Tag Archives: Pohjois-Pohjanmaa

Poistotekstiilit keräykseen

Nostot

Posted on by
Vastaus
Poistotekstiilin keräyspisteessä on etiketti, jossa on keräysohje.

Tiukentunut lainsäädäntö ja kiristyneet kierrätysvelvoitteet ohjaavat jätteet hyödynnettäväksi sen sijaan, että ne loppusijoitettaisi kaatopaikalle tai poltettaisi energiana. Jätteiden lajittelu ja kierrätys on tärkeää, sillä sen avulla saadaan arvokkaat materiaalit ja raaka-aineet uudelleen käytettäväksi. Uusi jäteasetus velvoittaa keräämään erikseen tekstiilijätteen, joka ei ole enää käyttökelpoista ja joka on aiemmin mennyt poltettavaan jätteeseen.

Jäteasetuksen mukaan vuoden 2023 alusta alkaen kaikissa kunnissa on järjestettävä tekstiilijätteen vastaanotto ja ne on lajiteltava erikseen muusta jätteestä.

Ihan mitä tahansa ei tekstiilijätteen keräykseen voi laittaa, vaan keräykseen kelpaavat vain kuivat, hajuttomat ja homeettomat tekstiilit. Poistotekstiilin keräykseen voi laittaa loppuun kuluneet ja pestyt sekä kuivat takit, housut, hameet, paidat, lakanat, pyyhkeet, pöytäliinat, verhot ja vähintään 20 cm x 20 cm kokoiset kangastilkut. Poistotekstiili tulee pakata tiiviisti suljettuun muovipussiin.

Erilaisia kodin tekstiilejä.

Poistotekstiilikeräykseen eivät kuulu: matot, kengät, laukut, vyöt, alusvaatteet, sukat ja sukkahousut, tyynyt ja peitot eikä pehmusteet ja pehmoeläimet. Myöskään likaiset, kosteat, homeiset, haisevat, öljystä tai maalista tahriintuneet sekä tekstiilituholaisia sisältävät tekstiilit eivät kuulu tekstiilijätteen keräykseen, vaan ne tulee viedä polttokelpoiseen jätteeseen. Jos vaatteessa on pesun jäljiltä esimerkiksi ruokatahra tai värjäymä, se ei haittaa.

Pohjois-Pohjanmaan poistotekstiilien keräyspisteet kartalla

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on kerännyt maakunnan poistotekstiilin keräyspisteet kartalle. Palvelulla voi etsiä kotitalouksien tekstiilijätteille tarkoitettujen, alueellisten keräyspisteiden tietoja Pohjois-Pohjanmaalla.

Kartta.

Poistotekstiilin keräyspisteet (kartta, arcgis.com)

Poistotekstiili kiertoon paikallisesti

Kaksi poistotekstiilin keräyspistettä on sijoitettu sisätiloihin.

Oulun seudulla Kiertokaaren järjestämään poistotekstiilin keräykseen tuotu materiaali lajitellaan Oulussa. Osa kerätystä poistotekstiilistä on vielä käyttökelpoista ja osa voidaan hyödyntää muuten. Keräykseen jätetyt käyttökelpoiset tekstiilit myydään tai lahjoitetaan eteenpäin hyödynnettäväksi paikallisesti. Kiertokaaren tavoitteena on, että suurin osa kerätystä poistotekstiilistä jäisi vielä Oulun seudulle käyttöön tai muuten hyödynnettäväksi.

Loppuosa, käyttöön kelpaamaton materiaali toimitetaan Paimioon Lounais-Suomen jätehuollon tekstiilien jalostuslaitokselle. Poistotekstiilin jalostuslaitoksella tekstiilistä valmistetaan kierrätyskuitua, jota käytetään uusien tuotteiden raaka-aineena. Tällä kierrätysraaka-aineella yritykset korvaavat neitseellisten raaka-aineiden osuutta tuotteissaan. Kuidusta tehdään lankaa, kangasta ja erilaisia pehmukkeita. Kuluttajien poistotekstiilistä mekaanisesti jalostettu luonnonkuitua käytetään uusien vaatteiden raaka-aineena ja siitä valmistetaan villalankaa.

Sanna Moilanen
Ilmasto- ja kiertotalousasiantuntija

Yhteinen ennakointityö on kohtaannon edistämisen avain

Nostot

Posted on by
Vastaus

Päivi Jämsä työskentelee projektipäällikkönä ja Piia Holappa työmarkkina-asiantuntijana Tiedolla kohtaantoa (ESR) -hankkeessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.

Viimeisten parin vuoden aikana sanat osaajapula ja kohtaanto-ongelma ovat toistuneet mediassa ennätysmäärin. Korona-aika toi oman sysäyksensä työmarkkinoiden jo alkaneeseen murrokseen. Joillain toimialoilla kriisi aiheutti konkreettisia tuotantohaasteita ja lomautuksia. Toisaalta se pakotti julkiseen keskusteluun monilla työpaikoilla pitkään vaivanneita epäkohtia, joista oli tyydytty puhumaan vain kahvipöydissä. Kriisin esiin nostamat haasteet ovat entisestään korostaneet työvoima- ja osaamistarpeiden ennakoinnin tärkeyttä.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toteuttamassa Tiedolla kohtaantoa -hankkeessa (1.4.2021-31.12.2022) on luotu toimintamalleja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi eri toimialojen ja työnhakijaryhmien näkökulmasta. Hankkeessa kokeiltiin kahta toimintamallia lyhyen aikavälin osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointiin. Hanke kokosi yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa ennakointiryhmän ennakointia työssään tekevistä asiantuntijoista. Ryhmän tavoitteena on jäsentensä asiantuntemusta ja verkostoja hyödyntäen koostaa yhteistä tilannekuvaa tietystä toimialasta tai ajankohtaisesta teemasta. Toimintamallia on hankkeen aikana pilotoitu ja sen kehittäminen jatkuu myös hankkeen päätyttyä. Jatkossa on tarpeen selkeyttää ennakointiryhmän roolia maakunnallisen ennakoinnin kokonaisuudessa sekä kehittää tiedon jalostamisen ja jakamisen prosesseja.

Toisena mallina hankkeessa kehitettiin ratkaisupajatyöskentelyä. Ratkaisupajassa esitellään osallistujille tietoon perustuvaa tilannekuvaa, jonka jälkeen sitä täydennetään yhdessä keskustellen ja haetaan ratkaisuja esille nousseisiin ongelmakohtiin. Alustuksena voidaan kuulla kyseisen toimialan tai teeman asiantuntijaa jostain kohtaannon näkökulmasta käsin. Yhteistyöskentelyn tapana toimii esimerkiksi hyvin fasilitoitu ryhmäkeskustelu. Toimintamallin onnistumiseksi olennaista on ratkaisupajan tavoitteen määrittely, ja tavoitteen kannalta parhaiden asiantuntijoiden saaminen mukaan. Jotta tuloksia voidaan hyödyntää kohtaannon parantamiseksi, on osallistujien tärkeää tunnistaa oma tai oman organisaationsa rooli käsillä olevan haasteen ratkaisemisessa.

Varautuminen tulevaisuuden työvoima- ja koulutustarpeisiin kuuluu kaikille. Työnantajilla ja heidän edustajillaan, koulutusorganisaatioilla, työllisyyspalveluiden tarjoajilla, alueellisilla kehittämistoimijoilla sekä osaajilla ja työnhakijoilla itsellään on arvokasta näkemystä, jota ennakoinnissa tarvitaan. Alueellisessa ennakoinnissa keskeistä on yhteinen tahtotila tiedon jakamiseen ja jalostamiseen sekä uskallus tuoda yhteen kaikkien osapuolten näkemykset. Näin voidaan muodostaa aito tilannekuva, joka on edellytys pitkäaikaisten ja kaikkia hyödyttävien ratkaisujen löytämiseen.

Lue lisää:
Tiedolla kohtaantoa (ESR)
Ennakointi ja kohtaanto

Piia Holappa, työmarkkina-asiantuntija
Päivi Jämsä, projektipäällikkö
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Tiedolla kohtaantoa (ESR)
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Toimintaympäristön kehittäminen – opit ohjelmakauden ensimmäisestä hakukierroksesta

Nostot

Posted on by
Vastaus
Kuvitus.

Toimintaympäristön kehittämishankkeiden tarkoituksena on kehittää yritysten mahdollisuuksia kasvaa, kansainvälistyä ja synnyttää alueelle myös uusia yrityksiä. Hakijana on aina voittoa tavoittelematon taho, joka pääasiassa toteuttaa hankkeeseen suunnitellut toimenpiteet. Hyvin usein avustusta myönnetään selvitystyyppisiin hankkeisiin, joiden tarkoituksena on luoda näkymiä uudenlaiselle yritystoiminnalle. Selvityksen tavoitteena voi olla esimerkiksi luoda selkeä toimintaympäristön kuvaus kiertotalouden yrityksille, tai selvityksellä voidaan kartoittaa alueen kiinnostusta ja potentiaalia vetytalouden investoinneille. Avustusta on myönnetty myös klustereiden toiminnan käynnistämiseen.

Elinkeinoelämäverkottuneen tutkimuksen haku aukaistiin kokeilumielessä toivoen ylimaakunnallisia toteutuksia. Tutkimushankkeen tarkoituksena on siirtää nopeasti tutkimuksessa syntyviä innovaatioita ja oivalluksia yritysten käyttöön. Myös tällä rahoituksella tuetaan voittoa tavoittelematonta organisaatiota, mutta nyt odotetaan hankkeessa toteutettavan tutkimusta, ja hakijan olevan koulutus- tai tutkimusorganisaatio, jonka tehtäviin tutkimus kuuluu. Yritysten tulee olla hankkeessa tiiviisti mukana, mutta yrityskohtaista kehittämistyötä hankkeissa ei voida tehdä. Hankkeiden tuloksena odotetaan syntyvän yritysten omia kehittämishankkeita, joihin yrityksen on mahdollista hakea yrityksen kehittämisavustusta ELY-keskuksesta.

Mitä opimme?

Opimme, että kaksi erillistä, samaan aikaan auki olevaa rahoitushakua, oli vaikeaa viestiä hakijoille selkeästi. Onneksi kehotamme aina ennen hakemista olemaan yhteydessä asiantuntijoihimme, joten suuremmilta virheiltä varmasti vältyttiin. Vaikka hakuinfossa pyrimme erittelemään haut selkeästi toisistaan, vaihtaen puhujaakin eri teemoille, silti moni toimintaympäristön kehittämisavustusta hakeva luuli ylimaakunnallisen tavoitteen koskevan myös sitä hakua.

Elinkeinoelämäverkottuneita tutkimushankkeita haettiin yhteensä neljä kappaletta, mitä pidän hyvänä tuloksena, kun otetaan huomioon verrattain lyhyt hakuihin valmistautumisaika yhdistettynä ylimaakunnalliseen toteutukseen. Huomioiden molemmat haut, eniten hakemuksia tuli Lapista.

Moni minuun yhteyksissä ollut hakemusta valmisteleva kertoi, että aikataulu kävi heille liian tiukaksi, mutta samalla kuulin, kuinka mielenkiintoisia hankkeita alueella onkaan suunnitteilla. Avaamme varmasti haut uudelleen uudesta Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (Just Transition Fund, JTF), kunhan se vain on mahdollista. Samalla pyrimme myös selkiyttämään hakuprosessia.

Kasvokuva.

