Tietyöt ovat varma kesän merkki!

Hintojen kohoamisesta huolimatta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on voinut käynnistää kaikki suunnitellut kesäkauden parantamistyöt.

Timo Mäkikyrö toimii Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtajana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tieverkolla tehdään runsaasti erilaisia parannustöitä kuluvan kesäkauden aikana. Kevään aikana tierakentamisen keskeisten raaka-aineiden – liikennepolttoaineiden, bitumin sekä teräksen – hinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun. Tämä on näkynyt rakennusurakoiden huomattavasti ennakoitua korkeampana hintatasona. Hintojen kohoamisesta huolimatta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on voinut käynnistää kaikki suunnitellut kesäkauden parantamistyöt.

Kesän päällystystyöt keskittyvät päätieverkolle. Nykyisessä tienpidon rahoitustilanteessa muulta tieverkolla uusitaan päällysteitä vain yksittäisissä kohteissa. Merkittävimmät päällystyskohteet sijaitsevat valtateillä 4 ja 20 sekä kantatiellä 86. Myös valtatiellä 22 Vaalan ja Paltamon välillä tehdään mittavia päällystystöitä. Ojakylä–Pulkkila-tiejakson uudelleenpäällystäminen on seututieverkon merkittävin kunnostuskohde. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parannetaan Kajaanissa ja Sotkamossa, missä kevyen liikenteen väyliä päällystetään lähes 20 km matkalla. Kokonaisuutena kuluvan vuoden saldo on noin 200 km uutta päällystettä maantieverkolla. Lukuisia siltoja kunnostetaan eripuolilla toimialuettamme ja lisäksi rakennetaan uusi Kukon silta kantatiellä 86 sekä Jokikylän silta Haukiputaalla.

Yleisestä rahoituksen niukkuudesta huolimatta kuluvana kesänä rakennetaan myös paljon uutta. Rakentamisen kohteena ovat muun muassa kevyen liikenteen väylät Nivalassa valtatiellä 27 sekä Sievissä kantatiellä 63. Myös Ylivieskassa parannetaan liikenneolosuhteita Taanilan uuden koulukeskuksen ympäristössä sekä valtatiellä 27. Oulun seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukseen (MAL-sopimus) perustuvana toteutetaan kestävää liikkumista edistäviä ja liikenneturvallisuutta parantavia toimia Oulun lisäksi muun muassa Tyrnävällä, Lumijoella, Limingassa ja Muhoksella. Seudun kunnilla on MAL-sopimukseen perustuen 50 % osuus hankkeiden rahoituksessa.

Kuluvan vuoden nousevat hinnat syövät huomattavasti suunniteltua enemmän ELY-keskuksen rahoitusta. Ylitykset pystytään näillä näkymin kattamaan, mutta ne tulevat vaikuttamaan ensi vuoden toimintaan. Tulevaisuudessakin maanteiden päivittäinen liikennöitävyys varmistetaan, mutta tieverkon kunnon heikkeneminen – korjausvelan kasvu – on nykymenolla väistämätöntä. Kotimaisen puun käytön lisääntyminen ja erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoiman rakentaminen lisäävät liikennettä nykyisellään vähäliikenteisellä tieverkolla. Lisääntyvä liikenne luo merkittävän haasteen alueemme maantie- sekä yksityistieverkon kunnolle.

Kesäkaudella tieverkolla tapahtuu siis paljon. Liikennettä varoitetaan ja nopeuksia alennetaan työmaiden kohdalla liikenneturvallisuuden sekä työturvallisuuden näkökulmasta. Tienpitäjä korostaa tiellä liikkujille malttia työmaiden kohdalla! Kaikki tieverkolla tehtävä työ tähtää – tavalla tai toisella – liikkumisolosuhteiden parantamiseen!

Hyödyllisiä linkkejä

Ajantasainen liikennetilanne, mm. käynnissä olevat tietyöt
Fintrafficin liikennetilannepalvelu

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tienpidon keskeiset toimet vuonna 2022
sekä ELY-keskuksen järjestämän joukkoliikenteen asiat
Tienpidon ja liikenteen katsaus (arcgis.com)

Timo Mäkikyrö
Johtaja, liikenne ja infrastruktuuri, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Yksityisteiden parannuksiin avustusrahaa hyvin tarjolla

Nostot

Risto Herrala työskentelee yksityistieasiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.

