Tag Archives: EU-rahoitus

Toimintaympäristön kehittäminen – opit ohjelmakauden ensimmäisestä hakukierroksesta

Nostot

Posted on by
Vastaus
Kuvitus.

Toimintaympäristön kehittämishankkeiden tarkoituksena on kehittää yritysten mahdollisuuksia kasvaa, kansainvälistyä ja synnyttää alueelle myös uusia yrityksiä. Hakijana on aina voittoa tavoittelematon taho, joka pääasiassa toteuttaa hankkeeseen suunnitellut toimenpiteet. Hyvin usein avustusta myönnetään selvitystyyppisiin hankkeisiin, joiden tarkoituksena on luoda näkymiä uudenlaiselle yritystoiminnalle. Selvityksen tavoitteena voi olla esimerkiksi luoda selkeä toimintaympäristön kuvaus kiertotalouden yrityksille, tai selvityksellä voidaan kartoittaa alueen kiinnostusta ja potentiaalia vetytalouden investoinneille. Avustusta on myönnetty myös klustereiden toiminnan käynnistämiseen.

Elinkeinoelämäverkottuneen tutkimuksen haku aukaistiin kokeilumielessä toivoen ylimaakunnallisia toteutuksia. Tutkimushankkeen tarkoituksena on siirtää nopeasti tutkimuksessa syntyviä innovaatioita ja oivalluksia yritysten käyttöön. Myös tällä rahoituksella tuetaan voittoa tavoittelematonta organisaatiota, mutta nyt odotetaan hankkeessa toteutettavan tutkimusta, ja hakijan olevan koulutus- tai tutkimusorganisaatio, jonka tehtäviin tutkimus kuuluu. Yritysten tulee olla hankkeessa tiiviisti mukana, mutta yrityskohtaista kehittämistyötä hankkeissa ei voida tehdä. Hankkeiden tuloksena odotetaan syntyvän yritysten omia kehittämishankkeita, joihin yrityksen on mahdollista hakea yrityksen kehittämisavustusta ELY-keskuksesta.

Mitä opimme?

Opimme, että kaksi erillistä, samaan aikaan auki olevaa rahoitushakua, oli vaikeaa viestiä hakijoille selkeästi. Onneksi kehotamme aina ennen hakemista olemaan yhteydessä asiantuntijoihimme, joten suuremmilta virheiltä varmasti vältyttiin. Vaikka hakuinfossa pyrimme erittelemään haut selkeästi toisistaan, vaihtaen puhujaakin eri teemoille, silti moni toimintaympäristön kehittämisavustusta hakeva luuli ylimaakunnallisen tavoitteen koskevan myös sitä hakua.

Elinkeinoelämäverkottuneita tutkimushankkeita haettiin yhteensä neljä kappaletta, mitä pidän hyvänä tuloksena, kun otetaan huomioon verrattain lyhyt hakuihin valmistautumisaika yhdistettynä ylimaakunnalliseen toteutukseen. Huomioiden molemmat haut, eniten hakemuksia tuli Lapista.

Moni minuun yhteyksissä ollut hakemusta valmisteleva kertoi, että aikataulu kävi heille liian tiukaksi, mutta samalla kuulin, kuinka mielenkiintoisia hankkeita alueella onkaan suunnitteilla. Avaamme varmasti haut uudelleen uudesta Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (Just Transition Fund, JTF), kunhan se vain on mahdollista. Samalla pyrimme myös selkiyttämään hakuprosessia.

Kasvokuva.

Gitte Meriläinen
Yritysasiantuntija
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Ajankohtaista yrityksen kehittämisavustuksesta

Nostot

Posted on by
Vastaus

Ohjelmakausi 2021–2027, Euroopan aluekehitysrahasto

Ohjelmakauden 2021–2027 käynnistys on viivästynyt ja tämän hetkisen arvion mukaan yrityksen kehittämisavustuspäätöksiä päästään tekemään lokakuun lopussa. Viivästyminen johtuu EURA2021-ohjelman keskeneräisyydestä. Tämä on hyvin valitettavaa ja aiheuttaa hankaluutta erityisesti yrittäjille, mutta myös hakemusjonojen kasvamista ELY-keskuksissa. Rahoitusyksiköllä meneekin vuoden 2022 loppu hakemusruuhkan purkamiseen.