Gitte Meriläinen
Yritysasiantuntija
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Ajankohtaista yrityksen kehittämisavustuksesta

Nostot

Posted on by
Vastaus

Ohjelmakausi 2021–2027, Euroopan aluekehitysrahasto

Ohjelmakauden 2021–2027 käynnistys on viivästynyt ja tämän hetkisen arvion mukaan yrityksen kehittämisavustuspäätöksiä päästään tekemään lokakuun lopussa. Viivästyminen johtuu EURA2021-ohjelman keskeneräisyydestä. Tämä on hyvin valitettavaa ja aiheuttaa hankaluutta erityisesti yrittäjille, mutta myös hakemusjonojen kasvamista ELY-keskuksissa. Rahoitusyksiköllä meneekin vuoden 2022 loppu hakemusruuhkan purkamiseen.

Ohjelmakaudella 2021–2027 yrityksen kehittämisavustusta myönnetään aiemman ohjelmakauden tapaan pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin ja vain poikkeustapauksissa suurten yritysten investointihankkeisiin. Ohjelmakauden merkittävinä teemoina ovat digitaalisuuden edistäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä hiilineutraalisuuden että materiaali- ja energiatehokkuuden edistäminen. Avustusta myönnetään maakuntien kärkitoimialoille kuten valmistavaan teollisuuteen, ict- ja matkailualoille.

Ohjelmakaudella 2021–2027 yritysten tulee olla aiempaa valveutuneempia rahoitushakemuksia tehdessä, sillä heidän tulee valita erityistavoite, josta avustusta haetaan. Määrärahat on jaettu pienempiin erityistavoitteisiin, joka voi aiheuttaa hieman lisähaastetta sekä hakijoille että ELY-keskuksille. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on määrärahoja 47 miljoonaa euroa Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun alueella sijaitseville yrityksille yrityksen kehittämisavustustukiin ja toimintaympäristön kehittämisavustuksiin kuluvalle vuodelle, joka on mainio määrä. Yritystukihakemuksia on tullut noin 150 kappaletta ja osassa erityistavoitteita on jo hakemuksia enemmän kuin määrärahoja. Toimintaympäristön kehittämisavustuksille ensimmäinen haku on auki syys–lokakuussa 2022.

Tämän hetkisen arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on ennätysmäärä myöntövaltuutta käytettävissä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen vuonna 2023.

Vuoden 2023 määrärahoista neuvotellaan kunkin maakunnan kanssa erikseen. Ensi vuonna pitäisi olla käytössä myös JTF-ohjelman rahat, jotka jaetaan hyvin etupainotteisesti. Tämän hetkisen arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on ennätysmäärä myöntövaltuutta käytettävissä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen vuonna 2023. JTFstä tulee olemaan oma hakukuulutus ja yritysten tuleekin olla tarkkana hakuilmoitusta valitessaan. Hakijan kannattaa rajata hakuilmoitukset kohdealueen tai toteutuskunnan ja rahaston mukaan.

Näistä muutoksista johtuen on ensiarvioisen tärkeää, että hakijat keskustelevat ELY-keskuksen yritysasiantuntijoiden kanssa etukäteen ennen hakemuksen lähettämistä! Myös viestintä ja yhteistyö seudullisten yrityspalveluiden kanssa nousee entistä tärkeämmäksi!

Kansallinen ja RRF-rahoitus

Pohjoissuomalaiset yritykset voivat hakea Kansallisen ja EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) kautta myönnettävää yrityksen kehittämisavustusta. Sitä myönnetään pienille (alle 50 henkilöä työllistäville) yrityksille kasvua ja/tai vientiedellytyksiä parantaviin tutkimus- ja tuotekehitystoimenpiteisiin. Erityisenä painopisteenä digitaalisuus, vihreä talous mm. energia- ja materiaalitehokkuus ja kiertotalous. Ao. rahoitusta on haettavissa vuoden 2023 loppuun saakka ja sitä haetaan Aluehallinnon asiointipalvelun kautta.

Kemi–Tornio on luokiteltu äkillisen rakennemuutoksen alueeksi ja siellä on käytössä kansallista rahoitusta, jota myös haetaan Aluehallinnon asiointipalvelun kautta.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen on saapunut muutamia hakemuksia niin sanotusti väärään hakemusjärjestelmään. Me ELY-keskuksessa emme valitettavasti voi siirtää ao. hakemuksia toiseen hakemusjärjestelmään, joten hakijoiden kannattaa olla tässä hyvin tarkkana.

Yrityksen kehittämisavustus (ely-keskus.fi)

Terveisin,
Anne Pulkkinen
Johtava yritysasiantuntija

Yhteistyöllä saadaan paras tulos irti EU-rahoituksesta

Nostot

Posted on by
Vastaus

Euroopan unionin rakennerahastojen kautta ohjataan merkittävästi voimavaroja Pohjois-Suomen kehittämiseen. Rahoitusta myöntävät ELY-keskukset ja maakuntien liitot. Tarjolla on perinteistä yritysrahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kautta muun muassa työllisyyden ja osaamisen kehittämiseen.

Lisäksi ensi vuodelle on tulossa uusi, oikeudellisen siirtymän rahasto (JTF), jonka kautta tuetaan ilmastoneutraalisuuden tavoitteita. Niin sanottua JTF-rahoitusta myönnetään alueille, joille ilmastoneutraaliuteen siirtyminen aiheuttaa haasteita. JTR-rahoitus tulee olemaan käytössä koko Pohjois-Suomessa.

Kannustan kaikkia yrityksiä ja hanketoimijoita panostamaan hankesuunnitelmiin ja käymään vuoropuhelua rahoittajien kanssa. Rahoittaja- ja kehittäjäorganisaatiot sparraavat ja auttavat hankesuunnitelmien valmistelussa mielellään.

