Tiukentunut lainsäädäntö ja kiristyneet kierrätysvelvoitteet ohjaavat jätteet hyödynnettäväksi sen sijaan, että ne loppusijoitettaisi kaatopaikalle tai poltettaisi energiana. Jätteiden lajittelu ja kierrätys on tärkeää, sillä sen avulla saadaan arvokkaat materiaalit ja raaka-aineet uudelleen käytettäväksi. Uusi jäteasetus velvoittaa keräämään erikseen tekstiilijätteen, joka ei ole enää käyttökelpoista ja joka on aiemmin mennyt poltettavaan jätteeseen.
Jäteasetuksen mukaan vuoden 2023 alusta alkaen kaikissa kunnissa on järjestettävä tekstiilijätteen vastaanotto ja ne on lajiteltava erikseen muusta jätteestä.
Ihan mitä tahansa ei tekstiilijätteen keräykseen voi laittaa, vaan keräykseen kelpaavat vain kuivat, hajuttomat ja homeettomat tekstiilit. Poistotekstiilin keräykseen voi laittaa loppuun kuluneet ja pestyt sekä kuivat takit, housut, hameet, paidat, lakanat, pyyhkeet, pöytäliinat, verhot ja vähintään 20 cm x 20 cm kokoiset kangastilkut. Poistotekstiili tulee pakata tiiviisti suljettuun muovipussiin.
Poistotekstiilikeräykseen eivät kuulu: matot, kengät, laukut, vyöt, alusvaatteet, sukat ja sukkahousut, tyynyt ja peitot eikä pehmusteet ja pehmoeläimet. Myöskään likaiset, kosteat, homeiset, haisevat, öljystä tai maalista tahriintuneet sekä tekstiilituholaisia sisältävät tekstiilit eivät kuulu tekstiilijätteen keräykseen, vaan ne tulee viedä polttokelpoiseen jätteeseen. Jos vaatteessa on pesun jäljiltä esimerkiksi ruokatahra tai värjäymä, se ei haittaa.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on kerännyt maakunnan poistotekstiilin keräyspisteet kartalle. Palvelulla voi etsiä kotitalouksien tekstiilijätteille tarkoitettujen, alueellisten keräyspisteiden tietoja Pohjois-Pohjanmaalla.
Oulun seudulla Kiertokaaren järjestämään poistotekstiilin keräykseen tuotu materiaali lajitellaan Oulussa. Osa kerätystä poistotekstiilistä on vielä käyttökelpoista ja osa voidaan hyödyntää muuten. Keräykseen jätetyt käyttökelpoiset tekstiilit myydään tai lahjoitetaan eteenpäin hyödynnettäväksi paikallisesti. Kiertokaaren tavoitteena on, että suurin osa kerätystä poistotekstiilistä jäisi vielä Oulun seudulle käyttöön tai muuten hyödynnettäväksi.
Loppuosa, käyttöön kelpaamaton materiaali toimitetaan Paimioon Lounais-Suomen jätehuollon tekstiilien jalostuslaitokselle. Poistotekstiilin jalostuslaitoksella tekstiilistä valmistetaan kierrätyskuitua, jota käytetään uusien tuotteiden raaka-aineena. Tällä kierrätysraaka-aineella yritykset korvaavat neitseellisten raaka-aineiden osuutta tuotteissaan. Kuidusta tehdään lankaa, kangasta ja erilaisia pehmukkeita. Kuluttajien poistotekstiilistä mekaanisesti jalostettu luonnonkuitua käytetään uusien vaatteiden raaka-aineena ja siitä valmistetaan villalankaa.
Sanna Moilanen Ilmasto- ja kiertotalousasiantuntija
Päivi Jämsä työskentelee projektipäällikkönä ja Piia Holappa työmarkkina-asiantuntijana Tiedolla kohtaantoa (ESR) -hankkeessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.
Viimeisten parin vuoden aikana sanat osaajapula ja kohtaanto-ongelma ovat toistuneet mediassa ennätysmäärin. Korona-aika toi oman sysäyksensä työmarkkinoiden jo alkaneeseen murrokseen. Joillain toimialoilla kriisi aiheutti konkreettisia tuotantohaasteita ja lomautuksia. Toisaalta se pakotti julkiseen keskusteluun monilla työpaikoilla pitkään vaivanneita epäkohtia, joista oli tyydytty puhumaan vain kahvipöydissä. Kriisin esiin nostamat haasteet ovat entisestään korostaneet työvoima- ja osaamistarpeiden ennakoinnin tärkeyttä.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toteuttamassa Tiedolla kohtaantoa -hankkeessa (1.4.2021-31.12.2022) on luotu toimintamalleja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi eri toimialojen ja työnhakijaryhmien näkökulmasta. Hankkeessa kokeiltiin kahta toimintamallia lyhyen aikavälin osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointiin. Hanke kokosi yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa ennakointiryhmän ennakointia työssään tekevistä asiantuntijoista. Ryhmän tavoitteena on jäsentensä asiantuntemusta ja verkostoja hyödyntäen koostaa yhteistä tilannekuvaa tietystä toimialasta tai ajankohtaisesta teemasta. Toimintamallia on hankkeen aikana pilotoitu ja sen kehittäminen jatkuu myös hankkeen päätyttyä. Jatkossa on tarpeen selkeyttää ennakointiryhmän roolia maakunnallisen ennakoinnin kokonaisuudessa sekä kehittää tiedon jalostamisen ja jakamisen prosesseja.
Toisena mallina hankkeessa kehitettiin ratkaisupajatyöskentelyä. Ratkaisupajassa esitellään osallistujille tietoon perustuvaa tilannekuvaa, jonka jälkeen sitä täydennetään yhdessä keskustellen ja haetaan ratkaisuja esille nousseisiin ongelmakohtiin. Alustuksena voidaan kuulla kyseisen toimialan tai teeman asiantuntijaa jostain kohtaannon näkökulmasta käsin. Yhteistyöskentelyn tapana toimii esimerkiksi hyvin fasilitoitu ryhmäkeskustelu. Toimintamallin onnistumiseksi olennaista on ratkaisupajan tavoitteen määrittely, ja tavoitteen kannalta parhaiden asiantuntijoiden saaminen mukaan. Jotta tuloksia voidaan hyödyntää kohtaannon parantamiseksi, on osallistujien tärkeää tunnistaa oma tai oman organisaationsa rooli käsillä olevan haasteen ratkaisemisessa.
Varautuminen tulevaisuuden työvoima- ja koulutustarpeisiin kuuluu kaikille. Työnantajilla ja heidän edustajillaan, koulutusorganisaatioilla, työllisyyspalveluiden tarjoajilla, alueellisilla kehittämistoimijoilla sekä osaajilla ja työnhakijoilla itsellään on arvokasta näkemystä, jota ennakoinnissa tarvitaan. Alueellisessa ennakoinnissa keskeistä on yhteinen tahtotila tiedon jakamiseen ja jalostamiseen sekä uskallus tuoda yhteen kaikkien osapuolten näkemykset. Näin voidaan muodostaa aito tilannekuva, joka on edellytys pitkäaikaisten ja kaikkia hyödyttävien ratkaisujen löytämiseen.
Toimintaympäristön kehittämishankkeiden tarkoituksena on kehittää yritysten mahdollisuuksia kasvaa, kansainvälistyä ja synnyttää alueelle myös uusia yrityksiä. Hakijana on aina voittoa tavoittelematon taho, joka pääasiassa toteuttaa hankkeeseen suunnitellut toimenpiteet. Hyvin usein avustusta myönnetään selvitystyyppisiin hankkeisiin, joiden tarkoituksena on luoda näkymiä uudenlaiselle yritystoiminnalle. Selvityksen tavoitteena voi olla esimerkiksi luoda selkeä toimintaympäristön kuvaus kiertotalouden yrityksille, tai selvityksellä voidaan kartoittaa alueen kiinnostusta ja potentiaalia vetytalouden investoinneille. Avustusta on myönnetty myös klustereiden toiminnan käynnistämiseen.
Elinkeinoelämäverkottuneen tutkimuksen haku aukaistiin kokeilumielessä toivoen ylimaakunnallisia toteutuksia. Tutkimushankkeen tarkoituksena on siirtää nopeasti tutkimuksessa syntyviä innovaatioita ja oivalluksia yritysten käyttöön. Myös tällä rahoituksella tuetaan voittoa tavoittelematonta organisaatiota, mutta nyt odotetaan hankkeessa toteutettavan tutkimusta, ja hakijan olevan koulutus- tai tutkimusorganisaatio, jonka tehtäviin tutkimus kuuluu. Yritysten tulee olla hankkeessa tiiviisti mukana, mutta yrityskohtaista kehittämistyötä hankkeissa ei voida tehdä. Hankkeiden tuloksena odotetaan syntyvän yritysten omia kehittämishankkeita, joihin yrityksen on mahdollista hakea yrityksen kehittämisavustusta ELY-keskuksesta.
Mitä opimme?
Opimme, että kaksi erillistä, samaan aikaan auki olevaa rahoitushakua, oli vaikeaa viestiä hakijoille selkeästi. Onneksi kehotamme aina ennen hakemista olemaan yhteydessä asiantuntijoihimme, joten suuremmilta virheiltä varmasti vältyttiin. Vaikka hakuinfossa pyrimme erittelemään haut selkeästi toisistaan, vaihtaen puhujaakin eri teemoille, silti moni toimintaympäristön kehittämisavustusta hakeva luuli ylimaakunnallisen tavoitteen koskevan myös sitä hakua.
Elinkeinoelämäverkottuneita tutkimushankkeita haettiin yhteensä neljä kappaletta, mitä pidän hyvänä tuloksena, kun otetaan huomioon verrattain lyhyt hakuihin valmistautumisaika yhdistettynä ylimaakunnalliseen toteutukseen. Huomioiden molemmat haut, eniten hakemuksia tuli Lapista.