Ohjelmakaudella 2021–2027 yrityksen kehittämisavustusta myönnetään aiemman ohjelmakauden tapaan pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin ja vain poikkeustapauksissa suurten yritysten investointihankkeisiin. Ohjelmakauden merkittävinä teemoina ovat digitaalisuuden edistäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä hiilineutraalisuuden että materiaali- ja energiatehokkuuden edistäminen. Avustusta myönnetään maakuntien kärkitoimialoille kuten valmistavaan teollisuuteen, ict- ja matkailualoille.

Ohjelmakaudella 2021–2027 yritysten tulee olla aiempaa valveutuneempia rahoitushakemuksia tehdessä, sillä heidän tulee valita erityistavoite, josta avustusta haetaan. Määrärahat on jaettu pienempiin erityistavoitteisiin, joka voi aiheuttaa hieman lisähaastetta sekä hakijoille että ELY-keskuksille. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on määrärahoja 47 miljoonaa euroa Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun alueella sijaitseville yrityksille yrityksen kehittämisavustustukiin ja toimintaympäristön kehittämisavustuksiin kuluvalle vuodelle, joka on mainio määrä. Yritystukihakemuksia on tullut noin 150 kappaletta ja osassa erityistavoitteita on jo hakemuksia enemmän kuin määrärahoja. Toimintaympäristön kehittämisavustuksille ensimmäinen haku on auki syys–lokakuussa 2022.

Tämän hetkisen arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on ennätysmäärä myöntövaltuutta käytettävissä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen vuonna 2023.

Vuoden 2023 määrärahoista neuvotellaan kunkin maakunnan kanssa erikseen. Ensi vuonna pitäisi olla käytössä myös JTF-ohjelman rahat, jotka jaetaan hyvin etupainotteisesti. Tämän hetkisen arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on ennätysmäärä myöntövaltuutta käytettävissä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen vuonna 2023. JTFstä tulee olemaan oma hakukuulutus ja yritysten tuleekin olla tarkkana hakuilmoitusta valitessaan. Hakijan kannattaa rajata hakuilmoitukset kohdealueen tai toteutuskunnan ja rahaston mukaan.

Näistä muutoksista johtuen on ensiarvioisen tärkeää, että hakijat keskustelevat ELY-keskuksen yritysasiantuntijoiden kanssa etukäteen ennen hakemuksen lähettämistä! Myös viestintä ja yhteistyö seudullisten yrityspalveluiden kanssa nousee entistä tärkeämmäksi!

Kansallinen ja RRF-rahoitus

Pohjoissuomalaiset yritykset voivat hakea Kansallisen ja EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) kautta myönnettävää yrityksen kehittämisavustusta. Sitä myönnetään pienille (alle 50 henkilöä työllistäville) yrityksille kasvua ja/tai vientiedellytyksiä parantaviin tutkimus- ja tuotekehitystoimenpiteisiin. Erityisenä painopisteenä digitaalisuus, vihreä talous mm. energia- ja materiaalitehokkuus ja kiertotalous. Ao. rahoitusta on haettavissa vuoden 2023 loppuun saakka ja sitä haetaan Aluehallinnon asiointipalvelun kautta.

Kemi–Tornio on luokiteltu äkillisen rakennemuutoksen alueeksi ja siellä on käytössä kansallista rahoitusta, jota myös haetaan Aluehallinnon asiointipalvelun kautta.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen on saapunut muutamia hakemuksia niin sanotusti väärään hakemusjärjestelmään. Me ELY-keskuksessa emme valitettavasti voi siirtää ao. hakemuksia toiseen hakemusjärjestelmään, joten hakijoiden kannattaa olla tässä hyvin tarkkana.