Rahoituksella tuetaan vihreää siirtymää ja tavoitellaan hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa

Uuden EU-rakennerahastokauden käynnistyminen on harmillisesti viivästynyt. Hakemuksia voi kuitenkin jättää tälläkin hetkellä sekä EAKR- että ESR-hankkeisiin. Hankkeiden rahoituspäätöksiä päästään tekemään loppuvuoden aikana.

Euroopan unionin koheesiopolitiikan tavoitteena on alueiden välisten kehityserojen vähentäminen. Nyt käynnistyneellä ohjelmakaudella korostuu:

– vihreä siirtymä
– hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
– talouksien tukeminen rakennemuutoksessa.

Rakennerahastot ovat myös iso toimija välttämättömässä digi- ja turvallisuussiirtymässä, joka on akuutti asia nopeasti muuttuneessa maailmantilanteessa. Ulkomaisen fossiilienergian korvaaminen omavaraisella vihreällä energialla on merkittävää turvallisuuspolitiikkaa.

Digitaalisuuteen liittyvää osaamista kehittämällä edistetään niin ikään taloudellisuutta ja turvallisuutta, mutta myös vähennetään digisyrjäytymistä. Kyseessä on uusi syrjäytymisen muoto, joka ei kosketa vain vanhenevaa väestöä. Nopeassa kehityksessä yhä useampi nuorikin on jäämässä digitaalisen maailman ulkopuolelle. Tätä syrjäytymistä voidaan ehkäistä rakennerahastojen varoin.

Yhdessä luomme Pohjois-Suomen elinvoiman ja kilpailukyvyn

Tarvitsemme alueelle lisää kehittyviä, innovoivia yrityksiä ja kehityshankkeita. Hanketoimijoiden, kuten kehitysyhtiöiden ja kuntien elinkeinotoiminnan kehittämishankkeet yhdessä alueen yritysten kanssa ovat avainroolissa. Onnistuminen tavoitteissa edellyttää saumatonta yhteistyötä toimijoiden kesken sekä rahoittajatahoilta yhteistä aktivointia. Hanketoimijoiden keskinäinen ajatustenvaihto ja ’pyöreät pöydät’ ovat aiempaa tärkeämpiä, koska haasteet ovat kasvaneet ja niiden taklaamiseen tarvitaan vahvempaa koordinointia.

Yhteistä kilpailukykyä ja sen kehittämistä on myös syytä miettiä koko Pohjois-Suomen näkökulmasta. On useita teemoja, jossa hanketoimintaa yhdessä yritysten rinnakkaisten hankkeiden kanssa kannattaisi tehdä pohjoissuomalaisena yhteistyönä. Koko aluetta koskettava kilpailu osaavista työntekijöistä on tällainen. Jo nyt on haasteita siinä, kuinka Pohjois-Suomessa löydämme tekijät jatkamaan toimintaa ja luomaan tulevaisuutta. Pulaa ei ole pelkästään uusista osaajista, joita tarvitaan tekemään mm. vihreää siirtymää. Samaan aikaan pitää löytää osaajat nykyisten toimintojen ylläpitämiseen. Kilpailu työntekijöistä koskettaa laajemmin koko Eurooppaa. Kuinka pohjoissuomalainen työnantaja erottuu tuossa joukossa? Työantajien vertovoimaa ja imagoa on kehitettävä kansainvälisesti houkuttelevaksi. Kehittämisteema on monelta osin uusi ja vaatii meiltä uudenlaista osaamista, näkökulmaa ja asennetta.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää rahoitusta EU-rakennerahastoista koko Pohjois-Suomessa. Teemme tiivistä yhteistyötä Lapin ja Kainuun ELY-keskusten kanssa sekä maakuntien liittojen kanssa. Kannustan kaikkia yrityksiä ja hanketoimijoita panostamaan hankesuunnitelmiin ja käymään vuoropuhelua rahoittajien kanssa. Rahoittaja- ja kehittäjäorganisaatiot sparraavat ja auttavat hankesuunnitelmien valmistelussa mielellään.

Ota yhteyttä tai lue lisää rakennerahastoista:

Pasi Loukasmäki.

Pasi Loukasmäki
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö

Tietyöt ovat varma kesän merkki!

Posted on by
Vastaus

Hintojen kohoamisesta huolimatta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on voinut käynnistää kaikki suunnitellut kesäkauden parantamistyöt.

Timo Mäkikyrö toimii Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtajana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tieverkolla tehdään runsaasti erilaisia parannustöitä kuluvan kesäkauden aikana. Kevään aikana tierakentamisen keskeisten raaka-aineiden – liikennepolttoaineiden, bitumin sekä teräksen – hinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun. Tämä on näkynyt rakennusurakoiden huomattavasti ennakoitua korkeampana hintatasona. Hintojen kohoamisesta huolimatta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on voinut käynnistää kaikki suunnitellut kesäkauden parantamistyöt.

Kesän päällystystyöt keskittyvät päätieverkolle. Nykyisessä tienpidon rahoitustilanteessa muulta tieverkolla uusitaan päällysteitä vain yksittäisissä kohteissa. Merkittävimmät päällystyskohteet sijaitsevat valtateillä 4 ja 20 sekä kantatiellä 86. Myös valtatiellä 22 Vaalan ja Paltamon välillä tehdään mittavia päällystystöitä. Ojakylä–Pulkkila-tiejakson uudelleenpäällystäminen on seututieverkon merkittävin kunnostuskohde. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parannetaan Kajaanissa ja Sotkamossa, missä kevyen liikenteen väyliä päällystetään lähes 20 km matkalla. Kokonaisuutena kuluvan vuoden saldo on noin 200 km uutta päällystettä maantieverkolla. Lukuisia siltoja kunnostetaan eripuolilla toimialuettamme ja lisäksi rakennetaan uusi Kukon silta kantatiellä 86 sekä Jokikylän silta Haukiputaalla.

