Kansainvälinen työvoima Pohjois-Pohjanmaalla 2020–2025

Nostot

Työskentelyä ravintolassa.

Pohjois-Pohjanmaa on yksi Suomen kansainvälisimmistä työvoima-alueista. Hoiva-ala, rakennus, teollisuus, ravintolat, kiinteistöpalvelut ja luonnontuotteiden keruu ovat kaikki toimialoja, jotka ovat nojanneet ulkomaiseen työvoimaan kuluneen vuosikymmenen ajan. Viimeisten viiden vuoden aikana työntekijöiden sijoittumista alueelle on voinut seurata selkeänä liikkeenä: työntekijän oleskelulupien määrät kasvoivat tasaisesti pandemiavuosien jälkeen, saavuttivat huippunsa vuonna 2024 ja kääntyivät sen jälkeen laskuun. Silti kokonaiskuva ei ole yksiselitteinen. Työntekijöiden todellinen määrä ei ole vähentynyt yhtä jyrkästi kuin luvut antavat ymmärtää, sillä taustalla vaikuttavat sekä talouden muutokset että työvoiman maahantulon eri lupamuodot. Vuonna 2020 Pohjois-Pohjanmaalle myönnettiin 240 työntekijän oleskelulupaa. Seuraavina vuosina kasvu jatkui, ja vuonna 2024 lupia myönnettiin jo 524 – selvästi enemmän kuin koskaan aiemmin.

Kasvun taustalla oli useita tekijöitä: hoiva-alalla ja ravintoloissa oli laajaa työvoimapulaa, rakennusalalla tarvittiin aiemmin runsaasti työvoimaa, vuokratyö kasvoi nopeasti ja Oulun työmarkkina veti kansainvälisiä osaajia uusien investointien myötä. Lisäksi työnantajat laajensivat rekrytointiaan uusiin maihin, kuten Serbiaan, Uzbekistaniin ja Azerbaidžaniin. Filippiinit säilyi koko jakson merkittävimpänä rekrytointimaana, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla.

Piirakkadiagrammissa Pohjois-Pohjanmaan TOP5 kansalaisuutta työntekijän oleskeluvissa 2020-2024: Filippiinit 375, Venäjä 230, Ukraina 223, Thaimaa 218, Serbia 141, muut 701.
Lähde: Migri; Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kooste.


Oulu oli koko ajan työntekijöiden tärkein sijoittumiskunta. Se vastaanotti vuosittain 70–80 prosenttia kaikista työntekijän oleskeluluvista. Hoiva ja siivous painottuivat erityisesti Oulussa ja Kuusamossa, kun taas Sievi, Taivalkoski ja Hailuoto keräsivät suuren osan metsänhoidon ja luonnontuotealan työntekijöistä. Rakennusalan työntekijöitä suuntautui eniten Ouluun ja Raaheen, joissa kansainvälisten teknisten asiantuntijoiden ja ammattityöntekijöiden tarve oli suurin.

Piirakkadiagrammissa Pohjois-Pohjanmaan TOP5 kuntaa työntekijän oleskeluvissa 2020-2024: Oulu 858, Kuusamo 136, Raahe 130, Pyhäjoki 96, Sievi 87, muut kunnat 581.
Lähde: Migri; Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kooste.

Vuosi 2025 näyttää kuitenkin erilaiselta. Syyskuuhun mennessä Pohjois-Pohjanmaalla oli myönnetty 141 työntekijän oleskelulupaa – selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pelkkä tilasto voi johtaa väärään tulkintaan, sillä työntekijöiden määrä alueella ei ole romahtanut. Sen sijaan muutos johtuu ennen kaikkea kahdesta ilmiöstä. Ensimmäinen on se, että metsäala ja luonnontuotteiden keruu hoidetaan yhä useammin kausityölupien kautta, ei työntekijän oleskeluluvilla. Sektorit, jotka aiemmin nostivat lupamääriä selvästi, eivät näy nykyisissä tilastoissa, vaikka työn määrä ja rekrytointi ovat ennallaan tai kasvaneet. Esimerkiksi Hailuodossa kaikki 14 thaimaalaista työntekijää näkyvät työntekijän luvissa, mutta suurin osa muista luonnontuotealan kausityöntekijöistä toimii kausiluvilla, eikä heitä tilastoida samalla tavalla. Tällä on suuri vaikutus vuoden 2025 kokonaiskuvaan.

Toinen syy vuoden 2025 työntekijälupien vähenemiseen liittyy yleiseen työmarkkinatilanteeseen. Talouden epävarmuus ja useilla aloilla lisääntynyt kotimaisen työvoiman tarjonta ovat vähentäneet työnantajien tarvetta rekrytoida ulkomailta. Erityisesti niillä aloilla, joissa työnantajat edellyttävät suomen kielen taitoa tai joissa lupaprosessit ovat monimutkaisempia – kuten sosiaali- ja terveysalalla – ulkomailta rekrytointi on hidastunut.

Vaikka vuoden 2025 luvut ovat aiempia vuosia matalammat, kansainvälinen työvoima on edelleen keskeinen osa Pohjois-Pohjanmaan elinvoimaa. Ravintola-alalle, metallirakenteiden valmistukseen, koneasennukseen, hoiva-alalle ja luonnontuotteiden keruuseen rekrytoidaan edelleen aktiivisesti. Lisäksi Oulu jatkaa vahvana veturina, jossa tekniset alat, palvelusektori ja kasvavat investoinnit tuovat jatkuvaa tarvetta monenlaiselle osaamiselle. ICT-alalla kansainvälinen rekrytointi painottuu erityisasiantuntijoiden lupiin, ja osaajia on saapunut alueelle myös taloussuhdanteen heikentyessä.

Pylväsdiagrammissa Pohjois-Pohjanmaan viisi yleisintä ammattia työntekijän oleskeluluvissa 2020-2024: työvoiman vuokraus 392, vanhusten ja vammaisten asumispalvelut 200, ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta 184, muu erikoistunut rakentamistoiminta/rakentaminen 92, luonnontuotteiden keruu 83, muut 937.
Lähde: Migri; Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kooste.

On selvää, että kansainvälisen työvoiman tarve ei ole katoamassa. Sen muoto muuttuu, lupakäytännöt elävät ja rekrytointitarpeet vaihtelevat talouden syklien mukana. Siksi pitkäjänteinen, tietoon perustuva työvoimapolitiikka – kuten alueellinen linjaus – on tärkeä väline sekä työnantajille että työntekijöille. Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuus rakentuu edelleen monimuotoisen työvoiman varaan, ja kansainväliset osaajat ovat osa sitä tarinaa myös tulevina vuosina.

Lähde: Maahanmuuttovirasto (Migri): työntekijän oleskeluluvat, erityisasiantuntijan oleskeluluvat ja kausityöluvat, päätöstilastot 2020–2025.

Kamal Singh
Asiantuntija, kansainvälisyys- ja kotoutumispalvelut
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuva.

ELY-keskuksen rahoitusyksikön joulutervehdys ja katsaus kuluneeseen rahoitusvuoteen

Nostot

Vuosi 2025 lähenee pikaista vauhtia loppuaan ja pian pääsemme viettämään hyvin ansaittua taukoa. Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 –ohjelman toteuttaminen on edennyt yli puolen välin ja kuluvana vuonna on ollut vielä käytettävissä merkittävä määrä myöntövaltuutta sekä yritysrahoitukseen että yleisiin kehittämishankkeisiin. Rahoituksella on kehitetty koko Pohjois-Suomen elinvoimaa laaja-alaisesti tukemalla mm. työllisyyttä, osaamista sekä yritysten kasvua ja kehittymistä.  Rahoitusyksikkö teki kuluneena vuonna yhteensä lähes 105 miljoonalla eurolla rahoituspäätöksiä Pohjois-Pohjanmaalle, Lappiin ja Kainuuseen sekä valtakunnallisiin ohjelmiin.

Kuluvan vuoden loppupuoliskolla olemme valmistautuneet kahteen merkittävään muutokseen, joita ovat aluehallinnon uudistus ja rakennerahasto-ohjelman uudelleen suuntaaminen puolustusvalmiuksien vahvistamiseen.  Valmistelu jatkuu tiiviisti myös ensi vuoden alussa.

Aluehallinnon uudistus

Vuoden 2026 alussa aloittaa toimintansa Pohjois-Suomen Elinvoimakeskus. Rahoitusyksikkö jatkaa keskitetyn tehtävän hoitamista ja toimialueena on aluerahoituksen osalta entiseen tapaan Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi. Aiempien valtakunnallisten teemojen vastuut säilyvät ennallaan.

Uudet tehtävät

Pohjois-Suomen Elinvoimakeskus valittiin välittäväksi viranomaiseksi Sotilaallista liikkuvuutta edistävän kaksikäyttöisen liikenneinfrastruktuurin kehittäminen -toimintalinjalle eli tulemme avaamaan valtakunnallisesti haut ja tekemään kaikki päätökset.

Yritysrahoitus

Yritysrahoitusta myönnettiin EAKR- ja JTF- rahastoista koko Pohjois-Suomeen yhteensä 41,2 miljoonaa euroa, josta Pohjois-Pohjanmaalle 19,8 miljoonaa euroa, Kainuuseen 4,5 miljoonaa euroa ja Lappiin 17,0 miljoona euroa. Päätöksiä tehtiin yhteensä 310 kappaletta. Rahoitusta myönnettiin eniten matkailu- ja metallialoille. Vuonna 2025 käsiteltiin edellisvuotta enemmän hakemuksia, mutta myönnetty avustusmäärä oli edellisvuotta alhaisempi keskimääräisen hankekoon pienentyessä.

Vuonna 2025 haut päättyivät poikkeuksellisesti jo marraskuun lopussa, jolloin hakemuksia saapui erittäin runsaasti. Hakemusten käsittely on tällä hetkellä ruuhkautunut.

Vuoden 2026 hakusuunnitelma valmistuu poikkeuksellisesti vasta tammikuussa. Määrärahoja tulee olemaan ensi vuonna perinteisesti rahoitetuille toimialoille huomattavasti vähemmän Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Kainuussa määrärahat vastaavat aiempien vuosien tasoa. Toisaalta puolustustarvikkeita ja kaksikäyttöteknologiaa ja -palveluja tuottaville yrityksille tulee olemaan erillinen määräraha, jonka suuruuden tiedämme vasta helmikuussa.

Puolustusvalmiuksien vahvistamiseen liittyvien hankehakujen odotetaan käynnistyvän maaliskuussa ja päätöksien tekemisen aikaisintaan kesäkuussa. Tulemme järjestämään alkuvuodesta hakuinfoja sekä perinteisestä yritysrahoituksesta että uudesta puolustusalan valmiuksien rahoituksesta.

ESR+ kehittämishankkeet 

ESR+ rahoituksen osalta vuosi 2025 oli erittäin vilkas. Rahoitusta haettiin edelleen paljon ja päätöksiä tehtiin euromääräisesti eniten nykyisen ohjelmakauden toimintavuosiin verrattuna.  Etenkin Jatkuvan oppimisen ja Työelämän kehittämisen valtakunnallisten teemojen rahoitus oli hyvässä vauhdissa ja rahoituspäätöksiä näihin kokonaisuusiin tehtiin paljon aikaisempaa enemmän.  Alueosiossa on jo aikaisempien vuosien pohjalta käynnistynyt paljon ESR-hankkeita, mutta uusiakin hankepäätöksiä tehtiin merkittävästi.

Vuoden 2025 aikana ESR-tyyppisiä hankkeita rahoitettiin yhteensä noin 50,4 miljoonalla eurolla. Rahoituksesta kohdentui Pohjois-Pohjanmaalle noin 16,2 milj.€, Lappiin 6,0 milj.€, Kainuuseen 3,7 milj.€ sekä ylimaakunnallisiin hankkeisiin 4,0 milj.€.  Useassa hankkeessa kehitetään pienten yritysten johdon ja henkilöstön liiketoimintaosaamista mm. matkailualalla. Rahoitetuissa hankkeissa tuetaan myös nuorten ja aliedustettujen ryhmien osallisuutta, koulutuspolkuja ja työelämätaitoja. Työllisyyden ja työllistymisedellytysten parantaminen on keskeistä.

Työelämän kehittäminen ja Jatkuva oppiminen -valtakunnallisia teemoja rahoitettiin yhteensä noin 20,5 miljoonalla eurolla. Työelämän kehittämisen teemasta rahoitetuissa hankkeissa edistetään mm. tekoälyn hyödyntämistä työpaikoilla johdon ja henkilöstön yhteistyönä. Tavoitteena on tuottavuuden lisääminen ihmislähtöisesti. Jatkuvan oppimisen teemassa vahvistetaan mm. koulutusorganisaatioiden kyvykkyyttä tarjota pieniä osaamiskokonaisuuksia, jotka mahdollistavat työelämätarpeisiin vastaavan osaamisen ilman koko tutkintoa. Lisäksi sosiaali- ja terveysalalla on käynnistymässä kokonaisuus, jossa kehitetään vieraskielisten opiskelijoiden harjoittelujen ohjausta ja yhtenäisiä käytäntöjä.

Toivomme hankerahoituksen jatkuvan vilkkaana myös ensi vuonna. Talven ja kevään 2026 aikana käynnistämme useita kehittämishankkeiden hakuja: ensimmäisenä avataan työllisyyshankkeiden (Et. 4.1) hankehaku tammikuun lopulla. Siihen liittyvä infotilaisuus pidetään 14.1.2026.  Työllisyyttä ja osaamista edistävä jatkuva JTF-hankehaku käynnistyy myös tammi-helmikuun aikana. Osallisuuteen ja osaamisen kehittämiseen liittyvät hankehaut käynnistyvät myöhemmin kevään ja kesän aikana. Jokaisessa hankehaussa on omat painotukset, mutta rahoitusta voi hakea kaikkeen ohjelma-asiakirjan mukaiseen ESR-toimintaan. Myös ESR+ rahoituksessa tullaan huomioimaan puolustusteollisuutta ja kaksikäyttöisyyttä tukevan osaamisen kehittäminen. 

Ympäristö ja ennallistamishankkeet 

Pohjois-Suomen alueellisia EAKR- ympäristöhankkeita ja JTF-ennallistamisen hankkeita rahoitettiin yhteensä noin 4,3 miljoonalla eurolla. Rahoituksesta kohdentui Pohjois-Pohjanmaalle 1, 8 milj. €, Kainuuseen 0,8 milj.€ ja Lappiin 1,7 milj. €. Näiden lisäksi myönteisessä valmistelussa on useita hankekokonaisuuksia. Tänä vuonna rahoitettujen hankkeiden painopiste oli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja ennakoinnissa esim. metsä- ja porotaloudessa sekä toisaalta pohjavesivarojen määrän ja laadun turvaamisessa myös tulevaisuudessa. 

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamissa EAKR:n valtakunnallisissa teemoissa käynnistyi yhdeksän hankekokonaisuutta. Hankkeiden sisältö vaihteli energiansäästö- ja varastointiratkaisujen kehittämisestä, aurinkoenergian tuotannon vauhdittamiseen sekä kuntin ja maakuntien ilmastotyön suunnittelun ja seurannan työvälineiden kehittämiseen ja yhtenäistämiseen.  Rahoitusta näille hankkeille myönnettiin yht. noin 4,9 miljoona euroa. Valtakunnallisissa teemoissa hakemuksia on tullut paljon ja rahoitus on edennyt ripeästi

Ohjelmakauden 2021-2027 viimeinen haku valtakunnallisissa teemoissa Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hillintätoimet päättyi 27.11.2025. Hakemuksia tuli runsaasti ja päätöksiä on odotettavissa kevään 2026 aikana.

Infrahankkeet 

Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin uusiin infrahankkeisiin myönnettiin rahoitusta vuonna 2025 yhteensä noin 3,8 miljoonaa euroa, josta kohdistuu Pohjois-Pohjanmaalle 1,0 miljoonaa euroa, Kainuuseen 1,1 euroa ja Lappiin 1,7 miljoonaa euroa. Hankkeilla on tuettu tuotannollisten ja matkailuyritysten saavutettavuutta sekä liikenneturvallisuutta kohdealueilla.

Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneille Rauhallista Joulua ja Riemukasta Uutta Vuotta.

Terveisin 

Pasi Loukasmäki, Riitta Ilola ja Anne Pulkkinen 

PUHTI-hanke vesistöjen äärellä

Nostot

PUHTI-hanke on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen edistämishanke, jonka tavoitteena on edistää tuotannosta poistuneiden turvetuotantoalueiden ennallistamista ja niiden alapuolisten vesistöjen kunnostamista JTF-rahoituksen tuella. Hanke on alkanut tammikuussa 2025 ja kestää huhtikuuhun 2027. Hankealueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu, eli koko Pohjois-Suomi. Myös PUHTI-hanke on rahoitettu JTF-rahoituksella.

Heinäkuu 2025, pisin yli 30 °C helleputki Suomessa yli 60 vuoteen. Mikäpä sen parempi keli pajupuskissa kahlaamiseen ja mättäillä rämpimiseen kahluuhaalarit jalassa!

Metsän keskellä kulkevassa purossa on kiviä ja kaatunut puu.
Pilpasuon luontopolun pohjoispuolella sijaitseva Pilpaoja on hieno, pääosin luonnontilainen puro, jossa ei kartoituksissa havaittu olevan merkittävää kunnostustarvetta. Kuva: Elli Pesonen.

Kun suurin osa kansasta vietti kesälomiaan, PUHTI-hanke jalkautui virtavesien varsille tekemään kunnostustarvekartoitusta. Kartoituksen kohteena olivat turvetuotannon aiemmin kuormittamat vesistöt, joiden yläpuolisella valuma-alueella turvetuotanto on nykyisin jo päättynyt. Tällaisten vesistöjen kunnostamista voidaan rahoittaa myös JTF-rahoituksella. Kesän kartoituskohteiksi valikoituivat Iin Paskajoki, Kajaanin Leväjoki, Oulun Pilpaoja ja Miehonoja, Utajärven Savioja sekä Pudasjärven Hanhioja ja Alaoja.

Suora purouoma metsässä.
Suoristetut uomanpätkät pienemmissäkään puroissa eivät ole epätavallinen näky. Puroja ja jokia on aikanaan suoristettu esimerkiksi tehostamaan tulvasuojelua ja puun uittoa sekä vastaamaan metsätalouden ja turvetuotannon kuivatustarpeeseen. Kuva: Elli Pesonen.

Kunnostustarvekartoitus on nimensä mukaisesti vesistön potentiaalisten kunnostuskohteiden kartoitusta. Koska tekoäly ei vielä toistaiseksi hallitse käytännön retkeilytaitoja ihmistä paremmin, työ tapahtuu kävelemällä vesistön reunaa pitkin sen alkupisteestä loppupisteeseen saakka. Tärkeimpiä maastossa havainnoitavia kohteita ovat koski- ja niva-alueet, metsäojat, mahdolliset suoristetut tai peratut osuudet sekä mahdolliset turvetuotannon kuormituksesta aiheutuneet haitat, kuten lietekertymät. Jatkossa kunnostustarvekartoituksesta saadut tiedot toimivat apuna päätöksenteossa ja varsinaisessa kunnostussuunnittelussa.

Kartta.
Field Maps -sovelluksessa kartalle lisätyt pisteet näkyvät ArcGIS Online -sivun karttatasossa. Kuva: Elli Pesonen.

Vaikka teknologia ei vielä päihitä perinteisestä maastossa kävelystä saatavia hyötyjä, kirjausmenetelmissä ollaan kynästä ja paperista siirrytty jo työpuhelimeen asennettavaan ”äppiin”. Kunnostustarvekartoituksissa käytettävä Field Maps-sovellus toimii ArcGIS Online-pohjaisesti, ja sen GPS-ominaisuus mahdollistaa karttamerkintöjen tekemisen paikan päällä. Maastossa tehtyjä merkintöjä voidaan myöhemmin tarkastella tietokoneella, kun ne näkyvät pisteinä ja viivoina automaattisesti oikeissa koordinaateissa.

Nainen ylittää metsäisen purouoman  isojen kivien päältä.
Myös vuorikiipeilytaidot katsotaan maastotöissä eduksi. Kuva: Jaana Rintala.

Vaikka luonnontilaisuus oli kesän kartoituskohteissa monin paikoin selvästi heikentynyt, vastaan tuli myös useita positiivisia yllätyksiä. Pitkät luonnontilaiset kosket suoristettujen osuuksien välissä, tiheät näkinsammalkasvustot ja kauniit vanhat metsät saavat hetkeksi unohtamaan hyttysparvien kakofonian ja kahluuhaalareiden sisällä pistelevät havunneulaset. Piristystä maastopäiviin toivat myös enemmän tai vähemmän odottamattomat kohtaamiset massiivisten majavapatojen, jalkapallon kokoisten ampiaispesien ja metsän takaa hyökkäävien ukkosrintamien kanssa. Eikä ainakaan voi sanoa, etteikö olisi päässyt nauttimaan Suomen lyhyestä kesästä yltäkylläisyyteen saakka.

Elli Pesonen, ympäristöasiantuntija
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Euroopan unionin osarahoittama -logo.

Sorateiden hoito osana koko maantieverkon liikennöitävyyden varmistamista

Nostot

Viime aikoina sorateiden hoito on saanut osakseen kritiikkiä julkisuudessa. Tässä kirjoituksessa avataan hoidon periaatteita ja taustoja.

Soratien kunnostusta Pyhäjärvellä. Kuva Eetu Vattulainen.

Suomessa on noin 27 000 kilometriä sorateitä, mikä on merkittävä osa maantieverkostoa. Kuitenkin liikennesuoritteesta vain noin 2 % tapahtuu sorateillä. Tämä tarkoittaa, että suurin osa liikenteestä kulkee päällystetyillä teillä, erityisesti vilkkailla pääväylillä ja taajamien läheisyydessä.

Tienpitäjän tehtävänä on huolehtia koko maantieverkon liikennöitävyydestä – myös harvaan liikennöidyistä sorateistä. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että veronmaksajien varoja käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hoitotoimenpiteitä kohdennetaan ensisijaisesti sinne, missä liikennettä on eniten ja missä vaikutukset ovat suurimmat.

Pääteiden kuntoon ja hoitoon tienkäyttäjät ovatkin pääosin tyytyväisiä. Sen sijaan vähäliikenteisen verkon kuntoon ja hoitoon ollaan tyytymättömämpiä. Mitä pohjoisempaan ja idemmäksi Suomessa mennään, sitä enemmän vähäliikenteisen maantieverkon merkitys korostuu. Vaihtoehtoisia kulkumuotoja ei ole, ja etäisyydet ovat pitkiä.

Nykyisessä rahoitustilanteessa ELY-keskus tienpitäjänä joutuu priorisoimaan maanteiden hoidon ja kunnostamisen resurssit tarkasti. Vähäliikenteisemmillä teillä joudutaan siksi sallimaan enemmän huonokuntoisuutta. Turvallinen liikkuminen varmistetaan kuitenkin kaikilla teillä.

Kuva: Päivi Hautaniemi.

Miten sorateitä hoidetaan?

Sorateiden hoito on ympärivuotista ja sääolosuhteista riippuvaista. Hoitotoimenpiteillä vaikutetaan tien pinnan kuntoon ja sitä kautta ajomukavuuteen ja turvallisuuteen. Keskeisiä toimenpiteitä ovat:

  • tien muotoilu, pinnan tasaus ja paikkaaminen
  • sorastus ja pölynsidonta
  • pintakelirikon ja routavaurioiden hoito
  • ojien ja rumpujen kunnossapito
  • niitto ja vesakon raivaus

Keväällä soratien sulaessa ollaan pitkälti säiden armoilla. Kelirikosta voi tulla lyhyt, mikäli sää on kuiva ja tuulinen. Sateisena keväänä kelirikkokaudella tiet voivat mennä erittäin huonoon kuntoon. Silloin teiden pahempaa vaurioitumista ehkäistään painorajoituksilla ja liikennöinnin katkeaminen pyritään välttämään lisäämällä murskeita pehmeimpiin kohtiin, jos tie kestää murskeen ajoa. Oikein huonossa tilanteessa ei auta muu kuin odotella suosiollisia säitä ja tien kuivumista. Tien rungossa oleva routa sulaa ja voi aiheuttaa arvaamattomia muutoksia tien muotoon, josta varoitellaan kelirikkomerkein, yleensä pitkälle kesäkuuhun. Kun pintakelirikkovaihe on ohi, tien pintakerros muotoillaan tasaiseksi ja oikeaan kaltevuuteen, ja pölyämistä ehkäistään suolalla.

Kesällä hoitotoimet riippuvat säästä. Kuivina kausina pölynsidontaa voidaan joutua uusimaan, ja sateet voivat aiheuttaa runsasta kuoppaisuutta, jolloin tarvitaan tasausta. Raskaita tasoituksia ei tehdä kuivaan aikaan, koska tien pinta ei silloin kiinteydy ja siitä seuraa pitkäksi aikaa pölyämis- ja irtokiviongelmaa. Kesällä tehdään myös niittoa, vesakon raivausta, ojien perkauksia ja rumpujen uusimista.

Syksyllä valmistaudutaan talveen tasaamalla tien pinta ja lisäämällä tarvittaessa mursketta. Ilmastonmuutoksen myötä pintakelirikko on yleistynyt syksyisin, ja sen torjuminen on tärkeää ennen pakkasten tuloa. Syksyisin suurin haaste on löytää tien tasaamiselle oikea hetki, sillä tietä ei voi tasata liian märkänä eikä juuri ennen sateita, ettei tie mene liejuiseksi. Myöskään jäistä tietä ei voi enää tasata. Aikaikkuna työlle on monesti hyvin lyhyt. Pahin syksyn skenaario on pitkälle marraskuulle venyvä talven tulo, jossa lämpötilat sahaavat nollan molemmin puolin ja tie on jatkuvasti märkänä. Silloin tielle syntyy kuoppia ja mahdollisuuksia tasaamiseen on vähän.

Sorateitä koskevat palautteet; kaikki huomioidaan, mutta vain osa johtaa toimenpiteisiin

Tienkäyttäjät antavat aktiivisesti palautetta maanteiden hoidosta. Hoitokaudella 1.10.2024-1.10.2025 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelta saatiin urakkaviestejä noin 12 500 kpl. Näistä noin 480 yhteydenottoa koski sorateiden hoitoa. Kaikki yhteydenotot käydään läpi, ja ne tarjoavat arvokasta tietoa tienpidon tilasta ja tienkäyttäjien kokemuksista. Kuitenkin vain osa palautteista johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin, sillä kunnossapidon sopimuksissa määräytyvä laatutaso ei aina vastaa tienkäyttäjien odotuksia.

Yksi yleisimmistä sorateiden hoidon palautteiden aiheista on sorateiden epätasaisuus, kuoppaisuus, joka herättää huolta ja turhautumista. Kuoppaisuutta voi esiintyä ilman, että se automaattisesti tarkoittaa poikkeamaa kunnossapidon sopimuksessa määritellystä laatutasosta. Tämä aiheuttaa ristiriitaa tienkäyttäjien kokemusten ja kunnossapidon käytäntöjen välillä.

Myös tienpitäjälle, eli Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle osoitetaan palautteita ja toimenpide-ehdotuksia, jotka liittyvät mm. maanteiden hoitoluokitukseen ja hoidon laatuvaatimuksiin, nopeusrajoituksiin sekä tieverkon kehittämiseen ja investointien kohdentamiseen. Vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelta saatiin noin 1 700 palautetta ja ehdotusta. Näistä noin 130 koski sorateiden hoitoa ja kuntoa.

Tienkäyttäjien yhteydenottoja vastaanotetaan siis kahdessa eri kanavassa: osa ohjautuu suoraan urakoitsijalle, osa taas ELY-keskukselle tilaajatehtävien hoitoon.

  • Urakoitsijalle suunnatut palautteet koskevat konkreettisia ja kiireellisiä kunnossapidon epäkohtia, kuten kuoppia, lanaustarvetta tai liukkautta. Palautteet ohjautuvat suoraan maanteiden hoidon urakoitsijoille.
  • Tilaajalle suunnatut palautteet ja toimenpide-ehdotukset liittyvät laajempiin ja pidemmän aikavälin kysymyksiin, kuten hoitoluokkiin, päällystämistarpeisiin tai liikenneturvallisuuteen sekä tieverkon kehittämiseen ja investointien kohdentamiseen. Näitä palautteita hyödynnetään esimerkiksi suunnittelussa.

Kuka pitää tiet kunnossa – ja miten tienkäyttäjä voi antaa palautetta?

ELY-keskukset hankkivat maanteiden kunnossapidon urakoitsijoilta laatuvastuullisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että ELY-keskus ja urakoitsija sopivat, missä kunnossa tien pitää olla, mutta eivät määrittele tarkasti, miten kunnossapito tulee suorittaa. Urakoitsija toteuttaa tienpidon parhaaksi katsomallaan tavalla.

Hoitourakoitsija tarkastaa alueensa soratiestön säännöllisesti ja tekee tarvittavat hoitotoimenpiteet laatutason säilyttämiseksi. Kelirikkoaikana pehmenneissä kohdissa sorateiden normaalit laatuvaatimukset eivät ole voimassa. ELY-keskusten maanteiden hoidon projektipäälliköt sekä erilliset pistokoevalvontakonsultit valvovat urakoitsijoiden toimia pistokokein. Laajan tieverkon takia ei jokaista tiejaksoa voida valvoa jatkuvasti paikan päällä.

Tienkäyttäjillä on mahdollisuus ilmoittaa tien kunnossa havaitsemistaan puutteista. Ilmoitukset välitetään tietä hoitavalle urakoitsijalle, joka ottaa ne huomioon hoitotoimenpiteitä kohdentaessaan. Ilmoitukset eivät kuitenkaan ole tilauksia, joiden mukaan urakoitsija automaattisesti ryhtyy välittömiin korjaustoimenpiteisiin. Tien kunnosta ja hoidosta saatuja palautteita hyödynnetään tienhoidon suunnittelussa sekä valvonnassa.

Tienpitäjänä haluamme olla avoimia ja kuunnella palautetta. Sorateiden hoito on osa maanteiden hoidon laajempaa kokonaisuutta, jossa pyritään palvelemaan koko yhteiskuntaa mahdollisimman tasapainoisesti ja vastuullisesti – määrärahojen puitteissa. Sorateiden hoito on tasapainottelua resurssien, sääolosuhteiden ja käyttäjäkokemusten välillä.

Liikenne ja infrastruktuuri,
kehittämispäällikkö Päivi Hautaniemi
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja
kunnossapitovastaava Joona Peltoniemi
Lapin ELY-keskus

Hyvää yrittäjän päivää!

Nostot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusyksikkö onnittelee yrittäjiä merkkipäivän johdosta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on tukenut vuosien varrella useita tuhansia yrittäjiä ja edistänyt heidän kehittämistään ja investointejaan neuvoen, sparraten ja avustuksia myöntäen.

Kuumailmapalloja sinisellä taivaalla, blogiteksti sekä ELY-keskuksen ja Euroopan unionin osarahoittama -logot.

Työ yrittäjyyden edistämiseksi jatkuu entistä vahvempana tulevissa elinvoimakeskuksissa, jotka aloittavat toimintansa 1.1.2026. Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen toimialueena tulee olemaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat. Pohjois-Suomen elinvoimakeskus myöntää yrityksen kehittämisavustusta myös Lapin maakunnassa toimiville yrityksille samaan tapaan kuin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusyksikkö nytkin tekee. Avustusmuodot eivät muutu elinvoimakeskusten perustamisen myötä, mutta neuvontaan, sijoittumiseen ja investointien edistämiseen panostetaan jatkossa enemmän.

Kuluva syksy on rahoitusyksikössä työn täyteinen. Elinvoimakeskuksen rakentamisen lisäksi valtioneuvosto tulee päättämään kuluvan vuoden aikana komission antaman ReArm Europe -ehdotuksen käyttöönotosta. Mikäli ehdotus otetaan käyttöön, tulee nykyinen Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma laajenemaan kahdelle uudella toimintalinjalla, jotka kohdistuvat puolustusteollisuuden kapasiteetin vahvistamiseen ja sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseen. Ohjelman kokonaiskehys ei muutu, jolloin määrärahat otettaisiin nykyisistä toimintalinjoista. Käytännössä se tarkoittaisi määrärahojen merkittävän pienemisen johdosta entistä tarkempia ja tiukempia linjauksia avustuksen myöntämiseen ja mahdollisesti määräaikaisten hakujen lisääntymiseen. Määrärahat ovat pilkkoutuneet tällä hetkellä EAKR:ssä kuuteen erityistavoitteeseen ja lisäksi JTF-ohjelmaan eli yhteensä seitsemään osaan. Määrärahojen vähentyessä suurien investointien rahoittaminen ohjelmakauden loppupuolella on aiempaa huomattavasti haasteellisempaa.

Kehotammekin yrityksiä käynnistämään suunnitelmissa olevat hankkeet nopeasti ja hyödyntämään avoinna olevia hakuja. Kasvun Kiitorata ja Pk-yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä uuden teknologian hyödyntämisen -haut päättyvät 26.9.2025. Jatkuvat yritystukihaut päättyvät puolestaan poikkeuksellisesti jo marraskuun lopussa. Meillä ei ole vielä tiedossa, miten pian saamme ensi vuonna uudet haut auki. Hakukatko on joka tapauksessa tavanomaista pidempi. Muistathan ottaa yhteyttä yritysasiantuntijaan ja käydä etukäteiskeskustelut ennen hakemuksen lähettämistä!

Euroopan komissio on julkaissut budjettiesityksen monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2028–2034. Rahoitusyksikkö ja tuleva Pohjois-Suomen elinvoimakeskus ovat tiiviisti mukana uuden rahoituskauden valmistelussa, jotta meillä olisi tulevaisuudessakin mahdollisuus tukea alueemme yrittäjiä.

Kiireisestä syksystä huolimatta olemme teitä yrittäjiä varten ja haluamme aidosti edistää yritystenne kasvua ja kansainvälistymistä.

Rahoitusyksikön päällikkö Pasi Loukasmäki
Johtava yritysrahoitusasiantuntija Anne Pulkkinen

Lisätietoa:

Luonto ilmastotyössä – monimuotoisuus ratkaisee

Nostot

Nousevat lämpötilat ja niiden myötä voimistuvat sään ääri-ilmiöt vaikuttavat lajeihin ja niiden elinympäristöihin. Ilmaston muuttuminen on otettava huomioon, kun laaditaan maakunnallisia luonnon monimuotoisuusohjelmia, ns. LUMO-ohjelmia. Mitä paremmin luonto voi, sitä paremmin se sietää muuttuvia oloja.

Kosteikkorakentaminen on esimerkki ilmastotyötä tukevasta toiminnasta, joka ylläpitää ja parantaa luonnon monimuotoisuutta.

Ilmastoriskit luonnolle on tunnistettava

Maankäytön muutokset, rakennetun ympäristön leviäminen ja luonnonvarojen hyödyntäminen sekä muu ihmistoiminta vähentävät lajien elintilaa ja heikentävät luontotyyppejä. Ilmaston lämpeneminen voimistaa luontokatoa ja vaarantaa luonnon monimuotoisuutta.

Ilmastonmuutoksen seurauksena kuivuus- ja hellejaksot voimistuvat. Talvella vesisateet lisääntyvät, ja vesi huuhtoo maa-ainesta ja ravinteita vesistöihin. Olosuhteiden muuttuessa syntyy tilaa uusille vieraslajeille, tuholaisille ja taudinaiheuttajille niin maalla kuin vedessä. Nämä muutokset heikentävät ketjureaktion lailla myös ekosysteemipalveluita, kuten hiilensidontaa, kasvien pölytystä tai luonnon virkistysarvoja.

Kun tunnistamme ilmastoriskit, voimme ennakoida muutoksia ja suunnitella toimintaa ajoissa niin, että ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset vähenevät. Tästä hyötyvät sekä ihminen että luonto.

Ilmastotoimet tukevat luontotyötä

Ilmastoriskeihin sopeutumiseen ja hiilipäästöjen vähentämiseen on olemassa useita keinoja. Monet niistä tukevat samanaikaisesti luonnon monimuotoisuutta.

Toimenpiteitä on kuvattu ilmastolakiin kirjatuissa ilmastosuunnitelmissa, joita ovat ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (KISS2030), maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU). Useilla toimilla tavoitellaan luonnon monimuotoisuuden turvaamista, mikä parantaa mahdollisuuksia hillitä ilmastonmuutosta ja toisaalta sopeutua uusiin oloihin.

Ilmastonmuutoksen hillintä maankäyttösektorilla, ennen kaikkea maa- ja metsätaloudessa, tarkoittaa hiiltä sitovien ja hiilivarastoja ylläpitävien toimien edistämistä. Kosteikkorakentaminen ja heikkotuottoisten turvemaiden vettäminen ovat tavoiteltavien toimien kärjessä.

Sopeutumista lämpenevään ilmastoon tukee peltomailla varsinkin maan kasvukunnosta huolehtiminen. Tässä avuksi ovat esimerkiksi ympärivuotinen kasvipeite ja luonnonmukaisen vesienhallinnan menetelmät. Metsämailla sopeutumista voi edistää muun muassa kasvattamalla sekapuuston osuutta ja lisäämällä lahopuuston määrää.

Lampaita laitumella.
Laiduntavat eläimet lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Kuva: Pia Lehmusvuori.

Maankäyttöä ja sen muutoksia on suunniteltava kokonaisvaltaisesti niin, että taloudellisen kannattavuuden lisäksi tavoitellaan ilmasto- ja luontohyötyjä. Tärkeää on pitää huolta lajien elinympäristöjen yhtenäisyydestä niin, että lajeilla on mahdollisuus liikkua alueiden välillä.

Elinympäristöjen yhtenäisyyttä voidaan parantaa muun muassa valuma-aluelähtöisen suunnittelun avulla. Riittävällä suunnittelulla voidaan parhaimmillaan sovittaa yhteen erilaisia maankäytön tavoitteita ja kohdistaa toimenpiteitä niin, että yhteiset hyödyt lisääntyvät.

Kaikki edellä mainitut toimet tukevat sekä luonnon monimuotoisuuden että ilmastosuunnitelmien KAISU:n, MISU:n ja KISS2030:n tavoitteita.

Alueellisissa LUMO-ohjelmissa otetaan huomioon ilmastosuunnitelmat

Useilla alueilla on käynnistynyt tai käynnistymässä maakunnallisten luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelmien laadinta. Näissä LUMO-ohjelmissa on tärkeä tunnistaa ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Luonnonsuojelulain 13 §:ssä todetaankin, että ohjelmien valmistelussa on otettava huomioon ilmastolaissa tarkoitetut ilmastosuunnitelmat.

Luonnonsuojelulain kirjauksen toteutumista helpottamaan laadimme ELY-keskusten valtakunnallisessa ilmastoyksikössä koosteen ilmastosuunnitelmissa mainituista luonnon monimuotoisuutta koskevista keskeisistä kohdista. KAISU:n muista kuin maatalousteksteistä koostetta täydensivät Pirkanmaan ELY-keskuksen ilmastoerikoistumisen asiantuntijat. Kooste on toimitettu ELY-keskusten LUMO-ohjelmien koordinaattoreille. Tarvittaessa saat lisätietoa koosteesta myös meiltä. Toivomme, että koosteesta on apua LUMO-ohjelmien valmistelussa.

Mari Lappalainen ja Pia Lehmusvuori, ilmastoasiantuntijat
Sähköposti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö

ELY-keskuksen ilmastoasiantuntijat Mari ja Pia.
Kirjoittajista Pia Lehmusvuori (vas.) on luonnonvara-alojen ilmastonmuutokseen sopeutumisen asiantuntija. Mari Lappalainen (oik.) työskentelee valuma-aluesuunnittelun asiantuntijana edistäen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista että sen hillintää.


ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön tehtävänä on edistää kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman, maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman sekä maatalouden toimien osalta keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman toimeenpanoa.
Lue lisää (ely-keskus.fi/ilmastoyksikko)
ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö tukee ilmastotyötä koko Suomessa.

Vesiosaamisen kehittäminen – havaintoja valuma-aluelähtöisestä vesienhallintakoulutuksesta

Nostot

Ongen koho keikkuu aalloilla.

Valuma-aluelähtöinen vesienhallintakoulutus järjestettiin osana vesiosaamisen kehittämishanketta 19.11.2024-24.4.2025. Vesiosaamisen kehittämishankkeen tarkoituksena on vahvistaa työelämässä olevien vesialan asiantuntijoiden ja ammattilaisten osaamista tilaamalla ja toteuttamalla koulutusta. Lisäksi tarkoituksena on houkutella alalle uusia osaajia. Valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan koulutus oli vesiosaamisen kehittämishankkeen seitsemäs täydennyskoulutuskokonaisuus.

Perustiedot koulutuksesta

Valuma-aluelähtöinen vesienhallinta on olennainen osa sekä vesiensuojelua että kestävää ympäristön- ja vesienhoitoa. Samalla voidaan ylläpitää ja vahvistaa luonnon hiilivarastoja sekä vähentää ilmastoriskejä. Kokonaisvaltaisella suunnittelulla voidaan sovittaa yhteen sekä vesienkäytön että luonnonhoidon tavoitteet. Koulutus tarjosi ajankohtaista tietoa ja asiantuntijaluentoja vesienhallinnan eri osa-alueista ja eri toimintaympäristöissä sovellettavista työkaluista. Läpileikkaavana teemana koulutuskokonaisuudessa kulkivat valuma-aluelähtöisyys ja toimenpiteiden vaikuttavuus.

Koulutuksen toteutti Tapio palvelut Oy yhteistyössä XAMKin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Koulutuksen suunnitteluryhmään kuuluivat näiden lisäksi asiantuntijat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta ja Suomen ympäristökeskuksesta.

Koulutus koostui 12 Teams-tilaisuudesta, joiden sisällöt koostuivat maa- ja metsätalouden sekä rakennetun ympäristön vesienhallinnasta, ennallistamisesta, vaikuttavuudesta, mallinnuksesta ja paikkatiedosta sekä osallistumisesta ja yhteistyöstä (kuva).

Koulutuksen toteutuskaavio.

Koulutuksen tavoitteet:
• Ymmärtää valuma-alueen käsitteen sekä ominaisuuksien vaikutuksen veden liikkeeseen ja sen laatuun.
• Ymmärtää, mitä tarkoitetaan valuma-aluelähtöisellä vesienhallinnalla ja millaisia tavoitteita ja hyötyjä sen kautta voidaan saavuttaa.
• Tietää ja tunnistaa millaisia työkaluja ja menetelmiä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on käytössä.
• Tuntee tärkeimmät maa- ja metsätaloudessa ja rakennetussa ympäristössä käytettävät vesienhallinnan ratkaisut ja niiden suunnitteluperiaatteet.
• Ymmärtää valuma-alueilla tapahtuvien toimien kytkeytymistä toisiinsa ja havainnoi omaa työtään osana tätä kokonaisuutta. 

Koulutuksessa oli noin 165 osallistujaa, joista 120 oli ELYläisiä. Muita osallistujatahoja edustivat mm. Syke, kunnat, kaupungit, säätiöt ja suojeluyhdistykset. Koulutus oli laajuudeltaan 2 opintopistettä ja se koostui luennoista sekä henkilökohtaisista opintopäiväkohtaisista tehtävistä. Lisäksi tehtiin neljä koulutuksen vaikuttavuutta lisäävää tehtävää. Osallistujista 56 suoritti opintopisteitä.

Mietteitä ja kehittämisajatuksia koulutuksen toteutuksesta

Koulutuksen teemoista kerättiin osallistujilta välipalautetta heti luentopäivien jälkeen ja koulutuksen lopuksi oli mahdollista antaa palautetta koko kokonaisuudesta erillisessä kyselyssä. Vastausten perusteella koulutus sai yleisarvosanaksi 4,15 (arvoasteikko 1 = huono, 5 = erittäin hyvä). Teemakohtaisista sisällöistä parhaat arvosanat saivat valuma-aluetason vaikuttavuus, rakennetun ympäristön vesienhallinta, ennallistaminen ja metsätalouden vesienhallinta.

Toteutuksena puolenpäivän mittaisia koulutuspäiviä pidettiin pääsääntöisesti hyvinä, koska niitä on helpompi lomittaa muiden työtehtävien joukkoon. Osa vastaajista koki luentotahdin kuitenkin liian kuormittavana ja luentojen oheen osa kaipasi pienryhmäkeskusteluja sekä maastokäyntejä. Muutamissa palautteissa toivottiin edes yhtä lähitapaamista kasvokkain. Verkostoituminen ja tutustuminen olisi varmasti saanut puhtia livetilaisuudesta. Onneksi chat-keskustelut kävivät vilkkaana etätoteutuksessamme. Tulevia koulutuksia ajatellen on silti hyvä suosia etätoteutuksissakin vähintään yhtä kasvokkain tapaamista.

Luentokohtaisten tehtävien ja vaikuttavuustehtävän kautta osallistujat pääsivät pohtimaan ja sanoittamaan ajatuksiaan koulutuksen teemoista hieman syvällisemmin omiin työtehtäviinsä peilaten. Tehtävissä tuli esiin useita erinomaisia huomioita ja oivalluksia. Tehtävien perusteella osallistujat olivat käyneet keskustelua omissa organisaatioissaan esim. työkavereiden ja esihenkilöiden kanssa ja pohtivat koulutuksessa opittujen aihepiirien hyödyntämistä omissa työtehtävissään ja miten koulutuksessa opittua voisi jakaa omassa organisaatiossa laajemmalle. Oppimisen näkökulmasta tällainen ajatustenvaihto ja vaikuttavuuspohdinta on tärkeää.

Osallistujien kokemukset ovat samansuuntaisia kuin muissakin vesiosaamisen kehittämishankkeen täydennyskoulutuksissa. Laajan osallistujajoukon erilaisten tarpeiden ja toiveiden huomiointi koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on koettu haasteeksi myös aikaisemmissa koulutustoteutuksissa. Tasapainottelua on tehty laaja-alaisen ja toisaalta syvällisen tietotarpeen välillä. Syventävää oppimista on tuettu erilaisten tehtävien avulla.

Valuma-aluelähtöinen vesienhallinta on teemana laaja-alainen ja pitää sisällään valtavan määrän tietoa ja huomioitavia asioita. Koulutuksen tavoitteena oli jakaa osallistujille näkemystä valuma-aluelähtöisestä toimenpiteiden suunnittelusta ja toteutuksesta sekä johdattaa osallistujia tiedon lähteille ja lisätä osallistujan valmiuksia tunnistaa valuma-aluelähtöisyyden yhtymäpintoja omiin työtehtäviin.

Koulutuksen tiivis aikataulu ei valitettavasti mahdollistanut syvällistä tutustumista jokaiseen koulutuksen teemaan. Pohdittavaksi jää, onko tulevissa koulutuksissa tarvetta pureutua syvemmälle joihinkin teemoista. Jatkokoulutuksina palautteiden perusteella toivottiin nykyisen teoriapainotteisen koulutuksen rinnalle käytännönläheisiä koulutuksia suunnittelutyön tueksi sisältäen mm. maastotyötä, rakenteiden sijoittamista ja mitoittamista sekä mallinnusosaamista.

Vesiosaamisen kehittämishankkeen koulutuksilla pyritään tukemaan ensisijaisesti työelämässä olevien asiantuntijoiden ammatillisen osaamisen kehittymistä. Vesiosaamisen kehittämishankkeen täydennyskoulutukset ovat tuottaneet oppia myös koulutuksen suunnittelijoille. Hankkeessa on opittu koulutus koulutukselta lisää mm. sisällönsuunnittelusta ja koulutusten koordinoinnista.

Kaikkia vesiosaamisen kehittämishankkeen koulutuksia on edeltänyt tarvekartoitus, jolla selvitetään koulutukseen osallistuvien asiantuntijoiden tietotarpeita sekä toiveita koulutuksesta. Valuma-aluelähtöisen vesienhallintakoulutuksen toteutusta tuki tarvekartoituksen lisäksi tiivis ja hyvä yhteistyö Tapio Palvelut Oy:n ja koulutuksen suunnitteluryhmän välillä.

Kirjoittajat:
Milla Torkkel, vesitalousasiantuntija, vesiosaamisen kehittämishankkeen projektipäällikkö, Kainuun ELY-keskus
Markus Saari, ympäristöasiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Anne-Mari Rytkönen, johtava vesitalousasiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Henri Vaarala, ylitarkastaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Mari Lappalainen, ilmastoasiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Essi Hillgren, ohjelmapäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Eeva Nuotio, johtava vesitalousasiantuntija, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Jouko Lehtoviita, senior advisor, koulutuskoordinaattori, Tapio Palvelut Oy
Mika Marttunen, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus

Rakennetaan vastaanottava polku: kansainvälisten osaajien tukeminen Oulun seudulla

Nostot

Oulu tarjoaa tuhansille kansainvälisille osaajille ja heidän perheilleen paitsi työmahdollisuuden – myös mahdollisuuden kuulua joukkoon. Mutta miten varmistamme, että he jäävät, menestyvät ja tuntevat olonsa aidosti tervetulleiksi?

Useita pyöräilijöitä kesäisessä puistossa ylittämässä valkoista siltaa.
Yhteisöllisyyttä ja arjen hyvinvointia Hupisaaressa – pyöräily tarjoaa luontevan tavan tutustua ympäristöön ja kohdata ihmisiä.

Yli 10 000 kansainvälistä osaajaa on valinnut Oulun kodikseen viimeisen kymmenen vuoden aikana (Ulkomaan kansalaisia, 2024, Tilastokeskus). Mutta todellinen kysymys kuuluu: kuinka moni heistä jää pysyvästi?

Kun globaali liikkuvuus muuttaa työelämää, Oulun seutu on ottanut askeleita tukeakseen kansainvälisiä osaajia ja heidän perheitään. Äskettäisessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen työpajassa alueen toimijat kokoontuivat arvioimaan, mikä toimii – ja mitä tulisi vielä kehittää – liittyen muuttoon, kotoutumiseen ja pitovoimaan. Mukana oli edustajia Oulun kaupungista, oppilaitoksista, järjestöistä, yrittäjiä edustavista tahoista, kauppakamarista, International Housesta, sekä EURES-asiantuntijoita. Keskustelu keskittyi neljään keskeiseen vaiheeseen kansainvälisen osaajan polulla.

Valmistautuminen ennen muuttoa

Muuttopolku alkaa kauan ennen rajojen ylittämistä. Moni osaaja saapuu epärealistisin odotuksin ja pirstaleisen tiedon varassa. Oulussa International House Oulu tarjoaa alkuvaiheen tukea sekä kansainvälisille osaajille että työnantajille kansainväliseen rekrytointiin. Tieto on kuitenkin hajallaan, ja palveluiden saatavuus riippuu yhä liikaa oleskeluluvan tyypistä – ei yksilöllisistä tarpeista.

Työpajaan osallistuneet ideoivat yhteistä digitaalista alustaa, joka kokoaisi yhteen kaikki ennen muuttoa tarvittavat resurssit – käytännön oppaat, työnantajien tarkistuslistat ja perehdytyspaketit myös perheenjäsenille. Yksilölliset palvelupolut ja hyväksi todettujen yhteistyömallien laajentaminen – myös pienille työnantajille – vahvistaisivat tukirakenteita.

Palveluiden viidakossa

Suomeen saapuessaan moni osaaja kohtaa sekavan palveluverkoston, jota on vaikea ymmärtää tai hyödyntää. Myös kotoutumisen ammattilaiset kokevat vaikeaksi hahmottaa palveluiden vastuunjakoa. Pienillä työnantajilla on usein vaikeuksia tarjota riittävää perehdytystä ja tukea kotoutumiseen.

Alueen toimijat kokevat tarpeelliseksi kehittää visuaalinen ja käyttäjäystävällinen palvelukartta, joka selkeyttää palveluiden vastuutahot. Samalla vertaistuki ja kohdennetut perehdytyspaketit vahvistaisivat työnantajien valmiuksia, erityisesti pk-yrityksissä. Alueellisesti yhtenäiset perehdytysmateriaalit varmistaisivat tasalaatuisuuden ja ehkäisevät päällekkäistä työtä.

Puolisoiden ja lasten tarpeet esiin

Kotoutuminen ei pääty työpaikalle. Perheenjäsenet – erityisesti puolisot ja lapset – jäävät usein valtavirran ulkopuolelle, kohtaavat kielimuurin ja epäselvät reitit koulutukseen tai palveluihin.

Oulussa on jo hyviä palveluita, kuten kansainvälinen koulu ja ”Kotoa työelämään” -hanke kotivanhemmille. Tarvitaan kuitenkin lisää: joustavampi pääsy ammatillisiin opintoihin, laajennetut puoliso-ohjelmat ja osallistavat yhteisötapahtumat. Palvelutiedon on oltava saatavilla englanniksi ja selkeästi koordinoituna. Kun perheitä kuullaan palveluiden suunnittelussa, ratkaisut vastaavat todellisiin tarpeisiin.

Kotoutumista arjessa

Todellinen kotoutuminen tapahtuu usein vapaa-ajalla – harrastuksissa, ystävyyssuhteissa ja yhteisöllisissä kohtaamisissa. Oulussa on monia mahdollisuuksia: Villa Victorin tapahtumat, kansainvälinen kahvila, urheiluseurat, naisten verkostot ja vertaistoiminta. Silti tieto näistä ei aina tavoita uusia tulijoita, erityisesti englanniksi.

Ratkaisuksi ehdotetaan yhteistä vapaa-ajan ja verkostoitumisen alustaa, josta voi helposti löytää tapahtumia ja ryhmiä kiinnostuksen mukaan – esimerkiksi perhe-elämä, urheilu tai yrittäjyys. Ruoka, kulttuuri ja harrastukset yhdistävät aidosti. Ystäväperhe- ja mentorimallit vahvistavat vuorovaikutusta kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä.

Monialainen yhteistyö ja digitaaliset työkalut sitovat nämä kokonaisuudet yhteen. Viisaalla koordinoinnilla ja inklusiivisilla käytännöillä Oulu voi olla mallialue kansainvälisten osaajien vastaanottamisessa – ei vain saapuessa, vaan juurtumisen tukemisessa.

Mennään eteenpäin – yhdessä

Oulun seutu tarjoaa jo nyt vahvan perustan kansainvälisille osaajille ja heidän perheilleen. Mutta aito kotoutuminen edellyttää yhteistyötä meiltä kaikilta – työnantajilta, palveluntarjoajilta, asukkailta ja uusilta tulijoilta.

Palveluntarjoajille ja sidosryhmille:

  • Tule mukaan! Tee yhteistyötä sektorirajat ylittävissä projekteissa, jotka parantavat palveluiden koordinointia.
  • Jaa omia työkaluja. Osallistu yhteisiin alustoihin ja auta kartoittamaan paikallisia palveluja ja tapahtumia.
  • Avaa verkostosi. Ryhdy mentoriksi, järjestä ystäväperheiltoja tai tue vertaistoimintaa.
  • Panosta saavutettavuuteen. Varmista, että palvelut ja viestintä ovat ymmärrettäviä ja monikielisiä – ja että ne huomioivat perheiden moninaisuuden.

Kansainvälisille osaajille ja perheille:

  • Rakenna verkostoja. Osallistu paikallisiin tapahtumiin, kerhoihin ja yhteisöihin – esimerkiksi Villa Victoriin!
  • Pyydä apua. Ota yhteyttä International House Ouluun tai kuntasi kotoutumisen yhteyshenkilöön.
  • Anna palautetta. Kokemuksesi auttavat kehittämään palveluita paremmiksi.
  • Ota perhe mukaan. Tue puolison ja lasten koulutus-, työ- ja yhteisöpolkuja.

Rakennetaan yhdessä – ei vain työvoimaa, vaan yhteisö.

Pyöräilijöitä kesäisenä päivänä Nallikarin majakan edustalla.

Nallikarin majakka
– suunnannäyttäjä uudessa elämänvaiheessa.

Kamal Singh, asiantuntija, kansainvälisyys- ja kotoutumispalvelut

Kamal Singh
Asiantuntija, kansainvälisyys- ja kotoutumispalvelut
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kesän tietyöt käynnissä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa

Nostot

Kesän tietyöt ovat täydessä vauhdissa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Maanteillä tehdään päällystystöitä, siltoja uusitaan ja korjataan sekä investointihankkeita viedään eteenpäin. Työmaiden kohdalla liikennettä ohjataan varoitusmerkein ja nopeuksia alennetaan sekä liikenneturvallisuuden että työturvallisuuden varmistamiseksi. Tienpitäjä toivoo tienkäyttäjiltä malttia työmaiden kohdalla – kaikki työ tähtää liikkumisolosuhteiden parantamiseen!

Päällystystöitä ja siltojen kunnostusta

Eduskunta on myöntänyt lisärahoitusta korjausvelan kasvun hillitsemiseksi myös tälle vuodelle. Painopiste on edelleen päällysteiden uusimisessa, mutta osa rahoituksesta kohdistuu myös huonokuntoisten siltojen korjaukseen. Tänä kesänä päällystetään noin 320 kilometriä maanteitä, joista noin 30 km on jalankulku- ja pyöräilyväyliä. Tänäkin vuonna pystymme päällystämään kaikkein vilkkaimman verkon osan lisäksi myös paljon keskivilkasta tiestöä, ja saamme tehtyä muutamia rakenteen parantamiskohteita vähäliikenteisemmällä tieverkolla.

Korjausvelkarahoituksen turvin pääsemme tänä vuonna korjaamaan myös pintaa syvemmältä – se tarkoittaa, että pelkän asfaltin uusimisen lisäksi on muutamissa kohteissa mahdollisuus parantaa myös tien rakenteita. Myös siltojen kunto-ongelmat ovat usein näkymättömissä: ne eivät välttämättä näy tienkäyttäjälle päällepäin, mutta vaativat silti toimenpiteitä turvallisuuden ja pitkäikäisyyden varmistamiseksi.

Siltoja uusitaan ja korjataan

Valtatielle 4 Iin Kuivaniemellä rakennetaan kokonaan uusi silta. Uusi silta on pidempi ja leveämpi kuin nykyinen, ja siihen tulee nelimetrinen jalankulku- ja pyöräilyväylä. Työmaan kohdalla liikenne ohjataan kiertotielle. Valmista on syksyllä 2026.

Autoliikennettä sillan kiertotiellä.
Kuivajoen sillan kiertotie valtatiellä 4 Iissä. Kuva Henri Maarala.

Hyrynsalmella on käynnissä Tiikkajansalmen sillan kaksivuotinen peruskorjaus. Silta korjataan kaista kerrallaan ja liikenne ohjataan liikennevalo-ohjauksella yhdelle kaistalle.

Tiikkajansalmen silta, kannen muotovalu 21.5.2025. Kuva Henri Maarala.

Lisäksi vesistösiltoja korjataan Nivalassa ja Pyhäjärvellä ja kahdeksan huonokuntoista putkisiltaa uusitaan eri puolilla aluetta. Ylläpidollisia siltatöitä tehdään noin 20–30 kohteessa.

Turpeenojan putkisilta Siikajoella, uusien putkien asennusta 10.6.2025. Kuva Juha Typpö.

Maanteillä tehdään myös muita parannustöitä. Jalankulku- ja pyöräilyväyliä rakennetaan Oulaisiin ja Kalajoelle. Oulussa parannetaan liittymäjärjestelyjä ja rakennetaan alikulkuja Oulun seudun MAL-sopimuksen mukaisesti valtatiellä 20 Purontien kohdalla ja valtatiellä 22 Pikkaralassa. Kalajoella tehdään liittymäjärjestelyjä valtatiellä 8 osin EAKR-rahoituksella ja Vaalassa uusitaan rumpuja Nuojuankoskentiellä.

Muita parannustöitä

Valtatie 22, Pikkarala, Oulu, liittymäjärjestelyt ja alikulku: 20.5.2025 kiertotie ja 9.6.2025 alikulun peruslaatan valu. Kuvat Harri Hoppula.

Valtatiellä 8 Kalajoella parannetaan Satamatien liittymää erikoiskuljetusten tarpeisiin, kuva Janne Sundqvist 3.6.2025. Lisäksi rakennetaan jalankulku- ja pyöräilyväylää (EAKR) sekä korjataan valtatien kiertoliittymiä, kuva Juha Typpö 2.6.2025.

Risto Leppänen
Johtaja, liikenne ja infrastruktuuri
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuva.

Maatuulivoiman rakentaminen vesistöjen näkökulmasta

Nostot

Minkälaisia vaikutuksia maatuulivoimarakentamisella on alueemme pintavesiin? Vesistövaikutukset ovat vaikutustyyppi, joka jää usein vähemmälle huomiolle tuulivoimarakentamisen vaikutuksista puhuttaessa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesistöyksikkö julkaisi esiselvityksen, jonka tavoitteena oli kerätä tietoa muun muassa viranomaisten, hankkeista vastaavien, konsulttien ja muiden aiheesta kiinnostuneiden käyttöön. Selvitystä jatketaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteishankkeessa.

Tuulivoimaloita.
Kuva: Anne-Mari Rytkönen.

Pohjois-Pohjanmaa on tuulivoimarakentamisen keskiössä – maankäytön yhteisvaikutukset kasautuvat valuma-aluetasolla

Pohjois-Pohjanmaalle sijoittuu lähes 40 % kaikista maamme tuulivoimaloista, ja tuulivoimatuotannon arvioidaan kaksinkertaistuvan nykyisestään vuoteen 2030 mennessä. Suurista rakentamismääristä huolimatta maatuulivoimarakentamisen mahdolliset vaikutukset pintavesiin ovat yhä huonosti tunnettuja. Hankkeiden sijoittuessa entistä lähemmäs toisiaan myös niiden yhteisvaikutukset kasvavat. Vaikka yksittäisen hankkeen vaikutus ei olisi merkittävä, vaikutukset kasautuvat muiden hankkeiden sekä kaiken valuma-alueen aikaisemman maankäytön kanssa.

Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoimahankkeet sijoittuvat pääasiassa maakunnan eteläosiin. Samoilla alueilla pintavesimuodostumien tila on heikentynyt etenkin maankuivatuksen, maa- ja metsätaloudesta sekä turvetuotannosta aiheutuvan kuormituksen sekä hydrologisten muutosten vuoksi. Esimerkiksi Kalajoelta Temmesjoelle ulottuvalla suunnittelualueella suurin osa vesimuodostumista ei joko ole saavuttanut hyvän ekologisen tilan tavoitetta tai niiden tila on riskissä heiketä. Vesienhoidossa tavoitteena on vähintään hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpitäminen kaikissa vesimuodostumissa. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että uudet hankkeet eivät osaltaan hidasta tilatavoitteiden saavuttamista jo valmiiksi kuormitetuissa vesistöissä.

Pohjois-Pohjanmaan kartalle on merkitty vesienhoidon suunnittelualueelle eri vesistöjen ekologinen tilatavoite, tulvariskialueet ja tuulivoimahankkeet (suunnitteilla/tuotannossa).
Oulujoen-Iijoen vesienhoidon suunnittelualueella tuulivoimarakentaminen painottuu lähelle vesimuodostumia, joiden hyvän ekologisen tilan tavoitetta ei ole vielä saavutettu. Tuulivoimahankkeiden tilanne 4/2024.

Vesistövaikutukset ovat moniulotteisia, kertautuvia ja usein vaikeita arvioida

Monista muista vaikutustyypeistä poiketen tuulivoimarakentamisen pintavesiin kohdistuvat vaikutukset eivät ole pistemäisiä, vaan ne voivat näkyä laajasti koko uomaverkoston tasolla. Tuulivoimahankkeissa rakennetaan ja peruskorjataan kantavia tieverkkoja, perustetaan laajoja pystytyskenttiä ja kaivetaan uusia ojia. Kohteesta riippuen rakentamisesta voi aiheutua hydrologisia muutoksia, vesistökuormituksen kasvua sekä muutoksia uomissa ja rantavyöhykkeissä.

Valuma-alueen hydrologiaa voivat muuttaa pitkäaikaisesti tai pysyvästi esimerkiksi metsän hakkuiden ja tiiviin pinnan lisääntymisen aiheuttamat valunnan muutokset, veden nopeampi poistuminen valuma-alueelta uusia ojia pitkin sekä virtausreittien katkeaminen tierakentamisen vuoksi. Maanmuokkauksesta, ojituksista ja mahdollisista voimaloiden perustusten massanvaihdosta aiheutuu etenkin turvevaltaisilla alueilla ja eroosioherkällä maaperällä lyhyt- ja pitkäaikaista kiintoaine-, ravinne- ja orgaanista kuormitusta. Lisäksi happamilla sulfaattimailla toimiessa riskinä on vesistöjen happamoituminen. Uomien tilaan voivat vaikuttaa esimerkiksi koneilla tehtävät vesistöylitykset, tierumpujen toteutustapa sekä rantavyöhykkeen muuttaminen. Kaikilla edellä mainituilla tekijöillä on vaikutusta vesieliöstön elinympäristöjen laatuun ja määrään, ja sitä kautta vesistön ekologiseen tilaan.

Tuulivoimalan juurella raivattua maata, vieressä kaistale metsää ja puro.
Puronvarsille tulee jättää riittävän leveät suojavyöhykkeet. Kuvassa voimalan pystytyskenttä sijaitsee lähellä puroa, jolloin puustoinen vyöhyke jää kapeaksi. Kuva: Anne-Mari Rytkönen.

Vaikutusmekanismit ovat monimutkaisia ja niiden merkitys vaihtelee alue- ja hankekohtaisesti. Pintavesivaikutusten arviointiin ole juurikaan yhtenäisesti käytettyjä menetelmiä tai indikaattoreita. Tuulivoimahankkeiden vesistövaikutuksia voidaan kuitenkin vähentää paljolti samoilla keinoilla kuin metsätalouden vesistövaikutuksia. Sijainninohjaus, eli rakentamisen sijoittaminen vähemmän herkille alueille, on yksi keskeisimmistä keinoista haittojen vähentämiseksi, sillä yksikin väärin sijoitettu voimala tai rumpu voi heikentää uoman tilaa tai eliöstön liikkuvuutta huomattavasti.

Vesiensuojelurakenteet kuten suojavyöhykkeet, kosteikot ja virtaamansäätöpadot vähentävät vaikutuksia tehokkaasti, kunhan niille varataan tilaa hankesuunnittelussa. Esiselvityksen keskeinen viesti liittyykin mahdollisten vesistövaikutusten ja niitä ennaltaehkäisevien ja lieventävien ratkaisujen tunnistamiseen riittävän aikaisessa vaiheessa suunnittelua. Tämän voidaan ajatella olevan etu myös hankkeen sujuvan etenemisen kannalta. Ennen kaikkea olisi tärkeää, että herkät pintavesikohteet, mahdolliset vesistöriskit ja tarkoituksenmukaiset vesiensuojeluratkaisut huomioidaan hankkeen kaikissa suunnitteluvaiheissa: ympäristövaikutusten arvioinnissa, kaavoituksessa, luvituksessa ja rakentamisen sekä toiminnan aikana.

Jatkotutkimusta aiheesta

Esiselvityksen aikana huomattiin tarve tutkimustiedolle ja maankäytön yhteisvaikutusten arvioinnin kehittämiselle valuma-aluetasolla. Aiheesta on alkanut uusi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteishanke, Tuulivoiman rakentamisen vesistövaikutukset muuttuvassa ilmastossa – riskinarviointi ja vesienhoidon vaihtoehdot (TURRI). Hankkeen tavoitteena on kerätä tietoa tuulivoiman ja muun maankäytön vesistövaikutuksista nykytilanteessa ja tulevaisuuden ilmastossa sekä selvittää yhteistyömahdollisuuksia vesienhoidon edistämiseen energiahankkeiden yhteydessä.

Teksti:
Elisa Kropsu

Vesitalousasiantuntija
Vesistöyksikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuva.

Yhteisen pöydän ääreen

Nostot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tehtäviin kuuluu hyvien väestösuhteiden edistäminen. Kotoutumista edistävää työtä tekevät tiimiläiset pohtivat: ”Onnistuisiko esimerkiksi maahanmuuttoon, syrjintään tai rasismiin liittyvä keskustelu kiihkottomammin, jos useasta eri suunnasta maailmaa katsova pöytäseurue kokoontuisikin lähtökohtaisesti jonkin heitä yhdistävän asian ääreen?”

Liekö mutkattomampaa keinoa koota ihmisiä yhteen, kuin istahtaa syömään yhteisen pöydän ääreen. Tämä toimii tietysti helposti arjessa, työkavereiden kanssa lounaalla, perheen tai ystävien kanssa päivällisellä, mutta myös ventovieraiden kesken. Sen totesimme aiemmin keväällä, sopivasti valtakunnallisella rasismin vastaisella viikolla, kun Suomen Kulttuurienvälinen Yhteisö ry (SKY ry) ja Tuiran seurakunta järjestivät Iftar-tilaisuuden, jossa esiteltiin meneillään ollutta muslimien pyhää kuukautta Ramadania ja siihen liittyviä tapoja, kuten iftaria, yhteistä ruokahetkeä auringon laskettua.

Tilaisuuden teema oli Tapaamme yhteisen pöydän ääressä ja järjestäjät olivat kutsuneet paikalle reilut sata heille eri yhteyksistä tuttua henkilöä. Vastaavanlaisia tilaisuuksia järjestettiin eri puolilla Suomea ja tilaisuus, johon me pääsimme mukaan, oli paitsi informatiivinen niin myös lämminhenkinen ja tuttavallinen, vaikka suurin osa paikallaolijoista ja saman pöydän ääressä istuvista ei tuntenut entuudestaan toisiaan. Meitä, eritaustaisia ihmisiä tuntui yhdistävän avoimuus ja aito kiinnostus toisiamme kohtaan. Ja toki, ruokapöydässä kun oltiin, ruoka. Ja hyväähän se oli.

Nainen puhuu yleisölle, kankaalle heijastetussa diassa toivotetaan tervetulleeksi tapahtumaan.
Iftar-tilaisuudessa Oulussa puhujana Hanna Määttä. Kuva Liisa Saarelainen.

Vaikka Iftar-tilaisuuden tunnelma oli hyvinkin yhtenäinen, voi nykyisessä julkisessa keskustelussa helposti erottaa yhä vahvempaa mielipiteiden eriytymistä. Yhteiskunnan jakautuminen, polarisaatio, jopa ääriajattelu ovat sanoja, joilta ei voi välttyä uutisia lukiessa ja niitä esiintyy enenevissä määrin myös Suomen sisäistä ilmapiiriä kuvattaessa. Ajankohtaista aihetta on tutkittu ja onpa poliittisesta polarisaatiosta kirjoitettu vastikään käsikirjakin, Poliittisen polarisaation hahmottaminen ja mittaaminen – käsikirja ja kielioppi (Demokratian episteeminen kapasiteetti algoritmien aikakaudella -konsortion hanke). Sen mukaan jäämme yksilötasolla helposti oman, usein rajallisen kuplamme sisään, jolloin eriävä informaatio jää saavuttamatta. Ja niinhän se on, yhteisen pöydän ääreen kerääntyy helposti vain samaa mieltä olevia.

Iftar-tilaisuuden jälkeen jäimme miettimään, voitaisiinko yhteisen pöydän ääreen kokoontumista hyödyntää silloinkin, kun viritellään keskustelua niistä hankalammista, meitä eniten erottavista aiheista. Onnistuisiko esimerkiksi maahanmuuttoon, syrjintään tai rasismiin liittyvä keskustelu kiihkottomammin, jos useasta eri suunnasta maailmaa katsova pöytäseurue kokoontuisikin lähtökohtaisesti jonkin heitä yhdistävän asian ääreen?

Iftar-tilaisuus toi yhteen toisilleen vieraita ihmisiä useista eri kansalaisuus- ja kulttuuritaustoista ja madalsi osaltaan kynnystä kohdata uutta ja itselle vierasta. Alueellamme onkin useita toimijoita, erityisesti järjestöjä, jotka ovat osaltaan tehneet ihmisiä kohtauttavaa työtä jo pitkään. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteisen Pohjois-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) jäsenet järjestivät viime vuonna päättyneellä nelivuotiskaudella lukuisia tapahtumia, joissa tutut ja tuntemattomat kohtasivat eri teemojen äärellä, kahvitellen tai vaikka yhdessä askarrellen. Erityisen vaikuttavia ovat olleet viime vuoden puolella aloitetut alueelliset dialogikeskustelut, joissa nuoret ovat päässeet keskustelemaan eri viranomaisten ja päättäjien kanssa nuorten kohtaamasta rasismista sekä pohtimaan yhdessä ratkaisuehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Viimeisimmässä, Oulussa järjestetyssä dialogissa keskityttiin vastikään lanseeratun Oulun kaupungin rasisminvastaisen ohjelman konkreettisiin toimenpiteisiin nuorten näkökulmasta. Dialogeihin on saatu helposti mukaan osallistujia niin kuntapäättäjistä kuin viranomaistahoistakin, joten tahtoa rehelliseen ja rakentavaan keskusteluun on.

Maahanmuuttoasiantuntija perhetilaisuudessa, pöydän ympärille on kerääntynyt lapsia maalaamaan.
ETNOn perhetilaisuudessa Ylivieskassa Erja Leppälä vuonna 2024. Kuva Liisa Saarelainen.

ELY-keskuksen koordinoiman etnisten suhteiden neuvottelukunnan uusi toimikausi on pian alkamassa. Voimme yhdessä sen jäsenjärjestöjen kanssa keksiä lisää tapoja luoda kohtaamisia, joissa meitä yhdistävät asiat ovat keskiössä. Juuri sen kaltaista toimintaa nykyajassa tarvitaan: aloitetaan siitä mikä yhdistää, ei siitä, mikä erottaa.


Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
,
Elinkeinot, työvoima ja osaaminen

Erja Leppälä, maahanmuuttoasiantuntija

Hanna Määttä, ryhmäpäällikkö

Liisa Saarelainen, asiantuntija,
kotoutumispalvelut

Helmin päivänä kurkistus maakuntamme Helmi-kohteisiin

Nostot

Helmi-elinympäristöohjelman logo.

Maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön käynnistämän luonnonsuojelua edistävän Helmi-elinympäristöohjelman kunnostus- ja hoitotyöt vuonna 2025 Pohjois-Pohjanmaalla kohdistuvat jo aiempina vuosina ohjelman piirissä mukana olleille kohteille. Uusia Helmi-kohteita ei kunnosteta Pohjois-Pohjanmaalla ELY-vetoisesti tämän vuoden aikana määrärahaleikkausten takia.

Kohteilla tehtävät toimet ovat tänä vuonna pääasiassa jatkuvaan hoitoon keskittyviä toimenpiteitä, kuten ruovikon niittoa niin koneilla kuin käsityönäkin. Laajamittaisia kunnostusraivauksia merenrantaniittyjen laajentamiseksi ei lähtökohtaisesti ole tänä vuonna tiedossa.

Traktori, hiekkaista rantamaisemaa ja kasvillisuutta.
Kalajokisuun Letonnokan jyrsintää vuonna 2022. Kuva U. Ahola.

Maakunnassamme kunnostetuille ja hoidetuille Helmi-kohteille pystytetään infokyltit kuluvan maastokauden aikana. Kylteistä löytyy kohteen lyhyen tai yksityiskohtaisemman esittelyn lisäksi myös kartta alueesta sekä mahdollisesti myös kohteelta otettuja kuvia eri vaiheissa kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä.

Helmi-ohjelmassa luonnon monimuotoisuutta turvaavat hoitotoimet keskittyvät tärkeisiin, mutta samalla valitettavasti myös uhanalaisiin luonnon monimuotoisuutta ylläpitäviin elinympäristöihin, jotka jaetaan viiteen eri teemaan. Näitä ovat perinnebiotoopit, lintuvedet ja -kosteikot, pienvesi- ja rantaluonto sekä suot ja metsät. Pohjois-Pohjanmaan Helmi-kohteet ovat teemaltaan perinnebiotooppeja, lintuvesiä ja kosteikoita sekä rantaluontoa, ja ne keskittyvät rannikolle. Hoidettuja kohteita löytyy kuitenkin myös sisämaasta, Muhokselta, Pudasjärveltä ja Kuusamosta. Jotta Helmi-ohjelman kohteet eivät jäisi vain nimilistoiksi loputtomiin Excel-taulukoihin, esittelemme seuraavaksi muutaman Pohjois-Pohjanmaalla kunnostetun ja hoidetun Helmi-kohteen.

Helmi-ohjelman piktorgrammit.
Piktogrammit kuvaavat Helmi-elinympäristöohjelmassa kunnostettavien ja hoidettavien kohteiden elinympäristöjä. Kuvassa piktogrammit teemoista perinnebiotoopit, pienvesi- ja rantaluonto sekä lintuvedet ja kosteikot.

Kalajoen suisto ja Letonnokka

Ensimmäisenä kohde-esittelyssä kaksiosainen kohde Kalajoen suisto ja Letonnokka. Nämä alueet muodostavat yhdessä Vihas-Keihäslahden sekä lähellä olevien luontotyyppeinä suojeltujen alueiden kanssa arvokkaan ja monimuotoisen luontokokonaisuuden. Samaan laajaan luontokokonaisuuteen kuuluva Kalajoen suiston Natura 2000 -alue sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän lintujen muuttoreitin varrella.

Kalajoen suisto ja Letonnokka kuuluu Helmi-teemoihin lintuvedet sekä rantaluonto. Helmityöt aloitettiin kohteella vuonna 2021, jolloin alueen dyyneiltä poistettiin mäntyä sekä raivattiin pensaikkoja ja lepikoita. Tämän jälkeen kunnostus- ja hoitotoimia jatkettiin maaperän jyrsinnöillä, joiden tarkoituksena on poistaa maaperästä juurakot. Tämä hidastaa alueen ei-toivotun kasvillisuuden takaisinkasvua.

Kuten lähes kaikilla rannikolla sijaitsevilla Helmi-kohteilla ja ranta-alueilla ylipäätään, myös tällä kohdekokonaisuudella ruovikoituminen on ollut yksi tärkeimpiä syitä hoitotoimien aloittamiselle. Lisääntyneistä ravinnekuormista ja vesien rehevöitymisestä hyötyvä järviruoko on levittäytynyt yhä laajemmille alueille, vieden elintilaa muilta rannan kasvilajeilta. Koska järviruoko on sitkeä ja vaikea hävitettävä, on sen niittoa tehtävä vuosittain, mikäli järviruoko halutaan pitää rannalta poissa. Tälläkin kohteella järviruo’on niittoa on tehty vuosittain.

Hoitotoimien tavoitteena on ehkäistä merenrantaniityn umpeenkasvu ja palauttaa hiekkaranta- ja dyynialueen avoimuus. Tämä lisää kyseisissä elinympäristöissä viihtyvien, uhanalaisienkin, lajien elinmahdollisuuksia. Rantojen avoimena pitäminen edesauttaa myös tiukasti suojellun luontotyypin, rannikon avoimien dyynien, säilymistä. Kalajokisuiston ja Letonnokan lähistössä sijaitsee lisäksi laaja lammaslaidun, joka on rajattu niin, ettei se aiheuta haittaa rannan virkistyskäytölle.

Pensoittunutta maastoa.
Kalajoen suisto ja Letonnokka kuvattuna vuonna 2020 ennen Helmi-ohjelman kunnostus- ja hoitotoimien aloittamista. Alue oli pensoittunut ja siellä kasvoi nuoria mäntyjä, jotka poistettiin kunnostusraivausten yhteydessä. Kuva: U. Ahola.
Kohteella oli pensaiden ja puiden taimien lisäksi laajalti ruovikkoa. Kuva: U. Ahola.
Niitetty rantamaisema.
Niittojälkeä Kalajoella, kuva: U. Ahola.
Ilmakuvassa Kalajoen suisto ja Letonnokka.
Kalajoen suisto ja Letonnokka kuvattuna hoitotoimien jälkeen syksyllä 2024. Kuva: U. Ahola.

Raahen Juholanranta

Toisena kohteena esittelyssä Raahessa sijaitseva Juholanranta, joka on merenrantaniitty-luontotyyppinä suojeltu kohde ja arvokas perinnebiotooppi. Juholanranta kuuluu Helmi-teemoihin perinnebiotoopit sekä rantaluonto.

Kohde on ollut aikoinaan laidunkäytössä, mutta laidunnuksen loputtua vuosikymmeniä sitten oli tämäkin alue pensoittunut tiheästi. Helmityöt kohteella aloitettiin vuonna 2022, jolloin alue kunnostusraivattiin. Tämän jälkeen aluetta on jatkohoidettu vuosittain niittämällä ja raivaamalla vesakoita. Tällä, ja useilla muillakin kohteilla kivikkoisuus vaikeuttaa hoitotoimenpiteitä, minkä takia laidunnus olisikin monin paikoin paras vaihtoehto Helmi-kohteiden hoitoon ja elinympäristöjen avoimuuden ylläpitoon.

Juholanrannan lajisto on merenrantaniitylle tyypillistä ja siellä tavataan mm. luhtakastikkaa, punanataa, rönsyrölliä, meriluikkaa, suolavihvilää ja erilaisia saroja. Kohteen itäosassa sijaitsee Raahen seudun laajin ruijannuokkuesikko-esiintymä. Alueella esiintyy myös Perämeren kotoperäistä lajistoa, jota edustavat kohteella perämerensilmäruoho sekä pohjanlahdenlauha.

Pensaiden peittämää kalliota.
Alue oli ennen kunnostus- ja hoitotoimien aloittamista vuonna 2021 pahoin pensoittunut. Kuva: U. Ahola.
Vaaleanpunaisia kukkia rantaniityllä.
Kohteessa on Raahen seudun laajin ruijannuokkuesikon esiintymä. Kuva: U. Ahola.
Juholanrannan kasvillisuutta.
Juholanranta syksyllä 2024. Kuva: S. Partanen.
Ilmakuva Juholanrannasta.
Juholanranta vuonna 2024. Kuva: Ulla Ahola.

Näiden kohde-esittelyjen myötä toivotamme kaikille mukavaa Helmin päivää, ja muistetaan samalla elinympäristömme helmiä, eli ainutlaatuisen luontomme monimuotoisuutta ylläpitäviä elinympäristöjä, jotka kipeästi tarvitsevat hoitoa, jos ei laiduneläinten, niin meidän ihmisten toimesta.

Kirjoittajat:

Henkilökuva.

Jenni Pahkasalo
suunnittelija
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuva.

Ulla Ahola
luonnonhoidon asiantuntija
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kulttuurista ja luovista aloista elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalle

Nostot

Kesäinen ilmakuva merellisestä Oulusta ja torinrannasta.



Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on asettanut tälle vuodelle tavoitteekseen kulttuuri- ja luovien alojen elinkeinotoiminnan kehittämisen. Taustalla on ajatus siitä, että alueen pito- ja vetovoiman lisäämiseksi tarvitaan kovien arvojen lisäksi myös pehmeitä arvoja. Lisäksi näemme, että kulttuurista ja luovista aloista voidaan saada lisäarvoa myös muiden toimialojen kehitykselle, puhutaanpa matkailusta tai vaikkapa terveydenhuollostakin. Tulemme tänä vuonna parantamaan tietopohjaa toimialasta, järjestämään erilaisia infoja yritystoiminnasta ja rahoituksesta ja kohtauttamaan eri tahoja yritystoiminnan kehittämiseksi. Tavoitteena on luonnollisesti myös lisätä alan työpaikkoja.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa toimii kulttuuri ja luovat alat teemaryhmä. Ryhmän asiantuntemus yli hallinnon rajojen on selvästi parantanut kunkin toimijan hankkeiden laatua. Myös ELY-keskus on saanut omaan toimintaansa hyviä eväitä, esimerkiksi hankehakujen suuntaamiseen.

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Vaikka nimessä onkin vain Oulun kaupungin nimi, on hanke koko maakunnan laajuinen. Mukana on myös kaikki Kainuun kunnat ja eräitä kuntia muista naapurimaakunnistakin. ELY-keskus pyrkii omalla toiminnallaan tukemaan hanketta ja siihen liittyviä tapahtumia ja kehityshankkeita. Elinkeinotoiminnan kautta voidaan saada kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumista ja kehityshankkeista pysyvää toimintaa alueellemme. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vetämä alueellinen etnisten suhteiden neuvottelukunnan toiminnassa kulttuuri oli viime toimikaudella vahvasti mukana (mm. etnokahviloissa) ja olemme mukana Oulu2026-tapahtumien suunnittelussa järjestötoimijoiden kanssa.

ELY-keskuksen tavoitteena on alueen yhdenvertaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen. Oman käsitykseni mukaan kulttuuri ja luovat alat -toimiala voisi olla merkittävä toimija tällä sektorilla. Kulttuuri tarjoaa mielekästä tekemistä ja kohtaamisia maahanmuuttajien ja valtaväestön välillä. Yhteinen toiminta myös tukee kielen oppimista sekä sosiaalisten suhteiden ja verkostojen rakentamista. Kulttuuri on myös oiva alusta toimijuudelle: vaikka suomen tai ruotsin kielen taito ei olisi vahva, niin maahanmuuttajataustaiset voivat olla itse toteuttamassa monenlaista kulttuurialan toimintaa ja tapahtumia. Yhtenä hienona tuoreena esimerkkinä ovat maahanmuuttajajärjestön vetämänä Oulussa ja Kuusamossa rasisminvastaisella viikolla toteutetut yhteiset Iftar-illalliset.

Meidän pitää tehdä yhdessä alueestamme hyvä paikka elää ja asua.

Tutustu ensimmäiseen kulttuurin ja luovien alojen teemauutiskirjeeseen, jossa kerromme ajankohtaisia asioita rahoitusmahdollisuuksista ja hakukierroksista, toimialan työllisistä, kulttuuriteemaryhmästä, esittelemme esimerkkejä muutamista rahoitetuista hankkeista sekä rakennusperinnön hoitoavustuskohteista.
Lue ja tilaa uutiskirje »

Petri Keränen, johtaja
Elinkeino, työvoima ja osaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuva.

Tieliikenteen onnettomuuksien määrä jatkaa laskuaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa

Nostot

Kuva: Santeri Nevalainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Liikenneturvallisuustyötä ohjaavat Suomessa kansalliset ja Euroopan Unionin tavoitteet. Kansallisen liikenneturvallisuusstrategian visiona on, että kaikki liikennemuodot ovat vuoteen 2050 mennessä niin turvallisia, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Suomi on myös sitoutunut muiden EU-maiden kanssa tavoittelemaan tieliikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentämistä puolella vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä välitavoite ohjaa liikenneturvallisuustyötä kohti vuoden 2050 nollavisiota.

Kuolemaan johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien määrä on nykyisin murto-osa 1970-luvun huippuvuosista. Suomessa kuoli tieliikenteessä vuonna 2024 ennakkotietojen mukaan 176 ihmistä, kun viitisenkymmentä vuotta sitten kuolleita oli yli tuhat vuosittain. Maanteiden liikenneonnettomuustilastojen valossa liikenneturvallisuus on kehittynyt myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa myönteiseen suuntaan. Pohjois-Pohjanmaalla tapahtui vuonna 2024 ennakkotietojen mukaan 153 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta, kun kymmenen vuotta sitten luku oli vielä 351. Kainuussa onnettomuudet ovat kymmenessä vuodessa vähentyneet puolella, määrän ollessa viime vuonna 40. Suhteutettuna 100 000 asukkaaseen onnettomuusmäärät ovat viimeisen viiden vuoden aikana pysyneet Pohjois-Pohjanmaalla koko maata pienempinä, mutta Kainuussa määrät ovat pääsääntöisesti olleet koko maata korkeammat.

Infografiikka.
Kuva 1. Henkilövahinkoon johtaneet tieliikenneonnettomuudet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2015–2024.

Infografiikka.
Kuva 2. Henkilövahinkoon johtaneet tieliikenneonnettomuudet / 100 000 asukasta koko maassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2020–2024.

Vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaalla tapahtui ennakkotietojen mukaan 12 kuolemaan johtanutta tieliikenteen onnettomuutta, joissa kuoli 12 ihmistä. Onnettomuuksien määrä on selkeästi laskenut vuosista 2021–2022, jolloin kyseisiä onnettomuuksia sattui 19 ja 17 kappaletta. Kainuussa kuolemaan johtavia tieliikenneonnettomuuksia on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana 2–6 kappaletta vuosittain. Viime vuonna Kainuussa kuoli liikenteessä ennakkotietojen mukaan viisi ihmistä.

Infografiikka.
Kuva 3. Kuolemaan johtaneet tieliikenteen onnettomuudet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuosina 2020–2024.

Lasten liikennekuolemia ja -loukkaantumisia edellisvuosia enemmän ‒ Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tilanne koko maata parempi

Vuosi 2024 oli synkkä lasten liikennekuolemien suhteen Suomessa. Koko maassa kuoli ennakkotietojen mukaan yhdeksän alle 15-vuotiasta lasta. Määrä on korkein sitten vuoden 2016. Vastaava kehitys ei näy Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, missä ei ole kuollut liikenteessä yhtään 0–14-vuotiasta lasta viimeisen kahden vuoden aikana.

Viimeisen viiden vuoden aikana Suomessa on kuollut tai loukkaantunut tieliikenteessä noin viisi 0–14-vuotiasta lasta 100 000 asukkaan joukosta. Pääsääntöisesti tilanne on Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ollut koko maata parempi. Ennakkotietojen mukaan viime vuonna lasten tieliikenne-kuolemien ja -loukkaantumisten määrä 100 000 asukkaaseen suhteutettuna oli Pohjois-Pohjanmaalla selkeästi edellisvuosia alhaisempi (2,2 lasta / 100 000 asukasta). Kainuussakin lasten henkilövahinkojen määrä on laskenut huomattavasti viiden vuoden takaisesta (2,9 lasta / 100 000 asukasta).

Infografiikka.
Kuva 4. Tieliikenteen henkilövahingot 0–14-vuotiaissa / 100 000 asukasta koko maassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2020–2024.

Onnettomuuksia tapahtuu Pohjois-Pohjanmaalla eniten marraskuussa ja useimmin nuorille

Onnettomuusaltteimmat kuukaudet vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaalla olivat marraskuu (14 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta) ja heinäkuu (12 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta). Marraskuussa onnettomuuksien määrää selittävät huonot keliolosuhteet, kuten pimeys ja liukkaus, kun taas heinäkuussa lomakautena tyypillisesti liikutaan enemmän, ja valoisissa hyvissä olosuhteissa ajonopeudetkin usein kasvavat. Kainuussa eniten henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia maanteillä tapahtui elokuussa (5 kpl).

Infografiikka.
Kuva 5. Maanteiden henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet kuukausittain Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuonna 2024.

Liikenteessä nuorten kuljettajien (15–24-vuotiaiden) kuolemanriski on kaksin-kolminkertainen koko väestöön verrattuna. Viimeisen kolmen vuoden aikana Suomessa kuoli liikenteessä keskimäärin 37 ja loukkaantui lähes 1100 nuorta vuosittain. Hyvää kehitystä on tapahtunut, sillä 15–24-vuotiaiden liikennekuolemat ovat vähentyneet kolmanneksella viimeisen kymmenen vuoden aikana ja loukkaantumisten määrä on puolittunut. (Lähde: Liikenneturva)

Nuoria on väestöstä vain noin 11 prosenttia, mutta he ovat muihin ikäryhmiin verrattuna yliedustettuina liikenneonnettomuustilastoissa. Ennakkotietojen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla kuoli tai loukkaantui viime vuonna 78 ja Kainuussa 11 nuorta. Suuremmissa ikäluokissa henkilövahinkojen määrät ovat huomattavasti pienempiä.

Infografiikka.
Kuva 6. Tieliikenneonnettomuuksien henkilövahingot ikäryhmittäin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2024.

Jalankulun ja polkupyöräilyn liikenneonnettomuuksien määrä kasvoi niin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kuin koko maassakin

Henkilövahinkoon johtaneita jalankulun ja polkupyöräilyn onnettomuuksia tapahtuu Suomessa noin 800–900 kappaletta vuosittain. Onnettomuuksien määrä on laskenut vuosina 2020–2023, mutta viime vuonna ennakkotietojen mukaan onnettomuuksia tapahtui edeltäviä kolmea vuotta enemmän. Pohjois-Pohjanmaalla jalankulun ja polkupyöräilyn onnettomuusmäärä on ollut kasvussa viimeisen viiden vuoden ajan. Vuonna 2020 onnettomuuksia tapahtui 40 kappaletta, kun taas viime vuonna niitä tapahtui ennakkotietojen mukaan 60 kappaletta. Kainuussa jalankulun ja polkupyöräilyn henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrässä palattiin laskevan kehityksen jälkeen viime vuonna takaisin vuoden 2020 tasolle, jolloin onnettomuuksia tapahtui yhdeksän kappaletta.

Suomessa tapahtuu kuolemaan tai loukkaantumiseen johtavia jalankulun ja polkupyöräilyn liikenneonnettomuuksia vuosittain noin 15 kappaletta jokaista 100 000 asukasta kohti. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava määrä on viimeisen viiden vuoden aikana ollut pääsääntöisesti hieman koko maata alempi (10–15 kappaletta). Kainuussa tilanne on parempi, sillä 100 000 asukkaaseen suhteutettuna siellä on viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut jalankulun ja polkupyöräilyn henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia selkeästi koko maata vähemmän (8–13 kappaletta).

Infografiikka.
Kuva 7. Henkilövahinkoon johtaneet jalankulun ja polkupyöräilyn onnettomuudet / 100 000 asukasta koko maassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2020–2024.


Merja Vaaramaa, liikenneturvallisuusasiantuntija
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuva.

Kasvuforum 2025 – kumppanit ja opit onnistuneeseen vientiin

Nostot

Pohjois-Pohjanmaan Kasvuforum 2025 sekä ELY-keskuksen, ulkoministeriön, Business Finlandin ja Finnveran logot.

4.2.2025 pidettiin yli 100 osallistujaa kerännyt järjestyksessään kahdeksas Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämä Kasvuforum-webinaari. Päivän puheenjohtajana toimi ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen. Webinaarissa oli viisi osiota eri teemoilla: vienti ja kansainvälistyminen, TKI, yrityspalvelut työllisyysalueilla, Mittelstand sekä paneelikeskustelu viennistä ja kansainvälistymisestä.

ELY-keskuksen verkostoihin muutoksia

Tilaisuuden avauksessa puheenjohtaja Keränen kertoi TE24- muutoksesta, jossa TE-toimistot lakkautettiin ja niiden palvelut siirtyivät kunnille tämän vuoden alusta. Tämä muutos vaikuttaa myös Team Finland -palveluihin, jossa aiemmin TE-toimisto oli kumppanina. ELY-keskuksen vetämät verkostot ja yhteistyöelimet joudutaan päivittämään. Webinaarissa kuultiinkin kahden työllisyysalueen, Raahen ja Oulun seudun alueiden, sekä Kuntaliiton elinvoimajohtaja Mikko Härkösen ajankohtaiset yrityspalveluista työllisyysalueilla. Keränen mainitsi myös odotetusta Pohjoisen ohjelmasta, joka alkaa nyt konkretisoitumaan – mm. vihreä siirtymä on tärkeä edistettävä toimenpide tässä kasvuohjelmassa.

Toinen iso muutos Team Finland -palveluissa tänä vuonna on Business Finlandin ulkomaan toimintojen integroiminen ulkoministeriöön – tämä vahvistaa Team Finland -toimijoiden vientipalveluja entisestään. Ulkoministeriöllä on jo ennestään vahva kansainvälinen edustustoverkosto yritysten käytössä, noin 90 toimipistettä. Finnveran puheenvuorossa mainittiin Finnpartnership-ohjelma, joka tukee mm. Ukrainaan suuntautuvien hankkeiden alkuvaiheen kuluja. ELY-keskuksen tarjoamalla kehittämisavustuksella voidaan tukea yritysten laajentumista uusille kansainvälisille markkinoille. Team Finland -kokonaisuutta koordinoi maakunnittain ELY-keskukset, Pohjois-Pohjanmaalla siitä vastaa kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Juha Elf – yritysten ei siis tarvitse miettiä keneen Team Finland -toimijaan ottaa yhteyttä.

Lisää vientiyrityksiä

Kasvuforumissa kuultiin neljä erinomaista yrityscasea, jotka osoittivat, miten yritykset voivat menestyä hyvällä osaamisella ja toimivilla kumppanuuksilla sekä sopeutumalla muuttuviin markkinoihin.

Usealla paikkakunnalla toimiva Patria Group toimii strategisena kumppanina Suomen puolustusvoimille. Patria vetää Business Finlandin osarahoittamaa eALLIANCE-hanketta, joka edistää suomalaisten siviili- ja puolustusteknologiayritysten yhteistyötä NATOn kanssa.

Pudasjärveläinen Kontiotuote Oy, tai paremmin tunnettu Kontiona, on maailman suurin hirsirakennusten valmistaja. Toimitusjohtaja Mika Rytkyn mukaan kansainvälistymisessä menestyminen edellyttää vahvaa tuotetarjoamaa. Yrityksen vientimenestys perustuu mm. suomalaisiin referensseihin ja hiilineutraaliin puurakentamiseen.

Kempeleläinen Cactos Oy hyödyntää sähköistyvän yhteiskunnan tarpeita liiketoimintansa kasvattamisessa. Oululainen Profilence Oy, joka syntyi Nokia Mobile Phonesin raunioista, on kansainvälinen ohjelmistotekniikan ja testauksen asiantuntija. Yritykset korostivat korkeakoulujen TKI-toiminnan hyödyntämistä, case-esimerkkinä kuultiin Oulun ammattikorkeakoulun TKI, josta kertoi tutkimusjohtaja Noora Jansson.

EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen esitteli Mittelstand-ohjelmaa, jonka tavoitteena on tuplata keskisuuren yrityskokoluokan, ns. Mittelstand-yritysten määrä vuoteen 2030, koska ”Mittelstandit” yleensä pyrkivät tavoittelemaan uusia vientimarkkinoita. Huovinen kuvasi hyvin Suomen yritysrakennetta tällä hetkellä: ”Suomen yrityskanta on kuin Eiffel-torni. Se on alhaalta leveä, mutta ylhäältä liian kapea.” Eli Suomessa syntyy kohtuullisesti yrityksiä, mutta paljon yksinyrityksiä, joilla ei ole aina kasvuhaluja tai edellytyksiä tehdä vientikauppaa.

Paneelikeskustelu: julkisten toimijoiden tuki yritysten vientitavoitteissa

Panelistit Kasvuforum 2025 -webinaarissa Teamsissa.
Paneelissa Mika Rytky Kontiosta (keskellä vasemmalla) haastoi Team Finland -toimijoita: (vasemmalta oikealle) Anne Pulkkinen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Arto Pussinen Business Finland, Jyrki Nissilä ulkoministeriö ja Pasi Vartiainen Finnvera.   

Webinaarin paneelikeskustelun moderaattorina toimi Kontion Rytky ja osallistujina aiemmin esiintyneet Team Finland -toimijat. Paneelin tavoitteena oli kuulla, miten julkiset toimijat voisivat paremmin tukea yrityksiä viennissä. Maailmanpoliittinen tilanne ei ole syy, etteikö yritykset voisi kasvattaa vientiä.

Kaikki toimijat kannustivat yrityksiä pitkäjänteiseen T&K-toimintaan ja tutustua vientikohdemaiden toimintatapoihin. Finnvera näkee pk-yrityksissä vientivolyymien positiivisen käänteen viime vuonna, joka näkyi mm. Finnveran vientikaupan rahoituspajoissa eri puolella Suomea. Pajoissa yritykset saavat tietoa esimerkiksi viennin käyttöpääoman rahoitus- ja toimitusvakuusmahdollisuuksista. Keskustelussa korostui myös tuotteiden jalostaminen pidemmälle jo kotimaassa, sillä korkeamman jalostusasteen tuotteiden vienti voi tuottaa enemmän tuloja. Ukrainan jälleenrakentamisessa panelistien mukaan on yritysten tärkeää perehtyä sodan mukana tulleisiin vientikaupan riskeihin.

Oli hienoa kuulla, miten Team Finland toimijoiden kesken asiakastiedot liikkuvat luottamuksellisesti ja nopeasti mm. yhteisen CRM-järjestelmän kautta. Webinaaripäivänä sattui muuten mukavasti 12 kuukauden euriborin isoin päivälasku sitten viime elokuun – tästä on hyvä jatkaa vuotta 2025!

teksti:
Yritysasiantuntija Tommi Sirviö
Elinkeino, työvoima ja osaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuvassa Tommi Sirviö.
ELY-keskuksen, ulkoministeriön, Business Finlandin ja Finnveran logot.

Rahoitusyksikön joulutervehdys 

Nostot

Sinisessä hämärässä jouluisia valoja ja tähtinauhaa lumella.

Saamme laskeutua piakkoin joulun rauhaan ja juhlistaa vuoden 2025 alkamista. Haluamme kiittää kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta!

Vuonna 2024 rakennerahastojen toiminta on ollut täydessä vauhdissa ja kuluva ohjelmakausi 2021–2027 on ylittänyt jo puolen välin. Kuluneena vuonna on kaikkien käytettävissä olevien rahoitusinstrumenttien avulla vahvistettu Pohjois-Suomen elinvoimaa monipuolisesti. Yritystuista ja ESR-kehittämisrahoituksesta on tehty merkittävä määrä rahoituspäätöksiä. Ympäristö- ja infrarahoituksilla on voitu edesauttaa mm. entisten turvetuotantoalueiden ennallistamista ja liikenteellisten haasteiden ratkeamista.

Kuvituskuva.

Yritysrahoituksen osalta on saatu purettua hakemusruuhkat ja uusien hakemusten käsittelyyn päästään nyt huomattavasti nopeammin kuin viime vuonna. Kuluvana vuonna avustuksia on myönnetty EAKR- ja JTF-rahastoista koko Pohjois-Suomeen yhteensä noin 54 miljoonaa euroa, josta Pohjois-Pohjanmaalle 25 miljoonaa euroa, Lappiin 23 miljoonaa euroa ja Kainuuseen 5 miljoonaa euroa. Päätöksiä on tehty yhteensä 272 kappaletta.

Määrärahoja on ollut käytössä ennätysmäärä vuosina 2023–2024 ja niitä siirtyy ensi vuodelle arviolta 18 milj. € Pohjois-Pohjanmaalle, 5 milj. € Lappiin ja 1 milj. € Kainuuseen. Uusia määrärahoja saadaan Pohjois-Pohjanmaalle 14,6 milj. €, Lappiin 12,5 milj. € ja Kainuuseen 4,4 milj. €. Rahoitusta on edelleen hyvin käytettävissä, mutta erityisesti isommista investointihankkeista kannattaa keskustelut käynnistää hyvissä ajoin yritysasiantuntijoidemme kanssa.

Vuonna 2025 pääpaino on EAKR-rahoituksessa, johon avataan tammikuussa jatkuva haku koko Pohjois-Suomeen. Pohjois-Pohjanmaalla JTF-rahoitusta on muita maakuntia enemmän käytössä, joten se avataan vielä jatkuvana hakuna. Lapissa JTF-haku avataan määräaikaisena ja se kohdistetaan ympärivuotisen matkailun kehittämiseen erityisesti ohjelmapalveluyritysten toimintojen kehittämiseksi. Matkailualan toimijoita halutaan haastaa toteuttamaan innovatiivisia hankkeita, joiden avulla voidaan uudistaa matkailualaa, kehittää uusia tuotteita ja palveluja tai ratkaista matkailun haasteita ja lieveilmiöitä.

Vuonna 2025 painopisteenä ovat erityisesti tutkimus- ja kehittämishankkeet, joille avataan erillinen määräaikaisen haku tammikuussa. Rahoitettavissa hankkeissa yritys voi kehittää uusia tuotteita, palveluita, materiaaleja, valmistaa prototyyppejä tai kehittää tuotantomenetelmiä. Hankkeissa yritys voi ostaa myös tutkimuspalveluita tai investoida uusimpaan teknologiaan.

Yrityksillä on nyt erinomainen mahdollisuus suunnata katse tulevaan ja panostaa tutkimuksen hyödyntämiseen!  Yritysasiantuntijamme keskustelevat mielellään uusista hankkeista etukäteen, joten otathan yhteyttä meihin. Järjestämme 16.1.2025 kello 15–16 Teamsillä infotilaisuuden vuoden 2025 painotuksista ja hauista.

Kuvituskuva.

ESR-rahoituksen kysyntä on jatkunut vilkkaana vuoden 2024 aikana: hakemuksia on saatu paljon sekä alueosiossa että valtakunnallisissa teemoissa. Myös oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) osaamista ja työllisyyttä edistävä hankerahoitus on saatu hyvin käyntiin.  Vuoden aikana ESR-tyyppisiä hankkeita on rahoitettu yhteensä noin 36,1 milj. € arvosta. Rahoituksesta kohdentui noin 10,8 milj. € Pohjois-Pohjanmaalle, 7,6 milj. € Lappiin, 4,6 milj. € Kainuuseen sekä 0,9 milj. € ylimaakunnallisiin hankkeisiin. Lisäksi valtakunnallisia työelämän kehittämisen ja jatkuvan oppimisen teemoja on rahoitettu yhteensä noin 12,2 milj. € arvosta.

Kaikkiaan Pohjois-Suomessa on käynnistynyt paljon erilaisia ESR-kehittämishankkeita, jotka vastaavat hyvin ajankohtaisiin tarpeisiin. Vuoden 2024 aikana on rahoitettu hankkeita mm. uusiutuvan energian, tekoälyn, digitaalisten taitojen ja vastuullisen liiketoiminnan osaamiseen liittyen. Hankkeilla kehitetään myös matkailuosaamista ja matalan kynnyksen palveluja vieraskielisten asettautumisen, kotoutumisen sekä työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaannon parantamiseksi.

Toisaalta hankkeita suuntautuu nuorten hyvinvointiin ja sote-alan alan osaamisen kehittämiseen. Useassa hankkeessa hyödynnetään ja kehitetään kulttuurin keinoja työllisyyden ja osallisuuden parantamisessa. Myös lastensuojelun palveluiden kehittämisen toimintalinja on saatu käyntiin vuoden 2024 aikana.

Pohjois-Suomen toimijat ovat hyvin mukana myös Työelämän kehittämisen ja Jatkuvan oppimisen valtakunnallisissa teemoissa.

Tähän mennessä rahoitetuilla ESR-hankkeilla tavoitellaan laasti osallistujia:

  • 9 781 työtöntä henkilöä
  • 5 889 osallistuvaa yritystä
  • 17 878 työssä olevaa henkilöä
  • 2 748 työmarkkinoiden ulkopuolella olevaa henkilöä

Tulevan vuoden 2025 aikana hankkeiden rahoitus jatkuu vilkkaana. Vuoden alkupuolella tehdään päätökset loppuvuodesta 2024 saapuneisiin hakemuksiin. Lisäksi käynnistetään uusia hankehakuja sekä alueosion ESR:stä että valtakunnallista teemoista. ESR-hankehaku työllisyyteen ja osallisuuteen toteutetaan 16.1.–27.3.2025. JTF-rahoituksessa (osaaminen ja työllisyys) on käynnissä jatkuva haku syyskuun loppuun saakka.

Ajankohtaisiin, hyvin valmisteltuihin kehittämishankkeisiin on siis vielä hyvin rahoitusta haettavissa.

Kuvituskuva.

JTF-rahoituksella voidaan tukea myös turvetuotannosta poistuneiden alueiden ennallistamista ympäristö- ja päästövaikutusten vähentämiseksi. Ennallistamiseen ja muuhun ympäristöpainotteisten hankkeiden tukemiseen vuoden 2024 aikana on suunnattu alueellista rahoitusta noin 3,5 milj. €. Lisäksi valtakunnallisissa vihreän siirtymän teemoissa on saatu paljon hakemuksia, joihin saadaan päätökset vuoden 2025 alkupuolella.

Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin uusiin infrahankkeisiin on myönnetty rahoitusta vuonna 2024 yhteensä noin 4,6 milj. €, josta kohdistuu Pohjois-Pohjanmaalle 1,9 milj. € ja Lappiin 2,7 milj. €. Hankkeilla on tuettu tuotannollisten ja matkailuyritysten saavutettavuutta sekä liikenneturvallisuutta kohdealueilla. Seuraava hankkeiden haku aukeaa helmikuussa 2025.

Uudet hankehaut tuovat monia mahdollisuuksia Pohjois-Suomen kehittämiseen! 

Rauhallista joulun aikaa ja kehittämisintoa vuodelle 2025! 
Terveisin Pasi Loukasmäki, Riitta Ilola ja Anne Pulkkinen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusyksikkö

ELY-keskuksen ja Euroopan unionin osarahoittama -logot.

Hyvät yhteistyökumppanit

Nostot

ELY-keskuksen joulutervehdys: rauhallista joulunaikaa, fridful jultid, Season's Greetings.

Almanakassa ei ole enää kovin monta päivää jäljellä tätä vuotta. Voimme hyvillä mielin tehdä katsausta kuluneeseen vuoteen sekä suunnata ajatuksia tulevaan.

Viime aikoina on alueellamme julkaistu tiedotteita mielenkiintoisista uusista hankkeista, kuten datakeskuksista, vetyhankkeista ja vetyputkihankkeista. Näiden suunnitelmien taustalla oleva yhteistyö eri toimijoiden kesken on ollut erityisen hedelmällistä. Investoinnit eivät tule alueellemme sattumalta vaan uusiutuvan energian eturivissä kulkeminen mahdollistaa myös sähköä hyödyntävien innovatiivisten investointien toteutumisen. Näiden hankkeiden osalta teemme yhteistyötä kumppaneidemme kanssa poikkihallinnollisesti, hankerahoituksen, työllisyyden, saavutettavuuden ja ympäristöasioiden parissa.

Pohjois-Suomen toimijoiden välisen yhteistyön tarpeellisuutta ja voimaa korostaa myös hallitusohjelman mukaisen Pohjoisen ohjelman laatiminen. Tarkoituksena on edistää pohjoisen Suomen mahdollisuuksia esimerkiksi alueellisen elinvoiman ja investointien vauhdittamisen osalta täysimääräisesti. Ohjelma tulisi julkaista vuoden lopulla ja varsinainen toteutustyö aloitetaan ensi vuonna.

Yhteistyön merkitys korostuu entisestään myös luonnon monimuotoisuuden edistämisessä erityisesti Helmi-hankerahoituksen saralla sekä vesienhoidon puolella, jotta vesien hyvän tilan tavoite saavutetaan.

Liikenteen ja alueidenkäytön puolella Oulun seudun MAL-sopimuksen (maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus) laatiminen on hieno yhteisponnistus, jonka kautta vähähiilisen liikkumisen hankkeita voidaan toteuttaa. Liikenteen osalta on todettava, että tienpidon korjausvelan hillitsemiseksi alueellemme saatu 33 miljoonan euron lisämääräraha tuli todella tarpeeseen. Korjausvelkarahoitusta on luvassa myös ensi vuodelle ja sitä tullaan kohdentamaan päällysteiden lisäksi myös siltoihin.

Kuluvaa vuotta on paljolti määrittänyt muutoksiin valmistautuminen myös sidosryhmäyhteistyössä. Näkyvimpänä muutoksena on työllisyyspalvelujen siirtyminen pääosin työllisyysalueiden vastuulle vuoden 2025 alusta lähtien. Uudistuksen onnistuminen edellyttää monialaista ja rehtiä kumppanuutta, jotta saamme varmistettua työttömille töitä ja uusiin investointeihin osaavaa työvoimaa.

Vuoden 2026 alusta tapahtuu aluehallinnon muutos, jossa muodostetaan valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto sekä 10 elinvoimakeskusta. Tällä hetkellä eri määrän vastuualueita sisältäviä ELY-keskuksia on kaikkiaan 15, joten elinvoimakeskusten alueet tulevat olemaan suuremmat kuin nykyisten ELY-keskusten alueet. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu muodostavat Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen. Lupa- ja valvontavirasto muodostuu pääasiassa ELY-keskusten ympäristötehtävistä, aluehallintovirastoista sekä Valviran tehtävistä. ELY-keskuksista lupa- ja valvontavirastoon siirtyvät ympäristövastuualueen viranomaistehtävistä ympäristölupien valvonta, YVA- tehtävät, alueidenkäytön tehtävät, luonnonsuojelun sekä vesienhoidon viranomaistehtävät. Liikenteen joukkoliikennetehtävät siirtyvät Traficomiin. Muilta osin ELY-keskusten tehtävärepertuaari siirtyy elinvoimakeskuksiin.

Lisäksi olemme yhteistyössä muiden valtion toimijoiden kanssa valmistelemassa Senaatin johdolla toimitilauudistusta, jossa yli 1 000 henkilöä jatkossa työskentelisi nykyisissä ELY-keskusten ja AVI:en tiloissa. Tämän muutoksen aikaikkuna on vuodessa 2027.

Venäjän hyökkäysota Ukrainaan jatkuu jo kolmatta vuotta, samoin kuin Venäjän hybridivaikuttaminen, josta osansa on saanut myös Suomi. Varautumisen osalta hyvä viranomaisyhteistyö samoin kuin hyvä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa jatkuu alueellamme edelleen – kiitos siitä teille kaikille.

Muutokset ja niihin liittyvä epävarmuus voivat koetella meitä niin yksilö- kuin yhteiskunnallisella tasolla. Vaikka jouluperinteetkin voivat ajan saatossa muuttua, Suomessa joulu ja joulun aika on jo pitkään ollut myös almanakassa ajanjakso, jolloin on ollut mahdollisuus rauhoittua ja hengähtää arkisen aherruksen keskellä. Olkaamme kiitollisia tästä mahdollisuudesta.

Arvoisat yhteistyökumppanimme − Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kiittää teitä kaikkia panoksestanne ja yhteistyöstänne alueemme elinvoiman, liikenteen ja ympäristön kehittämiseksi kuluneena vuonna 2024 ja toivottaa teille rauhallista joulua sekä onnellista uutta vuotta 2025!

Jonas Liimatta
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja

Ylijohtaja Jonas Liimatan henkilökuva.