Moni minuun yhteyksissä ollut hakemusta valmisteleva kertoi, että aikataulu kävi heille liian tiukaksi, mutta samalla kuulin, kuinka mielenkiintoisia hankkeita alueella onkaan suunnitteilla. Avaamme varmasti haut uudelleen uudesta Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (Just Transition Fund, JTF), kunhan se vain on mahdollista. Samalla pyrimme myös selkiyttämään hakuprosessia.
Ohjelmakausi 2021–2027, Euroopan aluekehitysrahasto
Ohjelmakauden 2021–2027 käynnistys on viivästynyt ja tämän hetkisen arvion mukaan yrityksen kehittämisavustuspäätöksiä päästään tekemään lokakuun lopussa. Viivästyminen johtuu EURA2021-ohjelman keskeneräisyydestä. Tämä on hyvin valitettavaa ja aiheuttaa hankaluutta erityisesti yrittäjille, mutta myös hakemusjonojen kasvamista ELY-keskuksissa. Rahoitusyksiköllä meneekin vuoden 2022 loppu hakemusruuhkan purkamiseen.
Ohjelmakaudella 2021–2027 yrityksen kehittämisavustusta myönnetään aiemman ohjelmakauden tapaan pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin ja vain poikkeustapauksissa suurten yritysten investointihankkeisiin. Ohjelmakauden merkittävinä teemoina ovat digitaalisuuden edistäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä hiilineutraalisuuden että materiaali- ja energiatehokkuuden edistäminen. Avustusta myönnetään maakuntien kärkitoimialoille kuten valmistavaan teollisuuteen, ict- ja matkailualoille.
Ohjelmakaudella 2021–2027 yritysten tulee olla aiempaa valveutuneempia rahoitushakemuksia tehdessä, sillä heidän tulee valita erityistavoite, josta avustusta haetaan. Määrärahat on jaettu pienempiin erityistavoitteisiin, joka voi aiheuttaa hieman lisähaastetta sekä hakijoille että ELY-keskuksille. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on määrärahoja 47 miljoonaa euroa Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun alueella sijaitseville yrityksille yrityksen kehittämisavustustukiin ja toimintaympäristön kehittämisavustuksiin kuluvalle vuodelle, joka on mainio määrä. Yritystukihakemuksia on tullut noin 150 kappaletta ja osassa erityistavoitteita on jo hakemuksia enemmän kuin määrärahoja. Toimintaympäristön kehittämisavustuksille ensimmäinen haku on auki syys–lokakuussa 2022.
Tämän hetkisen arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on ennätysmäärä myöntövaltuutta käytettävissä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen vuonna 2023.
Vuoden 2023 määrärahoista neuvotellaan kunkin maakunnan kanssa erikseen. Ensi vuonna pitäisi olla käytössä myös JTF-ohjelman rahat, jotka jaetaan hyvin etupainotteisesti. Tämän hetkisen arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on ennätysmäärä myöntövaltuutta käytettävissä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen vuonna 2023. JTFstä tulee olemaan oma hakukuulutus ja yritysten tuleekin olla tarkkana hakuilmoitusta valitessaan. Hakijan kannattaa rajata hakuilmoitukset kohdealueen tai toteutuskunnan ja rahaston mukaan.
Näistä muutoksista johtuen on ensiarvioisen tärkeää, että hakijat keskustelevat ELY-keskuksen yritysasiantuntijoiden kanssa etukäteen ennen hakemuksen lähettämistä! Myös viestintä ja yhteistyö seudullisten yrityspalveluiden kanssa nousee entistä tärkeämmäksi!
Kansallinen ja RRF-rahoitus
Pohjoissuomalaiset yritykset voivat hakea Kansallisen ja EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) kautta myönnettävää yrityksen kehittämisavustusta. Sitä myönnetään pienille (alle 50 henkilöä työllistäville) yrityksille kasvua ja/tai vientiedellytyksiä parantaviin tutkimus- ja tuotekehitystoimenpiteisiin. Erityisenä painopisteenä digitaalisuus, vihreä talous mm. energia- ja materiaalitehokkuus ja kiertotalous. Ao. rahoitusta on haettavissa vuoden 2023 loppuun saakka ja sitä haetaan Aluehallinnon asiointipalvelun kautta.
Kemi–Tornio on luokiteltu äkillisen rakennemuutoksen alueeksi ja siellä on käytössä kansallista rahoitusta, jota myös haetaan Aluehallinnon asiointipalvelun kautta.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen on saapunut muutamia hakemuksia niin sanotusti väärään hakemusjärjestelmään. Me ELY-keskuksessa emme valitettavasti voi siirtää ao. hakemuksia toiseen hakemusjärjestelmään, joten hakijoiden kannattaa olla tässä hyvin tarkkana.
Euroopan unionin rakennerahastojen kautta ohjataan merkittävästi voimavaroja Pohjois-Suomen kehittämiseen. Rahoitusta myöntävät ELY-keskukset ja maakuntien liitot. Tarjolla on perinteistä yritysrahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kautta muun muassa työllisyyden ja osaamisen kehittämiseen.
Lisäksi ensi vuodelle on tulossa uusi, oikeudellisen siirtymän rahasto (JTF), jonka kautta tuetaan ilmastoneutraalisuuden tavoitteita. Niin sanottua JTF-rahoitusta myönnetään alueille, joille ilmastoneutraaliuteen siirtyminen aiheuttaa haasteita. JTR-rahoitus tulee olemaan käytössä koko Pohjois-Suomessa.
Kannustan kaikkia yrityksiä ja hanketoimijoita panostamaan hankesuunnitelmiin ja käymään vuoropuhelua rahoittajien kanssa. Rahoittaja- ja kehittäjäorganisaatiot sparraavat ja auttavat hankesuunnitelmien valmistelussa mielellään.
Rahoituksella tuetaan vihreää siirtymää ja tavoitellaan hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa
Uuden EU-rakennerahastokauden käynnistyminen on harmillisesti viivästynyt. Hakemuksia voi kuitenkin jättää tälläkin hetkellä sekä EAKR- että ESR-hankkeisiin. Hankkeiden rahoituspäätöksiä päästään tekemään loppuvuoden aikana.
Euroopan unionin koheesiopolitiikan tavoitteena on alueiden välisten kehityserojen vähentäminen. Nyt käynnistyneellä ohjelmakaudella korostuu:
– vihreä siirtymä – hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen – talouksien tukeminen rakennemuutoksessa.
Rakennerahastot ovat myös iso toimija välttämättömässä digi- ja turvallisuussiirtymässä, joka on akuutti asia nopeasti muuttuneessa maailmantilanteessa. Ulkomaisen fossiilienergian korvaaminen omavaraisella vihreällä energialla on merkittävää turvallisuuspolitiikkaa.
Digitaalisuuteen liittyvää osaamista kehittämällä edistetään niin ikään taloudellisuutta ja turvallisuutta, mutta myös vähennetään digisyrjäytymistä. Kyseessä on uusi syrjäytymisen muoto, joka ei kosketa vain vanhenevaa väestöä. Nopeassa kehityksessä yhä useampi nuorikin on jäämässä digitaalisen maailman ulkopuolelle. Tätä syrjäytymistä voidaan ehkäistä rakennerahastojen varoin.
Yhdessä luomme Pohjois-Suomen elinvoiman ja kilpailukyvyn
Tarvitsemme alueelle lisää kehittyviä, innovoivia yrityksiä ja kehityshankkeita. Hanketoimijoiden, kuten kehitysyhtiöiden ja kuntien elinkeinotoiminnan kehittämishankkeet yhdessä alueen yritysten kanssa ovat avainroolissa. Onnistuminen tavoitteissa edellyttää saumatonta yhteistyötä toimijoiden kesken sekä rahoittajatahoilta yhteistä aktivointia. Hanketoimijoiden keskinäinen ajatustenvaihto ja ’pyöreät pöydät’ ovat aiempaa tärkeämpiä, koska haasteet ovat kasvaneet ja niiden taklaamiseen tarvitaan vahvempaa koordinointia.
Yhteistä kilpailukykyä ja sen kehittämistä on myös syytä miettiä koko Pohjois-Suomen näkökulmasta. On useita teemoja, jossa hanketoimintaa yhdessä yritysten rinnakkaisten hankkeiden kanssa kannattaisi tehdä pohjoissuomalaisena yhteistyönä. Koko aluetta koskettava kilpailu osaavista työntekijöistä on tällainen. Jo nyt on haasteita siinä, kuinka Pohjois-Suomessa löydämme tekijät jatkamaan toimintaa ja luomaan tulevaisuutta. Pulaa ei ole pelkästään uusista osaajista, joita tarvitaan tekemään mm. vihreää siirtymää. Samaan aikaan pitää löytää osaajat nykyisten toimintojen ylläpitämiseen. Kilpailu työntekijöistä koskettaa laajemmin koko Eurooppaa. Kuinka pohjoissuomalainen työnantaja erottuu tuossa joukossa? Työantajien vertovoimaa ja imagoa on kehitettävä kansainvälisesti houkuttelevaksi. Kehittämisteema on monelta osin uusi ja vaatii meiltä uudenlaista osaamista, näkökulmaa ja asennetta.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää rahoitusta EU-rakennerahastoista koko Pohjois-Suomessa. Teemme tiivistä yhteistyötä Lapin ja Kainuun ELY-keskusten kanssa sekä maakuntien liittojen kanssa. Kannustan kaikkia yrityksiä ja hanketoimijoita panostamaan hankesuunnitelmiin ja käymään vuoropuhelua rahoittajien kanssa. Rahoittaja- ja kehittäjäorganisaatiot sparraavat ja auttavat hankesuunnitelmien valmistelussa mielellään.
Marjo Pak työskentelee viestintäpäällikkönä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistossa ja Tatu Ronkainen asiantuntijana Työmarkkinatorin koordinaatioprojektissa.
Kevät on uudistumisen ja innostumisen aikaa. TE-toimiston näkökulmasta yksi kevään inspiroivin asia on ollut Työmarkkinatorin lanseeraaminen tuhansille suomalaisille – niin työnhakijoille kuin työnantajille.