Yleisestä rahoituksen niukkuudesta huolimatta kuluvana kesänä rakennetaan myös paljon uutta. Rakentamisen kohteena ovat muun muassa kevyen liikenteen väylät Nivalassa valtatiellä 27 sekä Sievissä kantatiellä 63. Myös Ylivieskassa parannetaan liikenneolosuhteita Taanilan uuden koulukeskuksen ympäristössä sekä valtatiellä 27. Oulun seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukseen (MAL-sopimus) perustuvana toteutetaan kestävää liikkumista edistäviä ja liikenneturvallisuutta parantavia toimia Oulun lisäksi muun muassa Tyrnävällä, Lumijoella, Limingassa ja Muhoksella. Seudun kunnilla on MAL-sopimukseen perustuen 50 % osuus hankkeiden rahoituksessa.

Kuluvan vuoden nousevat hinnat syövät huomattavasti suunniteltua enemmän ELY-keskuksen rahoitusta. Ylitykset pystytään näillä näkymin kattamaan, mutta ne tulevat vaikuttamaan ensi vuoden toimintaan. Tulevaisuudessakin maanteiden päivittäinen liikennöitävyys varmistetaan, mutta tieverkon kunnon heikkeneminen – korjausvelan kasvu – on nykymenolla väistämätöntä. Kotimaisen puun käytön lisääntyminen ja erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoiman rakentaminen lisäävät liikennettä nykyisellään vähäliikenteisellä tieverkolla. Lisääntyvä liikenne luo merkittävän haasteen alueemme maantie- sekä yksityistieverkon kunnolle.

Kesäkaudella tieverkolla tapahtuu siis paljon. Liikennettä varoitetaan ja nopeuksia alennetaan työmaiden kohdalla liikenneturvallisuuden sekä työturvallisuuden näkökulmasta. Tienpitäjä korostaa tiellä liikkujille malttia työmaiden kohdalla! Kaikki tieverkolla tehtävä työ tähtää – tavalla tai toisella – liikkumisolosuhteiden parantamiseen!

Hyödyllisiä linkkejä

Ajantasainen liikennetilanne, mm. käynnissä olevat tietyöt
Fintrafficin liikennetilannepalvelu

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tienpidon keskeiset toimet vuonna 2022
sekä ELY-keskuksen järjestämän joukkoliikenteen asiat
Tienpidon ja liikenteen katsaus (arcgis.com)

Timo Mäkikyrö
Johtaja, liikenne ja infrastruktuuri, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

What’s out LinkedIn! – Ehkä seuraava työhaastattelukutsu tuleekin Työmarkkinatorin avulla

Nostot

Posted on by
Vastaus
Marjo Pak työskentelee viestintäpäällikkönä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistossa ja Tatu Ronkainen asiantuntijana Työmarkkinatorin koordinaatioprojektissa.

Kevät on uudistumisen ja innostumisen aikaa. TE-toimiston näkökulmasta yksi kevään inspiroivin asia on ollut Työmarkkinatorin lanseeraaminen tuhansille suomalaisille – niin työnhakijoille kuin työnantajille.

Työmarkkinatori on uusi julkinen verkkopalvelu, jossa työpaikat ja tekijät löytävät toisensa entistä paremmin. Palvelu hyödyntää tekoälyä monella tavalla. Esimerkiksi työnhakuprofiilia laadittaessa tekoäly ehdottaa parannuksia sisältöön, jotta työpaikkojen kohdentaminen profiilia kohti olisi entistä tehokkaampaa.

Työnhakijan kannattaakin tehdä Työmarkkinatorille työnhakuprofiili, koska silloin pääsee hyödyntämään tekoälyä työnhaussaan. Käyttäjän kannattaa panostaa profiilin tekoon muutama hetki, sillä tekoäly käyttää hyödykseen käyttäjän kirjoittamia koulutustietoja, työhistoriaa ja pätevyyksiä sekä käyttäjän antamia lisätietoja.

Tekoälyn hyödyntäminen voi tuntua osasta käyttäjistä negatiiviselta. Tekoälyä ei kannata pelätä, sillä sen käyttö on tulevaisuutta ja tuottaa parhaimmillaan ratkaisuja, joita ihmismielen ja -resurssien puitteissa ei ole mahdollista saavuttaa. Kun hyödyntämisessä huomioidaan eettisyys ja lainsäädäntö, voidaan teknologia valjastaa palvelemaan ihmisiä ja yhteiskuntaamme.

Näin myös Työmarkkinatorilla on pyritty tekemään. Palvelun käyttö vaatii vahvan, usein pankkitunnuksilla tehtävän tunnistautumisen. Lisäksi asiakas itse hallitsee omaa dataa ja antaa oikeuksia julkaista dataansa niin paljon kuin kokee tarpeelliseksi. Profiilin voi halutessaan avata suoraan työnantajien nähtäväksi, tai julkaista myös EU:n laajuisessa EURES-portaalissa.

En löydä työntekijää, mitä voisin tehdä?

Rekrytoiville työnantajille ja yrityksille Työmarkkinatori tuo kaivatun suorarekrytoinnin mahdollisuuden. Moni yritysasiakkaamme on kaivannut muutama vuosi sitten poistunutta CV-nettiä, ja nyt voimme ilolla kertoa, ettei vanhan perään tarvitse enää haikailla. Työmarkkinatorin suorahaku on ominaisuuksiltaan kehittyneempi ja työnantaja voi tarkastella ehdokkaiden työnhakuprofiileja sijainnin tai hakusanojen perusteella ja ottaa heihin suoraan yhteyttä.
Työmarkkinatorin eniten positiivista palautetta saanut ominaisuus onkin ollut työnantajien mahdollisuus hakea itselleen sopivia työntekijöitä Työmarkkinatorille tallennetuista profiileista: työnantajalla on mahdollisuus suuriin resurssisäästöihin, kun aikaa vievän työnhaku- ja rekrytointiprosessin sijaan voi tarvittaessa työntekijää lähestyä nopeasti suoraan.

