Karjatalous perustui ennen erilaisten niittymaiden ja luonnonlaitumien käyttöön. Luonnonlaitumien pitkään jatkunut käyttö tuotti niille omaleimaisen ja ympäristöään monimuotoisemman kasvi- ja eläinlajiston. Viimeisen vuosisadan aikana luonnonlaitumien määrä on supistunut alle prosenttiin aiemmasta. Niittyjen ja luonnonlaidunten määrän romahtaminen ja perinteisten hoitokäytäntöjen muuttuminen on johtanut satojen monien lajien uhanalaistumiseen ja monien aiemmin runsaslukuisten lajien voimakkaaseen taantumiseen sekä maaseutumaiseman muuttumiseen avoimista rannoista umpeenkasvaneisiin ruovikoihin. 

Pohjois-Pohjanmaan alueen ominaispiirteisiin kuuluu merenrantaniityt ja -laitumet, joita on kaikkiaan runsaat 3 600 hehtaaria. Pääosa alueemme merenrantaniityistä ja -laitumista sijaitsee Hailuodossa ja Siikajoella. Merenrantaniittyjen ja -laitumien hoidossa on saavutettu hyviä tuloksia, ja ne soveltuvat hyvin lihakarjan sekä lampaiden laitumiksi. Ranta-alueita onkin saatu laajalti ympäristösopimusten piiriin.

Ympäristösopimusten kautta viljelijät ovat saaneet tuloja näiden perinnebiotooppien hoitamisesta. Onnistuneet hoitohankkeet ovat tuoneet myös välillistä hyötyä maaseudulle parantamalla luontoon ja paikalliseen ruoantuotantoon tukeutuvien elinkeinojen edellytyksiä sekä rantojen virkistyskäyttöarvoa. Pitkään jatkunut hoitotyö alkaa näkyä rantaniittyjen uhanalaisen lintu- ja kasvilajiston ja avaran maiseman palautumisena. Esimerkiksi ruijannuokkuesikko on laidunnuksesta hyötyvä Perämeren merenrantaniittyjen kasvilaji. Uhanalaisista kahlaajalajeista mm. suokukko, etelänsuosirri ja mustapyrstökuiri vaativat laajoja matalakasvuisia rantaniittyjä pesimäympäristökseen.  

Luonnon monimuotoisuuden kannalta rantaniityt ovat arvokkaita. Heinävaltaiset avoimet rantaniityt tarjoavat elinsijaa linnustolle, monipuoliselle hyönteislajistolle sekä ruohovartiselle kasvillisuudelle. Laiduntavat eläimet pitävät rantamaiseman avoimena syödessään vesi- ja rantakasvillisuutta korjaten samalla talteen kasveihin sitoutuneita ravinteita. Rantaniityt ja luonnonlaitumet ovat ympärivuotisesti kasvipeitteisiä, jolloin hiiltä ei vapaudu maaperästä muokkauksen yhteydessä. 

Euroopan unionin luontodirektiivi (92/43/ETY) edellyttää jäsenmaita osoittamaan perinnebiotyypeille sopivia kohteita. Rantalaiduntamisen positiiviset vaikutukset rantaniittyjen biotooppiin ovat kiistattomat, ja rantalaiduntamista kannattaakin pyrkiä elvyttämään. Rantalaidunnus on luonnonmukainen vaihtoehto, ja laidunnus edistää eläinten hyvinvointia, kun ne pääsevät toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään.

Ympäristösopimusalueiden hoito suunnitellaan kohteille yksilöllisesti huomioiden alueiden erityispiirteet. Laidunalueet tulee aidata ja laidunnuspaine sovittaa alueelle. Osalle kohteista tehdään myös pensaikon ja puuston raivausta. Kohteita valvotaan peltovalvonnassa. Parhaillaan on käynnissä myös valtakunnallinen perinnebiotooppien päivitysinventointi, koska 1990-luvulla kerätty tieto on jo osin vanhentunutta. Lisäksi inventoidaan uusia kohteita, kuten ympäristösopimuksella hoidettavia alueita ja kartoitetaan hoidon laajentamismahdollisuuksia. Kävimme tutustumassa rantalaitumeen Raahen Oholahdessa, josta inventoija oli löytänyt merenrantaniittyjen matalakasvuista lajistoa, muun muassa käärmeenkieltä, perämerensilmäruohoa, suolasänkiötä, vilukkoa, somersaraa, suolasaraa, merisaraa, vihnesaraa ja hetekaalta. Kohteen hoidolla on palautettu avointa merenrantamaisemaa.

