Pirjo Onkalo työskentelee asiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseutu ja energia -yksikössä.
Viimeisen vuoden aikana yrityksien ja kotien nettiyhteydet ovat olleet arkipäivien pelastajia tai hankaluuksien aiheuttajia. Toimivat nettiyhteydet ovat perusta, joka mahdollistaa myös tulevaisuudessa monien maaseudun yritysten kehittymisen ja kustannustehokkaan toiminnan. Maaseudulla pitkien välimatkojen Suomessa kiinteät laajakaistat nähdään useimmiten parhaana vaihtoehtona toimintavarmoille nettiyhteyksille. Myös mobiiliyhteydet tarvitsevat toimiakseen laajakaistan.
Laajakaista yhdessä mobiiliyhteyksien kanssa mahdollistaa erilaisten sovellusten kehittämisen ja hyödyntämisen yrityksissä. Maataloudessa paikkatietosovelluksin voidaan kehittää esimerkiksi peltolohkojen kosteus- ja lannoitetietojen seurantaa. Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustuksella rahoitetaan paraikaa etähallittavan säätösalaojakaivon kehittämistä, millä voidaan vaikuttaa viljelykasvien sadon kasvattamiseen, kasvitautien vähentämiseen ja hiilidioksidipäästöjen minimoimiseen. Tutustumisen arvoisena hankkeena mainittakoon myös maatalouden innovaatiorahoitusta saanut Digipaalihanke, jossa on kehitetty rfid-tunnistukseen perustuvaa digitaalista rehupaalien elinkaaren hallintaa. Logistisilla sovelluksilla voidaan puolestaan optimoida esimerkiksi elintarvikeyrityksien kuljetuksia niin, että ajaminen tapahtuu parhain mahdollisin reittivalinnoin turhia ajoja välttäen. Kiinteä laajakaista on mahdollistanut yrityksille myös robotiikan hyödyntämistä, sähköistä kaupankäyntiä ja monipaikkaista työskentelyä.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on ollut mukana laajakaistayhteyksien rahoittamisessa kymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä laajakaistoja rahoitetaan maaseuturahaston elpymisvaroista ja tukea on vielä haettavissa. Käynnissä oleva hakujakso päättyy 30.9.2021. Lisätietoa https://popikki.fi/ ja https://www.ely-keskus.fi/ely-pohjois-pohjanmaa.
Pirjo Onkalo asiantuntija
Katso videolta, mitä pohjoispohjalaisille yrityksille laajakaistayhteys käytännössä merkitsee:
Jonas Liimatta (vasemmalla) työskentelee ylijohtajana ja Tuukka Pahtamaa ylitarkastajana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa
Tuulivoiman runsas rakentaminen on näkyvin merkki maailmanlaajuisesta energiamurroksesta Pohjois-Pohjanamaalla. Jo käynnissä olevien ja rakenteilla olevien voimaloiden lisäksi alueella on useita kymmeniä tuulivoimahankkeita esiselvityksessä. Pohjois-Pohjanmaalla on nyt 240 tuulivoimalaa, joiden nimellinen yhteisteho on 712 MW. Vuoden 2022 loppuun mennessä on rakentunut jo n. 500 voimalaa, joiden nimellinen yhteisteho on n. 2000 MW, joten tahti on kiihtymässä. Vertailun vuoksi voisi mainita esimerkiksi Hanhikiven voimalaitoksen sähköteho olisi rakentuessaan 1200 MW ja Oulussa Merikosken voimalaitoksen teho on 40 MW. Vertailussa tuulivoimaan on huomioitava, että tuulivoiman nimellistehosta arvioidaan saatavan hyödyksi tällä hetkellä noin 30–40 % tuuliolosuhteista riippuen.
Suomeen on tulossa ennusteen mukaan kuudenneksi eniten maatuulivoimaa koko Euroopassa vuosina 2021–2025. Kun yhden 3–5MW voimalan hinta arvioidaan olevan noin 5 M€, puhutaan jo yksistään Pohjois-Pohjanmaan alueella noin 2,5 Mrd investoinneista, ja suunnittelussa on noin viisinkertainen määrä. Kasvava sähköntuotanto täytyy myös saada siirrettyä käyttökohteisiin. Koska suurin osa kulutuksesta on Etelä-Suomessa, on tarve rakentaa lisää sähkönsiirtokapasiteettia. Fingridin investointitarve Suomessa on jopa 3 mrd siirtokapasiteetin lisäämiseen erityisesti pohjois-etelä-suunnassa seuraavan 15 vuoden aikana.
Tuulivoimarakentamisen suunnittelussakin keskeisessä asemassa on ympäristövaikutusten arviointi ja sen huomioon ottaminen tuulivoimayleiskaavoituksessa. Vaikutusten arviointi sisältää ympäristön ohella tärkeänä ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ja asukkaiden osallistamisen. Pohjois-Pohjanmaan liiton TUULI-hanke tuottaa maakuntakaavaan tiedon tuulivoimarakentamiselle soveliaista alueista. On tärkeää, että maakuntakaavalla on ohjausvaikutus tuulivoimayleiskaavoitukseen.
Sähkön- ja lämmöntuotanto on muuttunut ja muuttumassa vähähiiliseksi. Alueellamme turvetuotanto on suurissa haasteissa turpeen energiakäytön vähentyessä. Pohjois-Pohjanmaalla ELY-keskuksen valvottavista turvetuotantoalueista 20 viimeisen vuoden aikana toimintansa lopetti 100 aluetta, joista viimeisimpinä vuosina 2019–2020 toimintansa lopetti 40 aluetta. Turvetuotannosta luopumisen vauhti on kiihtynyt, ja sama trendi näyttää jatkuvan. Teemme yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa työtä rakennemuutoksen ja siirtymän vaikutusten minimoimiseksi aluetalouteen ja turpeen parissa työskenteleville kaikin käytettävissä olevin keinoin. Turvetuotannon loppuessa turvetuotantoalueiden jälkihoito on turvetuottajan vastuulla. Ohjeistamme ja neuvomme mielellämme ELY-keskuksessa ympäristön ja vesistövaikutusten näkökulmasta turvetuotantoalueiden jälkikäyttöä. Myös hallituksen kevään budjetin puoliväliriihessä oli maininta toimintamallin koonnista tuotantoalueiden jälkihoitoon ja -käyttöön mukaan lukien sujuvat menettelyt maankäytön muutoksessa. Tästä saamme varmasti jatkossa tukea jälkikäyttöhaasteisiin.
Energiamurros vaikuttaa myös osaan pienistä vesivoimaloista. Esimerkkinä tästä Pohjois-Pohjanmaalla on aiesopimus Myllykosken voimalaitoksen myynnistä Kuusinkijoki kuntoon ry:lle. Myllykosken voimalaitoksen teho on noin 1,4 MW. Yhdistys on käynnistänyt varainkeruun voimalaitoksen hankkimiseksi sekä suunnittelun nousuesteen purkamiseksi tai ohittamiseksi. Mahdollinen omistuksen siirtyminen ja kattavat suunnitelmat mahdollistaisivat jatkossa tarvittavien lupien haun toteutusta varten. Nähtäväksi jää kuinka tämän kaltaiset muutokset pienvoimaloiden käytön osalta lisääntyvät.
Biokaasua tuotetaan jo alueellamme ja sen kasvattamiseen on paljon potentiaalia, juuri tätä kirjoittaessa on 7.6. Rantsilan biokaasulaitoksen vihkiäiset. Kaivosalalla on runsaasti vireillä suunnitelmia sähköä varastoivien akkujen metallien tuottamiseen. Suomi ja Pohjois-Pohjanmaakin ovat tässäkin kiinnostavia kohteita. Vety näyttäisi olevan myös yksi vaihtoehto energian varastoimiseen ja kuljetukseen – Suomi onkin jo pyrkimässä kestävän kasvun rahaston kautta vetytaloudeksi. Meillä on paljon edessä olevia mahdollisuuksia.
Seuraava murroksen alue on kiertotalous. Tämä on välttämätöntä, sillä Suomen niin sanottu ylikulutuspäivä oli 10.4., jolloin olimme kuluttaneet osamme tämän vuoden luonnonvaroista. Velvollisuutemme on jättää jotain jälkipolvillekin. Tähänkin haasteeseemme Suomessa sekä alueellamme on paljon kiertotalouden toteutuneita hankkeita ja alkuja, joista on hyvä jatkaa.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristöpäivää vietettiin nyt kesäkuun alussa webinaarin merkeissä. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski mainitsi päivien alussa erityiseksi vahvuudeksemme yhteistyön ja yhteistyöverkostot Pohjois-Pohjanmaalla ja lisäsi, että siitä olisi paljon oppia muuallakin. Hienoa että tämä yhteistyömme näkyy ja kuuluu, sillä se on iso voimavara näissä murroksissa.
Hyvää kevään jatkoa ja alkavaa kesää
yliohtaja Jonas Liimatta ja ylitarkastaja Tuukka Pahtamaa
Risto Herrala työskentelee yksityistieasiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.
Yksityistieavustuksiin on saatavissa tällä hetkellä hyvin tukea. Valtion talousarvioesityksen mukaisesti vuodelle 2021 myönnettiin koko valtakuntaan 30 miljoonan euron rahoitus. Se on 10 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2020. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun määrärahan osuus on yhteensä 6,2 miljoonaa euroa.
Pohjois-Pohjanmaalla on runsaasti käytettävissä määrärahoja ELY-keskuksen toiminta-alueen yksityisteiden perusparannushankkeisiin. Pohjois-Suomessa on käynnissä ja vireillä hankkeita, jotka lisäävät tarpeita liikennöidä yksityisteillä mm. puun kuljetuksen merkeissä. Siksi olisi niin teiden käyttäjien kuin erityisesti metsäteollisuuden kuljetusten kannalta tärkeää, että tiekunnat aktivoituisivat juuri nyt perusparannushankkeisiin. Näin hyvä rahoitustilanne tuskin jatkuu ikuisesti.
Vuoden 2019 lakimuutoksen myötä valtionavustuskelpoisten yksityisteiden määrä kasvoi merkittävästi. Kun tienparannuksen avustus on niinkin korkea kuin 50 % hankkeen arvonlisäverollisista kustannuksista ja merkittävissä parannushankkeissa – kuten siltahankkeissa – avustusprosentti on 75 %, on valtionavustus hyvä keino poistaa yksityisteille kertynyttä korjausvelkaa.
Helpotusta tiekuntien kokousten järjestämiseen on tullut tämän vuoden aikana, nyt yksityistielaki mahdollistaa etäkokoukset ilman tiekunnan tekemää ennakkopäätöstä.
Edellytys valtionavustuksen saamiselle on, että tie täyttää valtionavustuskelpoisuuden ehdot. Kelpoisuusehtoja on tien parannushankkeen tarpeellisuuden lisäksi kaksi. Asioiden hoitamista varten on oltava olemassa tiekunta, joka on tehnyt päätöksen hankkeen käynnistämisestä ja valtionavustuksen hakemisesta. Tiekuntaa sekä kyseessä olevaa yksityistietä koskevien tietojen on oltava ajan tasalla Maanmittauslaitoksella sekä tie- ja katuverkon tietojärjestelmä Digiroadissa. Tuki on harkinnanvaraista. Mikäli avustushakemus on puutteellinen, siihen pyydetään täydennyksiä. Kelpoisuusehdoista nykyisen lain aikana avustus ei juurikaan jää kiinni. Avustettavien parantamishankkeiden koolla ei ole alarajaa, mutta käytännössä alle 10 000 euron hankkeita avustetaan harvoin. Kesä ja syksy on erinomaista aikaa hankkeen suunnittelulle ja uinuneiden tiekuntien aktivoimiselle. Ennakkoon tehtävää kantavuuden mittausta voidaan hyödyntää suunnitelman teossa ja kustannusarvion laadinnassa.
Tien perusparantaminen on tiekunnille investointi tulevaisuuteen eikä tätä tilaisuutta kannata jättää hyödyntämättä. Noudattamalla seuraavia ohjeita päätöksen saa sujuvammin ja nopeammin:
2. Yksityisteiden valtionavustushakemus tehdään ensisijaisesti sähköisessä verkkoasioinnissa. Sähköinen asiointi edellyttää vahvaa tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnuksilla. Lisäohjeistusta saa asiointipalvelusta. Hakemuksen voi tallentaa luonnoksena ja palata myöhemmin jatkamaan sitä. Asiointipalvelussa avustusprosessi etenee eri vaiheissaan sujuvasti ja hakija voi seurata käsittelyn ja maksatuksen etenemistä palvelun kautta.
Ellei sähköisen verkkoasioinnin käyttö ole mahdollista, voitte hakea avustusta yksityistien parantamista varten Yksityisen tien parantamisen valtionavustus -lomakkeella. Kun olette täyttäneet hakemuksen, suosittelemme lähettämään hakemuksen ELY-keskusten sähköisen asiointilomakkeen liitteenä. Asiointilomake löytyy osoitteesta www.ely-keskus.fi/asioiverkossa tai www.suomi.fi.
Mikäli hakemuksen lähettäminen sähköisesti ei ole mahdollista, voi hakemuksen toimittaa myös postitse osoitteeseen Pirkanmaan ELY-keskus Kirjaamo, PL 297, 33101 TAMPERE. Hakemukset toimitetaan keskitetysti koko maan osalta Pirkanmaan ELY-keskukseen, mutta avustuksesta päättää se toimivaltainen ELY-keskus, jonka alueella tie tai suurin osa siitä sijaitsee.
Timo Mäkikyrö on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennejohtaja.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen toiminnassa jatkuu positiivinen vire. Liikenteen substanssitoimintaan on rahoitusta käytettävissä kokonaisuudessaan 106 miljoonaa euroa.
Maantieverkolla toteutettiin viime vuonna mittavia parannustöitä: muun muassa tiepäällysteitä uusittiin ennätykselliset 500 km. Kuluvana vuonna ei päällysteiden uusimisessa päästä vastaavalle tasolle, mutta tekemisen meininki jatkuu ja lukuisia uusia hankkeita käynnistyy korvamerkityn rahoituksen turvin. Tienpitoon on käytettävissä noin 83 miljoonaa euroa.
ELY-keskus tuottaa myös julkisen henkilöliikenteen palveluja, jotka tunnetaan perinteisesti termillä joukkoliikenne. Viime vuosina on kuntien kanssa tiiviissä yhteistyössä laadittu alueellisia palvelutasosuunnitelmia lähes koko toimialueellamme. Näihin suunnitelmiin perustuva liikenne on kilpailutettu ja uusi liikenne käynnistyy tulevana kesänä. Odotettavissa on parannuksia palvelutasoon. Julkisen henkilöliikenteeseen rahoitus on kasvanut viime vuodesta ja sitä on käytettävissä 9,2 miljoonaa euroa.
Yksityisteiden kunnostusten avustamiseen on kuluvana vuonna käytettävissä lähes 12 miljoonaa euroa. Rahoitus on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Avustuksen saaminen edellyttää järjestäytynyttä tiekuntaa tienpitäjänä sekä tiekunnan omaa rahoitusosuutta. Kannustankin tiekuntia aktivoitumaan toiminnassaan!
Kuluvana vuonna tehdään merkittäviä linjauksia liikennesektorilla. Valtioneuvosto päättää valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta antamalla sen selontekona eduskunnalle kuluvana keväänä. Suunnitelma määrittelee muun muassa tienpidon rahoituskehykset pitkällä aikajänteellä. Samanaikaisesti Väylävirasto valmistelee kahdeksanvuotista infrainvestointiohjelmaa.
Oulun ja Kemin välinen nelostien investointihanke valmistuu kuluvana vuonna. Investoinnin tuomasta parantuneesta palvelutasosta saamme jo nyt tuntuman aikaisempaa turvallisempien ja sujuvampien matkojen muodossa. Investoinnin valmistuttuakin kyseiselle tiejaksolle jää korostuneena palvelutasopuutteena muun muassa Iin taajaman kohta, jonka ohittamiseen tarvitaan noin sadan miljoonan euron investointi. Tämän investoinnin, samoin kuin monen muun liikenneinfrainvestoinnin, toteutuksen rahoitus ja toteutusajankohta ovat päätöksentekijöiden pöydillä kuluvana vuonna.
Todella mielenkiintoista on loppuvuodesta tarkastella vuoden satoa!
Eija Virtasalo työskentelee Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusyksikön päällikkönä, Anne Pulkkinen johtavana yritysasiantuntijana ja Eija-Tabell Jokelainen yritysasiantuntijana.
Koronapandemian vaikutusten hoitoon on tulossa Suomelle laaja, osittain EU-rahoituspohjainen rahoituspaketti, joka pitää sisällään useita rahoitusinstrumentteja, kuten React-EU ja RFF. Uusien termien ja lyhenteiden sekamelska voi olla hämmentävä, mutta yrityksille ensimmäisen vaiheen eli React-EU-rahoituksen suhteen asia on yksinkertainen, sillä ELY-keskukset myöntävät yritysten kehittämisavustusta nykyisen Euroopan unionin ohjelmakauden lakien ja säännösten mukaisesti. Rahoituksen painopisteinä ovat digitaalisuuden ja vihreän elpymisen edistäminen.
Pk-yritysten odotetaan kehittävän TKI-toiminnan kautta kilpailukykyisiä tuotteita, palveluja ja ratkaisuja kasvaville markkinoille. Kaikessa kehitystyössä tulee huomioida tuotteiden koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Rahoituksen kohderyhmänä on kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset. Erityisenä painopisteenä ovat teollisuuden alan pk-yritykset ja niihin liittyvät palvelut, merkittävältä osaltaan kansainväliseen kysyntään suuntaavat matkailualan ja palvelualan pk-yritykset sekä hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalan palveluita ja toimintamalleja radikaalisti uudistavat pk-yritykset.
Mitä rahoitettavissa hankkeissa kehitetään?
• vähähiilisiä, vihreää taloutta ja kiertotaloutta edistäviä tuotteita, palveluita, ratkaisuja sekä materiaalitehokkuutta ja tuotantomenetelmiä • kaupallistamis- ja kansainvälistymisosaamista sekä edistetään uuden teknologian käyttöönottoa • digitaalista osaamista, digitaalista liiketoimintaa, tuottavuutta, tekoälyn hyödyntämistä sekä kyberturvallisuutta liiketoiminnan eri vaiheissa • liiketoimintamalleja ja ansaintamalleja osana arvoverkostoja sekä yritysekosysteemejä
Avustusta myönnetään sekä investointeihin että yritysten kehittämishankkeisiin, joita voivat olla muun muassa tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen ja kansainvälistyminen. Rahoitusta kohdistetaan sellaisiin toimenpiteisiin, joilla tähdätään merkittävään kasvuun. Toimenpiteet eivät voi olla normaalia operatiivista toimintaa. Kehittämiseen tarvitaan aina myös yrityksen omaa rahaa, mutta avustuksella jaetaan kehittämiseen liittyvää riskiä. Avustusta voidaan myöntää myös väliaikaisena valtiontukena, jolloin se ei kerrytä yritykselle de minimistä.
Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta voi hakea 8.3.2021 alkaen. Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta voidaan myöntää voittoa tavoittelemattomille julkisille ja yksityisille yhteisöille sekä säätiöille hankkeisiin, joiden tarkoituksena on aikaansaada välittömiä vaikutuksia pk-yritysten toimintaympäristöön tai yritystoiminnan kehittymisedellytyksiin. Myös näissä hankkeissa painopisteenä on digitaalisuuden ja vihreän elpymisen edistäminen. Rahoitusta suunnataan erityisesti TKI-toimintaa mahdollistaviin ja tukeviin hankkeisiin.
Mitä rahoitettavissa hankkeissa kehitetään?
• teolliseen digitalisaatioon, vihreään kasvuun, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä kestävään teknologiaan ja kiertotalouteen liittyviä elinkeino- ja osaamislähtöisiä ratkaisuja, käy-tänteitä, toimintamalleja ja testialustoja • yritysten digitalisaatiota sekä tuotteiden, palveluprosessien ja palveluiden osaamista ja testialustoja erityisesti koronapandemiasta toipumisen näkökulmasta • elinkaariajatteluun ja systeemiseen muutokseen liittyvää osaamista, liiketoimintaa ja tes-tialustoja
Toimi nyt!
Avustusten hakeminen tapahtuu todella nopealla aikataululla. ELY-keskus on avannut yritysten kehittämisavustuksen hakukierroksen, joka on auki 26.2.2021–31.5.2021. Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksen sähköinen haku avautuu 8.3.2021. Hakukierroksesta huolimatta käytössä on jatkuva haku eli hakemuksia käsitellään koko ajan saapumisjärjestyksessä. Hankkeet tulee toteuttaa 31.8.2023 mennessä.
Ennen hakemuksen lähettämistä kannattaa olla yhteydessä yritysrahoitusasiantuntijaan. Asiantunti-jat keskustelevat mielellään uusista hankeideoista ja kertovat lisää yrityksen kehittämisavustusra-hoituksesta. Etukäteiskeskustelu nopeuttaa hakemusten käsittelyä.
Eija Virtasalo, Anne Pulkkinen ja Eija Tabell-Jokelainen
REACT-EU-rahoitus on osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. REACT-EU lisämäärära-hojen myöntämisen ehtona on, että eduskunta on hyväksynyt REACT-EU-rahoituksen sisältävän lisätalousarvion ja valtio-neuvosto on päättänyt varojen alueellisesta jaosta.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 