Työmarkkinatori on uusi julkinen verkkopalvelu, jossa työpaikat ja tekijät löytävät toisensa entistä paremmin. Palvelu hyödyntää tekoälyä monella tavalla. Esimerkiksi työnhakuprofiilia laadittaessa tekoäly ehdottaa parannuksia sisältöön, jotta työpaikkojen kohdentaminen profiilia kohti olisi entistä tehokkaampaa.
Työnhakijan kannattaakin tehdä Työmarkkinatorille työnhakuprofiili, koska silloin pääsee hyödyntämään tekoälyä työnhaussaan. Käyttäjän kannattaa panostaa profiilin tekoon muutama hetki, sillä tekoäly käyttää hyödykseen käyttäjän kirjoittamia koulutustietoja, työhistoriaa ja pätevyyksiä sekä käyttäjän antamia lisätietoja.
Tekoälyn hyödyntäminen voi tuntua osasta käyttäjistä negatiiviselta. Tekoälyä ei kannata pelätä, sillä sen käyttö on tulevaisuutta ja tuottaa parhaimmillaan ratkaisuja, joita ihmismielen ja -resurssien puitteissa ei ole mahdollista saavuttaa. Kun hyödyntämisessä huomioidaan eettisyys ja lainsäädäntö, voidaan teknologia valjastaa palvelemaan ihmisiä ja yhteiskuntaamme.
Näin myös Työmarkkinatorilla on pyritty tekemään. Palvelun käyttö vaatii vahvan, usein pankkitunnuksilla tehtävän tunnistautumisen. Lisäksi asiakas itse hallitsee omaa dataa ja antaa oikeuksia julkaista dataansa niin paljon kuin kokee tarpeelliseksi. Profiilin voi halutessaan avata suoraan työnantajien nähtäväksi, tai julkaista myös EU:n laajuisessa EURES-portaalissa.
En löydä työntekijää, mitä voisin tehdä?
Rekrytoiville työnantajille ja yrityksille Työmarkkinatori tuo kaivatun suorarekrytoinnin mahdollisuuden. Moni yritysasiakkaamme on kaivannut muutama vuosi sitten poistunutta CV-nettiä, ja nyt voimme ilolla kertoa, ettei vanhan perään tarvitse enää haikailla. Työmarkkinatorin suorahaku on ominaisuuksiltaan kehittyneempi ja työnantaja voi tarkastella ehdokkaiden työnhakuprofiileja sijainnin tai hakusanojen perusteella ja ottaa heihin suoraan yhteyttä. Työmarkkinatorin eniten positiivista palautetta saanut ominaisuus onkin ollut työnantajien mahdollisuus hakea itselleen sopivia työntekijöitä Työmarkkinatorille tallennetuista profiileista: työnantajalla on mahdollisuus suuriin resurssisäästöihin, kun aikaa vievän työnhaku- ja rekrytointiprosessin sijaan voi tarvittaessa työntekijää lähestyä nopeasti suoraan.
Jo yli 300 000 käyttäjää
Työmarkkinatori otettiin käyttöön toukokuun alussa. Jo ensimmäisen kymmenen päivän aikana Työmarkkinatorilla olevien työnhakuprofiilien ja kävijöiden määrä moninkertaistui. Tätä kirjoitettaessa Työmarkkinatorilta löytyy 6000 työnhakijaprofiilia ja kuukausittaisten kävijöiden määrääkin on ylittänyt 320 000 kävijän rajapyykin.
Työmarkkinatori on verkkopalvelu, jota kehitetään valtakunnallisesti ja uusia ominaisuuksia tulee ajan myötä käyttöön. Tavoitteena on luoda digitaalinen palvelualusta, josta asiakas löytää kaiken, mitä hän työllistymiseen tai rekrytointiin tarvitsee.
Aiemmin reilut 5 % maatiloista tarkastettiin hyvin tarkasti kerran vuodessa. Jatkossa tästä tullaan suurelta osin luopumaan. Tämän sijalle tulee satelliittiseuranta, joka kattaa 100 % tuenhakijoista.
Jukka Tuovinen työskentelee ryhmäpäällikkönä maaseutu- ja energiayksikössä.
Uuden ohjelmakauden myötä sähköinen asiointi lisääntyy. Maataloustukien valvonnasta painopiste siirtyy tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Tämä tulee tapahtumaan vaiheittain vuosina 2023–2027.
Tämä vuosi vanhaan malliin
EU:n ohjelmakausi meni taas pitkäksi. Kahdeksatta vuotta mennään. Maataloustuissa pätevät tänä vuonna samat tukisäännöt ja valvontamenetelmät kuin aiemminkin. EU:n yhteiselle maatalouspolitiikalle ovat olleet tyypillistä tarkat, yksityiskohtaiset tukiehdot ja pikkutarkat valvontamenetelmät. Näin ollut myös Suomen osalla vuodesta 1995 lähtien. Tukien valvonnan kohteena olevalla maatilalla tarkastetaan kaikki peltolohkot paikan päällä ja mitataan tarvittaessa tarkalla gps-mittalaitteella. Monenlaista marmatusta ja hammasten kiristystä on pikkutarkka syynäys viljelijöissä aiheuttanut, varsinkin EU:n alkuaikoina.
Muutoksia tulossa
Tulevan ohjelmakauden sisältö alkaa olemaan pian paketissa. Maataloustuissa mennään aika tavalla entiseen malliin. Jonkin verran on siirrelty toimenpiteitä eri tukimuotojen alle, mutta mitään erityisen suurempaa muutosta aiempaan ei liene tulossa. Ilmastoon kohdistuvia toimenpiteitä on toki ajan hengen mukaisesti lisätty. Saa nähdä mikä vaikutus niillä sitten aikanaan on, varmaa aika hidas, mutta kuitenkin myönteinen.
Hetkinen. Tämä meinasi unohtua: tavoitteet. Oikeastaan EU:n komission lähestymistapa uuteen ohjelmakauteen poikkeaa merkittävästi – jopa radikaalisti – aiemmasta. Nyt puhutaan ennen muuta tavoitteista. Kukin jäsenmaa sopii niistä toimenpiteistä, joilla pyritään EU:n asettamiin tavoitteisiin. Ja tavoitteiden toteutumista aletaan seurata. Joka päivä, jatkuvasti, taivaalla pörräävillä satelliiteilla. No, Suomen yllä ne Sentinellit taitavat mennä muutaman päivän välein, mutta tuottavat joka tapauksessa jatkuvaa ilmaista dataa kansalaisten käyttöön. Piti itsekin laittaa ”sentinel-hub” tietokoneelle kirjainmerkiksi, jotta voi seurata pilkkijään tilannetta.
Komissio on nyt ottanut tämän ilmaisen, jatkuvan datan hyödyntämisen sydämen asiakseen. Jokaisen EU:n jäsenmaan on otettava satelliittiseuranta käyttöön uuden ohjelmakauden tavoitteiden toteutumisen seurannassa vaiheittain vuodesta 2023 lähtien ja täysimääräisesti vuonna 2027.
Valvonnasta seurantaan
Satelliittidatan käyttöönotto tuo muutoksia myös maataloustukien valvontaan. Käytännössä pikkutarkasta valvonnasta tullaan siirtymään suurelta osin toimenpiteiden seurantaan satelliittien kautta. Aiemmin reilut 5 % maatiloista tarkastettiin hyvin tarkasti kerran vuodessa. Jatkossa tästä tullaan suurelta osin luopumaan. Tämän sijalle tulee satelliittiseuranta, joka kattaa 100 % tuenhakijoista.
Tietokoneet analysoivat kasvuston kehittymistä ja toimenpiteitä peltolohkoilla. Mikäli joitain poikkeavaa ilmenee, tuen hakijalle lähtee automaattinen tieto kännykkäsovellukseen. Sovellus ohjaa automaattisesti ottamaan kuvan ao. kohteesta ja lähettämään sen hallinnon järjestelmiin. Viljelijä voi myös muuttaa tukihakemustaan kyseisen lohkon osalta tai perua hakemuksen. Tietokoneet raksuttavat ja mikäli kaikki näyttää olevan kunnossa, tuet maksetaan haetun mukaisena. Jos näin ei näytä olevan, tukea ei makseta kyseisen lohkon osalta. Mitään sanktioita tai takaisinperintöjä aiempiin vuosiin ei aiheudu.
Uuden ohjelmakauden myötä maataloustukien hallinnointi sähköistyy siten entisestään. Tukihakemukset tullaan jättämään jatkossa pelkästään sähköisenä. Tiedonvälitys maatilan ja hallinnon kanssa tapahtuu sähköisessä, kaksisuuntaisessa järjestelmässä. Kaikkien peltotukia hakevien olisi hyvä ottaa kännykässä tai tabletissa kyseinen sovellus käyttöön. Tai valtuuttaa jokin taho puolestaan sitä käyttämään. Tuet maksetaan satelliittiseurannan havaintojen mukaa. Uusien käytäntöjen omaksumista vaaditaan siten niin tukia hakevilta maatiloilta kuin tukia hallinnoivilta ja valvovilta virkamiehiltäkin.
Siis mitä, vieläkö siis sittenkin valvotaan ja tarkastetaan? Kyllä, mitä ilmeisimmin jatkossakin. Kaikkia tukiehtoja ja toimia eivät satelliititkaan pysty havainnoimaan. Loppuvuodesta, kun valvontasäädökset tarkentuvat, tiedämme minkä laajuista tämä toiminta tulee olemaan. Oletus on, että vähäisempää kuin tällä hetkellä. Mutta voihan se Komissio taas yllättää…
Päivi Jämsä työskentelee projektipäällikkönä ja Piia Holappa työmarkkina-asiantuntijana Tiedolla kohtaantoa -ESR-hankkeessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Tiedolla kohtaantoa (ESR) -hankkeen järjestämään Sotealan osaajapula ja koulutuksen vetovoima -ratkaisupajaan kokoontui 30.11.2021 asiantuntijoita sotealan koulutuksen, tutkimuksen, työllisyydenhoidon ja työelämän kentiltä. Pohdittavana olivat ratkaisut alan työmarkkinahaasteisiin, painottuen hoitajien tilanteeseen. Haasteiksi tunnistettiin erityisesti kaksi toisiinsa kytköksissä olevaa tekijää: alan heikko imago ja hoitajapula. Osatekijänä puhutti matala palkkataso, mutta samaan aikaan tunnistettiin, ettei se ole ongelmien juurisyy. Työskentelyssä nostettiin esille käytännön kehittämisen keinoja, joilla työyhteisöjen toimivuutta ja alan veto- ja pitovoimaa voitaisiin parantaa.
