. Taloustutkimuksen tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että maahanmuuttajia aiemmin rekrytoineet yritykset suhtautuvat heidän rekrytointiinsa jatkossakin myönteisemmin, kuin asiassa kokemattomat. Uskaltanee siis sanoa, että tutkimuksen tuloksista paistaa ennakkoluulo ja asenteet. Mitä useampi yritys tutustuu maahanmuuttajiin osana työyhteisöä, sitä useampi saa tilaisuuden myös tutkia ennakkoluulojaan ja mahdollisesti muuttaa suhtautumistaan. Ennakkoluuloja on meillä kaikilla, se kuuluu meihin. Oleellista on se, olemmeko valmiita kohtaamaan niitä ja sen jälkeen puntaroimaan, oliko niille aihetta.

Myönteistä on myös monien yritysten suhtautuminen kouluttautumiseen työn yhteydessä. Noin puolet vastaajista kertoo olevansa valmiita lisäkouluttamaan maahanmuuttajaa työhön yrityksessään. Isommista yrityksistä jopa puolet ovat valmiita maksamaankin siitä, että maahanmuuttaja saisi kielen opetusta töissä ollessaan. Kaikista vastaajista tätä mieltä oli kolmannes.

Jatkan työtä edelleen sen ajatuksen voimin, että kohtaaminen kerrallaan asioita on muutettavissa. Maahanmuuttajan tuntevan henkilön suosituksen tärkeys tuli tutkimuksessa esille. Avatkaamme siis vaikkapa suosittelijoiden avulla ovi kerrallaan mahdollisuuksia. Sitä kautta nimestä, taustasta ja kielitaidon erinomaisuudestakin riippumatta meillä kaikilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus työllistyä ja olla aktiivisena osana yhteiskuntaa.

Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ratkaisuja?

Nostot

Timo Lehtiniemi
Maaseutu ja energia -yksikön päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Maatalouden roolista ilmastonmuutoksessa on monia näkökulmia. Erityisen tärkeää on tässä pohdinnassa muistaa ruoantuotannon peruslähtökohta, eli ruokaa tuotetaan ihmiskunnan tarpeisiin. Nykyinen elintaso tai maapallon ihmismäärä ei olisi mahdollista ilman modernia kotieläintaloutta. Naudat ja lampaat muuntavat noin 3,2 miljardin hehtaarin laidunalalta heinää proteiiniksi maapallollamme. Viljeltyä maatalousmaata, jolla voidaan viljellä ihmisille sopivia kasveja, on vain noin 1,5 miljardia hehtaaria. Suomen peltoala on alle 0,15 % maailman peltoalasta, eli noin 2,2 miljoonaa hehtaaria. Kokonaisuudessaan Suomen petoala ei ilmasto-olosuhteista johtuen sovellu ihmisravinnon tuottamiseen.

Tämän päivän trendejä on puhua kestävyydestä ja ilmastonmuutoksen hillinnästä. Kestävän ruokajärjestelmän perusidea on tuottaa ruokaa paikallisilla resursseilla paikalliselle väestölle. Suurin osa maailman elintarviketuotannosta ja elintarvikkeiden raaka-aineista tuotetaankin varsin lähellä kulutusta. Voidaan arvioida, että vain noin 15 % globaalista maatalous- ja ruokatuotannosta päätyy maailmankauppaan ja 85 % vaihdannasta tapahtuu paikallisesti tai kunkin maan sisäisenä kauppana.

Kansainvälisistä ruokamarkkinoista kannattaa muistaa myös, että maailmanlaajuisesti ruokavarastojen määrä on yllättävän pieni. Esimerkiksi viljat loppuvat markkinoilta muutamassa kuukaudessa, ellei satoa saada jossain päin maailmaa jatkuvasti lisää.

On siis selvää, että kansallisesti on erittäin tärkeää turvata oma ruoantuotanto. Mutta ilmaston muuttuessa tulee myös ruoantuotannon muuttua entistä kestävämmäksi ja maataloussektorin hoitaa sille asetetut päästövähennystavoitteet. Mitä nämä toimet kestävyyden parantamiseksi sitten voisivat olla? Toisaalla puhutaan turvemaiden päästöjen hillitsemisestä ja toisaalla eläinkunnan tuotteiden kulutuksen vähentämisestä. On myös lanseerattu ajatusta ilmastoviisaasta maataloudesta. Mitä nämä asiat lopulta tarkoittavat?

Maatalouteen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat monesta lähteestä: maaperästä, kotieläinten ruoansulatuksesta, lannan käsittelystä, peltomaan hiilivarastojen pienentymisestä ja energiankäytöstä. Suomen kasvihuonepäästöistä on maatalouden osuus noin 12 prosenttia. Maataloussektorin päästöt ovat laskeneet 14 prosenttia vuosien 1990–2017 välillä, mutta turvetta sisältävien peltojen raivauksesta johtuvat päästöt ovat kasvaneet.