Video Oholahden rantalaiduntajista ja maanviljelijä Sauli Joensuun ajatuksia rantalaitumien hoidosta:

Tiina Suutari
Maaseudun kehittämisen ryhmäpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pyrkii turvaamaan hyvien maaseudun kehittämishankkeiden ja vaikuttavien yritystukien jatkuvan rahoituksen.

Vuoden 2020 osalta ELY-keskus teki rahoitussuunnitelman, jolla rahoitusta jaksotettiin siten, että rahoituskauden 2014-2020 maaseudun kehittämisvarat tulevat riittämään kauden viimeiseen rahoituskierrokseen saakka. Ennen tietoa seuraavan rahoituskauden viivästymisestä ja siihen liittyvästä rahoituksen niin sanotusta siirtymäkaudesta, viimeisen rahoituskierroksen piti päättyä nyt syyskuun lopussa. Koko ohjelmakauden 59 miljoonan euron rahoituskehyksestä ELY-keskus varasi rahaa tälle nyt kuun lopussa päättyvälle rahoituskierrokselle 700 000 e. Merkittävä osa varoista tälle hakukierrokselle tuli peruuntuneista hakemuksista.

Odotamme, että maaseudun kehittäminen jatkuu kuitenkin nyt vuoden loppuun saumattomasti ja saamme lisäbudjetin kautta varoja, jotka ovat hankkeista ja yritystuista kuluvina vuosina säästyneet. Laskelmien mukaan näitä varoja pitäisi tulla loppuvuodeksi käyttöön vielä noin miljoonan euron verran. ELY-keskus julkaisee näin jo ennakkoon toimijoille yritystukien ja hankehakujen päätöksenteon kannalta ehdolliset tukihakujaksot (tarvittaessa päätöskäsittely voi siirtyä myös vuoden 2021 puolelle). ELY-keskus tekee molempien tukihakemustyyppien pisteytykset siten, että ensimmäinen valintajakso päättyy lokakuun lopussa ja toinen marraskuun lopussa.

Pohjois-Pohjanmaan maaseutu, kuten koko maailma elää nyt koronapandemian aikaa. Korona on vaikuttanut meihin kaikkiin – ihmisiin, yrityksiin, palveluihin, työpaikkoihin, työntekemiseen, hyvinvointiin ja ajatuksiimme mm. huoltovarmuuden merkityksellisyydestä. Yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa ELY-keskus onkin käynyt keskustelu- ja kuuntelusarjaa siitä, miten tilanteeseen olisi nyt syytä nopeasti rahoituksellisesti reagoida. Yhteisesti olemme päätyneet siihen, että alueelle palautuvat maaseudun kehittämisvarat tullaan käyttämään rahoituskohteisiin, jolla parhaiten tuetaan pandemian vaikutuksista toipumista.

Suuntaviivat toipumiseen on viitoitettu kunnilta ja kaikilta yhteistyökumppaneilta saatujen kommenttien perusteella, koronatoipumissuunnitelmaprosessista. ELY-keskus on ollut vahvasti mukana kuulemassa ja työstämässä yhteistä asiakirjaa. Varsinainen asiakirja on vielä kesken, mutta sitä on jo käsitelty mm. maakuntahallituksessa ja sen palautusajankohta työ- ja elinkeinoministeriöön on syyskuun lopussa. Prosessi on kuitenkin antanut jo selkeät askelmerkit.

Näillä tiedoin ELY-keskus on päättänyt etsiä toimijoita, jotka omalla vahvalla ammattitaidollaan pystyvät varsin nopealla aikataululla kokoamaan, haastattelemaan ja/tai kyselemään toimijoilta maaseudun tulevan kehittämisen kannalta oleellisia tietoja. Tiedolla asioiden johtaminen tarvitsee yhä enemmän taakseen faktoja siitä, mikä alueen tila on ja mikä on tulevaisuus. Tarvitsemme siltoja nykyhetken ja toimijoiden tavoitteiden välille. Näin ollen haastamme toimijoita laatimaan skenaarioita, joita kehittämisen tulevassa suuntaamisessa olisi syytä huomioida. ELY-keskus kuuluttaa yhteistyökumppaninsa ja asiakkaansa valmistelemaan hanke-esityksiä, joiden keskiössä on tehdä selvityksiä ensinnäkin maatiloista – niiden monipuolistamisesta, työvoimasta ja omistajuuteen liittyvistä tulevaisuuden kysymyksistä. Toiseksi selvitysten keskiöön pyydetään ottamaan muu maaseudun yritystoiminta sekä sen tarpeet esimerkiksi yrityspalveluiden osalta. Kolmas teema on maaseutu mahdollisena etätyön tekemisen paikkana – monipaikkaisuus Pohjois-Pohjanmaalla. Aiheista on mahdollista tehdä yksi tai useampia selvityksiä. ELY-keskus arvioi näiden selvitysten kuten muidenkin hanke- ja yritystukiesitysten laadun/rahoituskelpoisuuden ohjelman valintakriteereiden ml. Pohjois-Pohjanmaan maaseutusuunnitelman perusteella.

Koronaelpymisen keinoja on yhdistetty myös hanketoimijoiden kaipaamiin verkostoitumisen ja viestinnän hankehakuteemoihin. ELY-keskus kuuluttaakin haettavaksi verkostojen muodostamiseen ja niiden tulevaisuusorientoituneeseen uuteen työskentelytapaan toimintaa, jonka tarkoituksena on saattaa alueen maatalous, elintarvike, matkailu, metsä, puu, biotalous- ja kiertotalousalan yrityksiä uusille kehittämisen poluille. Esimerkiksi näillä toimialoilla toimivilla yrityksillä ja toimialoille monipuolistuvilla maatiloilla on edelleen myös mahdollista hakea suoria yritystukia ja yritysten kehittämisryhmiä. Maaseuturahaston kautta tuetaankin erityisesti näiden toimialojen yritysten investointeja sekä asiantuntijapalveluiden ostoa kehittämisen tarpeisiin.

Lisäksi ELY-keskus on tässä hakukuulutuksessa huomioinut alueen tarpeet maaseudun infrastruktuurin rakentamisesta. Näin ollen ELY-keskukseen voi jättää rahoitushakemuksia alueiden vesi- ja viemäröinti- sekä laajakaistainvestointeihin liittyen. Mahdollista on myös hakea suunnitteluvaiheiltaan valmiita – lainvoimaiset luvat omaavia nopeasti rahoituskelpoisia muita suuria maaseudun kehittämisen kannalta erityisen merkityksellisiä investointihankkeita. Näitä ovat yli 180 000 e investoinnit muun muassa reitistöihin. ELY-keskus huomioi kehittämistoimissa ympäristömyönteisyyden ja rahoittaa lisäksi monialaisesti ilmastonmuutoksen varautumiseen liittyviä kehittämishankkeita.

Maakunnan rajat ylittävät hankkeet tulevat hakuun vasta myöhemmin, koska tämä edellyttää muiden ELY-keskusten vastaavia toimia. Oletettu ajankohta ylimaakunnallisten hankkeiden haulle on tammikuu.

Autamme ja neuvomme mielellämme hakijoita kaikissa maaseudun kehittämiseen, hankkeiden ja yritystukien hakuun liittyvissä kysymyksissä. Ota rohkeasti yhteyttä.

Koko maaseudun kehittämisryhmän puolesta Tiina Suutari.

Teksti on aikaisemmin julkaistu Kalevassa 9.9.2020.

Petri Keränen

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Koronapandemian aiheuttama kriisi ja päätetyt rajoittamistoimet iskivät keväällä alueen elinkeinoelämään ja sitä kautta työllisyyteen kovasti. Eniten kärsineitä toimialoja ovat olleet ravintolatoiminta, matkailu, kuljetus- ja logistiikkapalvelut, erilaiset henkilökohtaiset palvelut sekä erikoistavarakauppa. Pohjois-Pohjanmaalla työttömien määrä nousi muutamassa kuukaudessa vajaasta kahdestakymmenestä tuhannesta kolmeenkymmeneenkahteen tuhanteen ja lomautettujen määrä vajaasta tuhannesta yli kymmeneen tuhanteen. Pahin tilanne oli toukokuun alussa. Tilanne on kuitenkin parantunut kesän aikana mukavasti. Työttömien ja lomautettujen määrä on vähentynyt selvästi, jopa odotettua enemmän. Avoimia työpaikkoja on runsaasti. Yritysten konkurssien määrä ei ole lisääntynyt, eikä palkkaturvan tarvekaan ole lisääntynyt. Toipuminen kriisistä on alkanut, vaikkakin loppuvuoden aikana on riski vientiteollisuuden ja matkailutoimialan sakkaamisesta.

Elinkeinoelämän selviytymistä on tuettu useilla erityyppisillä rahoitusmuodoilla. Rahoituksen lisäksi käytössä on ollut myös muita tukimuotoja, kuten koulutus- ja valmennuspalveluita sekä yrittäjien työttömyysturva. Nyt kuitenkin tarvitaan laajempia, vaikutukseltaan pitkäjänteisempiä toimia elinkeinoelämän ja koko maakunnan toipumisen ja kilpailukyvyn varmistamiseksi sekä pitkäaikaisten työttömyysvaikutusten ehkäisemiseksi.