Yksityistieavustuksiin on saatavissa tällä hetkellä hyvin tukea. Valtion talousarvioesityksen mukaisesti vuodelle 2021 myönnettiin koko valtakuntaan 30 miljoonan euron rahoitus. Se on 10 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2020. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun määrärahan osuus on yhteensä 6,2 miljoonaa euroa.

Pohjois-Pohjanmaalla on runsaasti käytettävissä määrärahoja ELY-keskuksen toiminta-alueen yksityisteiden perusparannushankkeisiin. Pohjois-Suomessa on käynnissä ja vireillä hankkeita, jotka lisäävät tarpeita liikennöidä yksityisteillä mm. puun kuljetuksen merkeissä. Siksi olisi niin teiden käyttäjien kuin erityisesti metsäteollisuuden kuljetusten kannalta tärkeää, että tiekunnat aktivoituisivat juuri nyt perusparannushankkeisiin. Näin hyvä rahoitustilanne tuskin jatkuu ikuisesti.

Vuoden 2019 lakimuutoksen myötä valtionavustuskelpoisten yksityisteiden määrä kasvoi merkittävästi. Kun tienparannuksen avustus on niinkin korkea kuin 50 % hankkeen arvonlisäverollisista kustannuksista ja merkittävissä parannushankkeissa – kuten siltahankkeissa – avustusprosentti on 75 %, on valtionavustus hyvä keino poistaa yksityisteille kertynyttä korjausvelkaa.

Helpotusta tiekuntien kokousten järjestämiseen on tullut tämän vuoden aikana, nyt yksityistielaki mahdollistaa etäkokoukset ilman tiekunnan tekemää ennakkopäätöstä.

Edellytys valtionavustuksen saamiselle on, että tie täyttää valtionavustuskelpoisuuden ehdot. Kelpoisuusehtoja on tien parannushankkeen tarpeellisuuden lisäksi kaksi. Asioiden hoitamista varten on oltava olemassa tiekunta, joka on tehnyt päätöksen hankkeen käynnistämisestä ja valtionavustuksen hakemisesta. Tiekuntaa sekä kyseessä olevaa yksityistietä koskevien tietojen on oltava ajan tasalla Maanmittauslaitoksella sekä tie- ja katuverkon tietojärjestelmä Digiroadissa. Tuki on harkinnanvaraista. Mikäli avustushakemus on puutteellinen, siihen pyydetään täydennyksiä. Kelpoisuusehdoista nykyisen lain aikana avustus ei juurikaan jää kiinni. Avustettavien parantamishankkeiden koolla ei ole alarajaa, mutta käytännössä alle 10 000 euron hankkeita avustetaan harvoin. Kesä ja syksy on erinomaista aikaa hankkeen suunnittelulle ja uinuneiden tiekuntien aktivoimiselle. Ennakkoon tehtävää kantavuuden mittausta voidaan hyödyntää suunnitelman teossa ja kustannusarvion laadinnassa.

Tien perusparantaminen on tiekunnille investointi tulevaisuuteen eikä tätä tilaisuutta kannata jättää hyödyntämättä. Noudattamalla seuraavia ohjeita päätöksen saa sujuvammin ja nopeammin:

1.Tutustukaa ennen hankkeen valmistelua ajan tasalla olevaan ohjeistukseen osoitteessa
https://www.ely-keskus.fi/yksityisteiden-parantamisen-avustaminen sekä Traficomin ohjeeseen.

2. Yksityisteiden valtionavustushakemus tehdään ensisijaisesti sähköisessä verkkoasioinnissa.  Sähköinen asiointi edellyttää vahvaa tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnuksilla. Lisäohjeistusta saa asiointipalvelusta. Hakemuksen voi tallentaa luonnoksena ja palata myöhemmin jatkamaan sitä. Asiointipalvelussa avustusprosessi etenee eri vaiheissaan sujuvasti ja hakija voi seurata käsittelyn ja maksatuksen etenemistä palvelun kautta.

Ellei sähköisen verkkoasioinnin käyttö ole mahdollista, voitte hakea avustusta yksityistien parantamista varten Yksityisen tien parantamisen valtionavustus -lomakkeella. Kun olette täyttäneet hakemuksen, suosittelemme lähettämään hakemuksen ELY-keskusten sähköisen asiointilomakkeen liitteenä. Asiointilomake löytyy osoitteesta www.ely-keskus.fi/asioiverkossa tai www.suomi.fi.