Jo yli 300 000 käyttäjää

Työmarkkinatori otettiin käyttöön toukokuun alussa. Jo ensimmäisen kymmenen päivän aikana Työmarkkinatorilla olevien työnhakuprofiilien ja kävijöiden määrä moninkertaistui. Tätä kirjoitettaessa Työmarkkinatorilta löytyy 6000 työnhakijaprofiilia ja kuukausittaisten kävijöiden määrääkin on ylittänyt 320 000 kävijän rajapyykin.

Työmarkkinatori on verkkopalvelu, jota kehitetään valtakunnallisesti ja uusia ominaisuuksia tulee ajan myötä käyttöön. Tavoitteena on luoda digitaalinen palvelualusta, josta asiakas löytää kaiken, mitä hän työllistymiseen tai rekrytointiin tarvitsee.

Tutustu Työmarkkinatoriin

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto
Marjo Pak viestintäpäällikkö
Tatu Ronkainen, asiantuntija, Työmarkkinatorin koordinaatioprojekti

Hyvä työntekijäkokemus, ala tutuksi kurkistuksin ja positiivista viestintää – sotealan veto- ja pitovoimatekijöitä pohdittiin ratkaisupajassa 30.11.

Nostot

Posted on by
Vastaus
Päivi Jämsä työskentelee projektipäällikkönä ja Piia Holappa työmarkkina-asiantuntijana Tiedolla kohtaantoa -ESR-hankkeessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Tiedolla kohtaantoa (ESR) -hankkeen järjestämään Sotealan osaajapula ja koulutuksen vetovoima -ratkaisupajaan kokoontui 30.11.2021 asiantuntijoita sotealan koulutuksen, tutkimuksen, työllisyydenhoidon ja työelämän kentiltä. Pohdittavana olivat ratkaisut alan työmarkkinahaasteisiin, painottuen hoitajien tilanteeseen. Haasteiksi tunnistettiin erityisesti kaksi toisiinsa kytköksissä olevaa tekijää: alan heikko imago ja hoitajapula. Osatekijänä puhutti matala palkkataso, mutta samaan aikaan tunnistettiin, ettei se ole ongelmien juurisyy. Työskentelyssä nostettiin esille käytännön kehittämisen keinoja, joilla työyhteisöjen toimivuutta ja alan veto- ja pitovoimaa voitaisiin parantaa.

”Meille on mukavaa tulla, hyvä olla, hyvä lähteä, ja aina myös mukavaa palata”

Työntekijäkokemuksen kehittäminen työuran eri vaiheissa nousi keskiöön työpajassa. Kehittämiskohteiksi löydettiin esimerkiksi:

  • Harjoittelijat tunnetaan nimeltä ja perehdytyksen sujuvuutta tuetaan. Uudelle tulijalle voi nimetä kummin tai mentorin, joka ottaa aktiivisesti työhön mukaan, rohkaisee ja vastaa kysymyksiin.
  • Työpaikan yleistä ilmapiiriä voi piristää pienilläkin teoilla. Sellainen on esimerkiksi Ruotsin työpaikoilta tuttu fika eli teen, kahvin ja näkkileivän tarjoaminen henkilöstölle aamutauolla. Kiitokset ja kehut eivät vie aikaa – ne pitää vain muistaa sanoa.
  • Jaksamista helpottaa, kun työn saa sovitettua muuhun elämäntilanteeseen. Työvuorojen suunnittelua voi tehdä yhdessä ja hiljaisemmat hetket voisi hyödyntää esimerkiksi lepohetken tai kouluttautumisen muodossa.
  • Kannustusta toivottiin alaa tai työpaikkaa vaihtaville. On mukava lähteä tietäen, että aina voi palata takaisin.

Ala tutuksi kurkistuksin ja monipuolinen osaaminen näkyviin

Alasta kiinnostuneille voisi tarjota yksiköihin avoimien ovien päiviä tai lyhyempiä kurkistuksia, joissa pääsee näkemään työtä käytännössä. On tärkeää tunnistaa työntekijöiden olemassa oleva osaaminen, jotta sitä pääsee hyödyntämään työssä. Ammattiosaamisen lisäksi on hyvä huomioida muutkin osaamisalueet ja kiinnostuksen kohteet. Voisiko työtehtäviä järjestellä siten, että innokkaan kotileipurin, aktiivisen jumppaajan tai käsillä tekijän taidot tulisivat osaksi yksikön arkea lisäten siten kaikkien hyvinvointia? Tarve on myös kehittää hoitajien urapolkuja näkyviksi. Harva ajattelee sairaanhoitajan opintoihin hakiessaan, että ala tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi isojen yksikköjen esimiestehtävissä toimimiseen, tai vaikkapa digitaalisten palveluiden kehittämiseen.

Positiivisen viestinnän lähettiläät

Ratkaisupajan osallistujat muistuttivat, että sotealalla on myös onnistuneita työnantajatarinoita, jotka jäävät ikävien lööppien varjoon. Esimerkiksi luettaessa ikääntyneiden palveluasumisen yksikön ongelmista kertovaa uutista harvoin muistetaan, että ongelmat eivät koske kaikkia yksiköitä. Ratkaisupajassa toivottiin, että uutisoinnissa tuotaisiin esille onnistumisia, viihtymistä ja inspiroivia uratarinoita.
Osallistujat kannustavat alan ammattilaisia rohkeasti viestimään siitä, mikä on jo hyvin. Positiivisempaa näkyvyyttä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa toivottiin erityisesti ammattiliitoilta ja työnantajilta. Miksei oltaisi myönteisesti ylpeitä omasta, merkityksellisestä työstä? Lisäksi oppilaitosten merkitys koulutuksen brändäyksessä ja houkuttavuudessa on keskeinen. Ala tarvitsee lisää vaikuttajia kertomaan positiivisia asioita hoitotyön arjesta!

