Syrjäyttääkö satelliittiseuranta valvonnan?

Nostot

Aiemmin reilut 5 % maatiloista tarkastettiin hyvin tarkasti kerran vuodessa. Jatkossa tästä tullaan suurelta osin luopumaan. Tämän sijalle tulee satelliittiseuranta, joka kattaa 100 % tuenhakijoista.

Henkilökuva Jukka Tuovisesta.
Jukka Tuovinen työskentelee ryhmäpäällikkönä maaseutu- ja energiayksikössä.

Uuden ohjelmakauden myötä sähköinen asiointi lisääntyy. Maataloustukien valvonnasta painopiste siirtyy tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Tämä tulee tapahtumaan vaiheittain vuosina 2023–2027.

Tämä vuosi vanhaan malliin

EU:n ohjelmakausi meni taas pitkäksi. Kahdeksatta vuotta mennään. Maataloustuissa pätevät tänä vuonna samat tukisäännöt ja valvontamenetelmät kuin aiemminkin. EU:n yhteiselle maatalouspolitiikalle ovat olleet tyypillistä tarkat, yksityiskohtaiset tukiehdot ja pikkutarkat valvontamenetelmät. Näin ollut myös Suomen osalla vuodesta 1995 lähtien. Tukien valvonnan kohteena olevalla maatilalla tarkastetaan kaikki peltolohkot paikan päällä ja mitataan tarvittaessa tarkalla gps-mittalaitteella. Monenlaista marmatusta ja hammasten kiristystä on pikkutarkka syynäys viljelijöissä aiheuttanut, varsinkin EU:n alkuaikoina.

Muutoksia tulossa

Tulevan ohjelmakauden sisältö alkaa olemaan pian paketissa. Maataloustuissa mennään aika tavalla entiseen malliin. Jonkin verran on siirrelty toimenpiteitä eri tukimuotojen alle, mutta mitään erityisen suurempaa muutosta aiempaan ei liene tulossa. Ilmastoon kohdistuvia toimenpiteitä on toki ajan hengen mukaisesti lisätty. Saa nähdä mikä vaikutus niillä sitten aikanaan on, varmaa aika hidas, mutta kuitenkin myönteinen.

Hetkinen. Tämä meinasi unohtua: tavoitteet. Oikeastaan EU:n komission lähestymistapa uuteen ohjelmakauteen poikkeaa merkittävästi – jopa radikaalisti – aiemmasta. Nyt puhutaan ennen muuta tavoitteista. Kukin jäsenmaa sopii niistä toimenpiteistä, joilla pyritään EU:n asettamiin tavoitteisiin. Ja tavoitteiden toteutumista aletaan seurata. Joka päivä, jatkuvasti, taivaalla pörräävillä satelliiteilla. No, Suomen yllä ne Sentinellit taitavat mennä muutaman päivän välein, mutta tuottavat joka tapauksessa jatkuvaa ilmaista dataa kansalaisten käyttöön. Piti itsekin laittaa ”sentinel-hub” tietokoneelle kirjainmerkiksi, jotta voi seurata pilkkijään tilannetta.

Komissio on nyt ottanut tämän ilmaisen, jatkuvan datan hyödyntämisen sydämen asiakseen. Jokaisen EU:n jäsenmaan on otettava satelliittiseuranta käyttöön uuden ohjelmakauden tavoitteiden toteutumisen seurannassa vaiheittain vuodesta 2023 lähtien ja täysimääräisesti vuonna 2027.

Valvonnasta seurantaan

Satelliittidatan käyttöönotto tuo muutoksia myös maataloustukien valvontaan. Käytännössä pikkutarkasta valvonnasta tullaan siirtymään suurelta osin toimenpiteiden seurantaan satelliittien kautta. Aiemmin reilut 5 % maatiloista tarkastettiin hyvin tarkasti kerran vuodessa. Jatkossa tästä tullaan suurelta osin luopumaan. Tämän sijalle tulee satelliittiseuranta, joka kattaa 100 % tuenhakijoista.

Tietokoneet analysoivat kasvuston kehittymistä ja toimenpiteitä peltolohkoilla. Mikäli joitain poikkeavaa ilmenee, tuen hakijalle lähtee automaattinen tieto kännykkäsovellukseen. Sovellus ohjaa automaattisesti ottamaan kuvan ao. kohteesta ja lähettämään sen hallinnon järjestelmiin. Viljelijä voi myös muuttaa tukihakemustaan kyseisen lohkon osalta tai perua hakemuksen. Tietokoneet raksuttavat ja mikäli kaikki näyttää olevan kunnossa, tuet maksetaan haetun mukaisena. Jos näin ei näytä olevan, tukea ei makseta kyseisen lohkon osalta. Mitään sanktioita tai takaisinperintöjä aiempiin vuosiin ei aiheudu.

Uuden ohjelmakauden myötä maataloustukien hallinnointi sähköistyy siten entisestään. Tukihakemukset tullaan jättämään jatkossa pelkästään sähköisenä. Tiedonvälitys maatilan ja hallinnon kanssa tapahtuu sähköisessä, kaksisuuntaisessa järjestelmässä. Kaikkien peltotukia hakevien olisi hyvä ottaa kännykässä tai tabletissa kyseinen sovellus käyttöön. Tai valtuuttaa jokin taho puolestaan sitä käyttämään. Tuet maksetaan satelliittiseurannan havaintojen mukaa. Uusien käytäntöjen omaksumista vaaditaan siten niin tukia hakevilta maatiloilta kuin tukia hallinnoivilta ja valvovilta virkamiehiltäkin.

Siis mitä, vieläkö siis sittenkin valvotaan ja tarkastetaan? Kyllä, mitä ilmeisimmin jatkossakin. Kaikkia tukiehtoja ja toimia eivät satelliititkaan pysty havainnoimaan. Loppuvuodesta, kun valvontasäädökset tarkentuvat, tiedämme minkä laajuista tämä toiminta tulee olemaan. Oletus on, että vähäisempää kuin tällä hetkellä. Mutta voihan se Komissio taas yllättää…

Ruokaviraston blogeja

Jukka Tuovinen
ryhmäpäällikkö
maaseutu- ja energiayksikkö

Uusia mahdollisuuksia digitaalisen osaamisen ja yritysten muutosvalmiuksien kehittämiseen React-EU ESR-rahoituksella

Nostot

Valokuva Riitta Ilolasta.
Riitta Ilola on rahoituspäällikkö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.

Uuden elvytysrahoituksen React-EU:n toimeenpano on käynnistynyt Pohjois-Suomessa, hankehaku on avoinna 5.3.–19.4.2021.   Se tuo uusia rahoitusmahdollisuuksia myös Euroopan sosiaalirahastoon (ESR), jossa on kaksi uutta erityistavoitetta:

1. Digitaalisten taitojen parantaminen
2. Yritysten nopean muutoskyvykkyyden edistäminen.

Molemmissa erityistavoitteissa hankkeisiin osallistuvien henkilöiden osaamista on mahdollista lisätä monipuolisilla toimenpiteillä. React-EU ESR-rahoituksella tuetaan erityisesti niitä yrityksiä, organisaatioita ja henkilöitä, joiden tilanne on koronapandemiasta johtuen muodostunut haasteellisimmaksi.

Digitaaliset taidot ja palvelut vahvuudeksi

Ensimmäisessä erityistavoitteessa (12.3) halutaan parantaa digitaalisten palveluiden hyödynnettävyyttä ihmisten osaamista kehittämällä. Koronakriisi haastaa etsimään uudenlaisia toimintatapoja, asioiden hoitamista etäyhteyksillä ja digitaalisuutta hyödyntäen. Tämä edellyttää sekä palvelujen käyttäjiltä että tarjoajilta digitaalisia taitoja, joita nyt voidaan parantaa myös kehittämishankkeiden tuella.

Rahoitettavilla hankkeilla tavoitellaan osallistuvien henkilöiden digitaalisten taitojen parantumista. Tämä lisää työssä käyvien mahdollisuuksia pärjätä muuttuvassa työelämässä ja kehittää ammattitaitoaan. Toisaalta digitaidot parantavat työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien mahdollisuuksia päästä mukaan työmarkkinoille. Digitaaliset taidot mahdollistavat osallistumisen monenlaiseen etäyhteyksillä toteutettavaan toimintaan kuten opiskeluun, valmennuksiin tai erilaisten ryhmien ja työpajojen toimintaan. Etäyhteyksillä toteutettava toiminta tukee ihmisten osallistumismahdollisuuksia riippumatta toimialasta, etäisyyksistä tai poikkeusoloista.

Digitaalisten palvelujen kehittäminen on toinen tärkeä kokonaisuus. Niitä tarvitaan nykyisenä poikkeusaikana, mutta yhtä tärkeää on kehittää palveluita tulevaisuuden tarpeita varten.   Pandemian jälkeen etä- ja hybriditoiminnoista tulee todennäköisesti uudenlaista normaalia toimintaa. Ilman digitaalisia taitoja ja digitaalisten alustojen käyttöä organisaatioiden on vaikea pärjätä kilpailussa. ESR-osiosta rahoitettavilla hankkeilla voidaan kehittää palveluja helpommin saavutettavaksi ja toimintaa kilpailukykyisemmäksi digitalisaation keinoin.  Myös olemassa olevien digitaalisten alustojen hyödyntämistä entistä laajemmin voidaan tukea.