Mikäli hakemuksen lähettäminen sähköisesti ei ole mahdollista, voi hakemuksen toimittaa myös postitse osoitteeseen Pirkanmaan ELY-keskus Kirjaamo, PL 297, 33101 TAMPERE. Hakemukset toimitetaan keskitetysti koko maan osalta Pirkanmaan ELY-keskukseen, mutta avustuksesta päättää se toimivaltainen ELY-keskus, jonka alueella tie tai suurin osa siitä sijaitsee.

Risto Herrala
Yksityistieasiantuntija

Vilkasta tienpidossa – kuluvana vuonna tehdään merkittäviä linjauksia liikennesektorilla

Nostot

Timo Mäkikyrö on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennejohtaja.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen toiminnassa jatkuu positiivinen vire. Liikenteen substanssitoimintaan on rahoitusta käytettävissä kokonaisuudessaan 106 miljoonaa euroa.

Maantieverkolla toteutettiin viime vuonna mittavia parannustöitä: muun muassa tiepäällysteitä uusittiin ennätykselliset 500 km. Kuluvana vuonna ei päällysteiden uusimisessa päästä vastaavalle tasolle, mutta tekemisen meininki jatkuu ja lukuisia uusia hankkeita käynnistyy korvamerkityn rahoituksen turvin.  Tienpitoon on käytettävissä noin 83 miljoonaa euroa.

ELY-keskus tuottaa myös julkisen henkilöliikenteen palveluja, jotka tunnetaan perinteisesti termillä joukkoliikenne. Viime vuosina on kuntien kanssa tiiviissä yhteistyössä laadittu alueellisia palvelutasosuunnitelmia lähes koko toimialueellamme. Näihin suunnitelmiin perustuva liikenne on kilpailutettu ja uusi liikenne käynnistyy tulevana kesänä. Odotettavissa on parannuksia palvelutasoon. Julkisen henkilöliikenteeseen rahoitus on kasvanut viime vuodesta ja sitä on käytettävissä 9,2 miljoonaa euroa.

Yksityisteiden kunnostusten avustamiseen on kuluvana vuonna käytettävissä lähes 12 miljoonaa euroa. Rahoitus on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Avustuksen saaminen edellyttää järjestäytynyttä tiekuntaa tienpitäjänä sekä tiekunnan omaa rahoitusosuutta. Kannustankin tiekuntia aktivoitumaan toiminnassaan!

Kuluvana vuonna tehdään merkittäviä linjauksia liikennesektorilla. Valtioneuvosto päättää valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta antamalla sen selontekona eduskunnalle kuluvana keväänä. Suunnitelma määrittelee muun muassa tienpidon rahoituskehykset pitkällä aikajänteellä. Samanaikaisesti Väylävirasto valmistelee kahdeksanvuotista infrainvestointiohjelmaa.

Oulun ja Kemin välinen nelostien investointihanke valmistuu kuluvana vuonna. Investoinnin tuomasta parantuneesta palvelutasosta saamme jo nyt tuntuman aikaisempaa turvallisempien ja sujuvampien matkojen muodossa. Investoinnin valmistuttuakin kyseiselle tiejaksolle jää korostuneena palvelutasopuutteena muun muassa Iin taajaman kohta, jonka ohittamiseen tarvitaan noin sadan miljoonan euron investointi.  Tämän investoinnin, samoin kuin monen muun liikenneinfrainvestoinnin, toteutuksen rahoitus ja toteutusajankohta ovat päätöksentekijöiden pöydillä kuluvana vuonna.

Todella mielenkiintoista on loppuvuodesta tarkastella vuoden satoa!

Timo Mäkikyrö

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tienpidon ja liikenteen katsaus 2021

Tienpidon rahoitukseen on luvassa tuntuva korotus

Timo Mäkikyrö
Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Maamme hallitus sopi viime viikolla vuoden 2020 budjettiesityksen yhteydessä perusväylänpidon rahoituksen pysyvästä 300 miljoonan euron tasokorotuksesta. Tämä tasokorotus tarkoittaa noin 30 %:n lisäystä maanteiden, rautateiden ja meriväylien vuosittaiseen rahoitukseen. Korotuksen ansiosta myös ELY-keskuksille osoitettu tienpidon rahoitus tulee nousemaan merkittävästi, mutta tarkempia lukuja ei tässä vaiheessa ole vielä esitettävissä.