Yrityksen kehittämisavustus (ely-keskus.fi)

Terveisin,
Anne Pulkkinen
Johtava yritysasiantuntija

Yhteistyöllä saadaan paras tulos irti EU-rahoituksesta

Nostot

Posted on by
Vastaus

Euroopan unionin rakennerahastojen kautta ohjataan merkittävästi voimavaroja Pohjois-Suomen kehittämiseen. Rahoitusta myöntävät ELY-keskukset ja maakuntien liitot. Tarjolla on perinteistä yritysrahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kautta muun muassa työllisyyden ja osaamisen kehittämiseen.

Lisäksi ensi vuodelle on tulossa uusi, oikeudellisen siirtymän rahasto (JTF), jonka kautta tuetaan ilmastoneutraalisuuden tavoitteita. Niin sanottua JTF-rahoitusta myönnetään alueille, joille ilmastoneutraaliuteen siirtyminen aiheuttaa haasteita. JTR-rahoitus tulee olemaan käytössä koko Pohjois-Suomessa.

Kannustan kaikkia yrityksiä ja hanketoimijoita panostamaan hankesuunnitelmiin ja käymään vuoropuhelua rahoittajien kanssa. Rahoittaja- ja kehittäjäorganisaatiot sparraavat ja auttavat hankesuunnitelmien valmistelussa mielellään.

Rahoituksella tuetaan vihreää siirtymää ja tavoitellaan hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa

Uuden EU-rakennerahastokauden käynnistyminen on harmillisesti viivästynyt. Hakemuksia voi kuitenkin jättää tälläkin hetkellä sekä EAKR- että ESR-hankkeisiin. Hankkeiden rahoituspäätöksiä päästään tekemään loppuvuoden aikana.

Euroopan unionin koheesiopolitiikan tavoitteena on alueiden välisten kehityserojen vähentäminen. Nyt käynnistyneellä ohjelmakaudella korostuu:

– vihreä siirtymä
– hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
– talouksien tukeminen rakennemuutoksessa.

Rakennerahastot ovat myös iso toimija välttämättömässä digi- ja turvallisuussiirtymässä, joka on akuutti asia nopeasti muuttuneessa maailmantilanteessa. Ulkomaisen fossiilienergian korvaaminen omavaraisella vihreällä energialla on merkittävää turvallisuuspolitiikkaa.

Digitaalisuuteen liittyvää osaamista kehittämällä edistetään niin ikään taloudellisuutta ja turvallisuutta, mutta myös vähennetään digisyrjäytymistä. Kyseessä on uusi syrjäytymisen muoto, joka ei kosketa vain vanhenevaa väestöä. Nopeassa kehityksessä yhä useampi nuorikin on jäämässä digitaalisen maailman ulkopuolelle. Tätä syrjäytymistä voidaan ehkäistä rakennerahastojen varoin.

Yhdessä luomme Pohjois-Suomen elinvoiman ja kilpailukyvyn

Tarvitsemme alueelle lisää kehittyviä, innovoivia yrityksiä ja kehityshankkeita. Hanketoimijoiden, kuten kehitysyhtiöiden ja kuntien elinkeinotoiminnan kehittämishankkeet yhdessä alueen yritysten kanssa ovat avainroolissa. Onnistuminen tavoitteissa edellyttää saumatonta yhteistyötä toimijoiden kesken sekä rahoittajatahoilta yhteistä aktivointia. Hanketoimijoiden keskinäinen ajatustenvaihto ja ’pyöreät pöydät’ ovat aiempaa tärkeämpiä, koska haasteet ovat kasvaneet ja niiden taklaamiseen tarvitaan vahvempaa koordinointia.