Motivointi ja toisilta oppiminen tukevat viljelijöiden sopeutumista muuttuvaan ilmastoon

Nostot

Ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita maataloudelle. Kasvukauden pidentyminen mahdollistaa satoisampien kasvilajikkeiden viljelyn, mutta toisaalta esimerkiksi kuivuusjaksot ja muut sään ääri-ilmiöt aiheuttavat riskejä sadontuotannolle. Viljelijät tarvitsevat konkreettisia keinoja muuttuviin olosuhteisiin sopeutumiseksi, mutta miten sopeutumista voidaan parhaiten edistää? Mitkä ovat vaikuttavimmat tavat, joilla maatalousyrittäjät saadaan pohtimaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia omalla tilallaan, entä sopeutumistoimien toteuttamista?

Kuva: Pia Lehmusvuori.

Vastauksia tähän kysymykseen pohdittiin 13.11.2024 työpajassa maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivillä, jossa lähes kolmikymmenpäinen joukko alan asiantuntijoita kokoontui ideoimaan vaikuttavampia tapoja. Keskusteluissa korostuivat erityisesti viljelijöiden motivointi, vertaisoppimisen merkitys sekä taloudelliset kannustimet. Näistä jokainen tarjoaa omanlaisensa vipuvoiman sopeutumisen tueksi.

Selkeä viestintä ja käytännön esimerkit ovat avainasemassa

Viljelijöiden motivoimiseksi tarvitaan selkeätä, ajantasaista ja riittävän yksinkertaisessa muodossa tarjottavaa tietoa sopeutumismahdollisuuksista. Tietoa on välitettävä myönteisillä viesteillä ja ratkaisumahdollisuuksia korostaen – syyllistämistä on vältettävä. Sopeutumiskeinoja ja niiden taloudellisia hyötyjä pitäisi esittää käytännön esimerkein. Pelejä, listauksia, laskureita ja laskelmia hyödyntämällä viljelijät voivat pohtia oman tilansa toimintaa muuttuvassa ilmastossa ja tehdä päätöksiä tilakohtaisesti.

Vertaisoppiminen vahvistaa osaamista

Kokemusten jako muiden viljelijöiden kanssa on vaikuttava tapa kannustaa sopeutumistoimiin. Käytännössä toteutetut muiden viljelijöiden esimerkit kannustavat miettimään omalle tilalle soveltuvia sopeutumiskeinoja. Mentorointi, pienryhmätoiminta ja pellonpiennartapahtumat tarjoavat viljelijöille mahdollisuuden oppia toisiltaan ja tukea toinen toisiaan. Tutkijoiden, neuvojien ja viljelijöiden yhteistyö auttaa tuomaan ilmastoviisaita toimia käytäntöön.

Taloudelliset kannustimet auttavat muutoksissa

Sopeutumistoimien käytäntöön viemiseen tarvitaan taloudellisia kannustimia. Viljelijätuet, kuten ekojärjestelmä ja ympäristökorvaus, sekä sopimusviljely ja muut markkinalähtöiset toimet edistävät sopeutumistoimien toteuttamista tiloilla. On tärkeää, että viljelijät kokevat kannustimet selkeästi maatilan toimintaa tukevina ja tilan taloutta parantavina. Kattava viestintä sopeutumisen rahoitus- ja tukimahdollisuuksista on keskeistä, jotta viljelijät voivat hyödyntää niitä tehokkaasti.

Työpajan järjestäjiä olivat ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö ja Luonnonvarakeskuksen MURU-hanke, jonka työtä jatketaan ARMAS-hankkeessa. Lämmin kiitos työpajan osallistujille aktiivisesta ideoinnista! Kiitos myös kollegoillemme ilmastoyksikön Johanna Helkimo sekä Luonnonvarakeskuksen Elina Nurmi, Riitta Savikko ja Kaisa Kuoppala työpajan toteuttamiseen osallistumisesta!

Kirjoittajista Pia Lehmusvuori (vas.) työskentelee luonnonvara-alan ilmastonmuutokseen sopeutumisen asiantuntijana ELY-keskusten valtakunnallisessa ilmastoyksikössä ja Karoliina Rimhanen maatalousjärjestelmien kestävyystutkijana Luonnonvarakeskuksessa.

Seuraa ajankohtaisia uutisia:

Asiakkaat kokevat TE-palvelut hyödyllisiksi – ensi vuonna tavataan kunnissa

Nostot

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston asiakkaat ovat todenneet palvelun tuottavan heille lisäarvoa. Palvelusta koetaan olleen hyötyä työllistymisen kannalta.

Johtaja Pirjo Juntunen (vas.) Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta ja yksikön päällikkö Eine Kela Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta arvioivat TE2024-uudistuksen edistävän työllisyysalueilla sekä lähipalvelua että kumppanuutta.

Asiakkaiden mukaan henkilöstö kohtaa asiakkaat ystävällisesti, palvelu on asiantuntevaa, ja asiakkaisiin ollaan yhteydessä nopeasti.

Vuoden 2025 alusta työnvälitykseen sekä elinkeinotoimintaan liittyvät palvelut löytyvät saman katon alta eri kunnista. TE-toimiston henkilöstö siirtyy työskentelemään eri kuntiin ja tapaa asiakkaita jatkossa kunnan toimipisteissä.

Kuluvan vuoden aikana TE-toimisto on yhdessä kuntien kanssa tehnyt muutokseen liittyvää valmistelutyötä. Työnvälityksestä sekä muista TE-palveluista muodostuu osa kuntien peruspalveluita.

Ensi vuoden alusta voimaan astuva muutos sisältää myös valtion virastojen välisiä palveluiden ja osaavan henkilöstön siirtymisiä. Työlupapalvelut siirtyvät Maahanmuuttovirastoon, yrityspalveluista osa ELY-keskukseen, sekä luonnontuotteiden keruun palvelut KEHA-keskukseen.

TE24-uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla osaajien nopeaa työllistymistä sekä lisää TE-palvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. TE-palvelujen siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita.

Työllistymistä tukee laaja palveluvalikoima

Vuoden 2024 aikana yritykset ovat tarjonneet työpaikkoja, joiden kautta TE-toimisto on voinut tarjota uusia työmahdollisuuksia asiakkaille.

Osaamisen kehittämiseksi on järjestetty työvoimakoulutuksia, työnhakuun liittyviä valmennuksia, eri aiheisia tietoiskuja sekä teemakohtaisia webinaareja. TE-live on tuottanut lähetyksiä avoimista työpaikoista sekä haettavana olevista työvoimakoulutuksista.
Uuden uran tai oman ammatin suunnitteluun on tarjottu ammatinvalinnanohjauksen monipuolisia palveluja. Työkykykoordinaattorit ovat kohdanneet asiakkaita työkykyyn liittyvissä asioissa. Neuvonta- ja ohjauspalveluiden kautta on autettu eri tilanteissa olevia yritys- ja henkilöasiakkaita.

Asiakkaita on tavattu myös eri tapahtumissa sekä paikan päällä että virtuaalisesti.
Muutosturvapalveluille on kuluvan vuoden aikana ollut entistä enemmän kysyntää. Ratkaisuja rekrytointihaasteisiin on etsitty yhdessä yritysten kanssa.

Kansainvälisen työnvälityksen palveluista käytetyimmät ovat edelleen olleet EURES-palvelut sekä työntekijän oleskelulupapalvelut. Yritykset ovat saaneet osaajia ulkomailta yhteistyöllä ja useamman viranomaisen yhteisesti toteutettujen palvelupolkujen kautta.

Asiakkaat löytävät jatkossa tarkempaa tietoa palveluista omasta kunnasta. Työllisyysalueet sekä kunnat tulevat tiedottamaan saatavista palveluista.

ELY-keskukselle on keskeistä kumppanuus työllisyysalueiden kanssa

TE2024-uudistus vaikuttaa myös ELY-keskukseen ja tarkoittaa TE-palveluiden hankintatehtävien ja hankinta-asiantuntijoiden siirtymistä kuntiin. ELY-keskus on siis kilpailuttanut TE-toimiston asiakkaille suunnatut työvoimakoulutukset ja valmennukset. Kunnat vastaavat hankinnoista jatkossa itse.

Uudistuksen jälkeen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tehtäväksi jää edelleen alueellinen työllisyyden edistäminen, mikä tarkoittaa muun muassa alueellisten yhteistyö- ja seurantakeskusteluiden järjestämistä työ- ja elinkeinoministeriön, KEHA-keskuksen ja työllisyysalueiden kesken.

ELY-keskus näkee keskeisenä laajan kumppanuuden ja yhteistyön tulevien työllisyysalueiden kanssa. Elinkeinojen ja työmarkkinoiden kehittäminen, kotoutuminen, yrityspalvelut ja ennakointi ovat esimerkkejä yhteistyömahdollisuuksista, joiden avulla saadaan vahvistettua alueemme kehitystä ja kansainvälistymistä.

Kumppanuusmalleja on hyvä kehittää vuoden 2025 aikana ja samalla valmistautua vuonna 2026 aloittaviin elinvoimakeskuksiin.

Kiitokset yhteisistä vuosista henkilö- ja työnantaja-asiakkaille
sekä muille yhteistyökumppaneille.


Pirjo Juntunen, johtaja, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto
Eine Kela, yksikön päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus,

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue

JTF-rahoitus vauhdittaa turvetuotantoalueiden ennallistamista ja uutta osaamista

Nostot

Euroopan unioni rahoittaa Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF-rahasto, Just Transition Fund) turvetuotannosta poistuvien soiden ennallistamista ja uusia tapoja jälkikäyttöön. Ennallistamisen tavoitteena on parantaa vesistöjen tilaa, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja lisätä luonnon monimuotoisuutta, ja sitä kautta hillitä ilmastonmuutosta. Pohjois-Suomessa on tällä hetkellä käynnissä kuusi JTF-ennallistamishanketta.

Hankkeissa ennallistetaan kosteikoiksi 14 entistä turvetuotantoaluetta, yhteensä 459,7 ha. Määrä voi tuntua isolta, mutta niin ovat tavoitteetkin: JTF-ennallistamistuella on tarkoitus muuttaa 3700 ha Pohjois-Suomen turvesoita mm. monimuotoisiksi kosteikoiksi ja soiksi. Tämän lisäksi on käynnissä kolme tutkimukseen, neuvontaan ja aktivointiin painottuvaa JTF-hanketta.

Ennallistamishankkeita toteuttavat Metsähallitus, Suomen Riistanhoito-säätiö, Luonnonperintösäätiö yhdessä John Nurmisen säätiön kanssa sekä Oulun kaupunki, Kokkolan Energia ja Forest Holding Finland Ky. Pyysimme kuulumisia hanketoteuttajilta ja saimmekin niitä runsaasti!

Kartalle on merkitty 14 Pohjois-Suomen ennallistamishanketta kuntien alueilla.
JTF-ennallistamishankkeet ja niiden toteuttajat. Kartta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Suokeidas-hanke ennallistaa soistamalla

Luonnonperintösäätiön ja John Nurmisen säätiön Suokeidas-yhteishankkeessa ennallistetaan Ranualla kaksi entistä Turveruukki Oy:n tuotantoaluetta. Karsikkosuon (numero 2. kartalla) ja Raakunsuon (1) ennallistaminen tapahtuu vettämällä, eli patoamalla ojia, mikä nostaa pohjaveden pinnan tasoa ja mahdollistaa suokasvillisuuden palautumisen alueelle. John Nurmisen Säätiö vastaa ennallistamisen toteuttamisesta, ja Luonnonperintösäätiö hankkii alueet omistukseensa ja varmistaa niiden pysyvän suojelun. Turvetuotantoalueiden maahankinta saatiin kesän aikana päätökseen ja lisäalueiden kartoitus on jo käynnissä. Lisäksi ennallistamissuunnitelman laadinta on aloitettu, ja se päästään toteuttamaan viimeistään syksyllä 2025.

Kasvillisuutta ja vettä entisellä turvetuotantoalueella.
Karsikkosuo kesäkuussa 2024 ennen ennallistamistoimenpiteitä. Kuva: Anna Saarentaus.

Oulun kaupunki pilotoi turvetuotantoalueiden ennallistamisen toimintamallia

Oulun kaupungin vetämä Tupas-hankkeen kohdealueet ovat Sanginjoen valuma-alueen Turvesuo, Miehonsuo ja Haarasuo sekä Iijoen valuma-alueen Ahvensuo. Hankkeen tavoitteena on tuottaa toimintamalli turvetuotannosta palautuvien alueiden ennallistamiseen ja kestävän jatkokäytön suunnitteluun ja toteutukseen. Hankkeen ensimmäisessä osassa ennallistetaan Turvesuo, jonne rakennetaan syksyn 2024 aikana noin 15 ha kosteikko. Hankkeessa toteutettavat ennallistamiskohteet toimivat tutkimuskohteina ilmastopäästöjen, vesistövaikutusten ja luonnon biodiversiteetin palautumisen osalta. Hankkeessa tuotetaan myös tietoa turvetuotannon historiasta, tapahtuvasta rakennemuutoksesta, nykyisestä ennallistamisvaiheesta sekä kestävästä jatkokäytöstä. Materiaali suunnataan koulujen, oppilaitosten, alueella matkailevien, sidosryhmien ja kaikkien kuntalaisten käyttöön.

Ilmakuvassa Turvesuolle rakennettu kosteikko.
Turvesuo kesäkuussa 2024. Kuva: Oulun kaupunki.

Iso-Lamminnevalle suunnitteilla kosteikko

Forest Holding Finland Ky:n hankkeessa ennallistetaan Iso-Lamminneva, joka sijaitsee Kärsämäellä. Hankkeessa on edetty suunnittelijan valintaan, joka on alan kokenut toimija Kosteikkomaailma Oy. Toteuttamissuunnitelma laadittiin maastossa esisuunnitelman pohjalta, toki hyödyntäen valmiita paikkatietoaineistoja kuten korkeus, virtaama- ja valuma-aluemalleja. Suunnitelman laadinnan yhteydessä huomasimme, että alueelle on mahdollista toteuttaa hieman alkuperäistä suurempi kosteikko. Korkeusvaihtelun perusteella tulemme jakamaan kosteikon neljään eri osa-alueeseen, tavoitteena yhteensä 16 hehtaaria.

Ilmakuva entisestä turvetuotantoalueesta.
Kärsämäen Iso-Lamminnevan lounaispuolta kesällä 2024. Kuva: Juha Siekkinen, Kosteikkomaailma Oy.

Puronnevan turvetuotantoalueen istutetaan rahkasammalta

Ennallistamisalueen yksityiskohtainen suunnitelma valmistui alkukesästä 2024. Alueen jälkikäyttömuodoksi valittiin vesittäminen kosteikoksi. Hankealueelle päätettiin istuttaa rahkasammaletta noin 17,4 hehtaarin soistettavalle alueelle. Rahkasammalen viljelyn onnistumiseksi keväällä 2024 toteutettiin lohkolla 5 pienimuotoinen rahkasammaleen istutuskokeilu. Patopenkereitä alettiin rakentaa keväällä 2024 ja ne valmistuivat toukokuussa. Alueet odottavat nyt ulkopuolisten vesien ohjaamista lohkoille. Kuivaksi jääville patopenkereille kylvettiin kasvittumisen nopeuttamiseksi niittysiemenseosta, joka sisälsi sekä yksivuotisia, että monivuotisia niittykasvilajeja sekä osmankäämiä.

Entisellä turvetuotantoalueella on vettä ja maapenkereitä.
Patopenkereitä Puronnevan entisellä turvetuotantoalueella, Sievi. Kuva: Kokkolan energia Oy.

ENARI tutkii turvetuotantoalueiden ennallistamisen vaikutuksia

ENARI-hankkeessa tavoitteena on arvioida turvetuotannosta poistuneiden alueiden ennallistamisen ja vettämisen ympäristövaikutuksia. Vaikutuksia arvioidaan alueiden kasvihuonekaasumittausten ja kasvillisuusmuutosten seurannalla. Lisäksi tarkastellaan ennallistamisen ja vettämisen vaikutuksia alueiden alapuolisten vesistöjen ekologiseen tilaan esimerkiksi veden laadun, vesistön päällyslevien, vesimikrobien ja pohjaeläimistön seurannan avulla.

ENARI-hanke on käynnistynyt toukokuun alussa. Hankkeeseen on valittu 20 seurantakohdetta, jotka ovat erilaisissa ennallistamisen vaiheissa. Ensimmäiset kasvihuonekaasumittaukset, kasvillisuusinventoinnit sekä dronekuvaukset on näillä neljällä kohteella tehty. Kaikkien 20 kohteen alapuolisissa vesistöissä tehdään elo-syyskuun vaihteessa biologiseen seurantaan keskittyvä näytteenottokierros. ENARI-hanketta tekevät yhteistyössä Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Oulun yliopisto.

Entisellä turvetuotantoalueella on mittausrakenteita.
Kasvihuonekaasujen mittauspaikkoja Joutsensuon entisellä turvetuotantoalueella. Kuva: Miro Kankare, Luonnonvarakeskus.

Turpo vauhdittaa turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistamista ja erilaisia jatkokäyttömuotoja

Turvetuotannosta poistuvia tai poistuneita alueita Pudasjärven ja Iin alueella on yhteensä noin 4000 ha. Hankkeessa lisätään maanomistajien tietoutta eri jälkikäyttömuodoista ja pyritään tuomaan innovatiivisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja juuri heidän omistamalleen alueelle räätälöitynä. Hanke luo yhteyksiä toimijoiden välille ja tuottaa kohdekohtaisen esityksen mahdollisiksi jatkotoimenpiteiksi. Lisäksi tavoite on laatia vähintään viidelle kohteelle alustavat jälkikäyttösuunnitelmat. Kesän aikana turvetuotantoalueita on kartoitettu maastokäynneillä ja kohteista tehdään jälkikäytön suunnittelua helpottavia infokortteja. Maanomistajia ja turvetuotannon toimijoita on haastateltu ja hanke on esillä alueiden kylätapahtumissa kontaktoimassa maanomistajia sekä tiedottamassa kyläläisiä. Turpo-hanketta toteuttaa Iin Micropolis ja Pudasjärven kaupunki.

Entinen turvetuotantosuo ja tupasvilloja.
Pudasjärven Haukkasuo, jolta turvetuotanto on päättynyt vuonna 2020. Kuva: Turpo-hanke.

Uula kouluttaa uutta osaamista

Uula-hankkeen tavoitteena on tuoda uusia työvälineitä ja palveluita työllisyyden kasvuun ja uuden osaamisen hankkimismahdollisuuksia vihreän siirtymän aloille ja erityisesti turvetoimialan toimijoiden murrokseen Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeessa toteutetaan Ennallistamisen- ja turvetuotantoalueiden jälkikäytön koulutuksia syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana. Syyskuussa on alkamassa kaksi maksutonta koulutusta turve- ja sen liitännäisalojen toimijoille, metsä- ja maarakennusalojen toimijoille ja opiskelijoille sekä luonnonhoitotöitä suunnitteleville. Koulutuksiin ilmoittaudutaan sähköisesti: Uula – uutta osaamista vihreän siirtymän aloille (osao.fi).

Hankkeen koordinaattorina toimii Koulutuskuntayhtymä OSAO. Ryhmähankkeen muut osatoteuttajat ovat Oulun Ammattikorkeakoulu, Oulun Yliopisto ja Koillis-Suomen Aikuiskoulutus.

Uusien JTF-hankkeiden hakuaikaa jatketaan vuodelle 2025

Ennallistamiseen on varattu Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta n. 8,8 miljoonaa euroa. Myöntövaltuuksia on vielä reilusti jäljellä kaikissa pohjoisen maakunnissa: Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Hakijana voivat olla kunnat, kuntayhtymät, kehitysyhtiöt ja muut julkiset organisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset, yhdistykset ja säätiöt. Hakemusta varten tarvitaan huolellisesti tehty ennakkosuunnitelma ja kustannusarvio. Hankkeet voivat olla myös ylimaakunnallisia.

Jatkuva hankehaku on käynnissä. Hakemukset otetaan kootusti käsittelyyn ja seuraavana ovat vuorossa 16.12.2024 mennessä jätetyt hakemukset, jotka otetaan viranomaiskäsittelyyn seuraavana arkipäivänä. Hakua jatketaan vuoden 2025 puolelle. Hankkeilla on toteutusaikaa ohjelmakauden loppuun asti.

Teksti:
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijat Tanja Jylänki, Paula Alho ja Verna Piirainen sekä hanketoteuttajat.

Lisätietoja

Toimintaa ja tuloksia Pohjois-Suomesta. Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027. ELY-keskuksen ja Euroopan unionin osarahoittama -logot.

Voinko minä vaikuttaa turvallisuuteen liikenteessä?

Nostot

Kuinka turvalliseksi koet olosi liikenteessä? Entä kuinka turvallisena kuljettajana pidät itseäsi? Suomessa tapahtuu vuosittain yli kolme tuhatta tieliikenneonnettomuutta, jotka johtavat loukkaantumiseen tai kuolemaan. Nämä luvut ovat poliisin tietoon tulleita onnettomuuksia eli todellinen lukumäärä on tätäkin suurempi. Noin puolet henkilövahinkoon johtavista tieliikenteen onnettomuuksista tapahtuu taajamissa. Suuressa osassa vakavista onnettomuuksista yhtenä taustasyynä on ylinopeus.

Liikenneturvan toteuttaman tutkimuksen mukaan kolme neljästä autoilijasta pitää itseään erittäin hyvänä auton kuljettajana. Neljä viidestä kuljettajasta ajaa kuitenkin ylinopeutta koulujen lähellä alueella, jossa on 30 km/h -nopeusrajoitus ja suojateitä. Siis alueella, jossa liikkuvat juuri ne pienimmät ja haavoittuvimmassa asemassa olevat tienkäyttäjät! Kolme neljästä suomalaisesta pitää ylinopeutta taajamassa maan tapana. Tarvitseeko näin olla? Usein toistuvasti ylinopeutta ajavat ovat paikallisia asukkaita.

Lapsia  ja 30 km/h -liikennemerkit kesällä.
Kuva: Santeri Nevalainen,Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Ylinopeus on tutkitusti yksi merkittävimmistä, ellei jopa merkittävin liikenneturvallisuuteen vaikuttava tekijä. Ajonopeuksien rauhoittamisella saadaan jalankulkijan riskiä kuolla törmäystilanteessa pienennettyä huomattavasti. Esimerkiksi 30 km/h ajava kuski saa äkkijarrutuksessa ajoneuvonsa pysäytettyä 12 metrin matkalla, kun siinä vaiheessa on 40 km/h -ajonopeudella ajanut kuski vasta aloittanut jarrutuksen, ja nopeus on vielä 37,5 km/h (Lähde: Liikenneturva). Suomessa onkin kiinnitetty huomiota taajamien nopeusrajoituksiin ja yhä kasvavassa määrin asetetaan 30 km/h -nopeusrajoituksia taajamien kaduille alueilla, joissa liikutaan paljon kävellen ja pyöräillen.

Kevyen liikenteen väylä ja pyöräkatos telineineen.
Kuva: Santeri Nevalainen,Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueella tehdään toimenpiteitä liikenneturvallisuuden parantamiseksi valtion teillä. Toiminta-aluettamme ovat Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Tienpidon toimilla huolehdimme siitä, että tieverkolla olisi mahdollisimman sujuvaa ja turvallista kulkea. Huonokuntoisia teitä päällystetään, teitä aurataan, rakennetaan alikulkuja ja suojateitä, nopeusrajoitukset asetetaan tieympäristöön sopiviksi ja liikennemerkit niille kuuluville paikoilleen, näin muutamia mainitakseni. Kunnat puolestaan huolehtivat liikennejärjestelmän toimivuudesta omalla katuverkollaan. Tienpidon toimilla ei kuitenkaan voida vaikuttaa asenteisiin. Valistustyötä ELY-keskus toteuttaa liikenneturvallisuustyöryhmissä kuntien, Liikenneturvan, poliisin, pelastuslaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Työryhmien kautta tavoitetaan mm. lapset, nuoret ja vanhukset.

Maantie maaseudulla.
Kuva: Santeri Nevalainen,Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Suomen kansallisena tavoitteena on ns. nollavisio, minkä mukaan kenenkään ei tulisi kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä vuoteen 2050 mennessä. Suomessa on pitkäjänteisen työn tuloksena päästy kahtena edellisenä vuonna tilanteeseen, jossa tieliikenteessä kuolee alle 200 ihmistä vuodessa. Vastaava tilanne oli tätä ennen viimeksi 1930-luvulla. Eräällä työreissulla ajaessamme liikenneturvallisuuskokoukseen pohdimme kollegojeni kanssa, että loppuuko työmme, jos tämä nollavisio saavutetaan. Kollegani tuumasi osuvasti, että ”Työ liikenneturvallisuuden eteen ei lopu koskaan. Tavoitteeseen päästyämme on sitä tilaa myös ylläpidettävä.”

Liikenneturvallisuustyöryhmien kautta valistetaan erityisesti lapsia ja nuoria turvallisesta liikkumisesta. Vaikeimmin tavoitettava ikäryhmä ovat työikäiset, eli juuri me, jotka siellä ratin takana olemme. Turvallisuus lähtee omasta asenteesta. Eli vastauksena otsikon kysymykseen: Kyllä, juuri minä voin tehdä liikenteestä turvallisemman. Katso siis Liikenneturvan tuottama kampanjavideo aiheesta ja pohdi, millaisena kuljettajana sinut nähdään!

Henkilökuva.

Merja Vaaramaa
Liikenneturvallisuusasiantuntija
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Mukana peltotukientarkastajan matkassa

Nostot

Ilmakuvassa maaseutumaisemaa ja peltoja.

Kesäkuukaudet ovat työntäyteistä aikaa peltotukientarkastajille: kaikki maastossa tehtävät valvonnat täytyy ehtiä tekemään ennen talvea. Vaikka vuoden 2024 kasvukausi on nyt jo päättymäisillään, tarkastajien työt eivät siihen lopu.

Maastokausi jatkuu aika lailla siihen saakka, että lumi tulee maahan – ja on sitä joskus hentoisen lumipeitteenkin alta lohkoja tarkasteltu. Talvikaudella maastotyöt jäävät tauolle ja tarkastajat keskittyvät asiakirjavalvontaan.

Perinteiset koko tilan peltovalvonnat ovat vähentyneet uuden tukikauden vaihduttua viime vuonna. Uutena lisänä tarkastajien työhön on tullut mm. satelliittiseurantaa ja laadunarviointia. Näiden myötä valvontojen määrät ovat jonkin verran jopa kasvaneet. Tavoitteena kuitenkin on, että satelliittiseuranta vähentäisi maastossa tehtävää valvontatyötä.

Maastotyö tuo vaihtelua toimistotyön rinnalle

Tarkastajat suunnittelevat maanantaisin tulevan viikon ohjelman. Maastopäiviä on valvontojen tilanteen mukaan 1–3. Työt hoidetaan yhdessä työparin kanssa, mikä helpottaa merkittävästi etenkin maastotöiden tekoa.

Maastopäiville varataan auto, sovitaan työparin kanssa aikataulut ja reitit valmiiksi sekä ilmoitetaan viljelijöille tulevista valvonnoista. Tilallinen saa itse päättää, lähteekö mukaan pelloille vai ei. Pääsääntöisesti asiointi tilallisten kanssa sujuu yhteisymmärryksessä ja ongelmitta.

Maastopäivä alkaa yleensä noin klo 8 toimistolla. Usein valvontakohteet ovat syrjäseuduilla, minkä vuoksi tarkastajat eivät käy erikseen missään lounaalla, vaan pitävät tauon lennosta maastossa ja syövät omia eväitään. Toimistolle tullaan takaisin sitten kun tullaan.

Tabletilla on avoinna tukisovellus, jossa näkyy satelliittikuva.
Pellolla tarkastajan työvälineinä toimii tabletti ja GPS-mittauslaite. Nykyään käytössä on myös tabletteja, joissa itsessään on GPS-laite. Tabletilla on auki tukisovellus, josta löytyy kaikki tilan tiedot sekä lohkokohtaisesti pinta-alat ja ilmoitetut kasvit. Maastossa apuna käytetään pääasiassa tukisovelluksen karttatasoja, joista mm. ilmakuvien perusteella pystytään arvioimaan lohkorajoja.

Valvontakäynnin aikana kierretään joko kaikki tai vain osa tilan lohkoista – valvonnasta riippuen. Lohkoilta katsotaan viljelykasvit sekä tarkastetaan pinta-alat ja vaadittujen tukiehtojen noudattaminen. Lisäksi esimerkiksi koko tilan valvonnoilla saatetaan katsoa myös asiakirjoja ja tarkastaa lannoite- ja kasvinsuojeluainevarastoja.

Vaihtelu valvottavien tilojen välillä on suuri, ja esivalmisteluista huolimatta matkalla voi sattua mitä tahansa yllätyksiä. Välimatkat ovat pitkiä ja kun ajetaan paljon sorateitä, esimerkiksi rengasrikot ovat jokakesäinen riesa. Pinta-ala, minkä tarkastaja ehtii yhtenä maastopäivänä valvomaan, riippuu pitkälti lohkojen kunnosta, tarvittavien mittauksien määrästä sekä välimatkoista.

Esimerkiksi tämän kesän ensimmäisen maastotyöpäivän aikana ehdin käydä vain kahdella lohkolla, joiden pinta-ala oli yhteensä 14 hehtaaria. Parhaimmillaan samassa ajassa olen valvonut yhteensä noin 100 hehtaaria peltoa (25 lohkoa). Näille tiloille oli sama välimatka, joten vaihtelua tosiaan on paljon. Toisaalta se, että työpäivät ei oikeastaan ikinä ole samanlaisia, on mielestäni virkistävää ja pitää työn mielekkäänä.

Viljelemätöntä peltoa.
Yleensä ilmakuvasta pystyy etukäteen jonkin verran päättelemään pellon kuntoa, mutta siitä ei kuitenkaan näe tarkasti tilannetta lohkolla. Ilmakuvia ei oteta joka alueelta vuosittain, joten tarkastajan käytössä voi olla parinkin vuoden takainen kuva. Myöskään satelliittiseurannan kuvista ei pysty vielä tarkasti tulkitsemaan kaikkea, mitä lohkolla tapahtuu, minkä vuoksi maastokäynnit ovat edelleen tarpeellisia. Tällainen lohko ei ole tukikelpoinen, ja valvontakäynnillä se on todettu viljelemättömäksi.

Tarkastajan työssä on paljon vastuuta

Aina kun ollaan tekemisissä luonnon kanssa, mikään ei mene täysin samalla tavalla, eivätkä asiat yleensä ole mustavalkoisia. Tämä näkyy hyvin peltotukientarkastajien työssä ja tuo siihen omat haasteensa.

Lähtökohtaisesti kaikkia viljelijöitä kohdellaan tasapuolisesti, ja tukiehdot ovat haettavista tuista riippuen kaikille samat. Sään ääri-ilmiöt ja haastavat olosuhteet vaikuttavat viljelyn onnistumiseen – ja nämä tulee tarkastajan osata huomioida valvontaa tehdessään.
Tarkastajan tulee noudattaa EU- ja kansallisia lainsäädöksiä sekä Ruokaviraston ohjeistuksia. Valvonnan tulosten tulkinnassa tarvitaan aina myös hyvää tietotaitoa sekä niin sanottua maalaisjärkeä. Vastuu päätöksistä on aina kyseisen tilan valvonnan suorittaneilla tarkastajilla.

Onneksi apua pystyy kysymään aika lailla mistä vain. Pohjois-Pohjanmaan ELY:n valontaryhmässä tehdään tiivistä yhteistyötä tarkastajien kesken, eikä päätöksiä tarvitse tehdä yksin. Tarkastajat tekevät yhteistyötä muun muassa muiden ELY-keskusten ja YTA-alueiden kanssa, jolloin valvonnan linja pysyy yhtenäisenä valtakunnan laajuisesti.

Peltomaisemassa lato ja eläimiä.
 Työparin lisäksi pellolla saattaa olla joskus muitakin tarkastajia…
Kirjoittajan kuva.

Teksti:
Iida Tervahauta, tarkastaja
maaseutu- ja energiayksikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

ELY-keskuksen, maaseutu.fi/Pohjois-Pohjanmaa ja Euroopan unionin osarahoittama -logot.

Interest in hiring international employees exists but support needed

Nostot

The ELY Centre for Northern Ostrobothnia published last week a report about the companies insights on international recruitment in the area. The report is based on interviews conducted during the summer 2024. This blog is written by ELY Centre’s international trainee Kӧnül Ahmadzada based on the interviews.

Recently, there are a lot of discussions on the international recruitment situation of Finland and what to do to keep a positive position in these terms. During my traineeship period of three months, I focused on the general situation of international recruitment from the employers’ perspective in the Northern Ostrobothnia region through nine interviews. The respondents represented various organizations in different areas of Northern Ostrobothnia. Most were public actors promoting business (seudulliset yrityspalvelut in Finnish) and other interviews represented the point of view of employers who are involved in international recruitment directly or through staffing companies. By doing so, we wanted to learn the points of view of the companies on the challenges of such a procedure and how to promote the international recruitment in the area. The answers were not very surprising, mostly mentioning the language barriers between the job seekers and the employers, cultural/societal differences and the time-consuming administrative tasks for hiring an international.

The interviews with local public actors and companies, highlighted the importance of recruiting international talent. Key points include:

  • Positive Changes: The recruitment of non-Finnish speaking employees has increased in Northern Ostrobothnia, particularly in sectors like tourism, healthcare, services, and ICT. However, more work is needed to improve inclusivity in other fields, especially with the specialist jobs.
  • Company Interest: Most companies are interested in hiring international employees, especially in the ICT sector. However, companies are often unaware of the support available for international recruitment. Therefore, the Finnish word jalkautua could work for the companies’ better knowledge of public support.
  • Support Services: Local public actors and development organizations offer various support services to companies hiring internationally, including application writing, interview process assistance, and accommodation help.
  • Training Programs: Companies and local public actors emphasized the importance of language courses and education about Finnish working life for newly arriving international employees. However, these courses need to be more popularized.
  • Challenges: The main challenges in international recruitment include language skills, the complexity of the recruitment process, and cultural differences. Companies often lack information about recruitment training and are hesitant to hire their first international employee.

Generally, while there have been significant positive changes in the landscape of international talent recruitment, there are still considerable challenges to overcome. The findings from these interviews can be elaborated further in my report but here are the recommendations as a result of the findings from the interviews:

  • Integration Programs: Larger companies with prior histories of international recruitment have structured orientation programs for international employees, while SMEs rely on supervisors or temporary mentors.
  • Public Support: For ex. educational organizations offer help to translate safety instructions and support integration in smaller cities, however, public support with longer term funding and financial support by the state and municipalities is very much appreciated.
  • Recruitment Challenges: Language skills, working culture, and administrative difficulties are major challenges. Partnerships with educational institutions are crucial for integration.
  • Company Attitudes: Larger companies are more experienced and open to hiring international talent, while smaller companies are less enthusiastic due to resource constraints. Network between the companies and the spread of positive experience with international recruitment is likely to encourage smaller companies to hire the first international employee.

To sum up, the general situation of international recruitment in the Northern Ostrobothnia area is positive in terms of company attitudes and the interested in attracting international talents, yet the main concerns of the companies are how to retain the talents in the area and how to accelerate the integration process of the newly arrived non-Finnish employee. The challenges of the companies in hiring the internationals are, but not exclusively limited to, the language barriers between the employer and the employee, cultural differences and time-consuming procedures for international recruitment. The final recommendations are to enhance the integration programs, provide more awareness among the companies about the available services and spread the word about the positive experiences of the companies with international employees.

View the report:
Enhancing International Recruitment in Northern Ostrobothnia (ely-keskus.fi)

The author Kӧnül Ahmadzada worked as an international trainee at the Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centre) of Northern Ostrobothnia in the summer of 2024. Photo: Santeri Nevalainen.

Kansainvälinen rekrytointi kiinnostaa Pohjois-Pohjanmaalla, mutta tukea tarvitaan

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus julkaisi viime viikolla selvityksen alueen yritysten näkemyksistä kansainvälisestä rekrytoinnista. Selvitys perustuu kesällä 2024 tehtyihin haastatteluihin. Blogin kirjoitti kansainvälinen harjoittelija Kӧnül Ahmadzada.

Kansainvälinen rekrytointi herättää keskustelua ja viime aikoina on pohdittu laajasti, mitä voitaisiin tehdä sen edistämiseksi. Kolmen kuukauden harjoittelujaksoni aikana keskityin kansainvälisen rekrytoinnin tilanteeseen Pohjois-Pohjanmaalla työnantajien näkökulmasta, ja keräsin tietoa raportin muotoon haastattelemalla eri tahoja. Vastaajat edustivat julkisia toimijoita (mm. seudullisia yrityspalveluita) ja työnantajien näkemyksiä kerättiin yrityksiltä, jotka ovat suoraan tai henkilöstöyritysten kautta mukana kansainvälisessä rekrytoinnissa. Tavoitteena oli ymmärtää yritysten haasteita ja kerätä ideoita siitä, kuinka voisimme helpottaa ja edistää kansainvälistä rekrytointia alueella. Vastaukset heijastelivat aiempia käsityksiä eivätkä teemat olleet kovin yllättäviä. Esille nousivat kielitaitoon liittyvät ongelmat työnhakijoiden ja työnantajien välillä, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset erot, sekä aikaa vieviksi koetut hallinnolliset prosessit kansainvälisten työntekijöiden palkkaamisessa.