Tukea yritysten muutoskykyyn

Toinen erityistavoite (12.4) kohdistuu erityisesti pk-yrityksiin, niiden henkilöstöön ja yrittäjiin. Äkilliset toimintaympäristön muutokset asettavat usein yritysten kilpailukyvyn koetukselle. Toisaalta muuttunut toimintaympäristö voi parhaassa tapauksessa luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.  Yritykset voivat löytää uusia mahdollisuuksia ja kilpailuetua myös vihreää siirtymistä tukevilla ratkaisuilla, esimerkiksi kiertotalous- tai GreenCare -osaamista kehittämällä.

ESR-osiosta rahoitettavilla hankkeilla tavoitellaan sitä, että pk-yritysten ja niiden henkilöstön kyky sopeutua ja hyödyntää toimintaympäristön nopeita muutoksia paranee. Halutaan kehittää myös kriisistä selviytymisen keinoja ja osaamista. Hankkeiden toimenpiteillä luodaan edellytyksiä uusille toimintatavoille ja innovaatioille, jotta yritys pärjää kilpailussa kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla.

Rahoitettavissa hankkeissa tarjotaan koulutusta, ohjausta ja vertaisoppimista muutosvalmiuksiin, jotta yritykset ja niiden henkilöstö voivat vastata muuttuvan toimintaympäristön tuomiin haasteisiin. Hankkeissa voidaan myös parantaa yritysten johdon osaamista kriisitilanteiden vastuulliseen johtamiseen. Työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen muutostilanteissa tarjotaan tukea. Entistä painokkaammin rahoitettavissa hankkeissa tuetaan myös valmiuksia yritysten vihreään siirtymiseen ja innovointiin.

React -EU ESR-rahoitus tuo kokonaisuudessaan hyviä, uusia mahdollisuuksia Pohjois-Suomen kehittämiseen ja koronasta toipumiseen. Rahoituksen vaikuttavuus kuitenkin riippuu pitkälti hankkeiden onnistumisesta: on tärkeää toteuttaa hyvin suunniteltuja, oikein kohdennettuja, nopeasti vaikuttavia ja elvyttäviä toimia. Niillä luodaan pohjaa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle. Rahoitettavissa hankkeissa tulee syntyä konkreettisia tuloksia.

Pohjois-Suomessa on pitkät etäisyydet ja erityiset olosuhteet, jotka haastavat meitä toimijoita hyödyntämään muutosmahdollisuuksia ja kehittämään digitaalisia palveluita monin eri tavoin. Myös osaamisen kehittäminen digitaalisesti tuo mahdollisuuksia ihmisten arkeen, yritysten ja alueiden kilpailukykyyn. Digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen on erityisen tärkeää Pohjois-Suomessa. Siispä kannustan hanketoteuttajia hakemaan uudenlaisia näkökulmia palvelujen digitaaliseen toteuttamiseen ja yritysten muutososaamisen kehittämiseen – tarvitsemme uudistuksia, jotka vastaavat nykyhetken lisäksi tuleviin tarpeisiin. Voimmeko kääntää Pohjois-Suomen haasteet vahvuuksiksi kehittämisrahoituksen tuella?

Kehittämisterveisin

Riitta Ilola
Rahoituspäällikkö

Hakukuulutus

Lisätiedot

ESR Pohjois-Pohjanmaa
Ville Mehtälä puh. 0295 038 230
Anne-Maaria Kurvinen puh. 0295 038 228
Päivi Jaakola puh. 0295 038 225
ESR Lappi
Liisa Irri puh. 0295 037 052
Marika Lindroth puh. 0295 037 082
Tanja Raappana puh. 0295 037 065
Paula Alho puh. 0295 037 284
ESR Kainuu

Annukka Koskelo puh. 0295 023 691
Kaikki alueet:
Rahoituspäällikkö Riitta Ilola puh. 0295 038 224
EAKR Kainuu ja Lappi
Paula Alho puh. 0295 037 284
EAKR Pohjois-Pohjanmaa
Anne-Maaria Kurvinen puh. 0295 038 228

REACT-EU-rahoitus on osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. REACT-EU lisämäärära-hojen myöntämisen ehtona on, että eduskunta on hyväksynyt REACT-EU-rahoituksen sisältävän lisätalousarvion ja valtio-neuvosto on päättänyt varojen alueellisesta jaosta.