Vuonna 2015 hyväksytyn Pariisin ilmastosopimuksen yhteydessä lanseerattiin aloite lisätä maatalousmaan hiilipitoisuutta neljä promillea vuodessa. Sinällään jo tämän tavoitteen toteuttaminen maailmanlaajuisesti sitoisi maaperään melkoisen osan ilmakehään vuosittain vapautuvasta hiilidioksidista. Valitettavasti maaperän hiilipitoisuus on myös Suomessa laskenut.

Suomessa on ilmastosopimusten tiimoilta linjattu, että maatalouden päästövähennykset tulisi toteuttaa tavoilla, jotka eivät vaaranna kotimaista ruoantuotantoa. Tämä linjaus on kannatettava. Tehokkaimpina toimina maataloussektorilla voidaan pitää hiilen sidontaa maahan parantamalla satotasoja, jolloin peltojen hiilipitoisuus kasvaa suuremman juurimassan ansiosta, eloperäisten maiden hiilivarastojen säilyttämistä, biokaasutuotannon lisäämistä sekä turvemaiden lisäraivauksen hillitsemistä. Turvetta sisältävien peltojen viljelyn lopettaminen ei ole vaihtoehto, koska niitä on noin 30 % peltoalastamme. Näitä peltoja on laajalti Pohjois-Pohjanmaan maatiloilla ja niillä on tärkeä rooli nimenomaan nurmiviljelyssä.

Ilmastonmuutosta hillitsevien keinojen toteuttaminen vaatii maatiloilta uusien ratkaisujen ja viljelytekniikoiden käyttöön ottoa ja yhteistyön lisäämistä. Tässä kohtaa tutkimuksella on vielä paljon tehtävää. Uuden pellon raivaamisen sijaan tulisi kehittää viljelijöiden välistä yhteistyötä rehun saannin turvaamiseksi ja lannanlevitysalan varmistamiseksi. Turvepeltojen mahdollisimman vähäinen muokkaaminen on yksi keino hiilen säilymisessä. Kosteikkojen perustaminen sinne missä niillä on positiivisia vaikutusta päästöihin ja heikkolaatuisten peltojen metsitys voisivat myös olla järkeviä vaihtoehtoja. Tukijärjestelmän tulisi kannustaa viljelijöitä edistämään näitä asioita.

Karjanlannan käsittelyssä ja biokaasutuotannossa tulee kehittää ratkaisuja, joiden avulla karjanlannasta saadaan kätevästi sekä uusiutuvaa energiaa että ravinteita. Nyt monissa seminaareissa puhutaan lannan biokaasutuksesta, mutta keskeistä olisi muistaa biokaasutuksen toinen puoli, eli lietteen rakeistus ja ravinteiden kaupallistaminen. Ravinnepuolen ratkaisulla on keskeinen merkitys biokaasutuotannon yleistymisessä. Rakeistettu lantaravinne mahdollistaisi ravinnekaupan sekä edullisen tavan kuljettaa ja levittään niitä.

Miten sitten osaamme tehdä oikeita asioita ja saamme oikeutuksen ruoan tuottamiseen, kun viimeaikainen ilmastokeskustelu on nostanut lihan- ja maidontuotannon tikun nokkaan? Oma vastaukseni on, että maatalouden tulee parantaa ilmastotietoisuuttaan ja ottaa käyttöön näitä ilmastonmuutosta hillitseviä käytännön läheisiä asioita ja kehittää niitä edelleen. Jo tehdyistä toimista ja mahdollisuuksista pitää myös kertoa enemmän ja avoimemmin. Ruokaa tarvitaan ja siinä suomalaisella kotieläintaloudella on tärkeä rooli. Suomen naudat ja lampaat jalostavat nurmea ihmisille kelpaavaan muotoon.

Mutta myös meidän kuluttajien tulee muistaa omat vaikutusmahdollisuutemme. Erityisesti liikenteen ja energian käytön osalta meidän tulee leikata päästöjä, edustavathan ne 74 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Viidenkymmenen kilometrin autolla ajon hiilidioksidikuorma keskivertopäästöisellä autolla kaupunkiliikenteessä vastaa kymmenen maitolitran tai yhden kilon juustopalan tuottamisen aiheuttamaa hiilidioksidimäärää. Minulle tuosta riittäisi juustoa ja maitoa viikoiksi! Lihan suhteen voi verrata, että yhden nelihenkisen perheen kaukolentomatkan hiilidioksidikuorman sijaan perhe voisi syödä noin 700 kiloa kotimaista naudanlihaa vuodessa. Liikenteen päästöjen vähentämisellä on siten erittäin suuri vaikutus ilmastoon. Muistakaamme siis oma vastuumme!