”Meille on mukavaa tulla, hyvä olla, hyvä lähteä, ja aina myös mukavaa palata”
Työntekijäkokemuksen kehittäminen työuran eri vaiheissa nousi keskiöön työpajassa. Kehittämiskohteiksi löydettiin esimerkiksi:
Harjoittelijat tunnetaan nimeltä ja perehdytyksen sujuvuutta tuetaan. Uudelle tulijalle voi nimetä kummin tai mentorin, joka ottaa aktiivisesti työhön mukaan, rohkaisee ja vastaa kysymyksiin.
Työpaikan yleistä ilmapiiriä voi piristää pienilläkin teoilla. Sellainen on esimerkiksi Ruotsin työpaikoilta tuttu fika eli teen, kahvin ja näkkileivän tarjoaminen henkilöstölle aamutauolla. Kiitokset ja kehut eivät vie aikaa – ne pitää vain muistaa sanoa.
Jaksamista helpottaa, kun työn saa sovitettua muuhun elämäntilanteeseen. Työvuorojen suunnittelua voi tehdä yhdessä ja hiljaisemmat hetket voisi hyödyntää esimerkiksi lepohetken tai kouluttautumisen muodossa.
Kannustusta toivottiin alaa tai työpaikkaa vaihtaville. On mukava lähteä tietäen, että aina voi palata takaisin.
Ala tutuksi kurkistuksin ja monipuolinen osaaminen näkyviin
Alasta kiinnostuneille voisi tarjota yksiköihin avoimien ovien päiviä tai lyhyempiä kurkistuksia, joissa pääsee näkemään työtä käytännössä. On tärkeää tunnistaa työntekijöiden olemassa oleva osaaminen, jotta sitä pääsee hyödyntämään työssä. Ammattiosaamisen lisäksi on hyvä huomioida muutkin osaamisalueet ja kiinnostuksen kohteet. Voisiko työtehtäviä järjestellä siten, että innokkaan kotileipurin, aktiivisen jumppaajan tai käsillä tekijän taidot tulisivat osaksi yksikön arkea lisäten siten kaikkien hyvinvointia? Tarve on myös kehittää hoitajien urapolkuja näkyviksi. Harva ajattelee sairaanhoitajan opintoihin hakiessaan, että ala tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi isojen yksikköjen esimiestehtävissä toimimiseen, tai vaikkapa digitaalisten palveluiden kehittämiseen.
Positiivisen viestinnän lähettiläät
Ratkaisupajan osallistujat muistuttivat, että sotealalla on myös onnistuneita työnantajatarinoita, jotka jäävät ikävien lööppien varjoon. Esimerkiksi luettaessa ikääntyneiden palveluasumisen yksikön ongelmista kertovaa uutista harvoin muistetaan, että ongelmat eivät koske kaikkia yksiköitä. Ratkaisupajassa toivottiin, että uutisoinnissa tuotaisiin esille onnistumisia, viihtymistä ja inspiroivia uratarinoita. Osallistujat kannustavat alan ammattilaisia rohkeasti viestimään siitä, mikä on jo hyvin. Positiivisempaa näkyvyyttä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa toivottiin erityisesti ammattiliitoilta ja työnantajilta. Miksei oltaisi myönteisesti ylpeitä omasta, merkityksellisestä työstä? Lisäksi oppilaitosten merkitys koulutuksen brändäyksessä ja houkuttavuudessa on keskeinen. Ala tarvitsee lisää vaikuttajia kertomaan positiivisia asioita hoitotyön arjesta!
Projektipäällikkö Päivi Jämsä ja työmarkkina-asiantuntija Piia Holappa Tiedolla kohtaantoa -ESR-hanke
Anna Nikka toimii asiantuntijana ELY-keskuksen Maaseutu ja energia -yksikössä.
Maaseudun mikro- ja pienyrityksille suunnattujen elpymisvarojen haku on hyvässä vauhdissa. Maaseutuyritysten kehittämiseen elpymisvaroja on kohdennettu kaikkiaan 26 miljoonaa euroa, joista tällä hetkellä noin kolmasosaan kohdentuu jo tukihakemus. Elpymisvaroista on haettavissa tukea omistajanvaihdosten valmisteluun, biokaasulaitosinvestointeihin sekä investointeihin, jotka edistävät yritysten uusiutuvan energian tai uuden teknologian käyttöönottoa sekä resurssitehokkuutta. Haku jatkuu niin kauan kuin varoja on jäljellä, korkeintaan kuitenkin vuoden 2022 loppupuolelle saakka.
Kuka voi hakea tukea?
Tukea voivat hakea maaseudulla toimivat mikro- ja pienyritykset, joilla on edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Yrittäjältä vaaditaan riittävää ammattitaitoa sekä vähintään 18 vuoden ikää. Yritysmuodoltaan hakija voi olla yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi), osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta tai maatila. Alkutuotannon investointeja tuetaan maatiloille suunnatuista elpymisvaroista.
Omistajanvaihdokseen tukea voi hakea henkilö, joka suunnittelee yrityksen hankkimista omistajanvaihdoksen avulla ydinmaaseudulta tai harvaan asutulta maaseudulta. Tukikelpoisen alueen voi tarkistaa yritystukien aluerajauskartasta.
Uuteen biokaasulaitokseen 50 % tuki
Elpymisvaroilla halutaan vauhdittaa biokaasun tuotantoa ja markkinoita. Elpymisvaroista myönnettävät biokaasurakentamisen tuet ovatkin nyt poikkeuksellisen korkeat. Tukea on haettavissa uuden biokaasuntuotantolaitoksen tai -yksikön rakentamiseen sekä uusiutuvaa energiaa tuottavan laitoksen uudistamiseen. Uuteen biokaasulaitokseen tai uuteen biokaasun tuotantoyksikköön myönnettävä tuki on 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jotka ovat uusissa laitoksissa ja yksiköissä maksimissaan 2 miljoonaa euroa. Laitoksen uudistamiseen myönnettävä tuki on 30 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista ja maksimi tuki on näiden osalta 200 000 euroa.
Nyt kannattaa panostaa uusiutuvaan energiaan sekä uuteen teknologiaan
Yritysten kannattaa hyödyntää elpymisvaroista myönnettävä investointituki uusiutuvan energian käyttöönottoon tai sen käytön lisäämiseen yrityksessä. Tukea on mahdollista saada esimerkiksi aurinkopaneelien tai lämpöpumppuratkaisujen hankintaan.
Elpymisvaroista on haettavissa tukea myös yrityksen energia- ja materiaalitehokkuutta parantavien uusien laitteiden tai ohjelmistojen hankkimiseen sekä tuotantoa tehostavan teknologian käyttöönottoon. Tuki investointeihin vaihtelee 30 – 35 prosenttiin, maataloustuotteita jalostavalle mikro- ja pienyritykselle (Annex-1) tuki on 35 prosenttia ja muille maaseudun mikro- ja pienyrityksille 30 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Asiantuntija-apua yrityksen omistajanvaihdoksen valmisteluun
Omistajanvaihdoksilla on merkittävä rooli niin alueen palveluiden kuin työpaikkojenkin säilyttämisessä. Usein omistajanvaihdokset kiihdyttävät yritystä myös uuteen kasvuun.
Omistajanvaihdoksia halutaan vauhdittaa elpymisvaroista myönnettävällä uudella tukimuodolla ja niinpä maaseutuyrityksen hankkimista harvaan asutulta tai ydinmaaseudulta suunnitteleva henkilö voi saada tukea yrityksen omistajanvaihdoksen valmisteluun tarvittaviin ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluihin 5 000–10 000 euroa.
Toimi nopeasti
Nyt kannattaa toimia nopeasti, sillä elpymisvarojen haku jatkuu niin kauan kuin varoja on jäljellä. Meneillään oleva hakujakso päättyy 15.3.2022. Maaseudun yritystukia haetaan Ruokaviraston Hyrrä-asiointipalvelussa osoitteessa https://hyrra.ruokavirasto.fi.
Ennen tukihakemuksen jättämistä kannattaa olla yhteydessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen asiantuntijoihin: Kalevi Hiivala (biokaasulaitokset) p. 0295 038 056 Anna Nikka p. 0295 038 563 Ahto Uimaniemi p. 0295 038 147 Terhi Litmanen p. 0295 038 182 sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Päivi Jämsä työskentelee projektipäällikkönä ja Piia Holappa työmarkkina-asiantuntijana Tiedolla kohtaantoa -ESR-hankkeessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.
Työmarkkinoiden kohtaanto on kaksisuuntainen ilmiö, jota kuvaavat esimerkiksi seuraavat kysymykset: Onko työnantajille tarjolla työntekijöitä, jotka pystyvät vastaamaan työvoimatarpeeseen? Onko työnhakijoille tarjolla työpaikkoja, jotka ovat heidän osaamisensa ja tavoitteidensa mukaisia? Kohtaavatko työvoiman tarjonta ja kysyntä?
Kohtaanto-ongelmalla voidaan nähdä olevan sekä alueellinen että kompetensseihin liittyvä ulottuvuutensa. Joko työvoimaa ei ole maantieteellisesti siellä, missä sitä tarvitaan tai pulaa on työntekijöistä, joilla olisi tarvittava osaaminen spesifeihin tehtäviin. Lisäksi rakenteelliset jäykkyydet esimerkiksi palkkojen ja työttömyyskorvausten osalta voivat syventää kohtaanto-ongelmaa.
Aluenäkökulmasta kohtaanto-ongelma näyttäytyy usein ristiriitaisena, kun avointen työpaikkojen määrän kasvusta huolimatta myös työttömyys kasvaa samanaikaisesti eli yhtä aikaa alueella on pula osaavasta työvoimasta ja toisaalta työpaikoista. Ongelma koskettaa erityisesti voimakkaasti kasvavia, suurempia seutukuntia (Pehkonen ym. 2018).
Kohtaanto-ongelmia voivat aiheuttaa useat syyt. Avoimet työpaikat ja työnhakijat voivat sijaita eri alueilla, ja Suomessa työssäkäynti oman asuinkunnan ulkopuolella on vähäistä verrattuna muihin OECD-maihin (OECD 2020). Kyse voi myös olla siitä, että työnhakijoiden osaaminen ja työnantajien tarpeet eivät kohtaa. Yleisimpiä rekrytointiongelmien syitä ovatkin puutteet työnhakijoiden osaamisessa, kuten koulutuksessa, työkokemuksessa tai kielitaidossa. Puutteet sosiaalisissa taidoissa ovat myös listan kärjessä. Työpaikkoihin liittyvät syyt, kuten sijainti, palkkaus tai työajat ovat puolestaan työnhakijoiden näkökulmasta merkittäviä. (Peltonen 2020.)
Mistä ratkaisuja kohtaanto-ongelmaan? Alueiden välisen liikkuvuuden lisääminen ei liene helpoin ratkaisu, sillä muuttoliike on jo pitkään suuntautunut alueille, joissa on eniten avoimia työpaikkoja. Työnhakijan näkökulmasta mahdollisuus liikkua alueiden välillä voi merkittävästi edistää työllistymistä. Kuitenkin ennen kaikkea osaamisen kehittäminen ja kouluttautuminen nousevat ratkaiseviksi tekijöiksi työllistymisen ja kohtaannon näkökulmasta. (Huovari ym. 2020.) Osaaminen on kontekstisidonnaista, esimerkiksi alue-, ala-, organisaatio- ja työtehtäväsidonnaista.
Kohtaannon parantamiseksi olisi tärkeää määritellä kussakin kontekstissa tarvittavat osaamiskokonaisuudet mahdollisimman syvällisesti, ja tuoda tämä tieto näkyväksi eri osapuolille. Erilaiset sosiaaliset taidot ja oppimiskyky ovat kompentensseja, jotka pitkässä juoksussa saattavat osoittautua jopa tärkeämmiksi taidoiksi kuin ammatillinen erityisosaaminen. Kun osaamistarpeita säännöllisesti tarkastellaan ja peilataan ulospäin, voidaan myös reagoida muutoksiin ajoissa, esimerkiksi kehittämällä olemassa olevan henkilöstön osaamista tulevaisuutta ennakoiden.
Niin pienessä kuin isommassa mittakaavassa, kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen vaatii aina monen tahon yhteistyötä. Yhteistyön perustaksi tarvitaan laadukasta ja ajantasaista tietoa. Mitä paremmin ymmärrämme toimialojen ja alueiden erityisiä tarpeita, sitä nopeammin pystymme niihin yhdessä reagoimaan. Tämän mahdollistamiseksi tulee toteuttaa rinnakkain pidemmän ja lyhyemmän aikavälin ennakointia. Mitä ajantasaisemmin ja laadukkaammin analysoitua tietoa saamme kohtaantoon vaikuttavista tekijöistä, sitä paremmin ymmärrämme sekä nykyisiä että potentiaalisia kohtaanto-ongelmia. Ja kun ymmärrämme paremmin, voimme tehokkaammin vastata haasteisiin ja jopa ennakoida uusien kohtaanto-ongelmien syntyä.
projektipäällikkö Päivi Jämsä ja työmarkkina-asiantuntija Piia Holappa Tiedolla kohtaantoa -ESR-hanke
Tero Väisänen on ELY-keskuksen vesistöyksikön päällikkö, joka on työurallaan tehnyt pitkään työtä vesistöjen parissa.
Vietin kesälomaa Saimaan vesistön Haukiveden saaressa. Loma-aikana sää suosi lomailijaa ja veden lämpötilakin nousi reilusti päälle 20 asteen. Kaikki oli siis kunnossa lomailua ajatellen.
Sinilevä, tuo ikuinen vesillä liikkujan ja virkistäytyjän vihollinen, iski ensimmäisellä lomaviikolla – juhannusviikolla. Piti ihan miettiä, menenkö uimaan vai en. Samoin saunaveden käyttö arvelutti. Insinööri löytää useimmiten ratkaisun. Joten pumppu järveen ja imupää riittävän syvälle, jotta ainakaan pinnalle kertyneet sinilevähippuset eivät saunaveteen päädy. Varmistelin vielä asiaa laittamalla pumpun perään suodattimet, joilla saisin pääosan vedessä olevista hiukkasista ja biomassasta pois. Mutta sinilevistä saunaveteen jo mahdollisesti liuenneita myrkkyjä suodattimetkaan eivät poista.
Sinilevää oli ensimmäisen viikon ajan, mutta sitten se katosi. Helteitä jatkui vielä kolmen lomaviikon ajan sään vaihdellessa lähinnä vain tuulisuuden mukaan. Oli jopa useita lähes tyyniä päiviä peräkkäin. Sinilevä pysyi kuitenkin poissa, ei edes pieniä hippusia näkynyt. Ensimmäisen lomaviikon ajatukseni kaikkien aikojen sinileväkesästä ei toteutunutkaan.
Muistin keskustelleeni 90-luvun lopulla vesistöjen kunnostusgurun K. Matti Lappalaisen kanssa edellisenä syksynä törmäämääni ilmiöön, jossa rehevöitymisen kynnyksellä oleva järvi sinnitteli levättömänä syyskuun lopulle ja sitten lokakuun koittaessa sinilevää oli massaesiintymänä. Matti muistutti minua ravinteista sekä niiden saatavuudesta ja käyttökelpoisuudesta. Syksyllä sinilevät sai riehaantumaan muista lähteistä kuten hajoavasta kasvi- ja levämassasta vapautunut fosfori, vaikka vesi olikin jo Pohjois-Suomessa varsin viileää. Typpeä kun useat sinilevät osaavat itse ottaa ilmakehästä tarpeensa verran.
Palataan mökkijärveni sinileviin. Matti kertoi samaisen keskusteluhetken aikana, että alkukesän sinileväesiintymiin fosfori tulee pääosin tulvavesien mukana yläpuoliselta valuma-alueelta ja loppukesän sinileväesiintymien fosfori taas on lähtöisin järven omista varastoista. Pitäisikö tässä siis alkaa sormea heristämään Varkauteen, Leppävirralle, Kuopioon ja aina kenties Iisalmeen asti. Koittakaapa nyt elää siivommin siellä yläjuoksulla, ettei ravinteita kulkeudu alavirtaan tulvavesien mukana. No ehkä en kuitenkaan.
Mutta se, mitä teen tulevinakin vuosina on, että jatkan mökkijärven vesien kunnon tarkkailua, otan kantaa vesienhoitoon ja -suojeluun, kun siihen on mahdollisuus sekä tietenkin teen parhaani oman mökkiasumisen vesistökuormituksen minimoimiseksi. Oletko sinä mökkilomailija kiinnittänyt huomiota mökkijärvesi kuntoon ja vesiensuojeluun? Se muuten kannattaa. Kirjaa havainnot päivämäärineen ylös, ota valokuvia ja kannattaahan ne havainnot tallettaa myös Järviwikiin mökkipäiväkirjan lisäksi. Siinä minullakin on tekemistä pimenevinä syysiltoina, kun en lomalla ehtinyt.
Saara Pouta työskentelee ympäristösuunnittelijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.
Pohdiskeluja ja ajatuksia omasta hiilijalanjäljestä
Tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet, että mitä kestävämmäksi ihmiset elämäntapansa kokevat, sitä tyytyväisempiä he ovat omaan elämäänsä. Samoin on hyväntekeväisyyden osalta, se tuo hyvää mieltä antajalle ja toki saajallekin. Päätän siis, että teen olostani entistä mukavampaa, alan elämään kestävämmin. Ensin testaan, olenko niin vihreä kuin luulen olevani, ja mietin omia askeleita kohti vähähiilisempää elämäntapaa.
Apua! Testi tehty ja hiilijalanjälkeni on keskivertoa korkeampi, vaikka koen eläväni ympäristöystävällisesti; autolla kuljetaan kyllä mökkimatkat, työmatkoja ei tule etätöissä ollessa, luonnonantimia syödään säännöllisesti (kalaa järvestä, marjoja, sieniä, ituja…) ja mökissä vuodelta 1952 viihtyen, kantoveden ja ulkohuussin käyttäjänä. En harrasta shoppailua, kierrätys toimii kaveriporukassa, kampaajalla käyn kerran vuodessa… Mutta luulo osoittautui vääräksi, testin mukaan kulutan ihan liikaa, olen energiasyöppö!
Luonnonvarat hupenevat
Maapallolla on meneillään eko-loginen kestävyyskriisi, johon kuuluvat ilmastonmuutoksen lisäksi luonnonvarojen ylikulutus, lajien sukupuuttoaalto ja jäteongelma.
Ylikulutus on yksi suurimmista ilmastonmuutoksen etenemisen ja luonnon köyhtymisen syistä. Se vaarantaa esimerkiksi puhtaan veden ja ruoan saannin. Raaka-aineita kulutetaan maailmanlaajuisesti noin 80 miljardia tonnia vuodessa, mistä vain 9 % käytetään uudelleen tai kierrätetään. Kulutuksen on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä.
Kiertotaloutta on ehdotettu ratkaisuksi kulutuksen vähentämiseen: sen avulla voimme vähentää uusien luonnonvarojen käyttöä, jätteiden määrää ja teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä. (Lähde: YM, Sitra)
Tuloksista ilmenee, että asumismuoto on se, joka nostaa hiilijalanjälkeni kokoa eniten, muuten olen ihan kelpo kansalainen. Lihasta ja eläinperäisistä tuotteista luopuminen kasvattaisi osaltani hyvän osuutta, mutta selkein muutos tulisi autosta, kodin öljylämmityksestä tai mökistä luopumisella. Kaksi henkeä rintamamiestalossa on liian vähän suhteessa neliöihin, olisiko ratkaisuna asuntolan perustaminen meille kotiin, olenhan suhteellisen sosiaalinen? Ei ihan pöhkö ajatus, ainakaan jos mökki jäisi etätyöpisteenä toimivaksi pakopaikaksi. Pitää kuitenkin vielä funtsata askelkuvioita tältä osin kohti kestävämpään elämää.
Luin seuraavaksi perusteet hiilijalanjäljen laskemiselle ja sieltä ilmeni, etten ehkä ole ihan niin syyllinen kuin tulos antoi ymmärtää. Laskennassa on käytetty oletuksena, että mökissä on sähköt ja peruslämpö talvisin päällä. Ei kysytty lämmitystapaa, joka meillä puukaminat, ja aurinkopaneelit tuovat virtaa. Eikä huomioitu sitä, että mökki rakennettu isovanhempien aikaan ja ollut jatkuvassa käytössä. Parantamista kuitenkin vielä riittää, vaikkapa lämpöhukan ja eristysten osalta. Komposti on käytössä, muun keittiöjätteen lajittelu ontuu pikkaisen. Vinkkejä löytyy lisää Sitran elämäntapatestitulosten yhteydestä.
Se on selvää, että asuinpallomme tarvitsee pikaisesti ajatuksien ja toimintatapojen muuttamista, uusien kestävien normaalien juurruttamista. Onneksemme trendit leviävät nykymaailmassa yllättävän nopeasti ja kohta voi Green olla uusi Black, muotimaailmaa lainaten. Vaatetuksessa onkin menossa valtava mullistus, materiaalit ”vihertyvät” vauhdilla. Ruoka on meille kaikille tärkeää ja siihen muutosten tuulet vaikuttavat jo. Toivottavasti pian ruokaa tilatessa ei enää puhuttaisi erikoisruokavaliosta kasvisruuan osalta eikä kauppojen vegetarjonta löytyisi erillisestä nurkasta, vaan kaikki olisi tasavertaisesti tarjolla. Voisiko yhteiskunta ohjata kulutustottumuksia antamalla alhaisen hiilijalanjäljen tuotteille verohelpotusta ja päinvastaisessa tapauksessa lisätä verotusta?
Jätehuoltoon hyväksyisin kepit ja porkkanat myös, varsinkin ne porkkanat. Koronan tuomat poikkeusolot osoittivat, että yhteiskunnan tapojen muuttaminen on mahdollista ja ne voidaan muuttaa nopeastikin.
Lähellä tuotettu, paikallisuus
Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuusyhteistyöryhmä PYRY asetti tuleviksi kahdeksi vuodeksi teemaksi Kokkaa ja Korjaa – askeleita vähähiilisyyteen. Teeman ideana on lähiruuan, lähipalvelujen, lähimatkailun, kädentaitojen ja laadukkaiden pitkäikäisten tuotteiden hyödyntäminen. Käy järkeen… paikallisuus ja kohtuus siis ykköskorokkeelle.
Metsät ja järvet olivat ruoka-aittamme, kunnes Suomi putos puusta ja muutti kaupunkiin. Nuorten etääntymiselle metsistä on siis syynsä. Onneksi nyt on nähtävissä selvä suuntaus paluusta metsiin, mättäille ja kalavesien äärelle. Etätöiden mahdollisuus on lisännyt mökkeilyä, ja mikäs sen upeampaa kuin hakea tarvittava ruoka omasta pihapiiristä, lähialueelta, tai vaikka lähikaupasta – voi vain todeta, että kyllä meidän kelpaa, olohan on kuin kroisoksella. Puhdas lähiruoka ravitsee vatsan ja sielun, vähemmällä enemmän. Uskoakseni tällaisesta ruokakulttuurista ei synny myöskään ruokahävikkiä, tuota ikävää, yhä kasvavaa ja niin noloa pahetta. Ehkä ruokahävikki olisi sijalla yksi korjattavista asioista maapallollamme. Kotitalouksien merkitys ruokahävikin pienentämisessä on merkittävä, tätä kannattaa miettiä jokaisen omalta osaltaan.
Kiertotalous ja kädentaidot ovat kavereita keskenään
Onhan se upea tunne, kun osaa parsia villasukkiin ilmaantuneen reiän siististi umpeen ja matka mummon kutomilla villasukilla jatkuu. Tai kun on ostanut aikanaan pesukoneen ja koittaa se hetki, kun huoltomies saapuu ja toteaa harjoittelijalle: ”Katsoppas, tässä on laite, johon voi vaihtaa hiilet, pikku juttu ja kone toimii taas”. Toivoa sopii, että korjattavuudesta, huollettavuudesta ja pitkäkestoisuudesta tulisi valttikortti hankintaperusteena. Tässä erityismaininta vetoketjuista, jotka hajoavat ennen takin kulumista. Tarvitaan kestävämpiä vetoketjuja ja/tai lisää korjauspalveluja!
Yhteiskunnan tarjoamat tukipaketit energiahuollolle ansaitsevat peukutusta. Ehkä meidänkin talomme saa pian uuden päälämmitysmuodon öljyn tilalle ja saan pienennettyä hiilijalanjälkeäni. Koronatukipaketit toivottavasti ohjataan selkeästi rakentamaan kestävämpää yhteiskuntaa, ettei koronakriisistä saadut ilmastohyödyt kaadu rytinällä. Luotan kuitenkin ihmisen kekseliäisyyteen matkalla parempaan energiatulevaisuuteen. Haaveissani talojen ikkunat, seinät ja katot keräävät aurinkovoimaa, talomme tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat, ja se reppu, joka lataa samalla kännykkään virtaa – sellaisen haluan.
Onnistuisiko autotta eläminen?
Nuorisomme käyttää tarvittaessa autojen yhteiskäyttöpalvelua, sitä seuraan jopa hieman kateellisena – ei huoltoa, ei siis huoltoa, ei katsastusta! Kun käyttöhinta on kohtuullinen ja toiminnasta tehty helppoa, niin homma hoituu ja positiivinen maine kiirii. Pojan asuntoyhtiössä on asukkaiden vuokrattavissa sähköauto. Mutta entäs me peräkärryä mökille perässä vetäjät? Hankalaksi menisi, mutta toki autotta eläminen onnistuisi, jos olisi pakko. Mukavuudesta pitäisi tinkiä. Ehdottomasti olisin valmis biokaasu- tai sähköautoon, mikäli sitä peräkärryä voisi perässä sillä vetää. Odottelemme tuotekehittelyä. Asioista pitääkin tehdä ketteriä kokeilla ja näppäriä muuttaa toimintatapoja tarvittaessa.
Ei kurjistamalla
Päätän siis lisätä kasvisten ja marjojen osuutta entisestään, vähentää tuontihedelmiä ja lihaa, suosia lähellä tuotettua ruokaa, sienestää ja kalastaa entiseen tahtiin sekä hyödyntää enemmän REKO-toimintaa. Teen kunnostus- ja huoltotöitä säännöllisesti: putsaan pikaisesti pesukoneen nukkasihdin, otan korjausjonossa olevat vaatteet käsittelyyn pian, harkitsen vakavasti kodin lämmitysjärjestelmän uusimista ja parannan mökin keittiön jätelajittelua entisestään. Auto jää talouteen, samoin mökki ja muutama vene.
Saara Pouta ympäristösuunnittelija
Pohjois-Pohjanmaalla toimii ympäristötietoisuus yhteistyöryhmä PYRY. Vuosina 2021–22 PYRY:n koordinoinnista vastaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus vuositeemalla Kokkaa ja korjaa – askeleita vähähiilisyyteen.
Pirjo Onkalo työskentelee asiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseutu ja energia -yksikössä.
Viimeisen vuoden aikana yrityksien ja kotien nettiyhteydet ovat olleet arkipäivien pelastajia tai hankaluuksien aiheuttajia. Toimivat nettiyhteydet ovat perusta, joka mahdollistaa myös tulevaisuudessa monien maaseudun yritysten kehittymisen ja kustannustehokkaan toiminnan. Maaseudulla pitkien välimatkojen Suomessa kiinteät laajakaistat nähdään useimmiten parhaana vaihtoehtona toimintavarmoille nettiyhteyksille. Myös mobiiliyhteydet tarvitsevat toimiakseen laajakaistan.
Laajakaista yhdessä mobiiliyhteyksien kanssa mahdollistaa erilaisten sovellusten kehittämisen ja hyödyntämisen yrityksissä. Maataloudessa paikkatietosovelluksin voidaan kehittää esimerkiksi peltolohkojen kosteus- ja lannoitetietojen seurantaa. Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustuksella rahoitetaan paraikaa etähallittavan säätösalaojakaivon kehittämistä, millä voidaan vaikuttaa viljelykasvien sadon kasvattamiseen, kasvitautien vähentämiseen ja hiilidioksidipäästöjen minimoimiseen. Tutustumisen arvoisena hankkeena mainittakoon myös maatalouden innovaatiorahoitusta saanut Digipaalihanke, jossa on kehitetty rfid-tunnistukseen perustuvaa digitaalista rehupaalien elinkaaren hallintaa. Logistisilla sovelluksilla voidaan puolestaan optimoida esimerkiksi elintarvikeyrityksien kuljetuksia niin, että ajaminen tapahtuu parhain mahdollisin reittivalinnoin turhia ajoja välttäen. Kiinteä laajakaista on mahdollistanut yrityksille myös robotiikan hyödyntämistä, sähköistä kaupankäyntiä ja monipaikkaista työskentelyä.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on ollut mukana laajakaistayhteyksien rahoittamisessa kymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä laajakaistoja rahoitetaan maaseuturahaston elpymisvaroista ja tukea on vielä haettavissa. Käynnissä oleva hakujakso päättyy 30.9.2021. Lisätietoa https://popikki.fi/ ja https://www.ely-keskus.fi/ely-pohjois-pohjanmaa.
Pirjo Onkalo asiantuntija
Katso videolta, mitä pohjoispohjalaisille yrityksille laajakaistayhteys käytännössä merkitsee:
Jonas Liimatta (vasemmalla) työskentelee ylijohtajana ja Tuukka Pahtamaa ylitarkastajana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa
Tuulivoiman runsas rakentaminen on näkyvin merkki maailmanlaajuisesta energiamurroksesta Pohjois-Pohjanamaalla. Jo käynnissä olevien ja rakenteilla olevien voimaloiden lisäksi alueella on useita kymmeniä tuulivoimahankkeita esiselvityksessä. Pohjois-Pohjanmaalla on nyt 240 tuulivoimalaa, joiden nimellinen yhteisteho on 712 MW. Vuoden 2022 loppuun mennessä on rakentunut jo n. 500 voimalaa, joiden nimellinen yhteisteho on n. 2000 MW, joten tahti on kiihtymässä. Vertailun vuoksi voisi mainita esimerkiksi Hanhikiven voimalaitoksen sähköteho olisi rakentuessaan 1200 MW ja Oulussa Merikosken voimalaitoksen teho on 40 MW. Vertailussa tuulivoimaan on huomioitava, että tuulivoiman nimellistehosta arvioidaan saatavan hyödyksi tällä hetkellä noin 30–40 % tuuliolosuhteista riippuen.
Suomeen on tulossa ennusteen mukaan kuudenneksi eniten maatuulivoimaa koko Euroopassa vuosina 2021–2025. Kun yhden 3–5MW voimalan hinta arvioidaan olevan noin 5 M€, puhutaan jo yksistään Pohjois-Pohjanmaan alueella noin 2,5 Mrd investoinneista, ja suunnittelussa on noin viisinkertainen määrä. Kasvava sähköntuotanto täytyy myös saada siirrettyä käyttökohteisiin. Koska suurin osa kulutuksesta on Etelä-Suomessa, on tarve rakentaa lisää sähkönsiirtokapasiteettia. Fingridin investointitarve Suomessa on jopa 3 mrd siirtokapasiteetin lisäämiseen erityisesti pohjois-etelä-suunnassa seuraavan 15 vuoden aikana.
Tuulivoimarakentamisen suunnittelussakin keskeisessä asemassa on ympäristövaikutusten arviointi ja sen huomioon ottaminen tuulivoimayleiskaavoituksessa. Vaikutusten arviointi sisältää ympäristön ohella tärkeänä ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ja asukkaiden osallistamisen. Pohjois-Pohjanmaan liiton TUULI-hanke tuottaa maakuntakaavaan tiedon tuulivoimarakentamiselle soveliaista alueista. On tärkeää, että maakuntakaavalla on ohjausvaikutus tuulivoimayleiskaavoitukseen.
Sähkön- ja lämmöntuotanto on muuttunut ja muuttumassa vähähiiliseksi. Alueellamme turvetuotanto on suurissa haasteissa turpeen energiakäytön vähentyessä. Pohjois-Pohjanmaalla ELY-keskuksen valvottavista turvetuotantoalueista 20 viimeisen vuoden aikana toimintansa lopetti 100 aluetta, joista viimeisimpinä vuosina 2019–2020 toimintansa lopetti 40 aluetta. Turvetuotannosta luopumisen vauhti on kiihtynyt, ja sama trendi näyttää jatkuvan. Teemme yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa työtä rakennemuutoksen ja siirtymän vaikutusten minimoimiseksi aluetalouteen ja turpeen parissa työskenteleville kaikin käytettävissä olevin keinoin. Turvetuotannon loppuessa turvetuotantoalueiden jälkihoito on turvetuottajan vastuulla. Ohjeistamme ja neuvomme mielellämme ELY-keskuksessa ympäristön ja vesistövaikutusten näkökulmasta turvetuotantoalueiden jälkikäyttöä. Myös hallituksen kevään budjetin puoliväliriihessä oli maininta toimintamallin koonnista tuotantoalueiden jälkihoitoon ja -käyttöön mukaan lukien sujuvat menettelyt maankäytön muutoksessa. Tästä saamme varmasti jatkossa tukea jälkikäyttöhaasteisiin.
Energiamurros vaikuttaa myös osaan pienistä vesivoimaloista. Esimerkkinä tästä Pohjois-Pohjanmaalla on aiesopimus Myllykosken voimalaitoksen myynnistä Kuusinkijoki kuntoon ry:lle. Myllykosken voimalaitoksen teho on noin 1,4 MW. Yhdistys on käynnistänyt varainkeruun voimalaitoksen hankkimiseksi sekä suunnittelun nousuesteen purkamiseksi tai ohittamiseksi. Mahdollinen omistuksen siirtyminen ja kattavat suunnitelmat mahdollistaisivat jatkossa tarvittavien lupien haun toteutusta varten. Nähtäväksi jää kuinka tämän kaltaiset muutokset pienvoimaloiden käytön osalta lisääntyvät.
Biokaasua tuotetaan jo alueellamme ja sen kasvattamiseen on paljon potentiaalia, juuri tätä kirjoittaessa on 7.6. Rantsilan biokaasulaitoksen vihkiäiset. Kaivosalalla on runsaasti vireillä suunnitelmia sähköä varastoivien akkujen metallien tuottamiseen. Suomi ja Pohjois-Pohjanmaakin ovat tässäkin kiinnostavia kohteita. Vety näyttäisi olevan myös yksi vaihtoehto energian varastoimiseen ja kuljetukseen – Suomi onkin jo pyrkimässä kestävän kasvun rahaston kautta vetytaloudeksi. Meillä on paljon edessä olevia mahdollisuuksia.
Seuraava murroksen alue on kiertotalous. Tämä on välttämätöntä, sillä Suomen niin sanottu ylikulutuspäivä oli 10.4., jolloin olimme kuluttaneet osamme tämän vuoden luonnonvaroista. Velvollisuutemme on jättää jotain jälkipolvillekin. Tähänkin haasteeseemme Suomessa sekä alueellamme on paljon kiertotalouden toteutuneita hankkeita ja alkuja, joista on hyvä jatkaa.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristöpäivää vietettiin nyt kesäkuun alussa webinaarin merkeissä. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski mainitsi päivien alussa erityiseksi vahvuudeksemme yhteistyön ja yhteistyöverkostot Pohjois-Pohjanmaalla ja lisäsi, että siitä olisi paljon oppia muuallakin. Hienoa että tämä yhteistyömme näkyy ja kuuluu, sillä se on iso voimavara näissä murroksissa.
Hyvää kevään jatkoa ja alkavaa kesää
yliohtaja Jonas Liimatta ja ylitarkastaja Tuukka Pahtamaa
Risto Herrala työskentelee yksityistieasiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.
Yksityistieavustuksiin on saatavissa tällä hetkellä hyvin tukea. Valtion talousarvioesityksen mukaisesti vuodelle 2021 myönnettiin koko valtakuntaan 30 miljoonan euron rahoitus. Se on 10 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2020. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun määrärahan osuus on yhteensä 6,2 miljoonaa euroa.
Pohjois-Pohjanmaalla on runsaasti käytettävissä määrärahoja ELY-keskuksen toiminta-alueen yksityisteiden perusparannushankkeisiin. Pohjois-Suomessa on käynnissä ja vireillä hankkeita, jotka lisäävät tarpeita liikennöidä yksityisteillä mm. puun kuljetuksen merkeissä. Siksi olisi niin teiden käyttäjien kuin erityisesti metsäteollisuuden kuljetusten kannalta tärkeää, että tiekunnat aktivoituisivat juuri nyt perusparannushankkeisiin. Näin hyvä rahoitustilanne tuskin jatkuu ikuisesti.
Vuoden 2019 lakimuutoksen myötä valtionavustuskelpoisten yksityisteiden määrä kasvoi merkittävästi. Kun tienparannuksen avustus on niinkin korkea kuin 50 % hankkeen arvonlisäverollisista kustannuksista ja merkittävissä parannushankkeissa – kuten siltahankkeissa – avustusprosentti on 75 %, on valtionavustus hyvä keino poistaa yksityisteille kertynyttä korjausvelkaa.
Helpotusta tiekuntien kokousten järjestämiseen on tullut tämän vuoden aikana, nyt yksityistielaki mahdollistaa etäkokoukset ilman tiekunnan tekemää ennakkopäätöstä.
Edellytys valtionavustuksen saamiselle on, että tie täyttää valtionavustuskelpoisuuden ehdot. Kelpoisuusehtoja on tien parannushankkeen tarpeellisuuden lisäksi kaksi. Asioiden hoitamista varten on oltava olemassa tiekunta, joka on tehnyt päätöksen hankkeen käynnistämisestä ja valtionavustuksen hakemisesta. Tiekuntaa sekä kyseessä olevaa yksityistietä koskevien tietojen on oltava ajan tasalla Maanmittauslaitoksella sekä tie- ja katuverkon tietojärjestelmä Digiroadissa. Tuki on harkinnanvaraista. Mikäli avustushakemus on puutteellinen, siihen pyydetään täydennyksiä. Kelpoisuusehdoista nykyisen lain aikana avustus ei juurikaan jää kiinni. Avustettavien parantamishankkeiden koolla ei ole alarajaa, mutta käytännössä alle 10 000 euron hankkeita avustetaan harvoin. Kesä ja syksy on erinomaista aikaa hankkeen suunnittelulle ja uinuneiden tiekuntien aktivoimiselle. Ennakkoon tehtävää kantavuuden mittausta voidaan hyödyntää suunnitelman teossa ja kustannusarvion laadinnassa.
Tien perusparantaminen on tiekunnille investointi tulevaisuuteen eikä tätä tilaisuutta kannata jättää hyödyntämättä. Noudattamalla seuraavia ohjeita päätöksen saa sujuvammin ja nopeammin:
2. Yksityisteiden valtionavustushakemus tehdään ensisijaisesti sähköisessä verkkoasioinnissa. Sähköinen asiointi edellyttää vahvaa tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnuksilla. Lisäohjeistusta saa asiointipalvelusta. Hakemuksen voi tallentaa luonnoksena ja palata myöhemmin jatkamaan sitä. Asiointipalvelussa avustusprosessi etenee eri vaiheissaan sujuvasti ja hakija voi seurata käsittelyn ja maksatuksen etenemistä palvelun kautta.