Yhteistä kilpailukykyä ja sen kehittämistä on myös syytä miettiä koko Pohjois-Suomen näkökulmasta. On useita teemoja, jossa hanketoimintaa yhdessä yritysten rinnakkaisten hankkeiden kanssa kannattaisi tehdä pohjoissuomalaisena yhteistyönä. Koko aluetta koskettava kilpailu osaavista työntekijöistä on tällainen. Jo nyt on haasteita siinä, kuinka Pohjois-Suomessa löydämme tekijät jatkamaan toimintaa ja luomaan tulevaisuutta. Pulaa ei ole pelkästään uusista osaajista, joita tarvitaan tekemään mm. vihreää siirtymää. Samaan aikaan pitää löytää osaajat nykyisten toimintojen ylläpitämiseen. Kilpailu työntekijöistä koskettaa laajemmin koko Eurooppaa. Kuinka pohjoissuomalainen työnantaja erottuu tuossa joukossa? Työantajien vertovoimaa ja imagoa on kehitettävä kansainvälisesti houkuttelevaksi. Kehittämisteema on monelta osin uusi ja vaatii meiltä uudenlaista osaamista, näkökulmaa ja asennetta.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää rahoitusta EU-rakennerahastoista koko Pohjois-Suomessa. Teemme tiivistä yhteistyötä Lapin ja Kainuun ELY-keskusten kanssa sekä maakuntien liittojen kanssa. Kannustan kaikkia yrityksiä ja hanketoimijoita panostamaan hankesuunnitelmiin ja käymään vuoropuhelua rahoittajien kanssa. Rahoittaja- ja kehittäjäorganisaatiot sparraavat ja auttavat hankesuunnitelmien valmistelussa mielellään.

Ota yhteyttä tai lue lisää rakennerahastoista:

Pasi Loukasmäki.

Pasi Loukasmäki
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö

Syrjäyttääkö satelliittiseuranta valvonnan?

Nostot

Posted on by
Vastaus

Aiemmin reilut 5 % maatiloista tarkastettiin hyvin tarkasti kerran vuodessa. Jatkossa tästä tullaan suurelta osin luopumaan. Tämän sijalle tulee satelliittiseuranta, joka kattaa 100 % tuenhakijoista.

Henkilökuva Jukka Tuovisesta.
Jukka Tuovinen työskentelee ryhmäpäällikkönä maaseutu- ja energiayksikössä.

Uuden ohjelmakauden myötä sähköinen asiointi lisääntyy. Maataloustukien valvonnasta painopiste siirtyy tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Tämä tulee tapahtumaan vaiheittain vuosina 2023–2027.

Tämä vuosi vanhaan malliin

EU:n ohjelmakausi meni taas pitkäksi. Kahdeksatta vuotta mennään. Maataloustuissa pätevät tänä vuonna samat tukisäännöt ja valvontamenetelmät kuin aiemminkin. EU:n yhteiselle maatalouspolitiikalle ovat olleet tyypillistä tarkat, yksityiskohtaiset tukiehdot ja pikkutarkat valvontamenetelmät. Näin ollut myös Suomen osalla vuodesta 1995 lähtien. Tukien valvonnan kohteena olevalla maatilalla tarkastetaan kaikki peltolohkot paikan päällä ja mitataan tarvittaessa tarkalla gps-mittalaitteella. Monenlaista marmatusta ja hammasten kiristystä on pikkutarkka syynäys viljelijöissä aiheuttanut, varsinkin EU:n alkuaikoina.

Muutoksia tulossa

Tulevan ohjelmakauden sisältö alkaa olemaan pian paketissa. Maataloustuissa mennään aika tavalla entiseen malliin. Jonkin verran on siirrelty toimenpiteitä eri tukimuotojen alle, mutta mitään erityisen suurempaa muutosta aiempaan ei liene tulossa. Ilmastoon kohdistuvia toimenpiteitä on toki ajan hengen mukaisesti lisätty. Saa nähdä mikä vaikutus niillä sitten aikanaan on, varmaa aika hidas, mutta kuitenkin myönteinen.

Hetkinen. Tämä meinasi unohtua: tavoitteet. Oikeastaan EU:n komission lähestymistapa uuteen ohjelmakauteen poikkeaa merkittävästi – jopa radikaalisti – aiemmasta. Nyt puhutaan ennen muuta tavoitteista. Kukin jäsenmaa sopii niistä toimenpiteistä, joilla pyritään EU:n asettamiin tavoitteisiin. Ja tavoitteiden toteutumista aletaan seurata. Joka päivä, jatkuvasti, taivaalla pörräävillä satelliiteilla. No, Suomen yllä ne Sentinellit taitavat mennä muutaman päivän välein, mutta tuottavat joka tapauksessa jatkuvaa ilmaista dataa kansalaisten käyttöön. Piti itsekin laittaa ”sentinel-hub” tietokoneelle kirjainmerkiksi, jotta voi seurata pilkkijään tilannetta.

Komissio on nyt ottanut tämän ilmaisen, jatkuvan datan hyödyntämisen sydämen asiakseen. Jokaisen EU:n jäsenmaan on otettava satelliittiseuranta käyttöön uuden ohjelmakauden tavoitteiden toteutumisen seurannassa vaiheittain vuodesta 2023 lähtien ja täysimääräisesti vuonna 2027.

Valvonnasta seurantaan

Satelliittidatan käyttöönotto tuo muutoksia myös maataloustukien valvontaan. Käytännössä pikkutarkasta valvonnasta tullaan siirtymään suurelta osin toimenpiteiden seurantaan satelliittien kautta. Aiemmin reilut 5 % maatiloista tarkastettiin hyvin tarkasti kerran vuodessa. Jatkossa tästä tullaan suurelta osin luopumaan. Tämän sijalle tulee satelliittiseuranta, joka kattaa 100 % tuenhakijoista.

Tietokoneet analysoivat kasvuston kehittymistä ja toimenpiteitä peltolohkoilla. Mikäli joitain poikkeavaa ilmenee, tuen hakijalle lähtee automaattinen tieto kännykkäsovellukseen. Sovellus ohjaa automaattisesti ottamaan kuvan ao. kohteesta ja lähettämään sen hallinnon järjestelmiin. Viljelijä voi myös muuttaa tukihakemustaan kyseisen lohkon osalta tai perua hakemuksen. Tietokoneet raksuttavat ja mikäli kaikki näyttää olevan kunnossa, tuet maksetaan haetun mukaisena. Jos näin ei näytä olevan, tukea ei makseta kyseisen lohkon osalta. Mitään sanktioita tai takaisinperintöjä aiempiin vuosiin ei aiheudu.

Uuden ohjelmakauden myötä maataloustukien hallinnointi sähköistyy siten entisestään. Tukihakemukset tullaan jättämään jatkossa pelkästään sähköisenä. Tiedonvälitys maatilan ja hallinnon kanssa tapahtuu sähköisessä, kaksisuuntaisessa järjestelmässä. Kaikkien peltotukia hakevien olisi hyvä ottaa kännykässä tai tabletissa kyseinen sovellus käyttöön. Tai valtuuttaa jokin taho puolestaan sitä käyttämään. Tuet maksetaan satelliittiseurannan havaintojen mukaa. Uusien käytäntöjen omaksumista vaaditaan siten niin tukia hakevilta maatiloilta kuin tukia hallinnoivilta ja valvovilta virkamiehiltäkin.

Siis mitä, vieläkö siis sittenkin valvotaan ja tarkastetaan? Kyllä, mitä ilmeisimmin jatkossakin. Kaikkia tukiehtoja ja toimia eivät satelliititkaan pysty havainnoimaan. Loppuvuodesta, kun valvontasäädökset tarkentuvat, tiedämme minkä laajuista tämä toiminta tulee olemaan. Oletus on, että vähäisempää kuin tällä hetkellä. Mutta voihan se Komissio taas yllättää…

Ruokaviraston blogeja

Jukka Tuovinen
ryhmäpäällikkö
maaseutu- ja energiayksikkö

Uusia mahdollisuuksia digitaalisen osaamisen ja yritysten muutosvalmiuksien kehittämiseen React-EU ESR-rahoituksella

Nostot

Posted on by
Vastaus
Valokuva Riitta Ilolasta.
Riitta Ilola on rahoituspäällikkö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.

Uuden elvytysrahoituksen React-EU:n toimeenpano on käynnistynyt Pohjois-Suomessa, hankehaku on avoinna 5.3.–19.4.2021.   Se tuo uusia rahoitusmahdollisuuksia myös Euroopan sosiaalirahastoon (ESR), jossa on kaksi uutta erityistavoitetta:

1. Digitaalisten taitojen parantaminen
2. Yritysten nopean muutoskyvykkyyden edistäminen.

Molemmissa erityistavoitteissa hankkeisiin osallistuvien henkilöiden osaamista on mahdollista lisätä monipuolisilla toimenpiteillä. React-EU ESR-rahoituksella tuetaan erityisesti niitä yrityksiä, organisaatioita ja henkilöitä, joiden tilanne on koronapandemiasta johtuen muodostunut haasteellisimmaksi.

Digitaaliset taidot ja palvelut vahvuudeksi

Ensimmäisessä erityistavoitteessa (12.3) halutaan parantaa digitaalisten palveluiden hyödynnettävyyttä ihmisten osaamista kehittämällä. Koronakriisi haastaa etsimään uudenlaisia toimintatapoja, asioiden hoitamista etäyhteyksillä ja digitaalisuutta hyödyntäen. Tämä edellyttää sekä palvelujen käyttäjiltä että tarjoajilta digitaalisia taitoja, joita nyt voidaan parantaa myös kehittämishankkeiden tuella.

Rahoitettavilla hankkeilla tavoitellaan osallistuvien henkilöiden digitaalisten taitojen parantumista. Tämä lisää työssä käyvien mahdollisuuksia pärjätä muuttuvassa työelämässä ja kehittää ammattitaitoaan. Toisaalta digitaidot parantavat työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien mahdollisuuksia päästä mukaan työmarkkinoille. Digitaaliset taidot mahdollistavat osallistumisen monenlaiseen etäyhteyksillä toteutettavaan toimintaan kuten opiskeluun, valmennuksiin tai erilaisten ryhmien ja työpajojen toimintaan. Etäyhteyksillä toteutettava toiminta tukee ihmisten osallistumismahdollisuuksia riippumatta toimialasta, etäisyyksistä tai poikkeusoloista.

Digitaalisten palvelujen kehittäminen on toinen tärkeä kokonaisuus. Niitä tarvitaan nykyisenä poikkeusaikana, mutta yhtä tärkeää on kehittää palveluita tulevaisuuden tarpeita varten.   Pandemian jälkeen etä- ja hybriditoiminnoista tulee todennäköisesti uudenlaista normaalia toimintaa. Ilman digitaalisia taitoja ja digitaalisten alustojen käyttöä organisaatioiden on vaikea pärjätä kilpailussa. ESR-osiosta rahoitettavilla hankkeilla voidaan kehittää palveluja helpommin saavutettavaksi ja toimintaa kilpailukykyisemmäksi digitalisaation keinoin.  Myös olemassa olevien digitaalisten alustojen hyödyntämistä entistä laajemmin voidaan tukea.

Tukea yritysten muutoskykyyn

Toinen erityistavoite (12.4) kohdistuu erityisesti pk-yrityksiin, niiden henkilöstöön ja yrittäjiin. Äkilliset toimintaympäristön muutokset asettavat usein yritysten kilpailukyvyn koetukselle. Toisaalta muuttunut toimintaympäristö voi parhaassa tapauksessa luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.  Yritykset voivat löytää uusia mahdollisuuksia ja kilpailuetua myös vihreää siirtymistä tukevilla ratkaisuilla, esimerkiksi kiertotalous- tai GreenCare -osaamista kehittämällä.

