Kohti kuntien työllisyyshankkeita?

Nostot

Eine Kela
Osaaminen ja työelämä -yksikön päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Syksyn aikana on noussut esiin hallitusohjelman siivittämänä valtion ja kuntien uudenlainen työnjako työllisyyden hoidossa. Kuntien osuutta ja vastuuta on haluttu lisätä TE-toimiston nykyisten asiakkaiden työllisyyspalveluissa. Kuuden suurimman kaupungin lisäksi myös muiden keskuskaupunkien kiinnostusta työllisyyskokeiluihin on haarukoitu viime viikkojen aikana. Työllisyyshankkeet toteutettaisiin kokeilulain perusteella noin kolmivuotisina. Hakumenettely kokeiluihin päättynee marraskuun aikana ja kokeilut alkaisivat kesän 2020 kynnyksellä. Oulun seudulla kokeilun asiakasmäärä olisi arviolta noin 13 500 henkilöasiakasta hankkeen aloitushetkellä eli noin kolmannes TE-toimiston kaikista työnhakija-asiakkaista.

Mikä sitten muuttuisi kuntien kokeilun myötä asiakasprosessissa? Asiakkaat ohjattaisiin TE-toimistosta kunnan organisoimiin palveluihin laaja-alaisen palvelutarvearvion jälkeen. Asiakasohjauksen perusteena on asiakkaan kotikunta ja määritellyt asiakaskriteerit. Työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saavat, kaikki alle 30-vuotiaat ja vieraskieliset olisivat mahdollisesti kohderyhmänä. Muut kokeilukunnan henkilöasiakkaat jäisivät edelleen TE-toimiston asiakkaiksi. Valtion työllistämispalveluihin TE-toimistoon jäisivät myös kaikkien muiden maakunnan kuntien kaikki asiakkaat. Palveluihin ohjaus ja palvelutarpeen määrittely noussee siis merkittävään rooliin kokeilussa ja sen onnistumisessa.

Hankkeiden yhtenä tavoitteena on nykyistä paremman henkilökohtaisen palvelun saaminen kohderyhmän asiakkaille. Tämä edellyttää erityisesti asiakaspalvelutyössä olevien käsiparien lisäämistä. Hallitusohjelmassa TE-palveluihin onkin luvattu lisää henkilöresursseja. Myös kokeilukunnista tarvitaan henkilöresursseja kokeiluun runsaasti. Kunnat ovatkin jo pohtineet omien resurssiensa siirtämistä kokeiluihin.

Kokeilujen käynnistymisessä on haasteellinen aikataulu. Se on rehellisesti todettava. Henkilöstön siirtyminen kunnan työnjohtoon ja perehdytys tehtäviin vie oman aikansa. Henkilöstön näkökulmasta hankkeet antavat mahdollisuuden oppia uutta ja tehdä työtä entistä monialaisemmassa verkostossa.

ELY-keskuksen näkökulmasta työllisyyshankkeisiin varautumisessa on keskeistä mm. työllisyyden hoidon määrärahojen suunnittelu kokonaisuutena kokeiluun siirtyvien asiakkaiden ja TE-toimistoon edelleen jäävien asiakkaiden palvelujen laadun ja määrän takaamiseksi. Määrärahoja on suunniteltu kiintiöitäväksi palkkatuen, starttirahojen sekä myös koulutusten ja valmennusten osalta kokeiluasiakkaiden ja muiden asiakkaiden suhteessa. Myös ELY-keskuksen rooli kokeilu seurannassa ja ohjauksessa tulee pohdittavaksi.

ELY-keskus hankkii kilpailuttamalla koulutuksia ja valmennuksia, joiden suunnittelu ja hankkiminen uudelta pohjalta muuttuu tiiviimmäksi yhteistyöksi TE-toimiston, kuntien ja palveluntuottajien kanssa. Koska palveluhankinnat ovat pitkiä prosesseja ennakoinnista kilpailutuksen, sopimusten, opiskelijavalinnan, seurannan kautta maksatukseen, hankintojen keskittäminen myös kuntakokeilujen aikana ELY-keskukseen on perusteltua. Koulutusten ja valmennusten määrärahojen kiintiöinti kokeilukuntien ja muiden TE-toimiston asiakkaiden välillä saattaisi vaarantaa joustavan koulutukseen osallistumisen.

Kuntakokeilut edellyttävät ajantasaista ja laadukasta viestintää alusta alkaen. Henkilöasiakkaat ja myös työnantaja-asiakkaat tarvitsevat tietoa työllisyyspalveluista ja niiden saatavuudesta ja muuttumisesta ennen kuntakokeilua ja sen aikana.

Oulun seudulla ollaan työllisyyden hoidossa muuta maata edellä kumppanuusajattelussa. Kuntakokeilu olisi yksi merkittävä yhteinen toimenpide kumppanuuden laajentamisessa ja toimeenpanossa. Kokeilun käynnistäminen ei ole ihan peace-of-cake –tyyppinen tilanne, vaan vaatii runsaasti yhteistä suunnittelua ja keskinäistä luottamusta. Asiakas on oltava valmistelussa keskiössä.

Kohti 75 prosentin työllisyysastetta

Petri Keränen
Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Hallituskauden tavoitteeksi on asetettu työllisyysasteen nostaminen 75 %:iin. Tämän saavuttaminen nähdään kynnyskysymyksenä sille, että tulevaisuudessa voidaan kasvattaa valtion menoja mm. koulutukseen, eläketurvaan ja vaikkapa liikenneväyläinvestointeihin.

Tavoite on kova ja haastava. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää työllisyyden paranemista kaikissa ikäryhmissä. Pitkäaikaistyöttömyyttä pitää saada vähemmäksi. Ulkomaalaistaustaisten työllisyys on saatava nykyistä paremmaksi. Osatyökykyiset on saatava paremmin mukaan työelämään. Kaiken kaikkiaan työmarkkinan on mahdollistettava työllistyminen nykyistä paremmin ja nopeammin.

Työmarkkinan toimivuuteen vaikutetaan sekä työvoimapolitiikan että elinkeinopolitiikan toimin. Keskityn tässä kirjoituksessa enemmän työvoimapolitiikan toimiin.

Pohjois-Pohjanmaallakin työnhakijoille tullaan tarjoamaan enemmän henkilökohtaisia palveluja sekä työvoimapoliittisia koulutuksia ja valmennuksia. Pyrimme myös löytämään täsmä- ja rekrykoulutuksia, joiden avulla pystymme kouluttamaan työnhakijoita lyhytkestoisin valmennuksin niin, että osaaminen vastaa paremmin yritysten tarpeisiin. Myöskin oppisopimus tullaan ottamaan laajemmin käyttöön.

Palkkatuen käyttöä tullaan lisäämään. Erityisen tärkeää olisi löytää palkkatukipaikkoja yksityisistä yrityksistä, koska sitä kautta työllistyminen pysyviin työsuhteisiin on todennäköisempää kuin julkisten organisaatioiden ja järjestöjen palkkatukipaikoista.

Tavoitteena on myös löytää uusia keinoja helpottaaksemme yksinyrittäjien siirtymistä työnantajiksi. Palkkatuen laajentaminen tai jonkinlainen rekrytoinnin määräaikainen tuki voisivat kannustaa palkkaamaan ensimmäinen työntekijä.

Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämän näkymät ovat edelleen hyvin positiiviset, vaikka joitakin kasvun vauhtia hidastavia tekijöitä on näkyvissä. Avoimia työpaikkoja on runsaasti. Meillä on työvoimapulaa monilla aloilla, mm. ICT-sektorilla, rakennusalalla, majoitus- ja ravintola-alalla, metalli- ja konepajateollisuudessa, kuljetusalalla sekä SOTE-sektorin tehtävissä. Samaan aikaan meillä on kuitenkin työttömänä näiden alojen osaajia. Työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa. Syynä voivat olla maantieteelliset tekijät, mutta myöskin osaamisen kapeus tai vanhentuminen. Tähän ongelmaan kaivataan ratkaisuja erityisesti koulutuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyöllä. Työvoimaa tarvitaan lisää, myös ulkomailta. Tämä edellyttää työlupaprosessien nopeuttamista ja mielestäni myös tarveharkinnan poistamista useilta toimialoilta.

ELY-keskuksen ja TE-toimiston keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat kunnat. Olemme tehneet työllisyysasioiden kumppanuussopimuksen Oulun kaupungin, KELAn ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa. Sopimuksessa on määritelty yhteiset tavoitteet ja työllisyyden edistämisen painopistealueet. Sopimuksen pohjalta aloitetaan konkreettisten toimien valmistelu. Sopimukseen sisältyvät jo käynnistymisvaiheessa olevat kokeilut nuorten työllisyyden parantamiseksi ja ICT-sektorin rekrytointipalvelu.

Tulemme käynnistämään uusimuotoiset kuntakokeilut, joissa valitun kohderyhmän työllisyyspalvelut kootaan yhteen organisaatioon ja sitä kautta haetaan entistä parempaa asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta. Kokeilussa tullaan siirtämään kunkin toimijan resursseja, niin henkilöstöä kuin rahaakin, yhteiseen toimintamalliin ja –organisaatioon. Eräs keskeinen liittymäpinta on työllisyyspalveluiden ja SOTE-palveluiden rajapinta. Vaikeammin työllistyvien palvelupolku työmarkkinoille alkaa useasti sosiaali- ja terveyspalveluilla, joten koko palveluketju ja tuotteistus on saatava tukemaan työllistymistä.

Uusissa kokeiluissa on varmasti monia vaikeuksia, samoja, joihin törmättiin ja aiemmin maakuntauudistusta suunniteltaessa. Esiin nousevat varmasti resurssien jako, asiakkaita koskevan tiedon siirtyminen palveluiden ja organisaatioiden välillä, SOTE- ja työllisyyspalveluiden kytkentä sekä hankintalainsäädäntö, vain muutamia mainitakseni. Kuitenkin meidän on nyt suhtauduttava näihin mieluummin haasteina ja jopa mahdollisuuksina kuin ongelmina. Uskon, että löydämme yhteisen tahtotilan ja ratkaisut yhdessä kuntien kanssa. Palvelujen toteuttamiseen tarvitaan yksityisiä palveluntuottajia.

Pohjois-Pohjanmaalla tehdään paljon työllisyyspolitiikan toimia EU:n rahoituksella. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kautta rahoitetaan monenlaisia projekteja työllisyyden parantamiseksi. Miten näiden projektien kokemukset ja hyödyt saataisiin paremmin kaikkien tietoon ja hyvät käytännöt koko maakunnan laajuiseksi? Koordinaatiota ja toimijoiden yhteistyötä pitää kehittää. Toivoisin, että myös projektien valmistelijatahot verkostoituisivat jo hankkeiden hakemusvaiheessa. Verkottuminen myös yli julkisten toimijoiden, järjestötoimijoiden ja yksityisten toimijoiden rajojen varmasti parantaisi vaikuttavuutta ja kenties voisi synnyttää myös uutta liiketoimintaa alalle.

Haluamme siis tehdä tavoitteen saavuttamiseksi yhteistyötä kuntien, oppilaitosten ja palveluntuottajien kanssa. Järjestämme 7.-8.10. Kalajoella Työllisyysforumin, johon on kutsuttu yhteistyökumppaneitamme, erityisesti kuntien työllisyyspalveluja järjestäviä tahoja. Uskomme, että yhdessä keinoja miettien ja toimia tehden tavoite, 75 % työllisyysaste, on saavutettavissa.