Hallitus sopi budjettiesityksen yhteydessä myös useista pienistä liikenneverkon parantamishankkeista eri puolilla Suomea. Hankkeilla edistetään kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueelle näistä kohteista sijoittuvat kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseen tähtäävät hankkeet valtatiellä 5 Kajaanin Jormualla sekä Kuusamossa (Evakkotaival/ Järvenpääntie) ja valtatiellä 6 Sotkamon Kontinjoella. Lisäksi kantatien 63 Sievi – Ylivieska välin kunnostus sai rahoituksen. Kevyen liikenteen olosuhteita parantavien kohteiden saaminen toteutukseen on erittäin tervetullutta, sillä vastaavia kohteita on viime vuosina toteutettu lähinnä kuntien rahoituksella.

Viime vuosina on perustienpidon niukkaa rahoitusta paikattu erilaisilla teemapaketeilla, joista viimeisin oli Sipilän hallituksen toteuttama korjausvelkarahoitus. Kaikki lisärahoitus tienpitoon on ollut toki tervetullutta, mutta tienpitäjälle sekä alalla toimiville yrityksille – suunnittelukonsulteille ja urakoitsijoille – rahoituksen tempoileva vaihtelu on aiheuttanut haasteita. Hallituksen budjettiesityksessä onkin keskeistä se, että rahoitustason nostoa esitetään nyt pysyvänä. Tienpidossa voidaan toimintaa ja toimenpiteitä suunnitella nyt pitkäjänteisesti. Tieverkon korjaustoimenpiteitä voidaan suunnitella kestävämpien ratkaisujen pohjalle, joten esimerkiksi päällystystöiden yhteydessä voidaan kunnostaa aikaisempaa enemmän myös tierakenteita. Lisäksi rahoitus mahdollistaa kunnostustoimia myös alempiluokkaisilla teillä, joita on jo pitkään pidetty kulkukelpoisina lähinnä päällysteiden reikiä paikkaamalla. Tulevina vuosina tienparannustöitä tehdään siis eri puolilla toimialuettamme aikaisempaa enemmän. Kunnostustöiden lisäksi ELY-keskuksen tarvelistalla ja kuntien toiveissa on edelleenkin lukuisia pieniä hanke-ehdokkaita, ennen kaikkea kevyen liikenteen väyliä. Toivottavaa on, että näiden pienten uudisrakentamiskohteiden toteuttaminen lähitulevaisuudessa tulee myös mahdolliseksi.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen käynnistyy

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti kesäkuussa ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta. Suunnitelma luo lähtökohdat koko Suomen liikenneverkon ja liikenteen palveluiden kehittämiselle. Suunnitelman valmistelua ohjaa ministeri Sanna Marinin johtama parlamentaarinen työryhmä. Pitkäjänteisellä yli hallituskausien ulottuvalla 12-vuotisella suunnitelmalla varmistetaan, että liikennejärjestelmän kehitys on ennakoitavaa niin ihmisten, yritysten kuin julkisen sektorin näkökulmasta.

Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Kainuun liitto ovat yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa laatineet maakunnalliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat, jotka on hyväksytty maakuntien toimesta äskettäin. Suunnitelmissa esitetään maakuntien liikennejärjestelmän kehittämisen painotukset sekä keskeisimmät liikenteen kehittämishankkeet. Kyseiset suunnitelmat toimivat myös syötteinä valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluun.

Valtakunnallisen ja kokonaan uuden liikennejärjestelmäsuunnitelman vaatima työ on valtava ja laatimisprosessiin liittyy monia haasteita. Etukäteen voi arvioida, että suunnitelman valmisteluun liittyvä vuoropuhelu ei ole haasteista pienimpiä. Suunnitelman laatimisen aikainen vuoropuhelu ja sen onnistuminen voi olla yksi keskeinen tekijä siinä, millaisen profiilin uusi suunnitelma saa suunnittelujärjestelmässämme. Joka tapauksessa uusi suunnittelutaso on merkittävä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen liittyvä edistysaskel maassamme.