Haastatteluissa tuli kuitenkin esille kansainvälisen osaamisen rekrytoinnin tärkeä merkitys. Muita keskeisiä huomioita olivat:

  • Tapahtunut positiivinen kehitys: Ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointi on lisääntynyt erityisesti matkailun, terveydenhuollon, palvelujen ja ICT-alan sektoreilla. Työtä tarvitaan kuitenkin edelleen inklusiivisuuden parantamiseksi, erityisesti asiantuntijatehtävissä.
  • Yritysten kiinnostus: Suurin osa yrityksistä on kiinnostunut kansainvälisten työntekijöiden palkkaamisesta, erityisesti ICT-alalla. Yritykset eivät kuitenkaan usein ole tietoisia kansainväliseen rekrytointiin saatavilla olevasta tuesta. Yritykset toivoivat mm. toimijoiden jalkautumista yrityksiin tiedonkulun tueksi.
  • Tukipalvelut: Paikalliset julkiset toimijat ja kehitysorganisaatiot tarjoavat yrityksille erilaisia tukipalveluja kansainväliseen rekrytointiin, kuten apua hakemusten laatimisessa, haastatteluprosessissa ja majoituksen järjestämisessä.
  • Koulutus: Yritykset ja paikalliset julkiset toimijat korostivat kielen opetuksen ja suomalaisen työelämän tuntemusta lisäävän koulutuksen merkitystä vastasaapuville kansainvälisille työntekijöille. Kyseisten palveluiden tunnettuutta ja saatavuutta tulisi lisätä.
  • Haasteet: Kansainvälisen rekrytoinnin suurimpia haasteita ovat kielitaito, rekrytointiprosessin monimutkaisuus ja kulttuurierot. Yritykset eivät useinkaan tiedä tarjolla olevista rekrytointiin liittyvistä koulutuksista ja epäröivät palkata ensimmäistä kansainvälistä työntekijäänsä.

Yleisesti ottaen kansainvälisten osaajien rekrytoinnin kentässä on tapahtunut merkittäviä positiivisia muutoksia, mutta vielä on huomattavia haasteita voitettavana. Olen koonnut haastatteluiden löydökset tarkemmin raporttiini, mutta muutamia tässä keskeisiä suosituksiani:

  • Enemmän huomiota perehdytykseen ja työntekijöiden integraatioon työyhteisöön: Suuremmilla yrityksillä, joilla on aiempaa kokemusta kansainvälisestä rekrytoinnista, on strukturoituja perehdytysohjelmia kansainvälisille työntekijöille, kun taas pk-yritykset tukeutuvat esihenkilöihin tai väliaikaisiin mentoreihin.
  • Julkisten tukipalveluiden kehittäminen: Esimerkiksi koulutusorganisaatiot auttavat kääntämään mm. turvallisuusohjeita ja tukevat kotoutumisprosesseissa pienemmissä kaupungeissa, mutta lisäksi tarvitaan valtion ja kuntien tarjoamaa pitkäkestoista ja taloudellista tukea.
  • Rekrytoinnin haasteiden taklaaminen: Kielitaito, erot työkulttuureissa ja hallinnolliset prosessit koetaan haasteiksi. Kumppanuudet oppilaitosten kanssa voisivat auttaa merkittävästi kotoutumisen onnistumisessa.
  • Tiedon lisääminen ja asenteiden muokkaus: Suuremmat yritykset ovat kokeneempia ja avoimempia kansainvälisen osaamisen palkkaamisessa, kun taas pienemmät yritykset ovat vähemmän innokkaita resurssirajoitteiden vuoksi. Verkostoituminen yritysten välillä ja positiivisten kokemusten levittäminen kansainvälisestä rekrytoinnista voivat rohkaista pienempiä yrityksiä palkkaamaan ensimmäisen kansainvälisen työntekijänsä.

Kaiken kaikkiaan Pohjois-Pohjanmaalla yrityksillä on pääosin positiivinen asenne kansainväliseen rekrytointiin ja kansainvälisten osaajien houkuttelu alueelle kiinnostaa. Yritysten suurimpia huolenaiheita ovat osaajien pysyminen alueella ja vastasaapuneen ei-suomenkielisen työntekijän integraatioprosessin parantaminen. Yritysten haasteet kansainvälisten työntekijöiden palkkaamisessa liittyvät pääosin kielellisiin esteisiin työnantajan ja työntekijän välillä, kulttuurieroihin ja aikaa vieviksi koettuihin kansainvälisen rekrytoinnin prosesseihin. Raportin suositukset voidaan tiivistää kolmeen keskeiseen teemaan: integraatio-ohjelmien parantaminen, yrityksille saatavilla olevien palveluiden tunnettavuuden lisääminen ja yritysten positiivisten kokemusten levittäminen.

Tutustu selvitykseen (englanniksi):
Enhancing International Recruitment in Northern Ostrobothnia (ely-keskus.fi)

Blogin kirjoittaja Kӧnül Ahmadzada työskenteli kansainvälisenä harjoittelijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa kesällä 2024. Kuva: Santeri Nevalainen.

Harjoittelu ELY-keskuksen liikennetehtävissä toi uutta näkemystä alasta

Nostot

Olemme kesän harjoittelujakson aikana päässeet tutustumaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen moniin eri tehtäviin. Hommia on riittänyt niin toimistolla kuin maastossa. Pääsimme myös osallistumaan kesäkuun alussa pidettyyn koko Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen virkistyspäivään. Siellä oli mukava tutustua uusiin työkavereihin, joiden kanssa työskentelimme kesän aikana. Vierailut Väyläviraston ja Oulun kaupungin toimistoilla loivat uutta näkemystä alasta eri tahojen kannalta. Tämän harjoittelujakson aikana on tullut paljon hyviä muistoja, ja se on luonut hyvän pohjan tulevia opintoja ja työuraa varten.

Antti

Olin harjoittelijana tienpidon suunnittelun yksikössä. Työssä pääsin tutustumaan ELY-keskuksen liikennevastuualueeseen ja erityisesti tienpitoon, sekä oppimaan sen eri osa-alueista. Kesän alkupuolella perehdyin ELY-keskuksen toimintatapaan ja olin mukana lukuisissa eri hankeryhmien kokouksissa. Oli mielenkiintoista oppia, miten eri tahot, kuten konsultit ja kunnat toimivat ja tekevät yhteistyötä. Pääsin myös mukaan maastokierroksille ja työmaakäynneille, sekä seuraamaan työmaakokousta paikan päälle.

Kesään sisältyi paljon maastokäyntejä. Kuva: Santeri Nevalainen.

Heinäkuu kului pääosin maastossa, jolloin tehtävänä oli kuvata ELY-keskuksen katoksellisia linja-autopysäkkejä. Yleiskuvien lisäksi kaikista pysäkkien vaurioista otettiin kuvat ja niiden perusteella arvioitiin kuntoluokitusta. Tiedot inventoinnista kirjattiin paikkatietojärjestelmään. Kuntoarviointia ja maastokuvausta tehtiin pysäkkien lisäksi meluesteille. Toimistossa tein kesän aikana työtehtäviä liittyen esimerkiksi suunnittelulupiin, erikoiskuljetusreitteihin ja vähäliikenteisten teiden päällystyksiin. Tehtävät olivat pääosin tietojen keruuta arkistoista yhteen hyödyntäen paikkatietojärjestelmää. QGIS ja Excel toimivat toimistotöiden tärkeimpinä työkaluina.

Olen tyytyväinen, että sain ensimmäistä rakennusalaan liittyvää työkokemusta tässä ELY-keskuksen kesäharjoittelussa. Opin paljon mm. liikennetekniikasta ja sen termistöstä, sekä valtion tieverkosta. Kannustava työyhteisö tuki hyvin oppimista ja antoi motivaatiota tulevien opintojen ja työuran suhteen.

Akseli

Työskentelin tämän kesän liikennejärjestelmäyksikössä. Harjoittelujaksoon kuului monipuolisesti tehtäviä liittyen liikenneturvallisuuteen sekä joukkoliikenteeseen. Pääsin esimerkiksi perehtymään joukkoliikenteen aikataulusuunnitteluun sekä tekemään nopeusrajoitus- ja liikennemerkkipäätöksiä, sekä niihin liitekarttoja. Harjoittelun alku- ja loppupäässä pääsin myös maastoon yhdessä Oulun kaupungin joukkoliikenneharjoittelijan kanssa inventoimaan pysäkkikatoksia ja vaihtamaan niihin aikataulujulisteita.

Heinäkuu sujuikin sitten itsenäisemmissä merkeissä suurimman osan työntekijöistä ollessa lomalla. Tänä aikana inventoin esimerkiksi hankekortteja sekä talvinopeusrajoituksia. Excel- ja QGIS-paikkatieto-ohjelmat tulivatkin molemmat erittäin tutuiksi kesän aikana. Pääsin käyttämään harjoittelussa opinnoissa oppimiani tietoja ja taitoja, kuin myös oppimaan paljon uutta. harjoittelusta saadun kokemuksen kanssa on hyvä jatkaa opintoja, ja niistä on varmasti hyötyä tulevaisuuden työtehtävissä.

Pohjois-Pohjanmaan runsaaseen tuulivoimarakentamiseen liittyvät kuljetukset haastavat maantieverkkoa.

Blogin kirjoittajat Antti Kärhä ja Akseli Dekker saivat harjoittelupaikat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Molemmat opiskelevat Oulun yliopistossa rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaa, Antilla on takana kaksi opiskeluvuotta ja Akselilla kolme.

ELY-keskuksista löytyy monipuolisesti harjoittelupaikkoja
erilaisille koulutustaustoille. Harjoittelut ajoittuvat pääosin kesäkuukausille
ja kestävät usein 3–6 kuukautta.

Harjoittelupaikkoja voit etsiä esimerkiksi Aarresaari.net
sekä Valtiolle.fi -palveluista, oppilaitoksesi urapalveluiden kautta
tai ottamalla yhteyttä suoraan virastoon.

Hyödyllisiä linkkejä:
Harjoittelijaksi ELY-keskukseen
Aarresaari.net
Valtiolle.fi
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Vaelluskalojen elinympäristöjä kunnostetaan muuttuvassa ilmastossa

Nostot

Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin virtavesiin ja niissä eläviin vaelluskaloihin. Tulevaisuuden ilmasto on otettava huomioon virtavesien kunnostustoimenpiteissä. Näin voidaan edistää virtavesiekosysteemien ja vaelluskalakantojemme säilymistä elinvoimaisina.

Vedestä käteen nostettu lohenpoikanen.
Lohenpoikasia. Kuva Maare Marttila.

Elinympäristöjen kunnostaminen avainasemassa ilmastonmuutokseen varautumisessa

Vaelluskalojemme, kuten lohen, taimenen ja vaellussiian, ahdinko johtuu pääasiassa vesiympäristön muutoksista. Jokien ja purojen elinympäristökunnostuksilla pyritään parantamaan näiden kalojen ja muun vesieliöstön elinolosuhteita.

Luonnonvarakeskuksen raportti ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoon ja luonnonvaratalouteen kuvaa, miten ilmastonmuutos vaikuttaa kaloihin ja niiden elinympäristöihin. Lisääntyvät hellejaksot ja pintavesien lämpötilan nousu yhdistettynä esimerkiksi rehevöitymisen aiheuttamaan hapen vähyyteen muodostavat riskin kalakannoille. Myös virtaamien äärevöityminen rankkasateiden ja kuivuusjaksojen yhteydessä lisää riskejä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset heikentävät vaelluskalojen tilannetta entisestään. Kun kalojen luontaista lisääntymispotentiaalia tuetaan, edistetään kalojen selviytymistä ilmastonmuutoksen haasteista. Tämä onnistuu kunnostamalla elinympäristöjä, palauttamalla vaellusyhteyksiä ja vähentämällä valuma-alueilta tulevaa kuormitusta. Seuraavassa tarkastellaan käytännön kunnostustoimia, jotka auttavat tässä tavoitteessa.

Ongelma: Veden lämpötilan nousu tukaloittaa viileää vettä suosivien kalojen oloa

Ilmastonmuutoksen myötä pintavesien keskilämpötila nousee, mikä aiheuttaa viileissä vesissä viihtyville kalalajeille suuria haasteita. Esimerkiksi lohen poikaset eivät selviä korkeissa lämpötiloissa. Lämpö stressaa myös aikuisia kaloja, mikä voi haitata niiden kutuvaellusta.

Mitkä toimenpiteet auttavat pitämään veden viileämpänä ja vähentämään lämpötilan nousua?

  • Parannetaan varjostusta säilyttämällä puro- ja jokivarsien kasvillisuus koskemattomana, istuttamalla puita sekä lisäämällä puumateriaalia uomaan. Varjostava kasvillisuus vähentää veden lämpötilan nousua, tarjoaa kaloille suojaa ja ravintoa sekä parantaa veden laatua vähentämällä eroosiota ja pidättämällä ravinteita.
  • Huomioidaan purot ja pohjavesipurkaumapaikat, kuten joenpohjat tai rantapenkkojen lähteet, kunnostuksen ydinalueina ja taimenen elinympäristöinä. Kuivina ja kuumina kesinä ne toimivat kaloille viileinä turvapaikkoina, joissa pohjavesi ylläpitää tasaista virtaamaa.
Kaivuri kunnostaa kesällä koskipaikkaa.
Kuvassa koskipaikan kunnostamista konetyönä. Puuaineksen, kivien ja soran avulla voidaan tehdä uusia kutu- ja suojapaikkoja kaloille ja monipuolistaa virtausoloja siten, että saadaan aikaan sopivaa elinympäristöä kaikissa vesitilanteissa. Kuva Maare Marttila.

Ongelma: Virtaamien pieneneminen johtaa kutupaikkojen kuivumiseen, jäätymiseen ja mädin tuhoutumiseen

Pitkittyneiden kuivien kausien yleistyminen uhkaa virtavesien kutu- ja poikasalueita, jotka voivat jäädä joko osin tai kokonaan kuiville. Veden vähyys talvella voi johtaa mädin tuhoutumiseen.

Miten edistämme riittäviä virtaamia?

  • Säännöstellyissä vesistöissä mittausten ja elinympäristömallinnuksen avulla tunnistetaan jokiuoman ongelmakohdat ja säännöstelyn kehittämiskohteet. Saadun tiedon avulla varmistetaan riittävä virtaama ja vedenkorkeus, mikä parantaa kalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden olosuhteita.
  • Sijoitetaan poikaskivikoita, kutusoraikoita, kynnyksiä, virranohjaimia ja syvänteitä niin, että saadaan aikaan riittävä virtausnopeus ja vesisyvyys kaikissa virtaamaolosuhteissa. Esimerkiksi uomaan jätetyt puunrungot luovat syvyys- ja virrannopeusvaihtelua ja lisäävät paikallista vesitilavuutta myös talven alivirtaamatilanteessa.
  • Parannetaan valuma-alueen vedenpidätyskykyä tasaamaan yli- ja alivirtaamia.

Ongelma: Kiintoainekuormitus ja haitta-aineet vaikeuttavat lisääntymistä

Syys- ja talvisateiden voimistuminen lisää tulvia ja huuhtoutuvan kiintoaineen määrää. Kiintoaine tukkii kalojen kutualueita ja haittaa etenkin herkkää mätivaihetta. Turvepitoisilla valuma-alueilla orgaanista aineista huuhtoutuu entistä enemmän, mikä tummentaa vesistöjä ja muuttaa elinympäristöä. Happamilla sulfaattimailla ja mustaliuskealueilla kuivuusjaksoja seuraavat rankkasateet voivat lisätä virtavesien happamuuspiikkejä, jotka aiheuttavat kalakuolemia ja haittaavat kalojen lisääntymistä.

Miten vähennämme ravinteiden, happaman kuormituksen, metallien ja orgaanisen aineksen huuhtoutumista vesistöön ja torjumme uomaeroosiota?

  • Kunnostetaan valuma-alueita, ennallistetaan soita ja parannetaan vesiensuojelua kaikessa maankäytössä.
  • Uomaeroosiota torjutaan suojaamalla eroosioherkkiä rantatörmiä kivien, puumateriaalin ja kasvillisuuden avulla. Eroosio on tärkeää huomioida jokiuoman luonnollisena prosessina, joka muokkaa uoman muotoa ajan myötä. Siksi toimenpiteet kohdistetaan alueille, joissa ihmistoiminta ja äärevöitynyt virtaama lisäävät eroosiota.
  • Valuma-aluekunnostukset ja jokiuoman elinympäristökunnostukset pitäisi toteuttaa kokonaisvaltaisesti, jotta sekä uoman että sen valuma-alueen tarpeet otetaan huomioon yhtenä kokonaisuutena.
Mutkittelevassa ohitusuomassa juoksee virtaava vesi.
Kuvassa ohitusuoma, joka mahdollistaa kalojen ja muun eliöstön vapaan liikkumisen padon ohi, jolloin ne voivat siirtyä elinympäristöstä toiseen. Kuva Maare Marttila.

Ongelma: Voimakkaasti muutetussa jokiuomassa kyky sopeutua muuttuviin olosuhteisiin on heikentynyt

Vesirakentaminen on monin paikoin estänyt vaelluskalojen luontaisen elinkierron ja vapaan liikkuvuuden. Tilanne heikentää niiden kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.

Kuinka palautamme luontaisia yhteyksiä valuma-alueilla ja jokiuomassa niin, että vaelluskalakantojen sopeutumiskyky paranee, jokiekosysteemeistä tulee joustavampia ja ne toipuvat paremmin äkillisistä muutoksista?

  • Kalatiet ja ohitusuomat palauttavat vaellusyhteyksiä, jolloin kalat voivat palata lisääntymään potentiaalisilla alueilla. Vaellusesteen muodostavia patoja voidaan myös purkaa etenkin niissä kohteissa, joissa patoa ei enää tarvita ja tierumpuja voidaan muuttaa esteettömiksi. Kun kalat pääsevät liikkumaan vapaasti, ne voivat siirtyä elinympäristöstä toiseen esimerkiksi kuivuuden tai helteen aikana tai etsiessään sopivia talvehtimispaikkoja. Suunnittelussa on huomioitava muuttuvat olosuhteet, vaihtelevat virtaamat ja lämpenevät vedet.
  • Jokiuoma ja rantavyöhyke on tärkeä ymmärtää toisiinsa liittyvinä ekosysteemeinä. Niiden keskinäistä yhteyttä saadaan parannettua, kun lisätään suoristetun jokiuoman mutkittelevuutta sekä hyödynnetään tulvatasanteita ja kosteikkoja luonnollisina vesivarastoina.

Vesistöjen kunnostaminen ja ilmaston muutokseen varautuminen ovat yhteistoimintaa

Ilmastonmuutos on vain yksi osa kalastoihin vaikuttavaa kokonaisuutta. Vastuullinen kalastaja varmistaa, että kalastus ei vaaranna kalakantojen kestävyyttä. Lisäksi kalastajien ja vesien käyttäjien on tärkeää osallistua aktiivisesti valuma-alueiden ja vesistöjen hoitoon ja kunnostuksiin, jotta kalakannat voivat säilyä elinvoimaisina myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien haasteiden keskellä.

Teksti:
Maare Marttila
ylitarkastaja (rakennettujen vesien valtakunnallinen erikoistumistehtävä)
vesistöyksikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuva.

Pia Lehmusvuori
ilmastoasiantuntija (luonnonvara-alan sopeutuminen)
ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuva.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen on keskitetty maa- ja metsätalousministeriön ohjaama rakennettujen vesien valtakunnallinen erikoistumistehtävä sekä ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö.

ELY-keskuksen ojitustiimi jalkautuu maastoon

Nostot

Kesällä on aika jalkautua toimistosta maastotöiden pariin. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesilain valvontaa tekevä ojitustiimi tekee vuosittain 10–20 metsäojitusten maastotarkastusta. Maastotarkastuksia tehdään koko maakunnan alueella Kuusamosta aina maakunnan eteläosiin saakka. Ojitushankkeessa on tärkeää huomioida vesiensuojelu, mahdolliset pohjavesialueet sekä luonnonsuojeluseikat.

Vesiensuojelukosteikko ja metsäojitusaluetta Haapaveden kunnan alueella syksyllä 2022.
Kuva: Kaija Koski.

Ojitushankkeesta vastaavan on vesilain mukaisesti ilmoitettava muusta kuin vähäisestä ojituksesta ELY-keskukselle. ELY-keskus vastaa ilmoitukseen ja arvioi ilmoituksen pohjalta esimerkiksi onko hankkeen vesiensuojelu ja luonnonsuojeluseikat huomioitu riittävällä tasolla, voiko hankkeesta aiheutua haittaa muille kiinteistöille tai vaatiiko hanke vesilain mukaisen luvan. Usein vastauksessa pyritään em. asioiden lisäksi ohjaamaan asiakasta vesiensuojelun toteutuksessa.

Maastotöissä ojilla ja allikoilla

Maastokohteiksi valitaan esimerkiksi vesistöjen tai pienvesien läheisyyteen tai happamille sulfaattimaille sijoittuvia ojituksia, pohjavesialueisiin liittyviä ojituksia, luonnonsuojelualueen tai Natura-alueen läheisyyteen sijoittuvia kohteita. Tarkastuksien tavoitteena on tarkastaa, onko hanke toteutettu ilmoituksen ja ELY-keskuksen vastauksen mukaisesti ja mm. varmistaa kohteiden vesiensuojelusuunnitelmien toteutuminen. Myös hankkeesta vastaavalle tarjotaan aina mahdollisuus osallistua tarkastukselle.

Maastotiimi havainnoi maastossa, onko ojitushanke toteutettu ilmoituksen ja ELY:n ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi mitattiin ojasyvyyttä. Kuvat: Jaana Rääpysjärvi
Ojasyvyyksiä ja virtaussuuntia seurataan tarkastuksilla tarkasti. Kuva: Kaija Koski
Kuvassa ei olla ongella, vaan mitataan pH-mittarilla laskeutusaltaan veden happamuutta. Kuva: Kaija Koski

Tarkastuksella katsotaan, onko vesiensuojelurakenne, kuten laskeutusallas, pintavalutuskenttä tai putkipato toteutettu asianmukaisesti. Ojien osalta tarkastetaan esimerkiksi, onko ojitus aiheuttanut haittaa pohjavesialueelle tai onko ojien syvyys vesiensuojelua ajatellen tarkoituksenmukainen. Esimerkiksi happamien sulfaattimaiden suuren riskin alueella ojia ei tulisi kaivaa kivennäismaahan saakka, sillä sitä kautta aiheutetaan happamien sulfaattimaiden kuivumista ja sen seurauksena hapettumista ja riskiä vesistöön päätyvälle happamalle valunnalle. Happamuutta ojastossa tai vesistössä voidaan mitata kenttämittarin avulla. Laajoja alueita voidaan tarkastaa helpommin droonin avulla. Tarkastajien apuna toimivat myös ajantasaiset satelliittikuvat.

Hyvän laskeutusaltaan muoto on tasaisen soikea ja siihen kuuluu virtaamaa hidastava kynnys tai putkipato ja sen ylivuotoputki. Kuvat: Jaana Rääpysjärvi
Tässä vuoden 2022 kohteessa putkipato on sortunut tai asennuksessa on ollut toivomiseen varaa. Kuva: Kaija Koski

Maastotarkastuksen jälkeen tarkastuksesta tehdään muistio, jotka lähetetään hankkeesta vastaavalle. Mikäli toteutuksessa on olennaisia puutteita, ne kehotetaan korjaamaan. Korjattavaa on noin neljänneksellä tarkastetuista hankkeista. Viime vuosina korjattavaa on ollut mm. putkipatojen asennuksessa, laskeutusaltaiden toteutuksessa, happamien sulfaattimaihin liittyvän happamuusriskin sekä eroosioriskin huomioimisessa.

Alkukesän 2024 tarkastuksella käytiin myös katsomassa ojaston alapuolista luonnonmukaista uomaa ja pyrittiin tarkastelemaan, aiheuttaako hanke kuormitusta tai happamuutta alapuoliseen vesistöön. Kuva: Kaija Koski

Mikä muuttuu jatkossa?

Huippuvuosina 2013 ja 2014 ojitusilmoituksia tuli Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle jopa reilusti yli 500 kappaletta vuodessa. Määrät ovat sen jälkeen tasoittuneet noin 200–300 ilmoitukseen vuosittain. Vuonna 2024 tunnelma ojitusilmoitusten suhteen on odottava. Aiemmassa valtion rahoittamassa metsätalouden Kemera-tukijärjestelmässä tuettiin yksityisten maanomistajien metsänhoitoa ja myös ojitushankkeita. Nyt tilanne on uuden Metka-tuen myötä muuttunut, eikä tukea enää myönnetä metsäojien perkaamiseen tai uusien ojien tekoon, vaan tuetaan enemmän vesiensuojelun suunnittelua ja toteutusta. Vähenevätkö ojitushankkeet uudistuksen myötä? Onko riskinä, että lakisääteinen ojituksista ilmoittaminen vähenee, vaikka ojituksia toteutettaisiinkin?

Metsätalous on merkittävä vesistöjen kuormittaja Pohjois-Pohjanmaalla. Metsänhoitotoimia suunniteltaessa entistä tarkempi harkinta myös ojien perkaukseen tukisi tavoitteita vesistöjen tilan parantamiseksi. Nykyisin ymmärretään lisäksi paremmin ojitusten aiheuttamia vesistövaikutuksia ja tiedostetaan myös niiden aiheuttamia ilmastovaikutuksia. Kuormitus myös jatkuu aiempaa luultua pidempään. Lisäksi tieto vesiensuojeluratkaisuista on lisääntynyt ja metsänhoidon suosituksetkin ovat päivittyneet. Paljon käytetyt laskeutusaltaat ja lietekuopat eivät ole kovin tehokkaita vesiensuojeluratkaisuja, vaan voivat pahimmillaan jopa lisätä alueelta lähtevää kuormitusta.

Uutena asiana ELY-keskukselle ovat tulleet myös aurinkovoimapuistojen ojitukset. Puistot saattavat olla laajoja tai vetisiä alueita, joilla voi olla myös erityisiä vesiensuojelullisia riskejä, kuten happamia sulfaattimaita. Vesiensuojelun suunnitteluun ja toteutukseen kaikissa ojitushankkeissa onkin syytä kiinnittää huomiota. Lisäksi on vesilain mukaisesti tärkeää ilmoittaa ojitushankkeesta.

Terveisin,
Pohjois-Pohjanmaan ojitusten maastotiimiläiset


Teksti: Jaana Rääpysjärvi ja Kaija Koski, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Miksi kosteikkoja kannattaa rakentaa?

Nostot

Kun laittaa hakusanaksi ”kosteikko”, hakukone sylkäisee valtavan määrän eri organisaatioiden sivuja. Voisi sanoa, että kosteikko on muotisana. Hakutuloksissa näkyy runsaasti sivuja, jotka kuuluvat organisaatioille, jotka haluavat parantaa vesistöjen tilaa. Myös luonnon monimuotoisuus ja ilmastopäästöjen vähentäminen on hyvin edustettuna. Lisäksi esille nousevat lintujen ja riistan hyvinvointi sekä kosteikkojen virkistyskäyttö ja opetuksellinen arvo.

Kosteikkoja ehdotetaan tehtäväksi turvepelloille ja soille, painanteisiin sekä vesistöjen rannoille kuormitusta vähentämään. Kosteikkosivustoilla aktivoidaan toimijoita, annetaan suunnitteluohjeita ja tarjotaan rahoitusta. Sivustoilla on paljon kuvauksia onnistuneista hankkeista, mutta kunnollisia seurantatuloksia vähän vähemmän. Joka tapauksessa kosteikot näkyvät ja kuuluvat tällä hetkellä. Ja kosteikkoja rakennetaan koko ajan, mutta ei vielä tarpeeksi?

Määritelmänä kosteikko on laaja. Se on yleisnimitys luontotyypeistä, jotka sijoittuvat kovanmaan ja avoveden välille. Kosteikkoja ovat lampien, järvien ja merien matalat ja märät ranta-alueet, kuten rantaruovikot. Niitä ovat myös suot, tulvametsät, jokisuistot ja kosket. Kosteikot tarjoavat kasvualustan monille lajeille ja ne varastoivat tulvavesiä. Ne ovat samaan aikaan sekä maailman rikkaimpia että uhanalaisimpia ekosysteemejä. Ihminen on muokannut suurimman osan kosteikoista ”hyötykäyttöä” varten – pelloksi, metsäksi tai rakennusmaaksi.

Majava on rakentanut kosteikon puron varteen.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on mielestäni tällä hetkellä ajankohtaisin syy kosteikon rakentamiseen – varsinkin Pohjais-Pohjanmaalla, jossa on paljon turvepeltoja ja vieläkin enemmän metsätalouskäyttöä varten kuivattuja soita. Ilmastonmuutoksen hillinnässä lasketaan Suomessa paljon turvemaiden päästöjen leikkaamiseen varaan. Yksi keino tässä on nostaa pohjaveden pintaa ojitetuilla turvemailla. Kun vettä nostetaan riittävästi, syntyy kosteikko.

Kun kosteikko rakennetaan, monimuotoisuus lisääntyy ja syntyy elinalueita kosteassa ympäristössä viihtyville kasveille ja eläimille. Kosteikko voidaan suunnitella myös jonkun erityisen uhanalaisen lajin elinympäristövaatimuksia painottaen. Vesi- ja rantalinnusto runsastuu uudella kosteikolla usein jo ensimmäisenä keväänä. Kosteikko saattaa ajan kuluessa karuuntua ja rannat kasvavat umpeen. Sen jälkeen linnustokin palautuu ”normaalille” tasolle. Joissakin tapauksessa kosteikkoa hoidetaan niin, että lintujen olosuhteet säilyvät. Maatalouden ympäristötuella toteutettujen monivaikutteisten kosteikkojen hoidosta tehdään sopimus, jolla varmistetaan, että suunniteltu vaikutus jatkuu.

Turvesuon alaosaan on juuri nostettu vesi.

Kaikentyyppiset kosteikot toimivat yleensä valumavesien puhdistajana ja vesistöt kiittävät. EU:n vesipuitedirektiivin perusteella tehdyt vesienhoitosuunnitelmat painottavat Suomessa erittäin vahvasti valuma-alueen ravinnepäästöjen vähentämistä. Kosteikko voidaan suunnitella ja mitoittaa nimenomaan tähän tarkoitukseen.

Vihdissä sijaitseva Hovin kosteikko on erinomainen esimerkki hyvin toimivasta maatalouden vesiensuojelukosteikosta. Kosteikon alkuun on sijoitettu avopintainen syvännealue, joka laskeuttaa tuloveden karkeimmat jakeet. Syvää vyöhykettä seuraa virtaussuuntaan nähden poikittainen vesikasvivyöhyke ja matala vesialue. Kaivumassoista on tehty niemekkeitä ja saari, joilla on merkitystä hydraulisen tehokkuuden ja vaihettumisvyöhykkeen pituuden kannalta. Syvänneosaa lukuun ottamatta kosteikko on tiheän kasvillisuuden peitossa. Hovin kosteikon hyvät kiintoaine- ja ravinnepoistumat selittyvät suurella tehollisella pinta-alalla (5 % valuma-alueesta) sekä pitkällä viipymällä. Kymmenen vuoden keskiarvona se on poistanut noin 70 prosenttia valumaveden kiintoaineesta, noin 60 prosenttia kokonaisfosforista ja noin 50 prosenttia kokonaistypestä.

Myös Oivangin vesiensuojelukosteikko Kuusamossa puhdisti viiden ensimmäisen toimintavuotensa aikana sen läpi virtaavasta liukoisesta fosforista noin 60 prosenttia, ja Oivanginjärven sinileväesiintymät vähentyivät huomattavasti.

EU:n tulvadirektiivi puhuu vesien pidättämisestä valuma-alueelle, ja laaja-alainen kosteikkojen teko valuma-alueelle edistää myös tätä tavoitetta. Jo pienemmätkin kosteikot voivat viivyttää vettä pienellä osa-valuma-alueella ja sitä kautta olla osa alueen kokonaisvaltaista vesienhallintaa.

Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, ja se hyväksyttiin 17.6.2024. Sen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä. Asetuksen toimeenpano edellyttää luonnon tilaa parantavia toimia esimerkiksi soilla, metsissä, maatalousympäristöissä, rannoilla, merellä ja sisävesissä. Sen mukaan EU-maiden on ennallistettava ojitetuista turvepelloista vuoteen 2050 mennessä 50 prosenttia ja vetettävä niistä neljäsosa. Valuma-alueilla tehtävät toimet ovat tärkeitä myös alapuolisten vesistöjen ja rannikkovesien kannalta.

Ojien tukkimista ei aina mielletä kosteikon rakentamiseksi, mutta laajasti ymmärrettynä sitäkin kautta syntyy kovan maan ja avoveden välisiä alueita. Kun ojitettuja tukitaan, suon pintaa joudutaan rikkomaan laajalta alueelta ja positiiviset vesistövaikutukset syntyvät pitkällä viiveellä. Aiempien kokemusten perusteella yleensä vasta 10 vuoden jälkeen ne alkavat merkittäväsi pidättää ravinteita. Jos vettä voidaan johtaa puhdistumaan luonnontilaiselle suolle, puhutaan pintavalutuksesta ja sen puhdistava vaikutus alkaa välittömästi.

Kosteikkojen käyttötarkoitukset tukevat toisiaan, ja maankäytön muutokset, kuten turvetuotannon päättyminen ja kannattamattomista metsäojituksista ja huonoimmista turvepelloista luopuminen tarjoavat mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen. Rahoitusmahdollisuuksia on suunnilleen yhtä paljon kuin käyttötarkoituksiakin. Rahoitusohjelmien ehdot pyrkivät varmistamaan, ettei niitä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen, ja usein tämä rajaa käyttökohteita liikaakin. Kun opettelee suunnistamaan tässä rahoitusohjelmien viidakossa, vai pitäisikö sanoa suossa, voi päästä rakentamaan kosteikon! Siihen ei yleensä tarvita vesilain mukaista lupaa, mutta asia kannattaa jo suunnitteluvaiheessa varmistaa vesilain valvojalta paikallisesta ELY-keskuksesta. Kosteikkosuunnitteluun saa apua myös Pohjois-Suomessa toimivilta yrityksiltä.

Yksinkertaisimmillaan maanomistaja hakee tukea kosteikkoprojektiinsa ja toteuttaa sen omalle maalleen, mutta on myös mahdollista tehdä kosteikko toisen omistamalle maalle, kunhan tekee omistajan kanssa sopimuksen rakentamista. Meillä on myös vesiensuojeluyhdistyksiä ja säätiötä, jotka etsivät kohteita kosteikoille esimerkiksi vesientilan parantamiseksi.

Vastauksena otsikon kysymykseen: miksi ei? Jos kosteikko on hyvin suunniteltu, se ei aiheuta haittaa kenellekään vaan palvelee montaa eri tarkoitusta. Lisäksi kosteikko on edullinen rakentaa, jos löytää paikan, jossa ei tarvita isoja kaivutöitä.

Timo Yrjänä
Johtava vesitalousasiantuntija
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Päällystysten kesä!

Nostot

Kuvituskuva.

On ilo kertoa, että tänä kesänä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maantieverkolla päällystetään poikkeuksellisen runsaasti korjausvelkarahoituksen mahdollistamana. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella maanteitä päällystetään noin 405 kilometriä sekä jalankulun ja pyöräilyn väyliä noin 40 kilometriä. Päällystysmäärät ovat moninkertaisia viime vuoteen verrattuna.

Tämän vuoden päällystysmäärällä korjausvelan kasvua saadaan hillittyä. Viime vuosina on pystytty päällystämään vain kaikkein vilkkainta verkkoa, mutta tänä vuonna saadaan päällystettyä myös paljon keskivilkasta verkkoa sekä tehtyä muutamia rakenteen parantamiskohteita alemmalla verkolla. Tämän kesän pisin yhtäjaksoinen päällystyskohde onkin keskivilkkaan seututie 793 Maliskylä–Haapavesi välin päällystäminen 21 km matkalta.

Jalankulun ja pyöräilyn väylien päällystyskohteet sijaitsevat Oulun, Kempeleen, Muhoksen, Iin ja Nivavalan alueella. Näillä alueilla jalankulun ja pyöräilyn väylien kunto paranee merkittävästi. Kaikki päällystyskohteet on valittu kuntomittausten, liikennemäärän, tien luokitusten ja maastokäyntien perusteella. Päällystyskohteet on suunniteltu huomioiden tierakenteen korjaustarpeet sekä kuivatuksen parantaminen. Päällystysten lisäksi tehdään myös paljon erityyppisiä koneellisia paikkauksia. Tällä tavoin pyritään pitämään myös vähäliikenteisiä maanteitä liikennettä tyydyttävässä kunnossa.

Vuoden merkittävimmät päällystyskohteet:

  • Vt 4 Oulun moottoritie, Oulu
  • Vt 4 Rantsila–Ojakylä, Siikalatva
  • Vt 6 Kontinjoki–Eevala, Sotkamo
  • Vt 8 Himanka–Rahja, Kalajoki
  • Vt 8 Pyhäjoki–Piehinki, Pyhäjoki
  • Vt 20 Panuma–Taipaleenharju, Pudasjärvi
  • Kt 86 Oulainen–Kilpua, Oulainen
  • Kt 86 Vihanti–Paavola, Siikalatva
  • St 793 Maliskylä–Haapavesi, Nivala/Haapavesi
  • St 899 Anttila–Vuokatti, Sotkamo
    Päällystyskohteet kartalla (arcgis.com)

Päällystysten lisäksi maanteillä tehdään myös muita maanteiden parantamiseen ja rakentamiseen liittyviä töitä. Alueellamme uusitaan ja korjataan myös useita siltoja. Jalankulun ja pyöräilyn väyliä rakennetaan Kuusamossa, Pudasjärvellä, Vaalassa ja Sotkamossa. Kesän aikana tehdään loppuun liittymäjärjestelyt Nivalassa Asematiellä ja alikulku Kalajoella Tapiontuvan kohdalla yhteistyössä kaupunkien kanssa. Oulun kaupunki toteuttaa liittymäjärjestelyjä Linnanmaalla ja Oulunsalossa. Kärsämäen kunta tekee jalankulkuun ja pyöräilyyn liittyviä järjestelyjä valtatiellä 28.