ESR-osiosta rahoitettavilla hankkeilla tavoitellaan sitä, että pk-yritysten ja niiden henkilöstön kyky sopeutua ja hyödyntää toimintaympäristön nopeita muutoksia paranee. Halutaan kehittää myös kriisistä selviytymisen keinoja ja osaamista. Hankkeiden toimenpiteillä luodaan edellytyksiä uusille toimintatavoille ja innovaatioille, jotta yritys pärjää kilpailussa kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla.

Rahoitettavissa hankkeissa tarjotaan koulutusta, ohjausta ja vertaisoppimista muutosvalmiuksiin, jotta yritykset ja niiden henkilöstö voivat vastata muuttuvan toimintaympäristön tuomiin haasteisiin. Hankkeissa voidaan myös parantaa yritysten johdon osaamista kriisitilanteiden vastuulliseen johtamiseen. Työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen muutostilanteissa tarjotaan tukea. Entistä painokkaammin rahoitettavissa hankkeissa tuetaan myös valmiuksia yritysten vihreään siirtymiseen ja innovointiin.

React -EU ESR-rahoitus tuo kokonaisuudessaan hyviä, uusia mahdollisuuksia Pohjois-Suomen kehittämiseen ja koronasta toipumiseen. Rahoituksen vaikuttavuus kuitenkin riippuu pitkälti hankkeiden onnistumisesta: on tärkeää toteuttaa hyvin suunniteltuja, oikein kohdennettuja, nopeasti vaikuttavia ja elvyttäviä toimia. Niillä luodaan pohjaa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle. Rahoitettavissa hankkeissa tulee syntyä konkreettisia tuloksia.

Pohjois-Suomessa on pitkät etäisyydet ja erityiset olosuhteet, jotka haastavat meitä toimijoita hyödyntämään muutosmahdollisuuksia ja kehittämään digitaalisia palveluita monin eri tavoin. Myös osaamisen kehittäminen digitaalisesti tuo mahdollisuuksia ihmisten arkeen, yritysten ja alueiden kilpailukykyyn. Digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen on erityisen tärkeää Pohjois-Suomessa. Siispä kannustan hanketoteuttajia hakemaan uudenlaisia näkökulmia palvelujen digitaaliseen toteuttamiseen ja yritysten muutososaamisen kehittämiseen – tarvitsemme uudistuksia, jotka vastaavat nykyhetken lisäksi tuleviin tarpeisiin. Voimmeko kääntää Pohjois-Suomen haasteet vahvuuksiksi kehittämisrahoituksen tuella?

Kehittämisterveisin

Riitta Ilola
Rahoituspäällikkö

Hakukuulutus

Lisätiedot

ESR Pohjois-Pohjanmaa
Ville Mehtälä puh. 0295 038 230
Anne-Maaria Kurvinen puh. 0295 038 228
Päivi Jaakola puh. 0295 038 225
ESR Lappi
Liisa Irri puh. 0295 037 052
Marika Lindroth puh. 0295 037 082
Tanja Raappana puh. 0295 037 065
Paula Alho puh. 0295 037 284
ESR Kainuu
Annukka Koskelo puh. 0295 023 691
Kaikki alueet:
Rahoituspäällikkö Riitta Ilola puh. 0295 038 224
EAKR Kainuu ja Lappi
Paula Alho puh. 0295 037 284
EAKR Pohjois-Pohjanmaa
Anne-Maaria Kurvinen puh. 0295 038 228

REACT-EU-rahoitus on osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. REACT-EU lisämäärära-hojen myöntämisen ehtona on, että eduskunta on hyväksynyt REACT-EU-rahoituksen sisältävän lisätalousarvion ja valtio-neuvosto on päättänyt varojen alueellisesta jaosta.