Kesän tietyöt ovat täydessä vauhdissa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Maanteillä tehdään päällystystöitä, siltoja uusitaan ja korjataan sekä investointihankkeita viedään eteenpäin. Työmaiden kohdalla liikennettä ohjataan varoitusmerkein ja nopeuksia alennetaan sekä liikenneturvallisuuden että työturvallisuuden varmistamiseksi. Tienpitäjä toivoo tienkäyttäjiltä malttia työmaiden kohdalla – kaikki työ tähtää liikkumisolosuhteiden parantamiseen!
Päällystystöitä ja siltojen kunnostusta
Eduskunta on myöntänyt lisärahoitusta korjausvelan kasvun hillitsemiseksi myös tälle vuodelle. Painopiste on edelleen päällysteiden uusimisessa, mutta osa rahoituksesta kohdistuu myös huonokuntoisten siltojen korjaukseen. Tänä kesänä päällystetään noin 320 kilometriä maanteitä, joista noin 30 km on jalankulku- ja pyöräilyväyliä. Tänäkin vuonna pystymme päällystämään kaikkein vilkkaimman verkon osan lisäksi myös paljon keskivilkasta tiestöä, ja saamme tehtyä muutamia rakenteen parantamiskohteita vähäliikenteisemmällä tieverkolla.
Korjausvelkarahoituksen turvin pääsemme tänä vuonna korjaamaan myös pintaa syvemmältä – se tarkoittaa, että pelkän asfaltin uusimisen lisäksi on muutamissa kohteissa mahdollisuus parantaa myös tien rakenteita. Myös siltojen kunto-ongelmat ovat usein näkymättömissä: ne eivät välttämättä näy tienkäyttäjälle päällepäin, mutta vaativat silti toimenpiteitä turvallisuuden ja pitkäikäisyyden varmistamiseksi.
Valtatielle 4 Iin Kuivaniemellä rakennetaan kokonaan uusi silta. Uusi silta on pidempi ja leveämpi kuin nykyinen, ja siihen tulee nelimetrinen jalankulku- ja pyöräilyväylä. Työmaan kohdalla liikenne ohjataan kiertotielle. Valmista on syksyllä 2026.
Kuivajoen sillan kiertotie valtatiellä 4 Iissä. Kuva Henri Maarala.
Hyrynsalmella on käynnissä Tiikkajansalmen sillan kaksivuotinen peruskorjaus. Silta korjataan kaista kerrallaan ja liikenne ohjataan liikennevalo-ohjauksella yhdelle kaistalle.
Tiikkajansalmen silta, kannen muotovalu 21.5.2025. Kuva Henri Maarala.
Lisäksi vesistösiltoja korjataan Nivalassa ja Pyhäjärvellä ja kahdeksan huonokuntoista putkisiltaa uusitaan eri puolilla aluetta. Ylläpidollisia siltatöitä tehdään noin 20–30 kohteessa.
Turpeenojan putkisilta Siikajoella, uusien putkien asennusta 10.6.2025. Kuva Juha Typpö.
Maanteillä tehdään myös muita parannustöitä. Jalankulku- ja pyöräilyväyliä rakennetaan Oulaisiin ja Kalajoelle. Oulussa parannetaan liittymäjärjestelyjä ja rakennetaan alikulkuja Oulun seudun MAL-sopimuksen mukaisesti valtatiellä 20 Purontien kohdalla ja valtatiellä 22 Pikkaralassa. Kalajoella tehdään liittymäjärjestelyjä valtatiellä 8 osin EAKR-rahoituksella ja Vaalassa uusitaan rumpuja Nuojuankoskentiellä.
Muita parannustöitä
Valtatie 22, Pikkarala, Oulu, liittymäjärjestelyt ja alikulku: 20.5.2025 kiertotie ja 9.6.2025 alikulun peruslaatan valu. Kuvat Harri Hoppula.
Valtatiellä 8 Kalajoella parannetaan Satamatien liittymää erikoiskuljetusten tarpeisiin, kuva Janne Sundqvist 3.6.2025. Lisäksi rakennetaan jalankulku- ja pyöräilyväylää (EAKR) sekä korjataan valtatien kiertoliittymiä, kuva Juha Typpö 2.6.2025.
Liikenneturvallisuustyötä ohjaavat Suomessa kansalliset ja Euroopan Unionin tavoitteet. Kansallisen liikenneturvallisuusstrategian visiona on, että kaikki liikennemuodot ovat vuoteen 2050 mennessä niin turvallisia, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Suomi on myös sitoutunut muiden EU-maiden kanssa tavoittelemaan tieliikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentämistä puolella vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä välitavoite ohjaa liikenneturvallisuustyötä kohti vuoden 2050 nollavisiota.