Hailuodon kiinteän yhteyden rakentaminen on lähtenyt liikkeelle toukokuussa. Rakentamisen aiheuttamat louhekuljetukset tulevat näkymään Oulun seudun liikenteessä pitkään. Kiinteä yhteys avautuu liikenteelle loppusyksystä 2026. Poikkimaantien parantamisen ensimmäinen vaihe valmistuu liikenteelle 2025 vuoden lopulle ja kakkosvaihe jatkuu vuoteen 2026 asti. Sekä Hailuodon että Poikkimaantien hankkeiden toteuttamisesta vastaa Väylävirasto.
Parantamishankkeet kartalla (arcgis.com)

Kesäkaudella maantieverkolla tapahtuu siis paljon. Liikennettä varoitetaan ja nopeuksia alennetaan työmaiden kohdalla liikenneturvallisuuden sekä työturvallisuuden näkökulmasta. Tienpitäjä korostaa tiellä liikkujille malttia työmaiden kohdalla. Kaikki tieverkolla tehtävä työ tähtää liikkumisolosuhteiden parantamiseen!

Risto Leppänen
Johtaja, liikenne ja infrastruktuuri
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuva.

Kasvun portaat -tilaisuus viitoitti yrityksille viennin, kansainvälistymisen ja kannattavan kasvun merkitystä

Nostot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus järjesti 30.5.2024 yrityksille suunnatun ”ELY-keskus yrityksen tukena kasvun portailla” -tilaisuuden, joka keräsi yhteen lähes 200 osallistujaa, osa oli Oulun Kauppakeskus Valkeassa ja osa striimiyhteyksien päässä. Tilaisuus kannusti yrityksiä kasvuun ja vientiin sekä antoi hyödyllisiä vinkkejä asiantuntijoiden käyttämiseen.

Tilaisuuden avasi ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen, joka korosti mm. geopoliittisen aseman muutosta; esimerkiksi NATO-jäsenyys tuo meille mahdollisuuksia. Alueemme kasvuyrittäjyyden ohjelmat sekä tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoituksen (TKI) saaminen ovat keskeisiä elementtejä tulevaisuuden kasvussa. Vienti ja kasvu ovat myös työmarkkinoiden toimivuuden perusta.

ELY-keskuksen Kasvun portaat -tilaisuudessa puhuu johtaja Petri Keränen.
Johtaja Petri Keränen avasi Kasvun portaat -tilaisuuden. Kuva Tuula Pörhö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Kim Väisäsen keynote-puheenvuoro

Tilaisuudessa kutsupuhujana toimi kokenut sijoittaja ja sarjayrittäjä Kim Väisänen. Hän korosti yritysten tavoitteiden selkeää sanallistamista ja markkinakartoitusta, kun haetaan kasvua ja halutaan kansainvälistyä. Eteenpäin pitää mennä, eikä kannata jäädä jumiin tuotekehitysvaiheeseen, sillä ilman potentiaalisia asiakkaita, tehokasta myyntiä ja markkinointia erinomainenkaan tuote ei menesty. Väisänen painotti myös kannattavan kasvun merkitystä ja mainitsi ”Rule of Forty” -periaatteen: esimerkiksi, jos yritys haluaa kasvaa 20 %, tuloksen pitäisi olla sama 20 %. Osaamisen kannattaa myös panostaa, sillä etevinkään yrittäjä ei ole aina hyvä johtaja, joten ammattijohtajien ja osaavien ammattilaisten palkkaaminen on tärkeää kasvun vaiheessa – näin yrittäjä myös jaksaa paremmin.

Väisänen puhui myös Pohjois-Suomen ja Oulun talousalueen oleellisesta vahvuudesta; yrittäjien kannattaa ottaa kaikki hyöty kansainvälisistä opiskelijoista. Kun palkkaa kansainvälisen harjoittelijan, yrityksen toimintaa on pakko ”kansainvälistää”.

Team Finland -palvelupolku

Team Finland-koordinaattori Juha Elf esitteli palvelupolun, joka kokoaa yhteen kaikki valtiorahoitteiset yritysten kasvu- ja kansainvälistymispalvelut, joita ovat ELY-keskukset, TE-toimistot, Ulkoministeriö, BusinessFinland ja Finnvera. Verkoston tehtävänä on tukea suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja kasvua. Team Finland -verkostossa on yli 80 tiimiä eri puolilla maailmaa, ja yritykset voivat helposti ottaa yhteyttä keneen tahansa toimijaan, joka ohjaa oikealle taholle.

Yritysten hanketarinat

Thermal Channel Technologies Oy:n toimitusjohtaja Vesa Pentikäinen esitteli yrityksensä, joka on VTT-taustainen spin-off. Yritys on hyödyntänyt erinomaisesti Team Finland -verkostoa kasvun tiellä. Yrityksen päätuote CooliBlade on ratkaisu tehoelektroniikan jäähdyttämiseen. Yritys ja sen tuote on erinomainen esimerkki pääomasijoittajien kiinnostuksesta tänä päivänä hardware-startupeihin.

Kinnusen Mylly Oy:n markkinointijohtaja Marja-Riitta Kinnunen kertoi yrityksen historiasta ja sen suurimmasta investoinnista, 65 Oats -puhdaskauramyllystä. Investointi yli 10 miljoona euroa, johon yritys sai merkittävän investointituen ELY-keskukselta. Tämä on hyvä esimerkki rohkeasta erikoistumisesta ja brändäyksestä gluteenittomaan kauraan.

Asiantuntija on yritykselle lisäresurssi ja tuen mahdollistaja

Tilaisuudessa esiintyivät myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen asiantuntijat Janne Ranta, Tiina Suutari ja Anna Nikka sekä Myllykangas-Hamari Oy:n toimitusjohtaja Oili Myllykangas.

Yritysten kannattaa ottaa ELY-keskuksen asiantuntijoihin yhteyttä, jos on suunnitteilla kasvusuunnitelmia ja toiminnan kehittämistä: rajattuun ja hyvin suunniteltuun hankkeeseen on mahdollista saada ELY-keskukselta tukea. ELY-keskuksen ja muiden verkoston toimijoiden tarjoamat palvelut ja tuet ovat myös arvokkaita resursseja yrityksille, jotka tavoittelevat kasvua ja kansainvälistymistä.

Loppusanat

Tilaisuuden lopuksi ELY-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö ja tilaisuuden moderaattori Pasi Loukasmäki tiivisti: yritysten kannattaa käyttää aikaa hankesuunnitelmien laatimiseen sekä ottaa yhteyttä ELY-keskuksen ja myös muiden Team Finland -toimijoiden asiantuntijoihin. Kasvua ja kehitystä ei kannata tavoitella vain markkinaosuuden tai rahan takia, vaan taustalla on oltava selkeä tarkoitus ja fokus.

Kasvun portaat -tilaisuus antoi osallistujille runsaasti konkreettisia vinkkejä ja inspiraatiota, jotka toivottavasti rohkaisevat yrityksiä ottamaan seuraavan askeleen kohti menestystä.

Henkilökuva.

Tommi Sirviö
yritysasiantuntija
, Elinkeino, työvoima ja osaaminen -yksikkö
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

ELY-keskuksen, Team Finlandin, maaseutu.fi ja Euroopan unionin -osarahoittama -logot.

Turvetuotantoalueet kiinnostuksen kohteena vuodesta toiseen

Nostot

Pohjois-Pohjanmaan maakunta on Suomen soisin maakunta ja siten ollut myös merkittävä energiaturpeen tuottaja usean vuosikymmenen ajan. Osuus koko Suomen tuotantopinta-alasta on reilu viidennes.

Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja turvetta käytetään yhä vähempi enää energiatarpeisiin. EU:n päästökaupan vuoksi hinta ei enää ole kilpailukykyinen. Useiden turvetta käyttävien laitosten vastuullisuuslupausten mukaan turpeesta on jo luovuttu, tai tullaan luopumaan kokonaan. Kasvu- ja kuiviketurpeelle olisi vielä kysyntää, mutta Pohjois-Pohjanmaan aapasoilta sitä ei juurikaan ole kannattavaa nostaa.

Turvetuotantoalue.

Turvetuotantoalueiden ympärillä on vuosien saatossa käyty monenlaisia arvokeskusteluja. Ratkaisuja on pyritty löytämään monin keinoin, kuten lukuisilla tutkimuksilla ja oppailla. Toiminnan alkuvaiheissa ratkottiin etenkin vesiensuojelukysymyksiä. Pintavalutuskenttien ansiosta vesienkäsittelyn taso parani. Luonnonsuojeluasiat korostuivat, kun uusia turvetuotantoalueita suunniteltiin ojittamattomille soille. Laadittiin valtioneuvoston periaatepäätös suo- ja turvemaiden strategiasta sekä lisättiin ympäristönsuojelulakiin erityinen säännös turvetuotannon sijoittamisesta. Tänä päivänä soihin ja turvemaihin liittyvässä keskustelussa pääpaino on siirtynyt ilmastonäkökohtiin.

Pohjois-Pohjanmaalla vajaan 170 turvetuotantoalueen tuotanto on kokonaan päättynyt. Luku on kolminkertainen verrattuna alueisiin, joilla turvetta vielä tuotetaan tai ovat tuotantokunnossa. Aiemmin tuotanto lopetettiin, kun turvekerros saatiin hyödynnettyä kokonaan. Markkinatilanteen muutoksen vuoksi tuotanto lopetetaan nyt myös alueilla, joilla turvetta on edelleen paksusti.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus; tuotannossa, tuotantokunnossa ja kunnostettavana oleva pinta-ala, hehtaaria 1997–2022, määrä on laskenut vuoteen 2022 mennessä.

Turvetuottaja huolehtii ympäristöluvassa määrätyt velvoitteet turvetuotannon päätyttyä, mutta nykyisen lainsäädännön mukaan maanomistaja saa päättää turvetuotannosta poistuneen alueen seuraavasta maankäytöstä. Perinteisesti entisiä turvetuotantoalueita on otettu viljelykäyttöön tai niiden on annettu metsittyä luontaisesti. Myös monenlaisia kosteikkoja on muodostunut tai rakennettu. Metsitystuen ansiosta monille entisille turvetuotantoalueille istutetaan puuntaimia. Uusiutuvan energian, eli tuuli- ja etenkin aurinkovoiman vetovoima on nyt todella voimakasta ja näitä hankkeita on suunnitteilla Pohjois-Pohjanmaankin entisille turvetuotantoalueille.

Entinen turvetuotantoalueelta, jossa kasvipeitettä.

Taloudelliset näkökulmat ohjaavat usein jatkokäyttövalintoja. Kasvipeitteetön ja kuiva entinen turvetuotantoalue on hiilen päästölähde. Siksi kosteikot ja muut toimet alueen vettämiseksi kohti ennallistumista ja hiilinielua olisivat ilmastonäkökulmasta, mutta myös luonnon monimuotoisuuden edistämisen, luontokadon ehkäisemisen ja vesienhallinnan näkökulmasta parhaita jatkokäyttömuotoja. Maanomistajilta toivotaankin ilmastoviisaita jatkokäyttövalintoja.

Lisätietoja saa esimerkiksi ELY-keskuksen sivustolta:
Turvetuotantoalueet uuteen maankäyttöön (ely-keskus.fi)

Kesäkuva kosteikosta.
Henkilökuva.
Kirjoittaja Kirsi Kalliokoski on valvonut turvetuotantoalueita vuodesta 1997 lähtien. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on hoitanut valtakunnallista turvetuotannon ympäristön- ja luonnonsuojelun koordinointia vuodesta 2003 lähtien.

Kirsi Kalliokoski, ylitarkastaja
Ympäristö- ja luonnonvarat /Ympäristönsuojeluyksikkö,
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kuvat: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Liiketoiminnan vastuullisuus – pakkopullaa vai elinehto?

Nostot

Euroopan unioni on asettanut kunniahimoisen tavoitteen hillitä ilmastonmuutosta, ja tavoitteena on vähentää nettokasvihuonepäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Erilaisten direktiivien ja asetuksien lisäksi vaikutuskeinona on rahoituksen kohdentaminen. Ilmastotavoitteet koskettavat välittömästi ja välillisesti myös pk-sektorin yrityksiä. Tämän blogitekstin tavoitteena on pohtia lyhyesti sitä, mitä tarkoittaa vastuullinen liiketoiminta, ja miten ELY-keskuksen yrityksen kehittämisavustusta voisi hyödyntää kestävän liiketoiminnan edistämisessä.


Vastuullinen liiketoiminta

Vastuullisuus liiketoiminnassa tarkoittaa sitä, että yritys toimii kestävällä tavalla ja ottaa huomioon toiminnassaan ilmaston/ympäristön (E) ja sosiaalisen vastuun (S) sekä noudattaa hyvää hallintotapaa (G). Puhutaankin usein ESG:sta, kun tarkoitetaan vastuullisuusasioita.

Kestävyyden ja vastuullisuuden tuominen osaksi yrityksen liiketoimintaa on aina strateginen ratkaisu. Lyhyellä aikavälillä ratkaisut lisäävät kustannuksia ja näyttäytyvät usein vain rahanmenona ja investointeina. Vastuullisuustavoitteiden saavuttaminen voi edellyttää yritystoiminnassa käytettävien energia- ja/tai raaka-ainelähteiden vaihtamista, tuotantomenetelmien tehostamista automatisoinnin ja digitalisaation avulla sekä uusien ympäristöä säästävien ja kunnioittavien tuotekehitysideoiden kehittämistä ja testausta. Vastuullisuuteen liittyvät toimenpiteet onkin nähtävä pitkän aikavälin arvonlisäystä tuottavina strategisina toimenpiteinä, joiden avulla voidaan joko luoda uutta vastuullisempaa liiketoimintaa uusien innovaatioiden tai toimintatapojen muutosten avulla, saada entistä kestävämpi brändimaine tai tuottaa kustannussäästöjä esim. automatisoinnin avulla.

Vastuullisesti toimiva yritys on houkuttelevampi työpaikka. Henkilöstö todennäköisesti pysyy yrityksessä pidempään, kun sen toiminnan arvoina ja lähtökohtana on kestävä liiketoiminta. Jatkuvasti vaihtuva henkilöstö on kustannustekijä ja toisaalta huippuosaajat voivat tuoda yritykselle sellaista osaamista, millä saavutetaan uusia markkinoita ja asiakkuuksia.

Vastuullisen yrityksen on nykyään helpompi saada ulkopuolista rahoitusta liiketoimintansa kehittämiseksi, sillä rahoittajat arvostavat vastuullisesti toimivaa yritystä ja hakevat tällaisia kohteita salkkuunsa. Kestävällä ja vastuullisella toiminnalla on vaikutusta ulkopuolisen rahan hintaan. Vastuullisuus on mitä suuremmissa määrin riskien hallintaa.

EU:n kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä sääntely (esim. taksonomia ja SFDR, CSRD) koskettavat jo suuria pörssiyhtiöitä, mutta mm. rahoituksen kautta myös pk-yritys törmää jo usein vastuullisuusvaatimuksiin. Lisäksi päästövaatimusten tiukentuminen ja kestävyysraportointi ohjaa suuryrityksiä ottamaan huomioon koko arvoketjunsa vaikutukset ilmastoon ja ympäristöön, joten asia koskettaa myös pk-tason yrityksiä. Osuuspankin teettämässä suuryritystutkimuksessa oli vastanneista suuryrityksistä 45 % ilmoittanut, että asialla on vaikutusta alihankintaverkostoon. Ajan tasalla oleva ja riskit hallitseva pienikin yritys ottaa siis vastuullisuuden osaksi strategiaansa.

Yrityksen kehittämisavustus ja kestävän liiketoiminnan rahoitus

Toimin yritysasiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa, pääasiallisena asiakaskuntana Lapin maakunnan alueen yritykset ja yritysten toimintaympäristön kehittämisestä vastaavat julkiset tahot. Käsittelen työkseni yrityksen kehittämisavustushakemuksia, joiden määrärahat tulevat pääsääntöisesti Euroopan aluekehitysvaroista. Rahoitusta ohjaavat kansalliset ja EU:n säädökset, Osaava ja uudistuva Suomi ohjelma-asiakirjan sisältö, maakuntaohjelmat, alueelliset strategiat, ELY-keskusten tulostavoitteet sekä käytettävissä olevat määrärahat.

Yrityksen kehittämisavustus on harkinnanvarainen avustus, jota voidaan myöntää pääasiassa pk-yrityksille innovatiivisiin, kasvuun tai kansainvälistymiseen liittyviin kehittämistoimenpiteisiin sekä aineellisiin ja aineettomiin investointeihin. Avustuksen tarkoituksena on kannustaa yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävään, määrätietoiseen, pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen liiketoiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen. Rahoitusta suunnataan Pohjois-Suomessa maakuntien kärkitoimialoille, kuten valmistavaan teollisuuteen, ICT- ja matkailualalle sekä kansainvälistyville yrityksille.

Rahoituksen pääasiallinen kohderyhmä ovat alueella toimivat tai sijoittuvat pk-yritykset, erityisissä tapauksissa myös pohjoisella alueella suuryritykset. Rahoituksen kehyksen muodostavan ohjelma-asiakirjan sisältö sekä maakunnalliset toimenpideohjelmat pitävät sisällään paljon vihreän siirtymän edistämiseen liittyviä tavoitteita, ja tätä varten on asetettu 35 % tavoite ilmastotoimenpiteitä edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

Rahoituksella edistetään ympäristövastuun eli E:n alaisia toimenpiteitä, käsittelyprosessissa huomioidaan koko yrityksen toiminnan vastuullisuus

Yritysavustusten käsittelyssä korostuvat erityisesti kannattavan liiketoiminnan taloudelliset lainalaisuudet, eikä myönnettävällä avustuksella saa olla kilpailutilannetta vääristävää vaikutusta. Myös hankkeen vaikuttavuudella, merkittävyydellä sekä soveltuvuudella rahoitusohjelmaan on merkitystä. Rahoitettavien hankkeiden tulee olla selkeitä, rajattuja kehittämiskokonaisuuksia, ei yrityksen normaalia, operatiivista toimintaa.

Avustusta ei käytännössä myönnetä sosiaalista (S) tai hallinnollista (G) vastuuta edistäviin toimenpiteisiin. Näiden katsotaan olevan lähtökohtaisesti yrityksen operatiiviseen toiminnan kehittämiseen liittyviä asioita, sillä myönteisen rahoituspäätöksen edellytyksenä on, että yritys on hoitanut vastuullisesti myös S:n eli sosiaalisen vastuun alaiset seikat sekä noudattaa toiminnassaan hyvää hallintotapaa (G). Käytännössä tämä tarkoittaa, että mikäli yrityksen toiminnassa havaitaan puutteita tai rikkeitä työntekijöiden kohtelussa tai yritys ei ole noudattanut sitä lainsäädäntöä, mikä sen liiketoimintaa koskettaa, tai on toiminut muuten hyvien käytänteiden vastaisesti, ei yrityksellä ole mahdollisuutta saada rahoitusta.

Yrityksen kehittämisavustuksella voidaan rahoittaa pk-yrityksen kehittämistarpeita ja investointeja. Yrityksen kehittämisavustuksessa keskitytään E:n, eli ilmaston ja ympäristön hyvinvointia edistäviin ratkaisuihin. Liiketoiminnan kehittämistavoitteiden ja investointien tavoitteena on oltava, että yrityksen toiminta hidastaa ilmastonmuutoksen etenemistä ja toisaalta rasittaa ympäristöä mahdollisimman vähän.

Tärkeä painopistealue on edistää erityisesti ilmastokestävyyttä ja hiilineutraaliutta edistävää tuotekehitystä. Toimenpiteet voivat kohdentua mm. yritysten tuotteiden, materiaalien, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen, pilotointiin ja kaupallistamiseen. Lisäksi edistetään teknologioiden uutta soveltamista ja tuetaan uusien teknologioiden käyttöönottoa ja skaalautumista. Energia- ja materiaalitehokkuutta ja kiertotaloutta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävät uudet innovaatiot, tuotantomenetelmät ja -prosessit ovat asioita, joihin rahoitusta kohdennetaan. Puhtaat energiainvestoinnit on keskitetty pääsääntöisesti Business Finlandin energia-avustuksen alaisuuteen.

Toinen tärkeä rahoituksen painopiste on edistää digitalisaatiota, mikä voi pitää sisällään automaatioasteen nostamista, robotisaatiota sekä uusien teknologioiden soveltamista ja käyttöönottoa yritysten, palvelujen ja ratkaisujen kehittämisessä, näkökulmana tässäkin ilmastokestävyys ja hiilineutraaliuden edistäminen.

Myös muut rahoittajat tukevat vastuullisuustoimenpiteitä

Yrityksen kehittämisavustuksen lisäksi myös muut julkiset toimijat (mm. ELY-keskuksen maaseuturahoitus, Business Finland, Teollisuussijoitus, Finnvera) tarjoavat erilaisia tuotteita (joko avustuksia tai takaus-, laina- ja sijoitustuotteita) edistämään yritysten vastuullisuuteen ja kestävään liiketoimintaan liittyvien toimenpiteiden tekemistä. Myös pankeilla ja muilla yksityisen sektorin rahoittajilla on tarjolla erilaisia ratkaisuja kestävän liiketoiminnan edistämiseen.

Voidaankin todeta, että vihreä siirtymä, kestävä liiketoiminta ja vastuullisuus koskettaa tavalla tai toisella kaikkea kehitettävää liiketoimintaa. Vastuullisuus ei ole vain kustannustekijä, vaan se on pitkän aikavälin sijoitus. Nyt on tarjolla erilaisia rahoitusmahdollisuuksia vastuullisuuden edistämiseen, joten kannattaa tutustua aiheeseen ja viimeistään nyt aloittaa strategian muutostyö kohti kestävämpää liiketoimintaa yrityksessä. Vastuullisuus ei ole pakkopullaa, vaan elinehto ja menestystekijä.

Tiina Pelimanni
yritysasiantuntija, rahoitusyksikkö,

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätietoja rahoituksesta ja vastuullisuudesta yritystoiminnassa:

Helmin päivänä huomio heikentyneisiin elinympäristöihin

Nostot

Elinympäristöjen heikentyminen, jolla tarkoitetaan luontotyyppien määrän vähentymistä ja laadun heikentymistä, on johtanut monen meidän alkuperäiseen luontoomme kuuluvan eliölajin vähentymiseen ja uhanalaistumiseen. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen on ilmaston muutokseen sopeutumisen rinnalla toinen suurista globaaleista haasteista, joihin pitää pystyä vastaamaan.

Helmi-ohjelma alkoi vuonna 2021 ja jatkuu valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti vuoteen 2030 asti. Tavoitteena on kunnostaa ja hoitaa eniten heikentyneitä ja luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävimpiä elinympäristöjä hyvin suuri määrä – valtakunnallinen tavoite on kymmeniä tuhansia hehtaareja.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus osallistuu vahvasti ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön laatiman Helmi-ohjelman toimeenpanoon. Pohjois-Pohjanmaalla elinympäristöjen tilan heikentyminen ja eliölajien ahdinko tunnistettiin jo vuosikymmeniä sitten ja tilanteen korjaamiseksi aloitettiin kunnostus- ja hoitotyöt 1990-luvulla. Tämän jälkeen työtä on jatkettu ja laajennettu.

Helmi-ohjelman ensimmäisen neljän toimintavuoden aikana olemme olleet aktiivisia soiden suojelun ja ennallistamisen, lintuvesien kunnostuksen, perinnebiotooppien kunnostuksen sekä pienvesien ja rantaluonnon kunnostuksen teemoissa. Näissä Helmi-teemoissa olemme tehneet konkreettisia suojelu- ja hoitotöitä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Suojelualueita on hankittu tai perustettu tuhansia hehtaareja ja kunnostus- ja hoitotöitä on tehty usean sadan hehtaarin alueella.

Maakunnan arvokkailla lintuvesikohteilla on tehty laajamittaisia kunnostuksia muun muassa poistamalla vesilinnuille haitallista ravintokilpailua aiheuttavaa särkikalakantaa poistokalastuksin, kunnostamalla ja hoitamalla satoja hehtaareja aiemmin avoimia rantaniittyjä ja testaamalla uusia pesintöjä suojaavia tai parantavia pesimäpaikkaratkaisuja.

Perinnebiotooppeja on kunnostettu ja hoidettu useita satoja hehtaareja. Kunnostukset ovat sisältäneet laajoja raivauksia, ruovikon poistoa, laidunaitojen pystyttämistä ja myös laidunnuksen järjestämistä. Tavoitteena on ollut, että kunnostetuille alueille löydetään maatalousyrittäjä huolehtimaan kohteen jatkuvasta hoidosta maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän tuella, joka on ylivoimaisesti tärkein jatkuvan hoidon rahoituskeino.

Pienvesiä ja rantaluontoa on kunnostettu yli kymmenellä kohteella. Nämä ovat sisältäneet muun muassa kolmen puron ja yli kymmenen hiekkaranta- ja dyynialueen kunnostuksen. Kunnostustarvetta ja myös mahdollisuuksia on vielä paljon enemmän.

Kuvapari Pyhäjoen Yppärinjokisuun hiekkaranta- ja dyynialueen kunnostuksesta. Ylempi kuva alueesta ennen kunnostusta ja alempi kuva kunnostusten jälkeen. Kuvat: Ulla Ahola.



Luonnon monimuotoisuuden kannalta laajamittaisella elinympäristöjen kunnostuksella ja hoidolla on jo saavutettu merkittäviä myönteisiä tuloksia. Esimerkiksi eräiden Perämeren ranta-alueilla pesivien uhanalaisten lintulajien pesimäkannat ovat hyötyneet hoito- ja kunnostustöistä. Jo nyt saavutetut myönteiset tulokset ovat rohkaisevia sillä luonnon prosessit ja muutokset populaatiotasolla ovat usein hitaita ja voivat vaatia vuosia tai vuosikymmeniä ennen kuin vaikutukset näkyvät.

Heikentyneitä elinympäristöjä on käytettävissä oleviin voimavaroihin nähden todella paljon. Kaikkea ei pystytä kunnostamaan valtion rahoituksella, mutta hyvien esimerkkien ja myönteisten kokemusten avulla saadaan mukaan uusia toimijoita. Työ luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi jatkuu ja laajenee uusille alueille vuonna 2024.

Jorma Pessa
Ylitarkastaja, luonto- ja alueidenkäyttöyksikkö
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Maa- ja metsätalouden ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja muutoksen hillintään on tarjolla vaikuttavia keinoja ja monipuolisia tukia

Nostot

Mitkä toimet auttavat maatalouttamme ja metsiämme sopeutumaan ilmastonmuutokseen? Entä millä maa- ja metsätalouden keinoilla voidaan hillitä ilmastonmuutosta? Kuntien maaseutuhallinnon ja ELY-keskusten maaseutuyksiköiden henkilöstölle tarjottiin vastauksia näihin kysymyksiin huhtikuussa järjestetyissä maatalouden ja metsätalouden ilmastotietämyksen ABC-webinaareissa. Niiden järjestelyistä vastasivat ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö ja Ruokaviraston maaseutuverkostoyksikkö.

Sopeutumisen apuna CAP ja METKA

Maa- ja metsätalouden ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on saatavana taloudellista tukea, painotti ilmastoyksikön ilmastoasiantuntija Pia Lehmusvuori sekä maatalouden että metsätalouden ilmastotietämyksen ABC-webinaareissa. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) laaja keinovalikoima sisältää useita toimia maatalouden sopeutumisen edistämiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi talviaikaisen kasvipeitteen tuki ekojärjestelmässä sekä maanparannus-, saneeraus ja kerääjäkasvien tuki ympäristökorvauksessa. Nämä kaikki parantavat maaperän kuntoa, mikä auttaa kasveja sietämään kuivuusjaksoja.

CAP:n maaseudun kehittämishankerahoitus on oiva väline muun muassa koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin sekä yhteistyötoimiin. Hankerahoitus soveltuu paitsi maatalouteen myös metsätalouteen. Kannattaa muistaa myös metsätalouden kannustinjärjestelmä (METKA). Esimerkiksi tuet taimikon ja nuoren metsän hoitoon sekä terveyslannoitukseen edistävät puiden elinvoimaisuutta ja siten niiden mahdollisuuksia kestää paremmin tuholaishyökkäyksiä.

Keväinen kuva kasvipeitteisenä olleesta sänki- ja nurmipellosta, jonka taustalla näkyy sekametsää.
Kuvassa talven ajan kasvipeitteisenä ollutta sänki- ja nurmipeltoa Pirkanmaalla. Taustalla sekametsäkaistale. Pellon kasvipeitteisyys ja sekametsät auttavat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Kuva: Pia Lehmusvuori  

Toimia metsien hiilinielujen vahvistamiseen

Metsämaan nettonielu on pienentynyt hakkuiden lisääntyessä ja turvemaiden maaperäpäästöjen kasvaessa. Maaperäpäästöt lisääntyvät todennäköisesti tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen vuoksi, totesi ilmastoyksikön ilmastoasiantuntija Pentti Linnamaa metsätalouden ilmastotietämyksen webinaarin puheenvuorossaan. Voimakkaat harvennushakkuut vähentävät puuston kasvua sekä metsikön hiilensidontaa ja hiilivarastoa. Linnamaa toi esiin sen, että tiedon lisääntyessä kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmiä muutetaan. Esimerkiksi ojitettujen suometsien maaperän vuotuinen hiilidioksiditase ei olekaan laskeva, vaan nouseva.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Aino Assmuth korosti, että metsien hiilinielujen vahvistamiseen on vaikuttavia toimenpiteitä, jotka tulisi ottaa käyttöön ”sekä–että” eikä vain ”joko–tai”. Hiilensidontaa voitaisiin lisätä esimerkiksi metsittämällä joutomaita. Lisäksi puuston kiertoaikaa voitaisiin pidentää ja puustoa voitaisiin harventaa nykyistä maltillisemmin. Oikea-aikainen taimikonhoito lisää puuston kasvua ja sekapuustoisuus tuhon kestävyyttä. Assmuthin mukaan turvemaametsissä turvekerroksen kuivumista tulisi hidastaa välttämällä kunnostusojituksia ja ennallistamalla metsä suoksi siihen sopivilla kohteilla.

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähennyskeinoja

Maatalouden ilmastotietämyksen webinaarissa ilmastoyksikön ilmastoasiantuntija Antti Miettinen nosti esiin maatalouden tehokkaimpina kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimina pellonraivauksen välttämisen ja turvepeltojen vettämisen. Maataloustukijärjestelmässä vettämistä tuetaan ei-tuotannollisten investointien tuella ja kosteikkojen hoitosopimuksella. Miettinen toivoi, että jatkossa kiinnostus ilmastokosteikkojen perustamiseen lisääntyisi. Lisäksi hän kertoi, että Luonnonvarakeskuksen TARJOKE-hankkeessa etsitään parhaillaan Pohjois-Pohjanmaalta vettämiseen soveltuvia turvepeltoja.

Savisiin peltomaihin voi kerryttää hiiltä, ja savimaiden kasvukunto todennäköisesti hyötyy siitä, viesti puheenvuorossaan Luken erikoistutkija Helena Soinne. Maan mururakenne on sitä kestävämpi, mitä enemmän maassa on orgaanista hiiltä. Tämä vähentää riskiä eroosiolle ja pellon pinnan kuorettumiselle. Kuorettuminen estää kasvien taimettumista ja vähentää satomahdollisuuksia. Peltomaahan saadaan lisättyä hiilisyötettä, jos pellolla on yhteyttävä kasvipeite mahdollisimman suuren osan vuodesta. Lisäksi monivuotiset nurmet ja syväjuuriset kasvit sekä maanparannusaineet ja orgaaniset lannoitteet kasvattavat mahdollisuuksia kerryttää hiiltä maahan.

Jäikö jokin aiheessa pohdituttamaan? Seuraa ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön verkkosivua ja maaseutuverkoston tapahtumakalenteria – näistä löydät tietoa tulevista koulutuksista ja muista tapahtumista.

Pia Lehmusvuori
ilmastoasiantuntija (luonnonvara-alan sopeutuminen)
ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuva.

Tulvasuojelutoimien vaikuttavuus

Nostot

Pohjois-Pohjanmaalla kevättulvat ovat siirtymässä maakunnan pohjoisosiin. Lunta on ollut paljon ja jäät paksuja, joten tänäkin vuonna alueellamme on jo tähän mennessä koettu hankalia tulvatilanteita erityisesti Kalajokivarressa.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogi: Pohjois-Pohjanmaan joet ovat tulvaherkkiä ja ilmastonmuutos lisää vaikeuskerrointa tulvien torjuntaan. Tulvien haittoja on onnistuttu merkittävästi vähentämään, mutta kokonaan niitä ei voi estää. ELY-keskuksen logo sekä Tero Väisäsen ja Timo Yrjänän kasvokuvat.
Kuvat: ELY-keskus ja Aimo Korpi.

Tulva on luontainen ilmiö ja se kuuluu vesistöihin. Tulvat pitävät jokiuomia puhtaana lietteestä ja siirtävät vesistöjä rehevöittävää kuormitusta lannoittamaan tulvaniittyjä. Tulvat myös ajoittavat kalojen vaelluksia ja monia muita luonnontapahtumia. Vesistöjen ekologinen tila ei ole hyvä, jos tulvat vesistössä on kokonaan estetty.

Kun ihminen on asettunut vesistöjen varsille asumaan, tilanne jokivarsilla on muuttunut. Tulvaniityt on usein raivattu pelloiksi ja kylät ovat syntyneet vesistöjen risteyskohtiin, koska ne ovat aikanaan olleet tärkeitä kulkureittejä. Näin ollen tulvien leviämistä on jouduttu monessa vesistössä rajoittamaan.

EU:n tulvadirektiivi määrittelee ensisijaiseksi tulvatorjuntakeinoksi veden pidättämisen valuma-alueelle, ja päämääräksi asutuksen ja muiden kriittisten kohteiden suojaamisen. Veden pidättämistä valuma-alueelle ei edes harvaan asutulla alueella ole helppo toteuttaa. Vesienhoidon puitedirektiivi määrittelee tavoitteeksi kaikkien vesien hyvä ekologisen tilan. Tämä tavoite edellyttää, että vesistöjen rakenteellinen tila on sellainen, että siellä on vesieliöille hyvät olosuhteet.

Pyhäjoelle, Kalajoelle ja Lestijoelle, sekä viimeisimpänä Iijoelle Pudasjärven taajaman kohdalle, on tehty tulvapenkereitä suojaamaan peltoja tai asutusta tulvavesiltä. Penkereiden kunnossapitovastuu on alun perin ollut maanomistajien muodostamilla pengeryhtiöillä. Kunnossapidon varmistamiseksi uinuvia pengeryhtiöitä on ”herätelty” hoitamaan vastuitaan. Kohteissa, joissa penkereiden suojaan on muodostunut paljon asutusta, kunnat ovat ottaneet kunnossapitovastuun.

Keski-Euroopassa on joillakin kohteilla purettu jokivarsilta tulvapenkereitä ja siirrytty suojaamaan yksittäisiä taloja. Yhtenä syynä purkamiseen on ilmastonmuutos. Erityisen poikkeuksellisilla tulvilla penkereiden suojaus voi pettää. Kalajokivarressa koettiin tänä keväänä tilanne, jolloin hyvin vahvoista jäistä muodostunut pato nosti veden hetkellisesti penkereiden yli. Taloja kastui, asukkaita joutui vaaraan ja pelastuslaitos joutui pelastamaan heitä.

Esimerkiksi Siikajoella ja Pyhäjoella on aikanaan tehty massiivisia tulvaperkauksia. Lähes kaikkia rannikon pikkujokia on perattu tulvahaittojen vähentämiseksi ja kuivatuksen parantamiseksi. Perkaukset ovat aiheuttaneet haittoja jokiluonnolle eikä laajamittaisia perkauksia ei käytännössä enää voi tehdä. Pieniä kriittisten uomankohteiden väljennyksiä on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty mm. Pyhäjoen ja Lestijoen suussa estämään jääpatojen tarttumista ja laskemaan vedenpintaa huipputulvien aikana. Haittojen vähentämiseksi näillä kohteilla on parannettu virtakalojen elinoloja. Lestijoen alaosalle on tehty myös tulvaportteja, joiden avulla voidaan päästää vettä peltoalueille tilanteessa, jossa jokisuulla oleva taajama on vaarassa kastua. Portteja ei vielä toistaiseksi ole tarvinnut avata.

Pohjanmaan jokiin on aikanaan rakennettu tekoaltaita. Valtio on ollut näissä hankkeissa mukana tavoitteenaan tulvariskien vähentäminen. Kustannusten vähentämiseksi on mukaan yleensä otettu voimayhtiö, joka hyödyntää säännöstelyä vesivoiman tuottamiseen. Tällaisia kohteita ovat mm. Oulujoki, Siikajoki ja Kalajoki. Suurissa joissa säännöstelyä hoitaa voimayhtiö, pienemissä joissa säännöstelylupa ja hoito on valtiolla, nykyisellään ELY-keskuksella. Myös isoissa joissa viranomainen ohjaa säännöstelyä tulva-aikana. Säännöstelylupiin on yleensä sisällytetty ehdot, jotka tähtäävät tulviin varautumiseen. Ilmastonmuutoksen takia säännöstelylupia joudutaankin koko ajan muuttamaan ja miettimään, miten uudessa tilanteessa sovitetaan yhteen joen tulvasuojelu, vesivoimantuotanto, riittävä ympäristövirtaama.

Edellä kuvatuilla toimilla on onnistuttu merkittäväsi vähentämään tulvien aiheuttamia haittoja. Vuonna 2012 loppukesä ja alkusyksy olivat aivan poikkeuksellisen sateisia. Silloin Pohjois-Pohjamaan pelloilla aiheutui arviolta kymmeneen miljoonaan euroon nousevat satovahingot. Heti seuraavana keväänä lumien sulaminen alkoi hyvin äkkinäisesti huhtikuun puolivälissä ja Pyhäjoen taajamassa tulva aiheutti isoja vahinkoja asutukselle. Kuluvana keväänä sulaminen alkoi lähes yhtä äkillisesti ja vahinkoja on taas syntynyt.
Tulvatilanteiden kehittymistä seuraa Suomessa tulvakeskus. ELY-keskusten asiantuntijat osallistuvat seurantaan ja välittävät tietoa kansalaisille. Tarvittaessa he toimivat pelastuslaitosten apuna torjuntatoimissa ja kuntien tukena esimerkiksi evakuointeja vaativissa tilanteissa. Pohjois-Pohjanmaalla tilannekuvan ylläpidossa toimii yhdyshenkilöverkosto, joka kattaa kaikki riskikohteet. Tärkeää työtä tekevät myös lumen määrän seurantaan osallistuvat henkilöt. Onnistuneen tulvantorjunnan taustalla on laaja verkosto hyvin yhteen pelaavia toimijoita.