Projektipäällikkö Päivi Jämsä ja työmarkkina-asiantuntija Piia Holappa
Tiedolla kohtaantoa -ESR-hanke

Elpymisrahoitusta tarjolla maaseutuyrityksille mm. uusiutuvaan energiaan ja biokaasuinvestointeihin

Nostot

Posted on by
Vastaus
Anna Nikka toimii asiantuntijana ELY-keskuksen Maaseutu ja energia -yksikössä.

Maaseudun mikro- ja pienyrityksille suunnattujen elpymisvarojen haku on hyvässä vauhdissa. Maaseutuyritysten kehittämiseen elpymisvaroja on kohdennettu kaikkiaan 26 miljoonaa euroa, joista tällä hetkellä noin kolmasosaan kohdentuu jo tukihakemus. Elpymisvaroista on haettavissa tukea omistajanvaihdosten valmisteluun, biokaasulaitosinvestointeihin sekä investointeihin, jotka edistävät yritysten uusiutuvan energian tai uuden teknologian käyttöönottoa sekä resurssitehokkuutta. Haku jatkuu niin kauan kuin varoja on jäljellä, korkeintaan kuitenkin vuoden 2022 loppupuolelle saakka.

Kuka voi hakea tukea?

Tukea voivat hakea maaseudulla toimivat mikro- ja pienyritykset, joilla on edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Yrittäjältä vaaditaan riittävää ammattitaitoa sekä vähintään 18 vuoden ikää. Yritysmuodoltaan hakija voi olla yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi), osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta tai maatila. Alkutuotannon investointeja tuetaan maatiloille suunnatuista elpymisvaroista.

Omistajanvaihdokseen tukea voi hakea henkilö, joka suunnittelee yrityksen hankkimista omistajanvaihdoksen avulla ydinmaaseudulta tai harvaan asutulta maaseudulta. Tukikelpoisen alueen voi tarkistaa yritystukien aluerajauskartasta.

Uuteen biokaasulaitokseen 50 % tuki

Elpymisvaroilla halutaan vauhdittaa biokaasun tuotantoa ja markkinoita. Elpymisvaroista myönnettävät biokaasurakentamisen tuet ovatkin nyt poikkeuksellisen korkeat. Tukea on haettavissa uuden biokaasuntuotantolaitoksen tai -yksikön rakentamiseen sekä uusiutuvaa energiaa tuottavan laitoksen uudistamiseen. Uuteen biokaasulaitokseen tai uuteen biokaasun tuotantoyksikköön myönnettävä tuki on 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jotka ovat uusissa laitoksissa ja yksiköissä maksimissaan 2 miljoonaa euroa. Laitoksen uudistamiseen myönnettävä tuki on 30 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista ja maksimi tuki on näiden osalta 200 000 euroa.

Nyt kannattaa panostaa uusiutuvaan energiaan sekä uuteen teknologiaan

Yritysten kannattaa hyödyntää elpymisvaroista myönnettävä investointituki uusiutuvan energian käyttöönottoon tai sen käytön lisäämiseen yrityksessä. Tukea on mahdollista saada esimerkiksi aurinkopaneelien tai lämpöpumppuratkaisujen hankintaan.

Elpymisvaroista on haettavissa tukea myös yrityksen energia- ja materiaalitehokkuutta parantavien uusien laitteiden tai ohjelmistojen hankkimiseen sekä tuotantoa tehostavan teknologian käyttöönottoon. Tuki investointeihin vaihtelee 30 – 35 prosenttiin, maataloustuotteita jalostavalle mikro- ja pienyritykselle (Annex-1) tuki on 35 prosenttia ja muille maaseudun mikro- ja pienyrityksille 30 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Asiantuntija-apua yrityksen omistajanvaihdoksen valmisteluun

Omistajanvaihdoksilla on merkittävä rooli niin alueen palveluiden kuin työpaikkojenkin säilyttämisessä. Usein omistajanvaihdokset kiihdyttävät yritystä myös uuteen kasvuun.

Omistajanvaihdoksia halutaan vauhdittaa elpymisvaroista myönnettävällä uudella tukimuodolla ja niinpä maaseutuyrityksen hankkimista harvaan asutulta tai ydinmaaseudulta suunnitteleva henkilö voi saada tukea yrityksen omistajanvaihdoksen valmisteluun tarvittaviin ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluihin 5 000–10 000 euroa.

Toimi nopeasti

Nyt kannattaa toimia nopeasti, sillä elpymisvarojen haku jatkuu niin kauan kuin varoja on jäljellä. Meneillään oleva hakujakso päättyy 15.3.2022. Maaseudun yritystukia haetaan Ruokaviraston Hyrrä-asiointipalvelussa osoitteessa https://hyrra.ruokavirasto.fi.

Ennen tukihakemuksen jättämistä kannattaa olla yhteydessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen asiantuntijoihin:
Kalevi Hiivala (biokaasulaitokset) p. 0295 038 056
Anna Nikka p. 0295 038 563
Ahto Uimaniemi p. 0295 038 147
Terhi Litmanen p. 0295 038 182
sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Lisätietoa Ruokaviraston sivuilta https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/tuet/maaseudun-yritystuet/

Mikä ratkaisee kohtaanto-ongelman?

Nostot

Posted on by
Vastaus
Kuva Päivi Jämsästä ja Piia Holapasta
Päivi Jämsä työskentelee projektipäällikkönä ja Piia Holappa työmarkkina-asiantuntijana Tiedolla kohtaantoa -ESR-hankkeessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.

