Syrjäyttääkö satelliittiseuranta valvonnan?

Nostot

Aiemmin reilut 5 % maatiloista tarkastettiin hyvin tarkasti kerran vuodessa. Jatkossa tästä tullaan suurelta osin luopumaan. Tämän sijalle tulee satelliittiseuranta, joka kattaa 100 % tuenhakijoista.

Henkilökuva Jukka Tuovisesta.
Jukka Tuovinen työskentelee ryhmäpäällikkönä maaseutu- ja energiayksikössä.

Uuden ohjelmakauden myötä sähköinen asiointi lisääntyy. Maataloustukien valvonnasta painopiste siirtyy tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Tämä tulee tapahtumaan vaiheittain vuosina 2023–2027.

Tämä vuosi vanhaan malliin

EU:n ohjelmakausi meni taas pitkäksi. Kahdeksatta vuotta mennään. Maataloustuissa pätevät tänä vuonna samat tukisäännöt ja valvontamenetelmät kuin aiemminkin. EU:n yhteiselle maatalouspolitiikalle ovat olleet tyypillistä tarkat, yksityiskohtaiset tukiehdot ja pikkutarkat valvontamenetelmät. Näin ollut myös Suomen osalla vuodesta 1995 lähtien. Tukien valvonnan kohteena olevalla maatilalla tarkastetaan kaikki peltolohkot paikan päällä ja mitataan tarvittaessa tarkalla gps-mittalaitteella. Monenlaista marmatusta ja hammasten kiristystä on pikkutarkka syynäys viljelijöissä aiheuttanut, varsinkin EU:n alkuaikoina.

Muutoksia tulossa

Tulevan ohjelmakauden sisältö alkaa olemaan pian paketissa. Maataloustuissa mennään aika tavalla entiseen malliin. Jonkin verran on siirrelty toimenpiteitä eri tukimuotojen alle, mutta mitään erityisen suurempaa muutosta aiempaan ei liene tulossa. Ilmastoon kohdistuvia toimenpiteitä on toki ajan hengen mukaisesti lisätty. Saa nähdä mikä vaikutus niillä sitten aikanaan on, varmaa aika hidas, mutta kuitenkin myönteinen.

Hetkinen. Tämä meinasi unohtua: tavoitteet. Oikeastaan EU:n komission lähestymistapa uuteen ohjelmakauteen poikkeaa merkittävästi – jopa radikaalisti – aiemmasta. Nyt puhutaan ennen muuta tavoitteista. Kukin jäsenmaa sopii niistä toimenpiteistä, joilla pyritään EU:n asettamiin tavoitteisiin. Ja tavoitteiden toteutumista aletaan seurata. Joka päivä, jatkuvasti, taivaalla pörräävillä satelliiteilla. No, Suomen yllä ne Sentinellit taitavat mennä muutaman päivän välein, mutta tuottavat joka tapauksessa jatkuvaa ilmaista dataa kansalaisten käyttöön. Piti itsekin laittaa ”sentinel-hub” tietokoneelle kirjainmerkiksi, jotta voi seurata pilkkijään tilannetta.

Komissio on nyt ottanut tämän ilmaisen, jatkuvan datan hyödyntämisen sydämen asiakseen. Jokaisen EU:n jäsenmaan on otettava satelliittiseuranta käyttöön uuden ohjelmakauden tavoitteiden toteutumisen seurannassa vaiheittain vuodesta 2023 lähtien ja täysimääräisesti vuonna 2027.

Valvonnasta seurantaan

Satelliittidatan käyttöönotto tuo muutoksia myös maataloustukien valvontaan. Käytännössä pikkutarkasta valvonnasta tullaan siirtymään suurelta osin toimenpiteiden seurantaan satelliittien kautta. Aiemmin reilut 5 % maatiloista tarkastettiin hyvin tarkasti kerran vuodessa. Jatkossa tästä tullaan suurelta osin luopumaan. Tämän sijalle tulee satelliittiseuranta, joka kattaa 100 % tuenhakijoista.

Tietokoneet analysoivat kasvuston kehittymistä ja toimenpiteitä peltolohkoilla. Mikäli joitain poikkeavaa ilmenee, tuen hakijalle lähtee automaattinen tieto kännykkäsovellukseen. Sovellus ohjaa automaattisesti ottamaan kuvan ao. kohteesta ja lähettämään sen hallinnon järjestelmiin. Viljelijä voi myös muuttaa tukihakemustaan kyseisen lohkon osalta tai perua hakemuksen. Tietokoneet raksuttavat ja mikäli kaikki näyttää olevan kunnossa, tuet maksetaan haetun mukaisena. Jos näin ei näytä olevan, tukea ei makseta kyseisen lohkon osalta. Mitään sanktioita tai takaisinperintöjä aiempiin vuosiin ei aiheudu.