Tulvien aiheuttamia haittoja voidaan vähentää, mutta ei kokonaan estää. Kaikkien vesistöjen lähellä asuvien on hyvä ottaa tulvien mahdollisuus huomioon.

Tero Väisänen, vesistöyksikön päällikkö
Timo Yrjänä, johtava vesitalousasiantuntija
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

ELY-keskus kävelyä ja pyöräilyä edistämässä

Nostot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kantaa kortensa kekoon Oulun seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämistyössä osallistumalla erilaisten hankkeiden toteuttamiseen ja suunnittelemalla yhdessä seudun KÄPY-työryhmän kanssa erilaisia kävelyä ja pyöräilyä edistäviä toimia. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon havainnollistamista on kehitetty parin viime vuoden aikana yhdessä Oulun kaupungin kanssa.

Oulun seudun pyöräilyn sivustolla on erilaisia tilastoja liikennemäärien kertymistä.
Pyöräilyreitin varrella on kävelyn ja pyöräilyn liikennemääristä kertova näyttötaulu.

Oulun kaupungin toimesta kävelyn ja pyöräilyn pääväylille on rakennettu viime vuosina näyttötauluja, joissa esitetään taulun ohittaneiden pyöräilijöiden ja kävelijöiden lukumääriä. Näyttötauluja ei ole asennettu vain kannustavien viestien välittämiseen, vaan tieto kerätään talteen tietokantaan ja rajapinnalle, josta sitä voi hyödyntää kuka tahansa. Yhteensä mittareita on koko Oulun seudulla kymmenittäin, sillä näkyvien mittauspisteiden lisäksi seurantaverkossa on lukuisia näytöttömiä mittareita muun muassa liikennevalojen yhteydessä.

Tilastoja hyödynnetään erimerkiksi liikennesuunnittelussa. ”Nallibaanan reitin mittauspisteen data oli apuna, kun baanan rakentamiselle haettiin Traficomilta investointitukea”, kommentoi Oulun kaupungin liikenneinsinööri Harri Vaarala.

Äskettäin on valmistunut raportti vuoden 2023 kävelyn ja pyöräilyn liikennemääristä. Raportissa vertailtiin vuoden 2023 liikenteen määrää ja säätä eri mittareilla vuosiin 2021–2022. Varsinkin kylmä alku- ja loppuvuosi verotti jalankulun ja pyöräilyn määrää, mutta kävelyn määrä oli lisääntynyt selvästi vuodesta 2021.

Tutustu kävelyn ja pyöräilyn liikennemääriin:
Käpydata
Oulun seudun pyöräily

Pasi Haapakorva, KÄPY-koordinaattori, WSP
Soile Purola, kestävän liikunnan vastaava, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Harjoittelijana maaseudun kehittämisryhmän maastokatselmointitehtävissä ELY-keskuksella

Nostot

Olemme Helmi Leskinen ja Essi Hakala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Elinkeino, työvoima ja osaaminen -vastuualueen kesän 2023 harjoittelijat. Opiskelemme molemmat pääaineenamme biologiaa. Kesän aikana olemme olleet avustamassa maatalousluonnon ja maisemanhoitosopimusten käsittelyssä, ja siihen liittyvien maastokatselmointien toteuttamisessa. Harjoittelumme ELY-keskuksella on ollut mielenkiintoinen ja monipuolinen, eikä yksikään työpäivä ole ollut samanlainen kuin toinen.

Olemme harjoittelun aikana saaneet hyödyllistä kokemusta myös autonrenkaan vaihdosta sekä järviruokokasvustoissa liikkumisesta.

Kesän aikana tutuksi ovat tulleet niin maasto- kuin toimistotyötkin. Osan työpäivistä olemme viettäneet myös etänä kotitoimistoiltamme käsin exceleitä ja maastoraportteja naputellen. Pohjois-Pohjanmaa on tullut näiden kuluneiden kolmen kuukauden aikana tutuksi; olemmekin päässeet tutustumaan maastokatselmointien yhteydessä upeisiin paikkoihin, joissa emme ehkä muutoin olisi päässeet vierailemaan. Työhön on sisältynyt myös paljon muita erilaisia kokemuksia, kuten opintomatkoja sekä veneajeluita. Erityisesti opintomatka Maakallaan kaljaasin kyydissä oli ainutlaatuinen ja hieno kokemus. Pääsimme myös vierailemaan toisella kauniilla saarella moottoriveneen kyydissä.

Vilukko on tullut maastossa harvinaisen tutuksi.

Olemme oppineet reilusti uutta niin omaan alaamme kuin työelämäänkin liittyen. Tärkeät biologian taidot, kuten lajintuntemus sekä luontotyyppien tunnistus ovat kohentuneet harjoittelun aikana merkittävästi. Kohteilta onkin löytynyt runsaasti kiinnostavaa ihmeteltävää kahdelle uteliaalle biologille. Olemme työskennelleet tiiviinä ryhmänä yhdessä työkaveriemme kanssa ja kehittäneet samalla vuorovaikutustaitojamme ja ryhmätyötaitojamme. Olemme saaneet harjoitella myös itsenäistä työskentelyä ja olla aktiivisesti mukana tekemässä hyödyllistä työtä maaseudun ja sen elinkeinojen kehittämisessä.

Maastossa voi kohdata monenlaisia muitakin otuksia laiduneläinten ohella.

Kesän aikana olemme kohdanneet myös monia jännittäviä tilanteita, oli kyseessä sitten säikähtänyt lauma nautoja, vesialueiden ylittäminen (ja niihin toisinaan tarkoituksettomasti pulahtaminen), sähköaitojen alta ryömiminen tai ukkosmyrskyn keskelle joutuminen. Myöskään eksymiset viidakkomaisiin ruovikoihin eivät ole olleet yksittäistapauksia. Näistäkin päivistä olemme kuitenkin selvinneet seikkailuhengen, huumorin ja mahtavan työporukan avulla.

Haluamme kiittää koko Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen henkilöstöä ja erityisesti elinkeinopuolella työskenteleviä työkavereitamme antoisasta kesäharjoittelusta sekä rohkaista harjoittelupaikkaa etsiviä kanssaopiskelijoitamme hakemaan harjoitteluun Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen!

Helmi Leskinen ja Essi Hakala

ELY-keskuksista löytyy monipuolisesti harjoittelupaikkoja ja erilaisille koulutustaustoille. Harjoittelut ajoittuvat pääosin kesäkuukausille ja kestävät usein 3–6 kuukautta. Harjoittelupaikkoja voit etsiä esimerkiksi Aarresaari.net sekä Valtiolle.fi -palveluista, oppilaitoksesi urapalveluiden kautta tai ottamalla yhteyttä suoraan virastoon.

Linkit:
Harjoittelijaksi ELY-keskukseen (ely-keskus.fi)
Aarresaari.net
Valtiolle.fi

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

TE2024-uudistuksen vaikutuksia ELY-keskuksen toimintaan

Nostot

TE-palveluiden uudistus TE2024 on jo oven takana ja alkaa vuoden 2025 alusta. TE2024-uudistuksessa työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät valtion vastuulta kuntien järjestämisvastuulle. Työ- ja elinkeinotoimistot lakkaavat ja niiden henkilöstöä siirtyy liikkeenluovutuksella kuntien työntekijöiksi. Noin 100 lakisääteistä TE-palvelua siirtyy kunnille hoidettavaksi. Samassa yhteydessä kunnille siirtyy myös kotoutumiseen liittyviä palveluita. Kyseessä on suuri uudistus kunnille, työnhakijoille, palveluntuottajille sekä elinkeinoelämälle.

ELY-keskuksen kilpailuttamat TE-palveluhankinnat siirtyvät kuntien järjestämisvastuulle. Työvoimakoulutusten, valmennuspalveluiden ja TE-asiakkaiden tarvitsemien asiantuntija-arviointien (kuten erilaiset työkyvyn arvioinnit) koko hankintamenettely siirtyy kuntiin. Samalla ELY-keskuksista siirtyy osaavia hankinta-asiantuntijoita kuntien työntekijöiksi. Myös ammatillisten valtionosuusrahoitteisten tutkintotavoitteisten työvoimakoulutusten suunnittelu yhdessä alueen oppilaitosten osalta siirtyy kuntiin.

Merkittävä muutos uudistuksessa on TE-palveluiden rahoitusmallin muuttuminen. Tällä hetkellä työllisyysmäärärahat on valtion talousarviosta ohjattu ELY-keskuksille käytettäviksi työvoimakoulutuksiin, palkkatukiin, työllisyyspoliittisiin hankkeisiin, valmennuspalveluihin jne. Vuoden 2025 alusta kunnat vastaavat näiden lakisääteisten palveluiden kustannuksista yleiskatteellisella valtionosuudellaan.

Erityisesti pienet kunnat eivät yksinään pysty hoitamaan siirtyvää laajaa palvelukokonaisuutta, vaan Suomeen syntyy kuntaryppäistä yhteensä 44 työllisyysaluetta. Pohjois-Pohjanmaalle muodostunee kolme työllisyysaluetta. Taivalkosken ja Kuusamon kunnat siirtyvät Kainuun-Koillismaan työllisyysalueeseen Kainuun kuntien kanssa. Oulun seudulle syntyy 11 kunnan muodostama Oulun vetämä työllisyysalue. Oulun eteläisen alueella oletettavasti Raahen kaupunki toimisi vastuukuntana 17 kunnan yhteiselle työllisyysalueelle.


ELY-keskus valmistelee hankintojen ja asiakkaiden siirtoa työllisyysalueiden kanssa hyvässä yhteistyössä. Siirtymähetkellä palveluissa olevien asiakkaiden katkeamaton palvelu ja viestintä on keskeistä.

Vuoden 2025 alusta ELY-keskuksille on jäämässä edelleen lakisääteisiä alueellisia työllisyyden hoidon tehtäviä ja vastuita. ELY-keskus tulee jatkossa järjestämään yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja KEHA-keskuksen kanssa vuosittaiset alueelliset työllisyyden edistämisen yhteistyö- ja seurantakeskustelut. Keskusteluissa käydään tulevien työllisyysalueiden työllisyyden ja kotoutumisen edistymisen toteutumista, palvelujen vaikuttavuutta ja kehittämistarpeita. Keskusteluja aloitetaan jo kesän kynnyksellä 2024.

Eine Kela
Yksikön päällikkö
Osaaminen ja työelämä -yksikkö
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Rahoitusyksikön joulutervehdys 

Nostot

Vuoden vaihde lähenee ja haluamme kiittää kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Kuluneen vuoden aikana olemme päässeet käynnistämään ohjelmakauden 2021–2027 avustusten myöntämisen täysimääräisenä, mutta maksatusten osalta Eura 2021 -järjestelmässä on valitettavasti edelleen puutteita. Pahoittelemme tästä aiheutunutta vaivaa ja haastetta asiakkaillemme.

Rahoitettujen hankkeiden avulla on saatu hyvin käyntiin vaikuttavia hankkeita, joilla parannetaan työllisyyttä, osaamista, osallisuutta, liikevaihdon ja viennin merkittävää kasvua, digitaalisuutta sekä edistetään ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Yritysrahoitus
Pääsimme myöntämään ohjelmakauden 2021–2027 määrärahoja lokakuussa 2022. Vuoden 2023 loppuun mennessä olemme myöntäneet avustusta EAKR- ja JTF-rahastoista koko Pohjois-Suomeen yhteensä reilut 60 miljoonaa euroa, josta Pohjois-Pohjanmaalle 30 miljoonaa euroa, Lappiin 26 miljoonaa euroa ja Kainuuseen 4 miljoonaa euroa. Päätöksiä olemme tehneet yhteensä 360 kappaletta. Määrärahoja oli käytössä ennätysmäärä vuonna 2023, mutta kaikkia määrärahoja emme harmillisesti päässeet hyödyntämään täysimääräisenä. 116 hakemusta on edelleen käsittelyssä ja merkittävään osaan hakemuksista odotamme täydennyksiä. Haasteita ovat aiheuttaneet hakemusruuhkan lisäksi muun muassa omarahoitusosuuden järjestyminen isommissa investoinneissa, taloustilanteen heikkeneminen ja rakennusalan haasteet.

Avaamme yrityksen kehittämisavustuksen jatkuvat haut sekä EAKR- että JTF-rahastoista ja määräaikaisen toimintaympäristön kehittämisavustuksen haun 15.1.2024. Nyt olisi yrityksillä erinomainen mahdollisuus käynnistää merkittäviä investointi- ja kehittämishankkeita, sillä meillä on edelleen ennätysmäärä myöntövaltuutta käytössämme. Toivomme hakemusten olevan aiempaa valmiimpia, jotta voisimme tehdä päätöksiä ripeämmin. Alkuvuoden tavoitteemme on saada hyödynnettyä ensin kaikki JTF-määrärahat, joiden käytettävyydessä on tiukempi aikataulu.

Etukäteiskeskustelut yritysasiantuntijoidemme kanssa ovat ensisijaisen tärkeät, jotta voimme ohjata uudet hakemukset oikeaan hakuun! Kahden rahaston yhtäaikainen käyttö voi johtaa siihen, että toisen rahaston myöntövaltuus loppuu aiemmin. Mikäli hanke on aloitettu, hakemusta ei voi jättää enää toiseen hakuun. Hakijoiden kannattaa olla tarkkana hankkeen käynnistämisen suhteen.

Lapin osalta uudet hankkeet ohjataan ensi vuonna EAKR-rahastoon. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun osalta uudet hakemukset ohjataan ainakin alkuvuonna pääasiassa JTF-rahastoon.

Yritysten kehittämispalvelut
Vuoden suurimman yllätyksen toi uusi hallitusohjelma, jonka myötä yritysten kehittämispalvelut lakkautetaan. Niiden hakuaika on päättynyt Pohjois-Suomessa 30.11.2023. Päättyminen aiheutti hakemusruuhkan ja hakemusten käsittely jatkuu arviolta helmikuun 2024 alkuun saakka. Koulutusohjelmia käynnistimme vielä loppuvuodesta Pohjois-Pohjanmaalla 3 koulutusta ja Kainuussa 2 koulutusta. Osallistujia näissä yhteensä 68 henkilöä.

Yritysten kehittämispalvelujen tilalle on pohdittu valtakunnallisesti erilaisia malleja, mutta mitään uutta vastaavaa palvelua ei olla avaamassa lähiaikoina. ELY-keskukset ovat vahvistaneet jo aiemmin neuvontaresurssejaan, mutta niillä ei luonnollisestikaan voida korvata konsultointipalveluiden päättymistä.

ESR-kehittämishankkeet
ESR-rahoituspäätösten tekeminen EURA-järjestelmässä tuli mahdolliseksi keväällä 2023, jonka jälkeen olemme rahoittaneet paljon työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta edistäviä hankkeita. Pohjois-Pohjanmaalle kohdentuu 92 hankepäätöstä, yhteensä noin 25 milj.€ arvosta. Uusia hankkeita käynnistyy runsaasti myös Lapissa, jonne kohdentuu 38 hankepäätöstä, yhteensä 11,7 milj.€. Kainuuseen kohdentuu 13 hankepäätöstä, yhteensä noin 3,9 milj.€ arvosta.

Uuden ohjelmakauden ESR-rahoitusmahdollisuudet ovat monipuoliset ja toteuttajina on laaja toimijajoukko Pohjois-Suomesta. Keskeisiä hanketoteuttajia ovat kunnat, koulutusorganisaatiot, järjestöt ja säätiöt, jotka näin kehittävät omalta osaltaan Pohjois-Suomen työllisyyttä, osaamista ja kilpailukykyä. Rahoitetuilla ESR-hankkeilla tuetaan myös yritysten kehittämistä: rekrytointiosaaminen, vastuullisuus, työhyvinvointi ja tuottavuus ovat keskeisiä teemoja. Toisaalta hankkeiden painotus on vahvasti ihmisten osallisuuden, työllisyyden ja osaamisen edistämisessä.

Ensimmäisten hakukierrosten jälkeen uudet hankehaut ovat jo käynnissä ja toivomme hakemuksia mm. yritysten vastuullisuusosaamisen kehittämiseen ja täsmätyökykyisten työllistymiseen. Painotamme myös nuorten osallisuutta ja hyvinvointia. Lisätietoa hankehauista ja muista ajankohtaisista asioista löytyy rakennerahastot.fi -sivuilta.

Infrahankkeet
Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin infrahankkeisiin on varattu rahoitusta lähes 3 miljoonaa euroa. Seuraava haku aukeaa Lapin osalta maaliskuussa.

Ympäristöhankkeet
Ympäristöhankkeiden toteutus pääsi mukavasti käyntiin syksyn aikana. Hankkeilla on edistetty Kainuun ja Lapin maakuntien älykkään erikoistumisen strategioiden toimeenpanoa vahvistaen elinkeinojen vastuullisuutta ja kestävyyttä ympäristön näkökulmasta. Toiminnan keskiössä on ollut kaivostoiminta ja sen samoin kuin muidenkin elinkeinojen vesistövaikutusten seuranta ja hillintä uudenlaisten digitaalisten ratkaisujen kehittämisen kautta.

Ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimenpiteet saivat vauhtia erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Käynnistyneillä hankkeilla vahvistetaan kuntasektorin ja elinkeinoelämän keinoja ja osaamista varautua ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

Myös ympäristöhankkeiden haku on käynnissä vielä tammikuun 2024 ajan. Haun teemat ovat tuttuja; elinkeinojen kestävyyden vahvistaminen yritysten sekä tutkimus- ja koulutussektorin yhteistyönä, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä luonnonvarojen resurssitehokas hyödyntäminen kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.

Lisäksi toivomme erityisesti, että ensi vuonna saamme runsaasti hyviä JTF-hankkeita turvetuotantoalueiden ennallistamiseen ja jatkokäytön edistämiseen koko Pohjois-Suomen alueelta. Jatkuva haku on käynnissä tällä erää 16.12.2024 saakka.

Uusi ohjelmakausi ja uudet hankehaut tuovat monia mahdollisuuksia Pohjois-Suomen kehittämiseen!

Toivotamme rauhallista joulun aikaa ja kehittämisintoa vuodelle 2024!


Terveisin,
Pasi Loukasmäki, Riitta Ilola ja Anne Pulkkinen
Rahoitusyksikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategia 2050 ja onnistumisen ajatuksia monipuolisesta yhteistyöstä

Nostot

Tänä vuonna olemme laatineet pohjoisen Suomen vesihuoltostrategian 2050, joka täydentää kahta aiempaa alueellista strategiaa läntisessä sekä eteläisessä ja itäisessä Suomessa. Tulevaisuuteen suuntautuvaa suunnittelua on tehty valtakunnan tasolla, monialaisessa yhteistyössä. Työtä on tehty useissa eri ryhmissä ja sidosryhmätilaisuuksissa pääosin etäyhteyksillä. Mukana on ollut vesihuoltoalan toimijoita ja viranomaisia eri organisaatiosta maantieteellisesti laajalta alueelta Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnista.

Organisaatiot tarvitsevat toimintaansa tavoitteita ja toteuttamista varten suunnitelmia. Tavoitteet toteutuvat harvoin vahingossa tai muun työn ohessa, vasemmalla kädellä. Ilman strategista suunnittelua tekeminen voi olla sitä sun tätä ja kokonaiskuvassa voimme ohjautua väärään suuntaan.

Ankka vai jänis?
Vuoden 2023 aikana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus järjesti vesihuollon koulutusmoduulin, jossa käsiteltiin vesihuoltoa mm. kokonaisturvallisuudesta hallintoon, kestävyydestä talouteen ja organisaatiomuodoista kaavoitukseen. Luennoitsija käytti esimerkkinä klassista filosofi Wittgensteinin kuvaa ankkajäniksestä, jossa on nähtävissä joko ankka tai jänis, mutta ei molempia yhtä aikaa. Samalla tavalla strategiatyössäkin saattaa asia näyttää toisesta organisaatiosta tai toisen ihmisen näkökulmasta katsottuna hyvin erilaiselta; osa meistä näkee kuvassa heti jäniksen toiset taas ankan.

Näin tarkastellen voimme nähdä uhkia ja riskejä, joita emme aiemmin nähneet ja varautua niihin entistä paremmin. Ehkä olemme uskoneet itse edistävämme esimerkiksi kestävää kehitystä, mutta samalla toimintamme on estänyt toista toimijaa omissa kestävän kehityksen tavoitteissaan. Kun nämä kohdat löytyvät, voimme kenties yhdessä ja toisiamme tukemalla jatkaa tavoitteiden saavuttamista. Oman ja toisten tekemisen parempi ymmärrys voi lisätä työmme vaikuttavuutta.

Vesihuollon voi hyvinkin nähdä pelkästään jäniksenä: teknisenä toimialana, jossa huolehditaan veden otosta, käsittelystä ja jakelusta sekä jäteveden kuljetuksesta, puhdistamisesta ja lopulta purkamisesta takaisin luontoon. Vesihuollon voi kuitenkin nähdä myös ankkana: monipuolisena vastuullisuustoimijana, jolla on ulottuvuuksia esimerkiksi sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympäristövastuullisuuteen. Näin ajatellen vesihuollon verkostot ulottuvatkin sen fyysisiä rajoja paljon laajemmalle. Sitä kautta voi löytyä uusia yhteistyötahoja, joiden kanssa kehittää vesihuoltoa aivan uudella tavalla.

Jotta vesihuoltoa tarkasteltaisiin riittävän laaja-alaisesti ja monipuolisesti, strategiatyöhön tarvitaan heitä, jotka näkevät ankan ja heitä, jotka näkevät jäniksen. Itselleni herää ajatus, voisiko kuvassa nähdä vielä jotain muutakin? Mitä tapahtuu, jos tarkastelemme ympäristöä kuvan ulkopuolelta? Entä jos jäniksiä onkin monta tai jos ankka onkin sorsa?

Strategiatyö on jatkuvaa parantamista
Ajattelen, että strategiatyön onnistumisen edellytyksenä on monipuolisen ajattelun ja sitoutuneen ihmisjoukon lisäksi perinteinen laatutyön mekanismi eli jatkuva parantaminen. Tämä ei tarkoita sitä, että veren maku suussa kilvoitellaan ajan kanssa tehokkaampina ja tehdään yhtäaikaisesti kasapäin toimenpiteitä. Enemmänkin on kyse tasaisesta ja hallitusta eteenpäin menemisestä. Kun meillä on tarvittava osaaminen kasassa, alamme toteuttaa ehkä pieniäkin, mutta vaikuttavia tekoja unohtamatta toimintaympäristön muutoksien – tai muuttumattomuuden – tarkkailua. Toimintaa pitää arvioida ja palata taas tarkastelemaan, onko meillä tarvittava osaaminen käytössä. Näin toimien strategia ei vanhene, vaan se mukautuu tarpeidemme mukaisesti.

Jatkuvan parantamisen mallista on yksinkertainen esimerkki
Heidi Collianderin opinnäytteessä vuodelta 2020. Kuvassa mukaelma siitä.

Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategiassa mukana sitoutunutta porukkaa
Olen ilolla saanut olla mukana tässä strategiatyössä. Havaintoni mukaan ihmiset pystyivät luomaan luottamuksen ilmapiirin etäyhteyksinkin ja kertoivat näkemyksiään hyvinkin avoimesti eri kokoonpanoissa. Ensimetreillä työhön sitoutuneet ihmiset ovat kulkeneet matkassamme koko ajan, eikä itselläni ole epäilystäkään, etteikö tämä yhteistyö jatkuisi käytännön tasollakin, kun pääsemme aloittamaan toimenpiteiden toteuttamisen.

Toivon, että viesti työstämme välittyy laajalle ja innostamme lisää väkeä mukaan vesihuollon strategian toteuttamiseen. Toimintaan voi tutustua uusilla nettisivuillamme, olemalla rohkeasti yhteydessä asiantuntijoihin ja hyppäämällä mukaan tilaisuuksiin!

Piia Kepanen
Johtava vesitalousasiantuntija,

Etelä-Savon ELY-keskus
Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategia 2050

Kurkkaus ELY-keskusten uuteen valtakunnalliseen ilmastoyksikköön

Nostot

Olen Tuukka Rautio ja toimin ilmastoasiantuntijana ELY-keskusten valtakunnallisessa ilmastoyksikössä. Tarkempi tehtäväni on sopeutumisen asiantuntijapalvelut.

Ennen nykyistä tehtävääni toimin vajaa kuusi vuotta tutkijana Ilmatieteen laitoksella Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus -yksikössä. Tutkimukseni keskiössä olivat eritoten ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset. Tästä teemasta nostaisin esille erityisesti VN TEAS KUITTI -hankkeessa luodun kansallisen kokonaiskustannusarvion ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvistä taloudellisista riskeistä.

KUITTI-hankkeen tulokset auttavat hahmottamaan nykyistä paremmin, mitkä ovat merkittävimmät ilmastonmuutoksen aiheuttamat taloudelliset riskit ja mitkä toimenpiteet lieventävät näitä riskejä tehokkaimmin. Hankkeessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategisessa suunnittelussa, erityisesti sopeutumiseen ja varautumiseen liittyvien kustannustehokkaiden politiikkatoimien priorisoimisessa ja ajoittamisessa. Tällä on siten vahva yhtymäkohta ELY:n toimintaan!

Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri yhteiskuntamaantieteestä ja teen jatko-opintoja kiinteistötaloudesta Aalto-yliopistossa. Aallossa menetelmäopintoihini on kuulunut esimerkiksi ekonometrian jatkokurssit Helsinki GSE:stä.

Tehtävässäni Ilmastoasiantuntijana (sopeutumisen asiantuntijapalvelut) edistän ELY-keskusten valtakunnallisessa ilmastoyksikössä ilmastolain mukaiseen kansalliseen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaan liittyviä tehtäviä. Ilmastoasiantuntijana osallistun ilmastoyksikön palvelu- ja koulutuskonseptin suunnitteluun. Painopisteenä tehtävässä on alueellisen tason toimijoiden tukeminen kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman mukaisesti.

Ilmastoasiantuntijana vastaan kunnille ja alueille suunnattavan koulutuskonseptin laatimisesta ja sen päivittämisestä sekä koulutan ELY-keskusten työntekijöitä ja muita alueellisia toimijoita integroimaan ilmastoriskien ja haavoittuvuuksien tunnistamisen sekä niiden pohjalta laadittavat sopeutumisen toimenpiteet muuhun suunnitteluun ja ohjaukseen.

Valtakunnallisen Ilmastoyksikkömme tarkoituksena on tukea ilmastotyötä koko maan laajuisesti. Yksikkömme koordinoi, tukee, seuraa, edistää sekä sovittaa yhteen kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2030 sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman alueellista toimeenpanoa.

Yksikön toiminnan tavoitteena on tukea ELY-keskusten edellytyksiä maankäyttösektorin ilmastotoimia sekä ilmastonmuutoksen sopeutumista koskevien tavoitteiden, suunnitelmien ja tarkasteluiden toteuttamiseen sekä erityisesti vahvistaa edellytyksiä ilmastolain mukaisten kansallisten suunnitelmien alueellisessa toimeenpanossa, siihen liittyvien ratkaisujen kehittämisessä sekä kuntien ilmasto- ja sopeutumistyön tukemisessa.

Me toimimme tiiviissä yhteistyössä maakunnallisten, kansallisten ja EU-tason verkostojen ja sidosryhmien kanssa. Ilmastoyksikkö toivottaa kaikki ideat ja yhteistyötoiveet lämpimästi tervetulleiksi ja on valmiina tukemaan ilmastotyössä kaikkialla Suomessa.

Jos työskentely ilmastoyksikössä kiinnostaa, haemme kolmea ilmastoasiantuntijaa valtiolle.fi-palvelussa. Haku on avoinna 1.11.2023 klo 16.15 saakka.

Ollaan yhteydessä!

Tuukka Rautio
Ilmastoasiantuntija (sopeutumisen asiantuntijapalvelut)
ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö

SeaMoreEco-hankkeen ensimmäinen kenttäkausi

Nostot

SeaMoreEco-hanke on Interreg Aurora -rahoitteinen merihanke, joka on käynnistynyt vuoden 2023 alussa ja kestää vuoden 2025 loppuun.Tavoitteena on kehittää ja testata hankealueella Suomen ja Ruotsin välisiä yhteisiä menetelmiä biologisen monimuotoisuuden tehokkaaseen seurantaan, säilyttämiseen ja ennallistamiseen matalilla merialueilla, keskittyen uhanalaisiin lajeihin ja elinympäristöihin sekä haitallisiin vieraslajeihin.

SeaMoreEcon kesän kenttätiimi. Kuva Anton Pajukoski.

Pohjois-Pohjanmaan alueella SeaMoreEco-kenttätiimissä on tänä vuonna ollut kaksi henkilöä, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella hankkeesta vastaava erikoissuunnittelija Eveliina Lampinen ja suunnittelija Anton Pajukoski. Meribiologin näkökulmasta kulunut kenttäkausi on ollut hieman erilainen, sillä emme ole juurikaan liikkuneet mereisen tuntuisilla alueilla, vaan painotus on ollut matalissa lahdissa ja kluuveissa.

Töitä on tänä kesänä tehty erityisesti matalilla alueilla, joista ei heti tule mieleen olevansa merellä. Kuva Eveliina Lampinen.

Menetelmänä käytämme pääsääntöisesti VELMU-ohjelman mukaista kahlausmenetelmää, eli liikumme vedessä SUP-laudalla ja tietyille koordinaattipisteille teemme kasvillisuusruudun vesikiikaria apuna käyttäen. Vesi saattaa usein kesälläkin olla melko kylmää ja sääolosuhteet vaihtelevia, jolloin eräs tärkeimmistä työvälineistä on kuivana pitävä pelastautumispuku. Pelastautumispuku on Gore-Texiä tai muuta vedenpitävää kangasta, ja se kelluttaa sekä on usein kirkkaan värinen, mikä lisää turvallisuutta vesillä liikuttaessa.

Vedenalaiskartoituksia tehdään käyttäen apuna vesikiikaria, jolla näkee veden alla, eikä valon heijastuminen pinnasta häiritse. Kuva Eveliina Lampinen.
Meritöissä lounaskin syödään usein SUP-laudan päällä. Kuva Eveliina Lampinen.

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat viiteen työpakettiin. Ensimmäisen ja toisen työpaketin tavoitteina on koota hankealueen olemassa olevat meritiedot ja tunnistaa niiden avulla täydentävien kartoitusten tarve, suorittaa tarvittavat täydentävät kartoitukset sekä päivittää yhteistä rajat ylittävää karttapalvelua. Kolmannen työpaketin tavoitteena on kehittää pohjan ominaisuuksien ja vesikasvillisuuden kartoitusmenetelmiä käyttäen apuna kaukokartoitusmenetelmiä, kuten drone sekä satelliittiaineistot. Neljännessä työpaketissa edistetään uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen sekä vieraslajien seurantamenetelmiä ja viidennessä tehdään pilottina matalien vesielinympäristöjen ennallistamista. Kesän aikana olemme kartoittaneet viidenteen työpakettiin liittyen potentiaalisia kunnostuskohteita, joita on ollut Akionlahti Oulunsalossa sekä Ruonalammit ja Tukkikari Iissä. Näille matalille alueille ominaista on runsas kasvillisuus, pehmeä pohjanlaatu ja paikoin myös samea vesi.

Runsas uistinvita (Potamogeton natans) kasvusto Ruonalammissa. Kuva Anton Pajukoski.

Sekä Akionlahdella että Tukkikarissa on aiemmissa kartoituksissa havaittu haitallista vieraslajia kanadanvesiruttoa (Elodea canadensis). Hankkeessa selvitetään mahdollisuutta kehittää haitallisen vieraslajin poistomenetelmiä näille matalille merialueille soveltuviksi ja tehokkaiksi. Kanadanvesirutto leviää tehokkaasti ja valtaa elintilaa alkuperäiseltä lajistolta ja usein myös heikentää virkistyskäyttöä kasvaen valtavina massoina. Kanadanvesirutto on riesana etenkin Perämerellä, sillä se viihtyy hyvin vähäsuolaisessa murtovedessä. Pahimmat esiintymät meren rannalta löytyvät pääsääntöisesti Oulusta pohjoiseen mentäessä juuri matalista lahdista tai jokisuistoista. Akiolahdella kanadanvesiruttoa on melko runsaasti, mikä heikentää Natura 2000 -alueen tilannetta. Akionlahdella selvitetään mahdollisuutta poistaa kanadanvesiruttoa nuottaamalla, sekä mahdollisesti peittämällä.

Kanadanvesiruttoa täynnä oleva Akionlahti ei ole houkuttelevan näköinen virkistyskäytön kannalta.
Myös Akionlahden vedenlaadussa olisi varaa parannukselle. Kuva Eveliina Lampinen.
Kanadanvesiruttoa pinnan alla. Kuva Eveliina Lampinen.

Tukkikarissa kanadanvesirutto on alkanut vallata alaa vasta muutaman viime vuoden aikana. Alueella on erityisen tärkeä pyrkiä pitämään vesiruton leviäminen aisoissa muun muassa sen takia, että sen ympäristöstä löytyy uhanalaista upossarpiota (Alisma wahlenbergii).

Upossarpio Tukkikarissa, Iissä. Kuva Eveliina Lampinen
Upossarpion kartoitusta. Työasennot eivät yleensä ole kovin ergonomisia, mutta päivän aikana tulee harrastettua paljon hyötyliikuntaa. Kuva Eveliina Lampinen.

Meille uutena menetelmänä olemme testanneet dronen käyttämistä kasvillisuuskartoituksissa. Sitä testataan alkuun Pohjois-Pohjanmaan rannikolla Kalajoella, jossa vesi on paikoin suhteellisen kirkasta ja näkyvyys melko hyvä. Menetelmässä lennetään ensin tietyllä alueella dronella, joka käyttää tarkkaa reaaliaikaista kinemaattista mittausta (RTK). Tämän jälkeen eri ohjelmistoja hyödyntäen alueesta voidaan luoda ortomosaiikkikuva ja jatkojalostaa aineistoja eri tarkoitukseen, esimerkiksi kasvillisuuskartoiksi. Meidän tehtävämme on käydä paikan päällä maastossa tekemässä kasvillisuuskartoituksia käyttäen tarkkuus-GPS-laitetta. Sen avulla voimme olla varmoja, että teemme kartoituksen samasta pisteestä, kuin josta dronella on otettu kuva. Tätä kasvillisuuskartoitusta kutsutaan nimellä ground truth data, ja sitä käytetään dronen kuvien varmennukseen.

Kalajoella säät suosivat kartoitusta. Merillä liikkuessa sateesta ei ole suurta haittaa, mutta tuuli vaikeuttaa työntekoa. Kuva Anton Pajukoski.
Tarkkuus-GPS:n avulla pystytään mittaamaan etäisyyttä ennalta määrättyyn kohteeseen jopa yhden senttimetrin tarkkuudella. Kuva Anton Pajukoski.

Kaiken kaikkiaan hankkeen ensimmäinen kenttäkausi on ollut onnistunut ja olemme saaneet uutta ja tarkempaa tietoa kartoittamistamme alueista. Hankaluuksiltakaan emme ole välttyneet, vaan välillä olemme joutuneet poistumaan vedestä kiireellä ukkosen noustua nopeasti, tai perumaan suunnitellut kartoituksen tuulen takia. Myös kalustossa on ollut välillä huollettavaa, mutta kaikki tämä kuuluu normaaliin kenttäkauteen. Seuraavana vuorossa on kaiken kerätyn aineiston läpikäyminen ja tallentaminen.

Suosikkihavainto Kalajoelta, palleroahdinparta (Aegagropila linnaei), joka voi muodostaa jopa pingispallon kokoisia kasvustoja ja pyöriä vapaana vedessä. Kuva Eveliina Lampinen.

Teksti: Eveliina Lampinen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

SeaMoreEco-hanke on saanut nimensä sanoista Seamless monitoring, restoration and conservation in the northern Gulf of Bothnia, ja nimensä mukaisesti hankealue kattaa pohjoisen Pohjanlahden rannikon. Hankkeessa mukana on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lisäksi Suomesta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Geologian tutkimuskeskus ja Ruotsista Länsstyrelsen Norrbotten, Länsstyrelsen Västerbotten sekä Sveriges geologiska undersökning. Kansallisina rahoittajina ovat lisäksi Lapin Liitto sekä Swedish Agency for Marine and Water Management.

Hei, sinä yrittäjyydestä kiinnostunut nuori!

Nostot

Onko sinulla osaamista, jota haluaisit myydä? Oletko pohtinut osaamisesi myymistä yrittäjämäisesti tai haluat lisätietoa yrittäjyydestä ja yrittäjänä toimimisesta? Nyt sinulle on tarjolla maksutonta apua Nuorten start up -pilotti -hankkeesta!

Henkilökuvassa Minna Tuhkanen.
Projektipäällikkö Minna Tuhkanen luotsaa Nuorten start up -pilotti -hanketta.

Pohjois-Pohjanmaalla on alkanut marraskuussa 2022 Nuorten start up -pilotti -hanke. Hanketta rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö, ja sen toiminta-aika jatkuu 31.8.2024 saakka. Hankkeessa tarjotaan matalalla kynnyksellä nuorille alle 30-vuotiaille TE-toimiston ja työllisyyden kuntakokeilujen asiakkaille tietoa yrittäjyydestä ja tukea yrittäjyyden polulle siirtymisessä. Tavoitteena on myös kohtauttaa yrittäjyydestä kiinnostuneita nuoria omistajanvaihdosta suunnittelevien yrittäjien kanssa.

Työvoimakoulutusta yrittäjyyteen

Yrittäjänä luovalla alalla (monimuoto) Oulu, kesto 50 päivää, haku päättyy 8.5.2024
Oletko luovan alan toimija, jonka tavoitteena on yrittäjämäisen toiminnan aloittaminen tai jo olemassa olevan yritystoiminnan kehittäminen? Tämä koulutus on tarkoitettu sinulle. Voit olla vasta urasi alussa tai jo kokenut konkari.

Monimuotokoulutus jakautuu sisällöllisesti viiteen teemaan. Jokainen teema tähtää siihen, että voit aloittaa yrittäjämäisen toiminnan suunnitelmallisesti ja kannattavasti tai kehittää olemassa olevaa liiketoimintaa luovalla alalla.

Koulutus toteutetaan ajalla 24.5.–16.8.2024 pääosin verkkokoulutuksena, haku päättyy 8.5.2024. Koulutus toteutetaan jaksotettuna. Opetusta ei järjestetä: 8.–21.7.2024.
Koulutusjaksoon sisältyy kolme lähipäivää/workshopia Oulussa.

Valinta koulutukseen tapahtuu hakemuksen perusteella. Kerrothan hakemuksen Omat perustelut -kohdassa:

  1. Millä luovalla alalla toimit?
  2. Minkälaista yrittäjäosaamista tai yrittäjätaustaa sinulla on?

Haku Yrittäjänä luovalla alalla -koulutukseen (te-palvelut.fi)

20.2.2024 TE-live tallenne on katsottavissa Luovuus elämäntapana ja elinkeinona (te-live.fi)

Nuorten start up -pilotti -hankkeeseen osallistuminen ei velvoita sinua aloittamaan yritystoimintaa. Hankkeen kautta saat paljon tietoa yrittäjyydestä ja apua yrittäjän polulle. Lähde siis rohkeasti mukaan, jos yrittäjyys kiinnostaa sinua!

Ota yhteyttä, niin kerron lisää Nuorten start up -pilotti -hankkeesta ja sen tarjoamista palveluista!

Projektipäällikkö Minna Tuhkanen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Puhelin 0295 056358

Tiesitkö, että voit aloittaa yritystoiminnan työttömänä ollessa, ilman että ensimmäisen neljän kuukauden aikana yritystoiminnalla on vaikutusta oikeuteesi saada työttömyysetuutta, mikäli sen saamisen ehdot täyttyvät. Kysy lisätietoa TE-toimistosta/Työllisyyden kuntakokeilusta!

ELY-keskuksen, TE-palveluiden ja Työllisyyden kuntakokeilut -logot.

Työkaluja viennin ja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Team Finland -palvelupolulta

Nostot

Team Finland -logo.

Team Finland -verkosto koostuu useista eri toimijoista ja tahoista, joilla on tarjolla sekä rahoitusta että neuvontapalveluja kansainvälistyville yrityksille. Team Finland-verkoston ydintoimijoita ovat Business Finland, ELY-keskukset, Finnvera, TE-toimistot ja ulkoministeriö. Näiden lisäksi teeman ympäriltä löytyy pitkä lista erilaisia tahoja, rahoituskanavia, hankkeita ja ohjelmia.

Oikealle polulle heti alusta alkaen

Jotta kokonaisuudesta pääsisi jatkossa helpommin selville, olemme Team Finland -ydintoimijoiden kesken luoneet valtakunnallisen Team Finland -palvelupolun. Se kertoo, miten ydintoimijat voivat olla yrityksen apuna kansainvälistymisen eri vaiheissa. Uuden palvelupolun löydät osoitteesta Palvelut yrityksille – Team Finland (team-finland.fi). Palvelupolku kuvaa ydintoimijoiden palvelut pk-yritysten kansainvälistymisvaiheiden näkökulmasta eri toimijoiden vahvuudet huomioiden.

Polku koostuu kuudesta vaiheesta:

  1. Kiinnostuitko? Harkinnassa viennin aloittaminen
    Tarjoamme yleisneuvontaa ja digitaalisia palveluita kansainvälistymisestä kiinnostuneille yrityksille.
  2. Selvitä, mitä uusien markkinoiden avaaminen edellyttää
    Avullamme voit päästä alkuun kansainvälistymisessä.
  3. Suunnittele kansainvälistymistä
    Autamme kansainvälistymissuunnitelman kehittämisessä ja valmiuksien kasvattamisessa.
  4. Avaa markkinaa
    Kehitä yrityksenne liiketoimintaa ja etene kansainvälisillä markkinoilla verkostomme asiantuntijoiden tuella.
  5. Käy kauppaa
    Saat apua ja neuvontaa kansainvälisen kaupankäynnin rahoittamiseen, verkottumiseen ja haasteisiin.
  6. Laajenna ja uudista liiketoimintaa
    Kasvata tai uudista kansainvälistä liiketoimintaa nykyisillä tai uusilla markkinoilla: verkostomme kaikki palvelut ovat käytettävissänne, myös kohdemaassa.
Kansainvälistymispalveluiden palvelupolku pk-yrityksille infografiikka.
Team Finland -verkoston palvelupolku.

Selkeyttä toimijoiden rooleihin

Palvelupolun laatimisen yhteydessä olemme työstäneet paljon Team Finland -verkoston toimijoiden vahvuuksia kansainvälistymisen eri kohdissa. Kansainvälistymisessä on monta eri vaihetta ja eri vaiheissa eri toimijat voivat olla oman osaamisensa kautta paremmin avuksi kuin toiset. Joillakin toimijoilla saattaa olla palveluita useisiin eri vaiheisiin, joillakin toimijoilla selkeästi vain yhteen vaiheeseen. Tätä kaikkea on palvelupolun tarkoitus selkiyttää yritysasiakkaalle.

Esimerkiksi me ELY-keskuksissa profiloidumme selkeästi vientiä ja kansainvälistymistä suunnittelevan yrityksen alkuvaiheen kumppanina ja tarjoamme neuvontaa, rahoitusta ja palveluja kasvun toteuttamiseen. Olemme lähellä asiakasta ja meille on helppo tulla matalalla kynnyksellä. Business Finlandin palveluissa yhdistyvät puolestaan laaja globaali verkosto ja paikallinen markkinanäkemys, vahva liiketoimintaymmärrys sekä hyvä toimialaosaaminen ja innovaatiotoiminnan palveluja suunnataan erityisesti tavoitteellisille kasvuyrityksille. Finnveran kautta tarjolla on monipuolisia rahoitusratkaisuja investointeihin, kauppoihin, omistusjärjestelyihin, kasvun käyttöpääomaan ja vientiin. Ja Ulkoministeriö edistää suomalaisyritysten kansainvälistymistä paikan päällä markkinoilla globaalin läsnäolon ja suhdeverkoston avulla. Jokaisella Team Finland -toimijalla on siis oma paikkansa palvelupolulla.

Jos siis kaipaat kootusti opasta kansainvälistyville yrityksille suunnatuista palveluista ja rahoituksista, kannattaa tutustua Team Finland -palvelupolkuun ja etsiä sieltä omaan kansainvälistymisen vaiheeseen soveltuvia palveluita ja rahoituksia.

Me Team Finland -ydintoimijat autamme ja neuvomme myös tietysti mielellämme aina palvelupolulla eteenpäin. Jos et tiedä, keneen kannattaa yhteyttä ottaa, voit käyttää yhteydenottopyyntölomaketta verkossa. Lomakkeessa antamiesi tietojen perusteella etsimme verkostostamme yritykselle sopivimmat asiantuntijat ja palvelut. Ja otamme sinuun yhteyttä kahden työpäivän sisällä. Tämä on hyvä ja matalan kynnyksen startti kansainvälistymisen ja viennin käynnistämisen polulle.

Kuvassa Juha Elf.

Juha Elf
Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Poistotekstiilit keräykseen

Nostot

Poistotekstiilin keräyspisteessä on etiketti, jossa on keräysohje.

Tiukentunut lainsäädäntö ja kiristyneet kierrätysvelvoitteet ohjaavat jätteet hyödynnettäväksi sen sijaan, että ne loppusijoitettaisi kaatopaikalle tai poltettaisi energiana. Jätteiden lajittelu ja kierrätys on tärkeää, sillä sen avulla saadaan arvokkaat materiaalit ja raaka-aineet uudelleen käytettäväksi. Uusi jäteasetus velvoittaa keräämään erikseen tekstiilijätteen, joka ei ole enää käyttökelpoista ja joka on aiemmin mennyt poltettavaan jätteeseen.

Jäteasetuksen mukaan vuoden 2023 alusta alkaen kaikissa kunnissa on järjestettävä tekstiilijätteen vastaanotto ja ne on lajiteltava erikseen muusta jätteestä.

Ihan mitä tahansa ei tekstiilijätteen keräykseen voi laittaa, vaan keräykseen kelpaavat vain kuivat, hajuttomat ja homeettomat tekstiilit. Poistotekstiilin keräykseen voi laittaa loppuun kuluneet ja pestyt sekä kuivat takit, housut, hameet, paidat, lakanat, pyyhkeet, pöytäliinat, verhot ja vähintään 20 cm x 20 cm kokoiset kangastilkut. Poistotekstiili tulee pakata tiiviisti suljettuun muovipussiin.

Erilaisia kodin tekstiilejä.

Poistotekstiilikeräykseen eivät kuulu: matot, kengät, laukut, vyöt, alusvaatteet, sukat ja sukkahousut, tyynyt ja peitot eikä pehmusteet ja pehmoeläimet. Myöskään likaiset, kosteat, homeiset, haisevat, öljystä tai maalista tahriintuneet sekä tekstiilituholaisia sisältävät tekstiilit eivät kuulu tekstiilijätteen keräykseen, vaan ne tulee viedä polttokelpoiseen jätteeseen. Jos vaatteessa on pesun jäljiltä esimerkiksi ruokatahra tai värjäymä, se ei haittaa.

Pohjois-Pohjanmaan poistotekstiilien keräyspisteet kartalla

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on kerännyt maakunnan poistotekstiilin keräyspisteet kartalle. Palvelulla voi etsiä kotitalouksien tekstiilijätteille tarkoitettujen, alueellisten keräyspisteiden tietoja Pohjois-Pohjanmaalla.

Kartta.

Poistotekstiilin keräyspisteet (kartta, arcgis.com)

Poistotekstiili kiertoon paikallisesti

Kaksi poistotekstiilin keräyspistettä on sijoitettu sisätiloihin.

Oulun seudulla Kiertokaaren järjestämään poistotekstiilin keräykseen tuotu materiaali lajitellaan Oulussa. Osa kerätystä poistotekstiilistä on vielä käyttökelpoista ja osa voidaan hyödyntää muuten. Keräykseen jätetyt käyttökelpoiset tekstiilit myydään tai lahjoitetaan eteenpäin hyödynnettäväksi paikallisesti. Kiertokaaren tavoitteena on, että suurin osa kerätystä poistotekstiilistä jäisi vielä Oulun seudulle käyttöön tai muuten hyödynnettäväksi.

Loppuosa, käyttöön kelpaamaton materiaali toimitetaan Paimioon Lounais-Suomen jätehuollon tekstiilien jalostuslaitokselle. Poistotekstiilin jalostuslaitoksella tekstiilistä valmistetaan kierrätyskuitua, jota käytetään uusien tuotteiden raaka-aineena. Tällä kierrätysraaka-aineella yritykset korvaavat neitseellisten raaka-aineiden osuutta tuotteissaan. Kuidusta tehdään lankaa, kangasta ja erilaisia pehmukkeita. Kuluttajien poistotekstiilistä mekaanisesti jalostettu luonnonkuitua käytetään uusien vaatteiden raaka-aineena ja siitä valmistetaan villalankaa.

Sanna Moilanen
Ilmasto- ja kiertotalousasiantuntija

Yhteinen ennakointityö on kohtaannon edistämisen avain

Nostot

Päivi Jämsä työskentelee projektipäällikkönä ja Piia Holappa työmarkkina-asiantuntijana Tiedolla kohtaantoa (ESR) -hankkeessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.

Viimeisten parin vuoden aikana sanat osaajapula ja kohtaanto-ongelma ovat toistuneet mediassa ennätysmäärin. Korona-aika toi oman sysäyksensä työmarkkinoiden jo alkaneeseen murrokseen. Joillain toimialoilla kriisi aiheutti konkreettisia tuotantohaasteita ja lomautuksia. Toisaalta se pakotti julkiseen keskusteluun monilla työpaikoilla pitkään vaivanneita epäkohtia, joista oli tyydytty puhumaan vain kahvipöydissä. Kriisin esiin nostamat haasteet ovat entisestään korostaneet työvoima- ja osaamistarpeiden ennakoinnin tärkeyttä.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toteuttamassa Tiedolla kohtaantoa -hankkeessa (1.4.2021-31.12.2022) on luotu toimintamalleja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi eri toimialojen ja työnhakijaryhmien näkökulmasta. Hankkeessa kokeiltiin kahta toimintamallia lyhyen aikavälin osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointiin. Hanke kokosi yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa ennakointiryhmän ennakointia työssään tekevistä asiantuntijoista. Ryhmän tavoitteena on jäsentensä asiantuntemusta ja verkostoja hyödyntäen koostaa yhteistä tilannekuvaa tietystä toimialasta tai ajankohtaisesta teemasta. Toimintamallia on hankkeen aikana pilotoitu ja sen kehittäminen jatkuu myös hankkeen päätyttyä. Jatkossa on tarpeen selkeyttää ennakointiryhmän roolia maakunnallisen ennakoinnin kokonaisuudessa sekä kehittää tiedon jalostamisen ja jakamisen prosesseja.

Toisena mallina hankkeessa kehitettiin ratkaisupajatyöskentelyä. Ratkaisupajassa esitellään osallistujille tietoon perustuvaa tilannekuvaa, jonka jälkeen sitä täydennetään yhdessä keskustellen ja haetaan ratkaisuja esille nousseisiin ongelmakohtiin. Alustuksena voidaan kuulla kyseisen toimialan tai teeman asiantuntijaa jostain kohtaannon näkökulmasta käsin. Yhteistyöskentelyn tapana toimii esimerkiksi hyvin fasilitoitu ryhmäkeskustelu. Toimintamallin onnistumiseksi olennaista on ratkaisupajan tavoitteen määrittely, ja tavoitteen kannalta parhaiden asiantuntijoiden saaminen mukaan. Jotta tuloksia voidaan hyödyntää kohtaannon parantamiseksi, on osallistujien tärkeää tunnistaa oma tai oman organisaationsa rooli käsillä olevan haasteen ratkaisemisessa.

Varautuminen tulevaisuuden työvoima- ja koulutustarpeisiin kuuluu kaikille. Työnantajilla ja heidän edustajillaan, koulutusorganisaatioilla, työllisyyspalveluiden tarjoajilla, alueellisilla kehittämistoimijoilla sekä osaajilla ja työnhakijoilla itsellään on arvokasta näkemystä, jota ennakoinnissa tarvitaan. Alueellisessa ennakoinnissa keskeistä on yhteinen tahtotila tiedon jakamiseen ja jalostamiseen sekä uskallus tuoda yhteen kaikkien osapuolten näkemykset. Näin voidaan muodostaa aito tilannekuva, joka on edellytys pitkäaikaisten ja kaikkia hyödyttävien ratkaisujen löytämiseen.

Lue lisää:
Tiedolla kohtaantoa (ESR)
Ennakointi ja kohtaanto

Piia Holappa, työmarkkina-asiantuntija
Päivi Jämsä, projektipäällikkö

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Tiedolla kohtaantoa (ESR)
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Toimintaympäristön kehittäminen – opit ohjelmakauden ensimmäisestä hakukierroksesta

Nostot

Kuvitus.

Toimintaympäristön kehittämishankkeiden tarkoituksena on kehittää yritysten mahdollisuuksia kasvaa, kansainvälistyä ja synnyttää alueelle myös uusia yrityksiä. Hakijana on aina voittoa tavoittelematon taho, joka pääasiassa toteuttaa hankkeeseen suunnitellut toimenpiteet. Hyvin usein avustusta myönnetään selvitystyyppisiin hankkeisiin, joiden tarkoituksena on luoda näkymiä uudenlaiselle yritystoiminnalle. Selvityksen tavoitteena voi olla esimerkiksi luoda selkeä toimintaympäristön kuvaus kiertotalouden yrityksille, tai selvityksellä voidaan kartoittaa alueen kiinnostusta ja potentiaalia vetytalouden investoinneille. Avustusta on myönnetty myös klustereiden toiminnan käynnistämiseen.

Elinkeinoelämäverkottuneen tutkimuksen haku aukaistiin kokeilumielessä toivoen ylimaakunnallisia toteutuksia. Tutkimushankkeen tarkoituksena on siirtää nopeasti tutkimuksessa syntyviä innovaatioita ja oivalluksia yritysten käyttöön. Myös tällä rahoituksella tuetaan voittoa tavoittelematonta organisaatiota, mutta nyt odotetaan hankkeessa toteutettavan tutkimusta, ja hakijan olevan koulutus- tai tutkimusorganisaatio, jonka tehtäviin tutkimus kuuluu. Yritysten tulee olla hankkeessa tiiviisti mukana, mutta yrityskohtaista kehittämistyötä hankkeissa ei voida tehdä. Hankkeiden tuloksena odotetaan syntyvän yritysten omia kehittämishankkeita, joihin yrityksen on mahdollista hakea yrityksen kehittämisavustusta ELY-keskuksesta.

Mitä opimme?

Opimme, että kaksi erillistä, samaan aikaan auki olevaa rahoitushakua, oli vaikeaa viestiä hakijoille selkeästi. Onneksi kehotamme aina ennen hakemista olemaan yhteydessä asiantuntijoihimme, joten suuremmilta virheiltä varmasti vältyttiin. Vaikka hakuinfossa pyrimme erittelemään haut selkeästi toisistaan, vaihtaen puhujaakin eri teemoille, silti moni toimintaympäristön kehittämisavustusta hakeva luuli ylimaakunnallisen tavoitteen koskevan myös sitä hakua.

Elinkeinoelämäverkottuneita tutkimushankkeita haettiin yhteensä neljä kappaletta, mitä pidän hyvänä tuloksena, kun otetaan huomioon verrattain lyhyt hakuihin valmistautumisaika yhdistettynä ylimaakunnalliseen toteutukseen. Huomioiden molemmat haut, eniten hakemuksia tuli Lapista.

Moni minuun yhteyksissä ollut hakemusta valmisteleva kertoi, että aikataulu kävi heille liian tiukaksi, mutta samalla kuulin, kuinka mielenkiintoisia hankkeita alueella onkaan suunnitteilla. Avaamme varmasti haut uudelleen uudesta Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (Just Transition Fund, JTF), kunhan se vain on mahdollista. Samalla pyrimme myös selkiyttämään hakuprosessia.

Kasvokuva.

Gitte Meriläinen
Yritysasiantuntija

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Ajankohtaista yrityksen kehittämisavustuksesta

Nostot

Ohjelmakausi 2021–2027, Euroopan aluekehitysrahasto

Ohjelmakauden 2021–2027 käynnistys on viivästynyt ja tämän hetkisen arvion mukaan yrityksen kehittämisavustuspäätöksiä päästään tekemään lokakuun lopussa. Viivästyminen johtuu EURA2021-ohjelman keskeneräisyydestä. Tämä on hyvin valitettavaa ja aiheuttaa hankaluutta erityisesti yrittäjille, mutta myös hakemusjonojen kasvamista ELY-keskuksissa. Rahoitusyksiköllä meneekin vuoden 2022 loppu hakemusruuhkan purkamiseen.

Ohjelmakaudella 2021–2027 yrityksen kehittämisavustusta myönnetään aiemman ohjelmakauden tapaan pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin ja vain poikkeustapauksissa suurten yritysten investointihankkeisiin. Ohjelmakauden merkittävinä teemoina ovat digitaalisuuden edistäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä hiilineutraalisuuden että materiaali- ja energiatehokkuuden edistäminen. Avustusta myönnetään maakuntien kärkitoimialoille kuten valmistavaan teollisuuteen, ict- ja matkailualoille.

Ohjelmakaudella 2021–2027 yritysten tulee olla aiempaa valveutuneempia rahoitushakemuksia tehdessä, sillä heidän tulee valita erityistavoite, josta avustusta haetaan. Määrärahat on jaettu pienempiin erityistavoitteisiin, joka voi aiheuttaa hieman lisähaastetta sekä hakijoille että ELY-keskuksille. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on määrärahoja 47 miljoonaa euroa Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun alueella sijaitseville yrityksille yrityksen kehittämisavustustukiin ja toimintaympäristön kehittämisavustuksiin kuluvalle vuodelle, joka on mainio määrä. Yritystukihakemuksia on tullut noin 150 kappaletta ja osassa erityistavoitteita on jo hakemuksia enemmän kuin määrärahoja. Toimintaympäristön kehittämisavustuksille ensimmäinen haku on auki syys–lokakuussa 2022.

Tämän hetkisen arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on ennätysmäärä myöntövaltuutta käytettävissä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen vuonna 2023.

Vuoden 2023 määrärahoista neuvotellaan kunkin maakunnan kanssa erikseen. Ensi vuonna pitäisi olla käytössä myös JTF-ohjelman rahat, jotka jaetaan hyvin etupainotteisesti. Tämän hetkisen arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on ennätysmäärä myöntövaltuutta käytettävissä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen vuonna 2023. JTFstä tulee olemaan oma hakukuulutus ja yritysten tuleekin olla tarkkana hakuilmoitusta valitessaan. Hakijan kannattaa rajata hakuilmoitukset kohdealueen tai toteutuskunnan ja rahaston mukaan.

Näistä muutoksista johtuen on ensiarvioisen tärkeää, että hakijat keskustelevat ELY-keskuksen yritysasiantuntijoiden kanssa etukäteen ennen hakemuksen lähettämistä! Myös viestintä ja yhteistyö seudullisten yrityspalveluiden kanssa nousee entistä tärkeämmäksi!

Kansallinen ja RRF-rahoitus

Pohjoissuomalaiset yritykset voivat hakea Kansallisen ja EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) kautta myönnettävää yrityksen kehittämisavustusta. Sitä myönnetään pienille (alle 50 henkilöä työllistäville) yrityksille kasvua ja/tai vientiedellytyksiä parantaviin tutkimus- ja tuotekehitystoimenpiteisiin. Erityisenä painopisteenä digitaalisuus, vihreä talous mm. energia- ja materiaalitehokkuus ja kiertotalous. Ao. rahoitusta on haettavissa vuoden 2023 loppuun saakka ja sitä haetaan Aluehallinnon asiointipalvelun kautta.

Kemi–Tornio on luokiteltu äkillisen rakennemuutoksen alueeksi ja siellä on käytössä kansallista rahoitusta, jota myös haetaan Aluehallinnon asiointipalvelun kautta.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen on saapunut muutamia hakemuksia niin sanotusti väärään hakemusjärjestelmään. Me ELY-keskuksessa emme valitettavasti voi siirtää ao. hakemuksia toiseen hakemusjärjestelmään, joten hakijoiden kannattaa olla tässä hyvin tarkkana.

Yrityksen kehittämisavustus (ely-keskus.fi)

Terveisin,
Anne Pulkkinen
Johtava yritysasiantuntija

Yhteistyöllä saadaan paras tulos irti EU-rahoituksesta

Nostot

Euroopan unionin rakennerahastojen kautta ohjataan merkittävästi voimavaroja Pohjois-Suomen kehittämiseen. Rahoitusta myöntävät ELY-keskukset ja maakuntien liitot. Tarjolla on perinteistä yritysrahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kautta muun muassa työllisyyden ja osaamisen kehittämiseen.

Lisäksi ensi vuodelle on tulossa uusi, oikeudellisen siirtymän rahasto (JTF), jonka kautta tuetaan ilmastoneutraalisuuden tavoitteita. Niin sanottua JTF-rahoitusta myönnetään alueille, joille ilmastoneutraaliuteen siirtyminen aiheuttaa haasteita. JTR-rahoitus tulee olemaan käytössä koko Pohjois-Suomessa.

Kannustan kaikkia yrityksiä ja hanketoimijoita panostamaan hankesuunnitelmiin ja käymään vuoropuhelua rahoittajien kanssa. Rahoittaja- ja kehittäjäorganisaatiot sparraavat ja auttavat hankesuunnitelmien valmistelussa mielellään.

Rahoituksella tuetaan vihreää siirtymää ja tavoitellaan hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa

Uuden EU-rakennerahastokauden käynnistyminen on harmillisesti viivästynyt. Hakemuksia voi kuitenkin jättää tälläkin hetkellä sekä EAKR- että ESR-hankkeisiin. Hankkeiden rahoituspäätöksiä päästään tekemään loppuvuoden aikana.

Euroopan unionin koheesiopolitiikan tavoitteena on alueiden välisten kehityserojen vähentäminen. Nyt käynnistyneellä ohjelmakaudella korostuu:

– vihreä siirtymä
– hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
– talouksien tukeminen rakennemuutoksessa.

Rakennerahastot ovat myös iso toimija välttämättömässä digi- ja turvallisuussiirtymässä, joka on akuutti asia nopeasti muuttuneessa maailmantilanteessa. Ulkomaisen fossiilienergian korvaaminen omavaraisella vihreällä energialla on merkittävää turvallisuuspolitiikkaa.

Digitaalisuuteen liittyvää osaamista kehittämällä edistetään niin ikään taloudellisuutta ja turvallisuutta, mutta myös vähennetään digisyrjäytymistä. Kyseessä on uusi syrjäytymisen muoto, joka ei kosketa vain vanhenevaa väestöä. Nopeassa kehityksessä yhä useampi nuorikin on jäämässä digitaalisen maailman ulkopuolelle. Tätä syrjäytymistä voidaan ehkäistä rakennerahastojen varoin.

Yhdessä luomme Pohjois-Suomen elinvoiman ja kilpailukyvyn

Tarvitsemme alueelle lisää kehittyviä, innovoivia yrityksiä ja kehityshankkeita. Hanketoimijoiden, kuten kehitysyhtiöiden ja kuntien elinkeinotoiminnan kehittämishankkeet yhdessä alueen yritysten kanssa ovat avainroolissa. Onnistuminen tavoitteissa edellyttää saumatonta yhteistyötä toimijoiden kesken sekä rahoittajatahoilta yhteistä aktivointia. Hanketoimijoiden keskinäinen ajatustenvaihto ja ’pyöreät pöydät’ ovat aiempaa tärkeämpiä, koska haasteet ovat kasvaneet ja niiden taklaamiseen tarvitaan vahvempaa koordinointia.

Yhteistä kilpailukykyä ja sen kehittämistä on myös syytä miettiä koko Pohjois-Suomen näkökulmasta. On useita teemoja, jossa hanketoimintaa yhdessä yritysten rinnakkaisten hankkeiden kanssa kannattaisi tehdä pohjoissuomalaisena yhteistyönä. Koko aluetta koskettava kilpailu osaavista työntekijöistä on tällainen. Jo nyt on haasteita siinä, kuinka Pohjois-Suomessa löydämme tekijät jatkamaan toimintaa ja luomaan tulevaisuutta. Pulaa ei ole pelkästään uusista osaajista, joita tarvitaan tekemään mm. vihreää siirtymää. Samaan aikaan pitää löytää osaajat nykyisten toimintojen ylläpitämiseen. Kilpailu työntekijöistä koskettaa laajemmin koko Eurooppaa. Kuinka pohjoissuomalainen työnantaja erottuu tuossa joukossa? Työantajien vertovoimaa ja imagoa on kehitettävä kansainvälisesti houkuttelevaksi. Kehittämisteema on monelta osin uusi ja vaatii meiltä uudenlaista osaamista, näkökulmaa ja asennetta.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää rahoitusta EU-rakennerahastoista koko Pohjois-Suomessa. Teemme tiivistä yhteistyötä Lapin ja Kainuun ELY-keskusten kanssa sekä maakuntien liittojen kanssa. Kannustan kaikkia yrityksiä ja hanketoimijoita panostamaan hankesuunnitelmiin ja käymään vuoropuhelua rahoittajien kanssa. Rahoittaja- ja kehittäjäorganisaatiot sparraavat ja auttavat hankesuunnitelmien valmistelussa mielellään.

Ota yhteyttä tai lue lisää rakennerahastoista:

Pasi Loukasmäki.

Pasi Loukasmäki
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö

What’s out LinkedIn! – Ehkä seuraava työhaastattelukutsu tuleekin Työmarkkinatorin avulla

Nostot

Marjo Pak työskentelee viestintäpäällikkönä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistossa ja Tatu Ronkainen asiantuntijana Työmarkkinatorin koordinaatioprojektissa.

Kevät on uudistumisen ja innostumisen aikaa. TE-toimiston näkökulmasta yksi kevään inspiroivin asia on ollut Työmarkkinatorin lanseeraaminen tuhansille suomalaisille – niin työnhakijoille kuin työnantajille.

Työmarkkinatori on uusi julkinen verkkopalvelu, jossa työpaikat ja tekijät löytävät toisensa entistä paremmin. Palvelu hyödyntää tekoälyä monella tavalla. Esimerkiksi työnhakuprofiilia laadittaessa tekoäly ehdottaa parannuksia sisältöön, jotta työpaikkojen kohdentaminen profiilia kohti olisi entistä tehokkaampaa.

Työnhakijan kannattaakin tehdä Työmarkkinatorille työnhakuprofiili, koska silloin pääsee hyödyntämään tekoälyä työnhaussaan. Käyttäjän kannattaa panostaa profiilin tekoon muutama hetki, sillä tekoäly käyttää hyödykseen käyttäjän kirjoittamia koulutustietoja, työhistoriaa ja pätevyyksiä sekä käyttäjän antamia lisätietoja.

Tekoälyn hyödyntäminen voi tuntua osasta käyttäjistä negatiiviselta. Tekoälyä ei kannata pelätä, sillä sen käyttö on tulevaisuutta ja tuottaa parhaimmillaan ratkaisuja, joita ihmismielen ja -resurssien puitteissa ei ole mahdollista saavuttaa. Kun hyödyntämisessä huomioidaan eettisyys ja lainsäädäntö, voidaan teknologia valjastaa palvelemaan ihmisiä ja yhteiskuntaamme.

Näin myös Työmarkkinatorilla on pyritty tekemään. Palvelun käyttö vaatii vahvan, usein pankkitunnuksilla tehtävän tunnistautumisen. Lisäksi asiakas itse hallitsee omaa dataa ja antaa oikeuksia julkaista dataansa niin paljon kuin kokee tarpeelliseksi. Profiilin voi halutessaan avata suoraan työnantajien nähtäväksi, tai julkaista myös EU:n laajuisessa EURES-portaalissa.

En löydä työntekijää, mitä voisin tehdä?

Rekrytoiville työnantajille ja yrityksille Työmarkkinatori tuo kaivatun suorarekrytoinnin mahdollisuuden. Moni yritysasiakkaamme on kaivannut muutama vuosi sitten poistunutta CV-nettiä, ja nyt voimme ilolla kertoa, ettei vanhan perään tarvitse enää haikailla. Työmarkkinatorin suorahaku on ominaisuuksiltaan kehittyneempi ja työnantaja voi tarkastella ehdokkaiden työnhakuprofiileja sijainnin tai hakusanojen perusteella ja ottaa heihin suoraan yhteyttä.
Työmarkkinatorin eniten positiivista palautetta saanut ominaisuus onkin ollut työnantajien mahdollisuus hakea itselleen sopivia työntekijöitä Työmarkkinatorille tallennetuista profiileista: työnantajalla on mahdollisuus suuriin resurssisäästöihin, kun aikaa vievän työnhaku- ja rekrytointiprosessin sijaan voi tarvittaessa työntekijää lähestyä nopeasti suoraan.

Jo yli 300 000 käyttäjää

Työmarkkinatori otettiin käyttöön toukokuun alussa. Jo ensimmäisen kymmenen päivän aikana Työmarkkinatorilla olevien työnhakuprofiilien ja kävijöiden määrä moninkertaistui. Tätä kirjoitettaessa Työmarkkinatorilta löytyy 6000 työnhakijaprofiilia ja kuukausittaisten kävijöiden määrääkin on ylittänyt 320 000 kävijän rajapyykin.

Työmarkkinatori on verkkopalvelu, jota kehitetään valtakunnallisesti ja uusia ominaisuuksia tulee ajan myötä käyttöön. Tavoitteena on luoda digitaalinen palvelualusta, josta asiakas löytää kaiken, mitä hän työllistymiseen tai rekrytointiin tarvitsee.

Tutustu Työmarkkinatoriin

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto
Marjo Pak viestintäpäällikkö
Tatu Ronkainen, asiantuntija, Työmarkkinatorin koordinaatioprojekti

Syrjäyttääkö satelliittiseuranta valvonnan?

Nostot

Aiemmin reilut 5 % maatiloista tarkastettiin hyvin tarkasti kerran vuodessa. Jatkossa tästä tullaan suurelta osin luopumaan. Tämän sijalle tulee satelliittiseuranta, joka kattaa 100 % tuenhakijoista.

Henkilökuva Jukka Tuovisesta.
Jukka Tuovinen työskentelee ryhmäpäällikkönä maaseutu- ja energiayksikössä.

Uuden ohjelmakauden myötä sähköinen asiointi lisääntyy. Maataloustukien valvonnasta painopiste siirtyy tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Tämä tulee tapahtumaan vaiheittain vuosina 2023–2027.

Tämä vuosi vanhaan malliin

EU:n ohjelmakausi meni taas pitkäksi. Kahdeksatta vuotta mennään. Maataloustuissa pätevät tänä vuonna samat tukisäännöt ja valvontamenetelmät kuin aiemminkin. EU:n yhteiselle maatalouspolitiikalle ovat olleet tyypillistä tarkat, yksityiskohtaiset tukiehdot ja pikkutarkat valvontamenetelmät. Näin ollut myös Suomen osalla vuodesta 1995 lähtien. Tukien valvonnan kohteena olevalla maatilalla tarkastetaan kaikki peltolohkot paikan päällä ja mitataan tarvittaessa tarkalla gps-mittalaitteella. Monenlaista marmatusta ja hammasten kiristystä on pikkutarkka syynäys viljelijöissä aiheuttanut, varsinkin EU:n alkuaikoina.

Muutoksia tulossa

Tulevan ohjelmakauden sisältö alkaa olemaan pian paketissa. Maataloustuissa mennään aika tavalla entiseen malliin. Jonkin verran on siirrelty toimenpiteitä eri tukimuotojen alle, mutta mitään erityisen suurempaa muutosta aiempaan ei liene tulossa. Ilmastoon kohdistuvia toimenpiteitä on toki ajan hengen mukaisesti lisätty. Saa nähdä mikä vaikutus niillä sitten aikanaan on, varmaa aika hidas, mutta kuitenkin myönteinen.

Hetkinen. Tämä meinasi unohtua: tavoitteet. Oikeastaan EU:n komission lähestymistapa uuteen ohjelmakauteen poikkeaa merkittävästi – jopa radikaalisti – aiemmasta. Nyt puhutaan ennen muuta tavoitteista. Kukin jäsenmaa sopii niistä toimenpiteistä, joilla pyritään EU:n asettamiin tavoitteisiin. Ja tavoitteiden toteutumista aletaan seurata. Joka päivä, jatkuvasti, taivaalla pörräävillä satelliiteilla. No, Suomen yllä ne Sentinellit taitavat mennä muutaman päivän välein, mutta tuottavat joka tapauksessa jatkuvaa ilmaista dataa kansalaisten käyttöön. Piti itsekin laittaa ”sentinel-hub” tietokoneelle kirjainmerkiksi, jotta voi seurata pilkkijään tilannetta.

Komissio on nyt ottanut tämän ilmaisen, jatkuvan datan hyödyntämisen sydämen asiakseen. Jokaisen EU:n jäsenmaan on otettava satelliittiseuranta käyttöön uuden ohjelmakauden tavoitteiden toteutumisen seurannassa vaiheittain vuodesta 2023 lähtien ja täysimääräisesti vuonna 2027.

Valvonnasta seurantaan

Satelliittidatan käyttöönotto tuo muutoksia myös maataloustukien valvontaan. Käytännössä pikkutarkasta valvonnasta tullaan siirtymään suurelta osin toimenpiteiden seurantaan satelliittien kautta. Aiemmin reilut 5 % maatiloista tarkastettiin hyvin tarkasti kerran vuodessa. Jatkossa tästä tullaan suurelta osin luopumaan. Tämän sijalle tulee satelliittiseuranta, joka kattaa 100 % tuenhakijoista.

Tietokoneet analysoivat kasvuston kehittymistä ja toimenpiteitä peltolohkoilla. Mikäli joitain poikkeavaa ilmenee, tuen hakijalle lähtee automaattinen tieto kännykkäsovellukseen. Sovellus ohjaa automaattisesti ottamaan kuvan ao. kohteesta ja lähettämään sen hallinnon järjestelmiin. Viljelijä voi myös muuttaa tukihakemustaan kyseisen lohkon osalta tai perua hakemuksen. Tietokoneet raksuttavat ja mikäli kaikki näyttää olevan kunnossa, tuet maksetaan haetun mukaisena. Jos näin ei näytä olevan, tukea ei makseta kyseisen lohkon osalta. Mitään sanktioita tai takaisinperintöjä aiempiin vuosiin ei aiheudu.

Uuden ohjelmakauden myötä maataloustukien hallinnointi sähköistyy siten entisestään. Tukihakemukset tullaan jättämään jatkossa pelkästään sähköisenä. Tiedonvälitys maatilan ja hallinnon kanssa tapahtuu sähköisessä, kaksisuuntaisessa järjestelmässä. Kaikkien peltotukia hakevien olisi hyvä ottaa kännykässä tai tabletissa kyseinen sovellus käyttöön. Tai valtuuttaa jokin taho puolestaan sitä käyttämään. Tuet maksetaan satelliittiseurannan havaintojen mukaa. Uusien käytäntöjen omaksumista vaaditaan siten niin tukia hakevilta maatiloilta kuin tukia hallinnoivilta ja valvovilta virkamiehiltäkin.

Siis mitä, vieläkö siis sittenkin valvotaan ja tarkastetaan? Kyllä, mitä ilmeisimmin jatkossakin. Kaikkia tukiehtoja ja toimia eivät satelliititkaan pysty havainnoimaan. Loppuvuodesta, kun valvontasäädökset tarkentuvat, tiedämme minkä laajuista tämä toiminta tulee olemaan. Oletus on, että vähäisempää kuin tällä hetkellä. Mutta voihan se Komissio taas yllättää…

Ruokaviraston blogeja

Jukka Tuovinen
ryhmäpäällikkö
maaseutu- ja energiayksikkö