Työmarkkinoiden kohtaanto on kaksisuuntainen ilmiö, jota kuvaavat esimerkiksi seuraavat kysymykset: Onko työnantajille tarjolla työntekijöitä, jotka pystyvät vastaamaan työvoimatarpeeseen? Onko työnhakijoille tarjolla työpaikkoja, jotka ovat heidän osaamisensa ja tavoitteidensa mukaisia? Kohtaavatko työvoiman tarjonta ja kysyntä?

Kohtaanto-ongelmalla voidaan nähdä olevan sekä alueellinen että kompetensseihin liittyvä ulottuvuutensa. Joko työvoimaa ei ole maantieteellisesti siellä, missä sitä tarvitaan tai pulaa on työntekijöistä, joilla olisi tarvittava osaaminen spesifeihin tehtäviin. Lisäksi rakenteelliset jäykkyydet esimerkiksi palkkojen ja työttömyyskorvausten osalta voivat syventää kohtaanto-ongelmaa.

Aluenäkökulmasta kohtaanto-ongelma näyttäytyy usein ristiriitaisena, kun avointen työpaikkojen määrän kasvusta huolimatta myös työttömyys kasvaa samanaikaisesti eli yhtä aikaa alueella on pula osaavasta työvoimasta ja toisaalta työpaikoista. Ongelma koskettaa erityisesti voimakkaasti kasvavia, suurempia seutukuntia (Pehkonen ym. 2018).

Kohtaanto-ongelmia voivat aiheuttaa useat syyt. Avoimet työpaikat ja työnhakijat voivat sijaita eri alueilla, ja Suomessa työssäkäynti oman asuinkunnan ulkopuolella on vähäistä verrattuna muihin OECD-maihin (OECD 2020). Kyse voi myös olla siitä, että työnhakijoiden osaaminen ja työnantajien tarpeet eivät kohtaa. Yleisimpiä rekrytointiongelmien syitä ovatkin puutteet työnhakijoiden osaamisessa, kuten koulutuksessa, työkokemuksessa tai kielitaidossa. Puutteet sosiaalisissa taidoissa ovat myös listan kärjessä. Työpaikkoihin liittyvät syyt, kuten sijainti, palkkaus tai työajat ovat puolestaan työnhakijoiden näkökulmasta merkittäviä. (Peltonen 2020.)

Mistä ratkaisuja kohtaanto-ongelmaan? Alueiden välisen liikkuvuuden lisääminen ei liene helpoin ratkaisu, sillä muuttoliike on jo pitkään suuntautunut alueille, joissa on eniten avoimia työpaikkoja. Työnhakijan näkökulmasta mahdollisuus liikkua alueiden välillä voi merkittävästi edistää työllistymistä. Kuitenkin ennen kaikkea osaamisen kehittäminen ja kouluttautuminen nousevat ratkaiseviksi tekijöiksi työllistymisen ja kohtaannon näkökulmasta. (Huovari ym. 2020.) Osaaminen on kontekstisidonnaista, esimerkiksi alue-, ala-, organisaatio- ja työtehtäväsidonnaista.

Kohtaannon parantamiseksi olisi tärkeää määritellä kussakin kontekstissa tarvittavat osaamiskokonaisuudet mahdollisimman syvällisesti, ja tuoda tämä tieto näkyväksi eri osapuolille. Erilaiset sosiaaliset taidot ja oppimiskyky ovat kompentensseja, jotka pitkässä juoksussa saattavat osoittautua jopa tärkeämmiksi taidoiksi kuin ammatillinen erityisosaaminen. Kun osaamistarpeita säännöllisesti tarkastellaan ja peilataan ulospäin, voidaan myös reagoida muutoksiin ajoissa, esimerkiksi kehittämällä olemassa olevan henkilöstön osaamista tulevaisuutta ennakoiden.

Niin pienessä kuin isommassa mittakaavassa, kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen vaatii aina monen tahon yhteistyötä. Yhteistyön perustaksi tarvitaan laadukasta ja ajantasaista tietoa. Mitä paremmin ymmärrämme toimialojen ja alueiden erityisiä tarpeita, sitä nopeammin pystymme niihin yhdessä reagoimaan. Tämän mahdollistamiseksi tulee toteuttaa rinnakkain pidemmän ja lyhyemmän aikavälin ennakointia. Mitä ajantasaisemmin ja laadukkaammin analysoitua tietoa saamme kohtaantoon vaikuttavista tekijöistä, sitä paremmin ymmärrämme sekä nykyisiä että potentiaalisia kohtaanto-ongelmia. Ja kun ymmärrämme paremmin, voimme tehokkaammin vastata haasteisiin ja jopa ennakoida uusien kohtaanto-ongelmien syntyä.

projektipäällikkö Päivi Jämsä ja työmarkkina-asiantuntija Piia Holappa
Tiedolla kohtaantoa -ESR-hanke

Lähteet:

Huovari, J., Vihinen, H., Kotavaara O. & Härmälä, V. 2020. Alueellinen liikkuvuus tehostaa työmarkkinoita – kohtaanto-ongelmaa se ei ratkaise. Valtioneuvosto selvitys- ja tutkimustoiminta 6/2020. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162147/6-2020-Alueellinen%20liikkuvuus%20tehostaa%20ty%C3%B6markkinoita-kohtaanto-ongelmaa%20se%20ei%20ratkaise.pdf?sequence=4&isAllowed=y

OECD. 2020. A People-centred Perspective on Employment Barriers and Policies – Faces Of Joblessness In Finland. Faces of Joblessness in Finland (stm.fi)

Pehkonen, J., Huuskonen, J. & Tornberg, K. 2018. Kohtaanto työmarkkinoilla – havaintoja ja politiikkajohtopäätöksiä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnanjulkaisusarja 15/2018. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160608/15-2018-Kohtaanto%20tyomarkkinoilla.pdf

Peltonen, J. 2020. Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2019. TEM-analyyseja 103/2020. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162597/Ty%C3%B6voiman%20hankinta%20toimipaikoissa%20vuonna%202019.pdf?sequence=4