Uuden ohjelmakauden myötä maataloustukien hallinnointi sähköistyy siten entisestään. Tukihakemukset tullaan jättämään jatkossa pelkästään sähköisenä. Tiedonvälitys maatilan ja hallinnon kanssa tapahtuu sähköisessä, kaksisuuntaisessa järjestelmässä. Kaikkien peltotukia hakevien olisi hyvä ottaa kännykässä tai tabletissa kyseinen sovellus käyttöön. Tai valtuuttaa jokin taho puolestaan sitä käyttämään. Tuet maksetaan satelliittiseurannan havaintojen mukaa. Uusien käytäntöjen omaksumista vaaditaan siten niin tukia hakevilta maatiloilta kuin tukia hallinnoivilta ja valvovilta virkamiehiltäkin.

Siis mitä, vieläkö siis sittenkin valvotaan ja tarkastetaan? Kyllä, mitä ilmeisimmin jatkossakin. Kaikkia tukiehtoja ja toimia eivät satelliititkaan pysty havainnoimaan. Loppuvuodesta, kun valvontasäädökset tarkentuvat, tiedämme minkä laajuista tämä toiminta tulee olemaan. Oletus on, että vähäisempää kuin tällä hetkellä. Mutta voihan se Komissio taas yllättää…

Ruokaviraston blogeja

Jukka Tuovinen
ryhmäpäällikkö
maaseutu- ja energiayksikkö

Kiinteät laajakaistayhteydet vahvistavat maaseudun yritysten toimintamahdollisuuksia Pohjois-Pohjanmaalla – laajakaistahankkeita tuetaan maaseuturahaston elpymisvaroin

Nostot

Pirjo Onkalo työskentelee asiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseutu ja energia -yksikössä.

Viimeisen vuoden aikana yrityksien ja kotien nettiyhteydet ovat olleet arkipäivien pelastajia tai hankaluuksien aiheuttajia. Toimivat nettiyhteydet ovat perusta, joka mahdollistaa myös tulevaisuudessa monien maaseudun yritysten kehittymisen ja kustannustehokkaan toiminnan. Maaseudulla pitkien välimatkojen Suomessa kiinteät laajakaistat nähdään useimmiten parhaana vaihtoehtona toimintavarmoille nettiyhteyksille. Myös mobiiliyhteydet tarvitsevat toimiakseen laajakaistan.

Laajakaista yhdessä mobiiliyhteyksien kanssa mahdollistaa erilaisten sovellusten kehittämisen ja hyödyntämisen yrityksissä. Maataloudessa paikkatietosovelluksin voidaan kehittää esimerkiksi peltolohkojen kosteus- ja lannoitetietojen seurantaa. Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustuksella rahoitetaan paraikaa etähallittavan säätösalaojakaivon kehittämistä, millä voidaan vaikuttaa viljelykasvien sadon kasvattamiseen, kasvitautien vähentämiseen ja hiilidioksidipäästöjen minimoimiseen. Tutustumisen arvoisena hankkeena mainittakoon myös maatalouden innovaatiorahoitusta saanut Digipaalihanke, jossa on kehitetty rfid-tunnistukseen perustuvaa digitaalista rehupaalien elinkaaren hallintaa. Logistisilla sovelluksilla voidaan puolestaan optimoida esimerkiksi elintarvikeyrityksien kuljetuksia niin, että ajaminen tapahtuu parhain mahdollisin reittivalinnoin turhia ajoja välttäen. Kiinteä laajakaista on mahdollistanut yrityksille myös robotiikan hyödyntämistä, sähköistä kaupankäyntiä ja monipaikkaista työskentelyä.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on ollut mukana laajakaistayhteyksien rahoittamisessa kymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä laajakaistoja rahoitetaan maaseuturahaston elpymisvaroista ja tukea on vielä haettavissa. Käynnissä oleva hakujakso päättyy 30.9.2021. Lisätietoa https://popikki.fi/ ja https://www.ely-keskus.fi/ely-pohjois-pohjanmaa.

Pirjo Onkalo
asiantuntija

Katso videolta, mitä pohjoispohjalaisille yrityksille laajakaistayhteys käytännössä merkitsee: