Kalajoelta Kuivajoelle ulottuvalla alueella ihmisen toiminta on lisännyt mereen päätyvän fosforin määrää yli 500 ja typen määrää 9 500 tonnilla vuodessa.

Suomen puolelta tulee Perämereen vuosittain keskimäärin lähes 2 000 kuutiometriä vettä joka sekunti. Jokivesien mukana kulkeutuu aineksia, joiden liikkeelle lähtemistä sateet ja maan muokkaaminen lisäävät.

Kalajoelta Kuivajoelle ulottuvalla alueella ihmisen toiminta on lisännyt mereen päätyvän fosforin määrää yli 500 ja typen määrää 9 500 tonnilla vuodessa. Runsas vuosi sitten tehdyssä pintavesien tilan arvioinnissa saatiin viitteitä rannikkovesien ekologisen tilan heikentymisestä.

Rannikon tuntumaan sijoittuvat myös heikoimmassa tilassa olevat sisävedet. Pohjois-Pohjanmaalla virtavesien yhteen lasketusta pituudesta lähes puolessa tarvitaan toimenpiteitä hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi.

Järvien tilanne on parempi. Niiden yhteen lasketusta pinta-alasta 96 prosenttia on jo nyt hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Pinta-ala ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä kymmenien järvien tila vaatii kohentamista ja ilman huolenpitoa lukuisten muidenkin järvien ja jokien tila uhkaa heikentyä.

Liettyminen ja rehevöityminen ovat suurimpia vesiensuojelullisia haasteita, mutta myös vesirakentaminen on muuttanut jokien ja järvien tilaa. Lukuiset toimijat ovat edistäneet vesiensuojelua vuosien mittaan ja tehtävää riittää jatkossakin. Valunnan ja rankkasateiden kasvaminen ja talvitulvien yleistyminen lisäävät ojitetuilta ja muuten muokatuilta alueilta lähtevää kuormitusta. Merkittävä osa ravinteista huuhtoutuu vesistöihin tulva-aikana.

Toisaalta kesäaikaisten kuivuusjaksojen yleistyminen lisää jokivesien käyttöä kastelutarkoituksiin ja kasvattaa happamuuskuormituksen riskiä. Vesien tilan kannalta ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on entistä tärkeämpää.

Ehdotus Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2022-2027 on kuultavana toukokuun puoliväliin asti. Suunnitelma kattaa vesistöt Kalajoelta Kuivajoelle niiden välisine maa-alueineen ja rannikkovesineen. Perämereen laskevien vesistöjen lisäksi mukana ovat itään purkautuvien Koutajoen ja Vienan Kemin latva-alueet sekä koko alueen pohjavedet. Suunnitelman toteutusta tukemaan on laadittu toimenpideohjelma. Siinä esitetään laaja valikoima vesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

Tavoitteena on vähentää rehevöitymisen ja happamuuskuormituksen lisäksi vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöjä sekä muita vesieliöstön kannalta haitallisia muutoksia.

Yhteistyöllä on alueella pitkät perinteet ja tuloksia saavutetaan koko ajan. Toimijakenttä on laaja.

Taimen on palannut Hupisaarten puroihin, pitkäjänteinen hoitokalastus, niitto ja ulkoisen kuormituksen vähentäminen ovat parantaneet järvien tilaa ja Vääräjoen ja Siiponjoen kunnostukset on saatu valmiiksi. Olhavanjoessa ja Kuivajoessa käynnistetyt kunnostukset ovat edenneet hyvin. Kuusamon ja Rokuan kirkasvetisiä järviä vaivaavan vesiruton poistomenetelmistä ja hyödyntämisestä on hankittu lisätietoa. Massaesiintymiä vähentämällä voidaan edistää luontaisen lajiston elpymistä. Monimuotoisuutta turvaamaan on kunnostettu kymmeniä puroja ja rakennettu vesiensuojelukosteikkoja, myös Suomen suurin kosteikko.

”Erityistoimia vaativat myös purot, joissa esiintyy uhanalaista raakkua. Tarvitaan kokonaisvaltaista, kokonaiset valuma-alueet kattavaa työtä.”

Vuonna 2022 alkavalle uudelle vesienhoitokaudelle tarvittavien järvi- ja virtavesikunnostusten lisäksi toimenpideohjelmassa esitetään kalojen kulun edistämistä kahteenkymmeneen kohteeseen. Hankkeista merkittävin on kalateiden sekä smolttien alasvaelluksen mahdollistavien rakenteiden toteuttaminen Iijoen alaosalla. Yhteistyönä laadittu Iijoen vesistövisio on antanut pohjaa joen kehittämiselle.

Merikosken kalatien vilkas liikenne on osaltaan innostanut hakemaan yhteistä näkemystä Oulujoen kehittämiseen. Puroissa ja latvavesissä on syytä jatkaa kuormituksen vähentämisen lisäksi tierummuista syntyneiden vaellusesteiden poistoa.

Erityistoimia vaativat myös purot, joissa esiintyy uhanalaista raakkua. Tarvitaan kokonaisvaltaista, kokonaiset valuma-alueet kattavaa työtä.

ELY-keskukset ovat valmistelleet ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi sidosryhmiensä tukemana. Niin suunnittelussa kuin toteutuksessa on mukana eri tahoja ja meistä jokaisen omilla toimilla on merkitystä. Vesiympäristöt toipuvat hitaasti ja siksi työnkin on oltava pitkäjänteistä.

Valtakunnallisten ohjelmien myötä on tarjolla aiempaa enemmän rahoitusta vesien ja elinympäristöjen hyväksi tehtävälle työlle. ELY-keskuksen ympäristöasioiden asiakaspalvelu vastaa kyselyihin ja tarvittaessa ohjaa ottamaan yhteyttä asiantuntijoihin. Kuulemisaineistoihin voi tutustua verkkosivun www.ymparisto.fi/vaikutavesiin kautta.

Anne Laine ja Jonas Liimatta

Kolumni on alun perin julkaistu Kalevassa 22.1.2021.