Kuolemaan johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien määrä on nykyisin murto-osa 1970-luvun huippuvuosista. Suomessa kuoli tieliikenteessä vuonna 2024 ennakkotietojen mukaan 176 ihmistä, kun viitisenkymmentä vuotta sitten kuolleita oli yli tuhat vuosittain. Maanteiden liikenneonnettomuustilastojen valossa liikenneturvallisuus on kehittynyt myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa myönteiseen suuntaan. Pohjois-Pohjanmaalla tapahtui vuonna 2024 ennakkotietojen mukaan 153 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta, kun kymmenen vuotta sitten luku oli vielä 351. Kainuussa onnettomuudet ovat kymmenessä vuodessa vähentyneet puolella, määrän ollessa viime vuonna 40. Suhteutettuna 100 000 asukkaaseen onnettomuusmäärät ovat viimeisen viiden vuoden aikana pysyneet Pohjois-Pohjanmaalla koko maata pienempinä, mutta Kainuussa määrät ovat pääsääntöisesti olleet koko maata korkeammat.
Kuva 1. Henkilövahinkoon johtaneet tieliikenneonnettomuudet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2015–2024.
Kuva 2. Henkilövahinkoon johtaneet tieliikenneonnettomuudet / 100 000 asukasta koko maassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2020–2024.
Vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaalla tapahtui ennakkotietojen mukaan 12 kuolemaan johtanutta tieliikenteen onnettomuutta, joissa kuoli 12 ihmistä. Onnettomuuksien määrä on selkeästi laskenut vuosista 2021–2022, jolloin kyseisiä onnettomuuksia sattui 19 ja 17 kappaletta. Kainuussa kuolemaan johtavia tieliikenneonnettomuuksia on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana 2–6 kappaletta vuosittain. Viime vuonna Kainuussa kuoli liikenteessä ennakkotietojen mukaan viisi ihmistä.
Kuva 3. Kuolemaan johtaneet tieliikenteen onnettomuudet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuosina 2020–2024.
Lasten liikennekuolemia ja -loukkaantumisia edellisvuosia enemmän ‒ Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tilanne koko maata parempi
Vuosi 2024 oli synkkä lasten liikennekuolemien suhteen Suomessa. Koko maassa kuoli ennakkotietojen mukaan yhdeksän alle 15-vuotiasta lasta. Määrä on korkein sitten vuoden 2016. Vastaava kehitys ei näy Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, missä ei ole kuollut liikenteessä yhtään 0–14-vuotiasta lasta viimeisen kahden vuoden aikana.
Viimeisen viiden vuoden aikana Suomessa on kuollut tai loukkaantunut tieliikenteessä noin viisi 0–14-vuotiasta lasta 100 000 asukkaan joukosta. Pääsääntöisesti tilanne on Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ollut koko maata parempi. Ennakkotietojen mukaan viime vuonna lasten tieliikenne-kuolemien ja -loukkaantumisten määrä 100 000 asukkaaseen suhteutettuna oli Pohjois-Pohjanmaalla selkeästi edellisvuosia alhaisempi (2,2 lasta / 100 000 asukasta). Kainuussakin lasten henkilövahinkojen määrä on laskenut huomattavasti viiden vuoden takaisesta (2,9 lasta / 100 000 asukasta).
Kuva 4. Tieliikenteen henkilövahingot 0–14-vuotiaissa / 100 000 asukasta koko maassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2020–2024.
Onnettomuuksia tapahtuu Pohjois-Pohjanmaalla eniten marraskuussa ja useimmin nuorille
Onnettomuusaltteimmat kuukaudet vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaalla olivat marraskuu (14 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta) ja heinäkuu (12 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta). Marraskuussa onnettomuuksien määrää selittävät huonot keliolosuhteet, kuten pimeys ja liukkaus, kun taas heinäkuussa lomakautena tyypillisesti liikutaan enemmän, ja valoisissa hyvissä olosuhteissa ajonopeudetkin usein kasvavat. Kainuussa eniten henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia maanteillä tapahtui elokuussa (5 kpl).
Kuva 5. Maanteiden henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet kuukausittain Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuonna 2024.
Liikenteessä nuorten kuljettajien (15–24-vuotiaiden) kuolemanriski on kaksin-kolminkertainen koko väestöön verrattuna. Viimeisen kolmen vuoden aikana Suomessa kuoli liikenteessä keskimäärin 37 ja loukkaantui lähes 1100 nuorta vuosittain. Hyvää kehitystä on tapahtunut, sillä 15–24-vuotiaiden liikennekuolemat ovat vähentyneet kolmanneksella viimeisen kymmenen vuoden aikana ja loukkaantumisten määrä on puolittunut. (Lähde: Liikenneturva)
Nuoria on väestöstä vain noin 11 prosenttia, mutta he ovat muihin ikäryhmiin verrattuna yliedustettuina liikenneonnettomuustilastoissa. Ennakkotietojen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla kuoli tai loukkaantui viime vuonna 78 ja Kainuussa 11 nuorta. Suuremmissa ikäluokissa henkilövahinkojen määrät ovat huomattavasti pienempiä.
Kuva 6. Tieliikenneonnettomuuksien henkilövahingot ikäryhmittäin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2024.
Jalankulun ja polkupyöräilyn liikenneonnettomuuksien määrä kasvoi niin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kuin koko maassakin
Henkilövahinkoon johtaneita jalankulun ja polkupyöräilyn onnettomuuksia tapahtuu Suomessa noin 800–900 kappaletta vuosittain. Onnettomuuksien määrä on laskenut vuosina 2020–2023, mutta viime vuonna ennakkotietojen mukaan onnettomuuksia tapahtui edeltäviä kolmea vuotta enemmän. Pohjois-Pohjanmaalla jalankulun ja polkupyöräilyn onnettomuusmäärä on ollut kasvussa viimeisen viiden vuoden ajan. Vuonna 2020 onnettomuuksia tapahtui 40 kappaletta, kun taas viime vuonna niitä tapahtui ennakkotietojen mukaan 60 kappaletta. Kainuussa jalankulun ja polkupyöräilyn henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrässä palattiin laskevan kehityksen jälkeen viime vuonna takaisin vuoden 2020 tasolle, jolloin onnettomuuksia tapahtui yhdeksän kappaletta.
Suomessa tapahtuu kuolemaan tai loukkaantumiseen johtavia jalankulun ja polkupyöräilyn liikenneonnettomuuksia vuosittain noin 15 kappaletta jokaista 100 000 asukasta kohti. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava määrä on viimeisen viiden vuoden aikana ollut pääsääntöisesti hieman koko maata alempi (10–15 kappaletta). Kainuussa tilanne on parempi, sillä 100 000 asukkaaseen suhteutettuna siellä on viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut jalankulun ja polkupyöräilyn henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia selkeästi koko maata vähemmän (8–13 kappaletta).
Kuva 7. Henkilövahinkoon johtaneet jalankulun ja polkupyöräilyn onnettomuudet / 100 000 asukasta koko maassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2020–2024.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kantaa kortensa kekoon Oulun seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämistyössä osallistumalla erilaisten hankkeiden toteuttamiseen ja suunnittelemalla yhdessä seudun KÄPY-työryhmän kanssa erilaisia kävelyä ja pyöräilyä edistäviä toimia. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon havainnollistamista on kehitetty parin viime vuoden aikana yhdessä Oulun kaupungin kanssa.
Oulun kaupungin toimesta kävelyn ja pyöräilyn pääväylille on rakennettu viime vuosina näyttötauluja, joissa esitetään taulun ohittaneiden pyöräilijöiden ja kävelijöiden lukumääriä. Näyttötauluja ei ole asennettu vain kannustavien viestien välittämiseen, vaan tieto kerätään talteen tietokantaan ja rajapinnalle, josta sitä voi hyödyntää kuka tahansa. Yhteensä mittareita on koko Oulun seudulla kymmenittäin, sillä näkyvien mittauspisteiden lisäksi seurantaverkossa on lukuisia näytöttömiä mittareita muun muassa liikennevalojen yhteydessä.
Tilastoja hyödynnetään erimerkiksi liikennesuunnittelussa. ”Nallibaanan reitin mittauspisteen data oli apuna, kun baanan rakentamiselle haettiin Traficomilta investointitukea”, kommentoi Oulun kaupungin liikenneinsinööri Harri Vaarala.
Äskettäin on valmistunut raportti vuoden 2023 kävelyn ja pyöräilyn liikennemääristä. Raportissa vertailtiin vuoden 2023 liikenteen määrää ja säätä eri mittareilla vuosiin 2021–2022. Varsinkin kylmä alku- ja loppuvuosi verotti jalankulun ja pyöräilyn määrää, mutta kävelyn määrä oli lisääntynyt selvästi vuodesta 2021.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 