Pohjois-Pohjanmaan liitto ja ELY-keskus valmistelevat alueellista toipumissuunnitelmaa. Suunnitelma tehdään tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa. Toipumissuunnitelma on painottumassa erityisesti neljään kärkiteemaan: viennin edistäminen ja kansainvälistyminen, digitalisaation hyödyntäminen, työllisyyden ja työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen sekä talouden vihreä elpyminen.

Yritysten vientitoimet ovat uusien haasteiden edessä. Matkustaminen maasta toiseen on vaikeutunut olennaisesti. Isot messu- ja markkinointitapahtumat ovat pannassa. Miten saavutetaan asiakkaat jatkossa? Miten markkinointi, myynti ja jälkimarkkinat voidaan hoitaa globaalisti? Miten osallistutaan kansainvälisiin verkostoihin? Kaikkiin näihin on löydettävä uusia keinoja, jotta voidaan olla mukana ja pärjätään kansainvälisessä kilpailussa.

Digitalisaatiossa on tullut väistämättä nyt merkittävä loikka kaikilla toimialoilla. Nettikauppa ja sähköiset palvelut muuttuvat arjeksi. Etätyöskentely ja -kokoukset ovat lisääntyneet merkittävästi. Yritysten ja myös julkishallinnon on kyettävä hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia paljon aiempaa laaja-alaisemmin.

Koronapandemian työllisyysvaikutukset kohdistuvat erityisesti nuoriin, naisiin, ulkomaalaistaustaisiin ja osatyökykyisiin. Tätä selittää merkittävästi koronakriisin erilaiset vaikutukset eri toimialoihin. Tässä tilanteessa on suuri riski työttömyyden pitkittymiseen. Se tulisi välttää. Samalla on kuitenkin muistettava, että kasvaneesta työttömyydestä huolimatta meillä on edelleen iso tarve saada ulkomaista työvoimaa useille eri toimialoille. Siihenkin tarvitaan tukea. Osaamisen ja koulutuksen kehittämisen vaikutukset näkyvät erityisesti pitemmällä aikajänteellä.

Talouden vihreää elpymistä painotetaan sekä EU:n että kansallisissa politiikoissa. Siihen tullaan suuntaamaan rahoitusta monia kanavia pitkin. Mitkä ovat kärkitoimenpiteet maakunnassamme? Erilaisia bio- ja kiertotaloushankkeita on viritteillä. Tässä on muistettava myös maatalouden ja elintarviketuotannon iso merkitys maakunnassamme.

Edellä kuvattujen neljän osa-alueen lisäksi toipumissuunnitelmassa käsitellään myös saavutettavuuteen ja koko maakunnan hyvinvointiin ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä toimenpiteitä.

Toipumissuunnitelman ensisijaisina toimenpiteinä nähdään ne toimet, jotka voidaan tehdä alueella jo olemassa olevilla tai tiedossa olevilla resursseilla. Tietenkin suunnitelmalla pyritään vaikuttamaan myös valtakunnallisiin ohjelmiin ja linjauksiin. Toimien rahoitus tulee sekä kansallisista varoista että EU:n rakennerahasto- ja ohjelmavaroista. Uskon, että suunnitelman toteutuminen ei jää ainakaan rahasta kiinni.

Toipumissuunnitelman lisäarvona, vaikuttavuuden ja onnistumisen ehtona on, että löydetään poikkihallinnollisia toimenpiteitä, joihin eri toimijat sitoutuvat yhdessä. Yhteistyöllä ja yhteishengellä varmistamme alueemme nopean toipumisen. Alueen viranomaiset, ELY-keskus, TE-toimisto, Finnvera, BusinessFinland, maakunnan liitto, kunnat, kauppakamari ja yrittäjäjärjestö ovat tiivistäneet yhteistyötään ja hakeneet uusia toimintamalleja jo kriisin aikana. Niistä varmasti osa jää pysyviksi ja sitä kautta löydetään uutta tehoa alueen taloudellisen kehityksen tueksi.

Mahdollisimman nopea toipuminen tuottaa kilpailuetua pitemmällä aikajänteellä. Henkilökohtaisesti uskon, että nyt koettu kriisi tuottaa sellaisia muutoksia, joiden hedelmät korjataan tulevina vuosina. Kriisi on uuden alku.