Ellei sähköisen verkkoasioinnin käyttö ole mahdollista, voitte hakea avustusta yksityistien parantamista varten Yksityisen tien parantamisen valtionavustus -lomakkeella. Kun olette täyttäneet hakemuksen, suosittelemme lähettämään hakemuksen ELY-keskusten sähköisen asiointilomakkeen liitteenä. Asiointilomake löytyy osoitteesta www.ely-keskus.fi/asioiverkossa tai www.suomi.fi.
Mikäli hakemuksen lähettäminen sähköisesti ei ole mahdollista, voi hakemuksen toimittaa myös postitse osoitteeseen Pirkanmaan ELY-keskus Kirjaamo, PL 297, 33101 TAMPERE. Hakemukset toimitetaan keskitetysti koko maan osalta Pirkanmaan ELY-keskukseen, mutta avustuksesta päättää se toimivaltainen ELY-keskus, jonka alueella tie tai suurin osa siitä sijaitsee.
Timo Mäkikyrö on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennejohtaja.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen toiminnassa jatkuu positiivinen vire. Liikenteen substanssitoimintaan on rahoitusta käytettävissä kokonaisuudessaan 106 miljoonaa euroa.
Maantieverkolla toteutettiin viime vuonna mittavia parannustöitä: muun muassa tiepäällysteitä uusittiin ennätykselliset 500 km. Kuluvana vuonna ei päällysteiden uusimisessa päästä vastaavalle tasolle, mutta tekemisen meininki jatkuu ja lukuisia uusia hankkeita käynnistyy korvamerkityn rahoituksen turvin. Tienpitoon on käytettävissä noin 83 miljoonaa euroa.
ELY-keskus tuottaa myös julkisen henkilöliikenteen palveluja, jotka tunnetaan perinteisesti termillä joukkoliikenne. Viime vuosina on kuntien kanssa tiiviissä yhteistyössä laadittu alueellisia palvelutasosuunnitelmia lähes koko toimialueellamme. Näihin suunnitelmiin perustuva liikenne on kilpailutettu ja uusi liikenne käynnistyy tulevana kesänä. Odotettavissa on parannuksia palvelutasoon. Julkisen henkilöliikenteeseen rahoitus on kasvanut viime vuodesta ja sitä on käytettävissä 9,2 miljoonaa euroa.
Yksityisteiden kunnostusten avustamiseen on kuluvana vuonna käytettävissä lähes 12 miljoonaa euroa. Rahoitus on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Avustuksen saaminen edellyttää järjestäytynyttä tiekuntaa tienpitäjänä sekä tiekunnan omaa rahoitusosuutta. Kannustankin tiekuntia aktivoitumaan toiminnassaan!
Kuluvana vuonna tehdään merkittäviä linjauksia liikennesektorilla. Valtioneuvosto päättää valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta antamalla sen selontekona eduskunnalle kuluvana keväänä. Suunnitelma määrittelee muun muassa tienpidon rahoituskehykset pitkällä aikajänteellä. Samanaikaisesti Väylävirasto valmistelee kahdeksanvuotista infrainvestointiohjelmaa.
Oulun ja Kemin välinen nelostien investointihanke valmistuu kuluvana vuonna. Investoinnin tuomasta parantuneesta palvelutasosta saamme jo nyt tuntuman aikaisempaa turvallisempien ja sujuvampien matkojen muodossa. Investoinnin valmistuttuakin kyseiselle tiejaksolle jää korostuneena palvelutasopuutteena muun muassa Iin taajaman kohta, jonka ohittamiseen tarvitaan noin sadan miljoonan euron investointi. Tämän investoinnin, samoin kuin monen muun liikenneinfrainvestoinnin, toteutuksen rahoitus ja toteutusajankohta ovat päätöksentekijöiden pöydillä kuluvana vuonna.
Todella mielenkiintoista on loppuvuodesta tarkastella vuoden satoa!
Eine Kela on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Osaaminen ja työelämä -yksikön päällikkö.
Työllisyyden hoidon kuntakokeilut aloittivat – voisi sanoa viimeinkin – maaliskuun alussa 2021. Pohjois-Pohjanmaalla aloittivat Oulun kaupunkiseudun, Raahen seudun ja Ylivieskan seudun kokeilut, kaikkiaan 18 kuntaa. Kyse on merkittävästä muutoksesta niin asiakkaille, henkilöstölle kuin kunnillekin. Kokeilut kestävät kesäkuun 2023 loppuun.
Noin 18 300 henkilöasiakasta TE-toimistosta siirtyi maaliskuun alkupuolella kokeilukuntien vastuulle. Uusia asiakkuuksia siirtyi myös samaan aikaan. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistossa palvellaan edelleen noin 34 000 asiakasta muista kunnista sekä myös kuntakokeilujen ei-kohderyhmään kuuluvat asiakkaat. Pohjois-Pohjanmaalla siirtyi TE-toimistosta noin 80 työntekijää kokeiluihin kuntien työnjohdon alle, mutta he ovat edelleen hallinnollisesti valtion työntekijöitä.
Kuntakokeiluilla tavoitellaan muun muassa nuorten, pitkään työttömänä olleiden ja vieraskielisten asiakkaiden tiiviimpää kasvokkain palvelua ja TE-palvelujen nivomista kunnan palveluihin asiakastarpeen mukaisesti. Kunnat satsaavat asiakaspalvelussaan niin kutsuttuun omavalmentajien käyttöön. Taustalla lienee tavoitteena myös kuntakohtaisten työllisyyden hoidon kustannusten alentaminen. Paikallisten yritysten työvoimatarpeita pyritään selvittämään aiempaa tehokkaammin kokeiluissa. Keskeistä olisi, että kokeilualueen kunnat toimisivat edelleen laajasti yhteistyössä ELY-keskuksen, TE-toimiston ja kokeilualueen muiden kuntien kanssa työssäkäynti- ja työmarkkina-alueella mm. palkkatuki- ja starttirahapäätöksiä tehdessään.
Kokeilujen seurantaan tullaan panostamaan niin kokeilukohtaisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Seurantamittareita ja tiedolla johtamista kehitetäänkin parhaillaan.
Kuntakokeilujen valmistelu on vaatinut paljon työtä niin kuntakokeilukunnissa kuin KEHA-keskuksessa, TE-toimistoissa ja ELY-keskuksissakin. Tietojärjestelmien, perehdytysten, resurssien, sopimusten, viestinnän ja lainsäädännön valmistelu ja toimeenpano on ollut laajaa. Erityisesti TE-toimiston ja kuntakokeilujen rajapintayhteistyön suunnittelu ja toteutus on tarvinnut resursseja ja tiivistä yhteistyötä. Monia vastaantulevia asioita ei ole etukäteen pystytty ennakoimaan ja niitä ratkotaankin käytännön arjessa.
Samaan aikaan kuntakokeilujen kanssa valmistellaan ns. pohjoismaista työvoimamallia, jossa olennaista on työnhaun alkaessa nykyistä varhaisempi ja säännönmukaisempi alkuhaastattelu ja palvelutarvekartoitus. Pohjoismainen työvoimamalli tarkoittaa myös uudenlaisia työnhakuvelvoitteita asiakkaille. TE-palveluiden henkilöstöresursseja tullaan lisäämään merkittävästi ja asiakaspalveluprosesseja uudistetaan. Malli käynnistyy oletettavasti jo vuoden 2022 aikana ja myös kuntakokeiluissa on tarve valmistella uutta mallia.
Hallituksen yhtenä työllisyystoimenpiteenä on myös nykyistä laajempi alueellinen ja/tai paikallinen järjestämisvastuu työllisyyden hoidossa. Valtion ja kuntien rooleja ja vastuita pohditaan ja vaihtoehtoja selvitellään parhaillaan. Oletettavasti vastuuta säilyy molemmilla. Tulevat SOTE-hyvinvointialueetkin kytkeytynevät järjestämisvastuiden selvittämiseen. Suurten kaupunkien hartiat kantanevat laajankin vastuun, toisin saattaa olla pienten kuntien kohdalla. Palvelujen järjestämisvastuu ml. palveluhankinnat tarvitsevat jatkossakin osaamista, yhteistyötä, yhteensovittamista ja pitkää perspektiiviä.
Nyt aloittaneet kuntakokeilut antavat hyviä mahdollisuuksia hakea uusia malleja asiakaslähtöiseen ja vaikuttavaan työelämää palvelevaan työllistämiseen. Niiden kuntien, jotka eivät vielä ole työllisyyden hoidon kuntakokeiluissa mukana, valmistautumista uudenlaisiin järjestämisvastuisiin voitaisiin tehdä esimerkiksi työllisyyden kumppanuusmalleilla. Näitä onkin Pohjois-Pohjanmaalla jo tekeillä.
Pohjois-Pohjanmaalla on hyviä eväitä valtion ja kuntien yhteiseen työllisyyden hoitoon asukkaidemme ja elinkeinoelämämme tueksi. Opitaan ja tehdään uutta yhdessä!
Riitta Ilola on rahoituspäällikkö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.
Uuden elvytysrahoituksen React-EU:n toimeenpano on käynnistynyt Pohjois-Suomessa, hankehaku on avoinna 5.3.–19.4.2021. Se tuo uusia rahoitusmahdollisuuksia myös Euroopan sosiaalirahastoon (ESR), jossa on kaksi uutta erityistavoitetta:
1. Digitaalisten taitojen parantaminen 2. Yritysten nopean muutoskyvykkyyden edistäminen.
Molemmissa erityistavoitteissa hankkeisiin osallistuvien henkilöiden osaamista on mahdollista lisätä monipuolisilla toimenpiteillä. React-EU ESR-rahoituksella tuetaan erityisesti niitä yrityksiä, organisaatioita ja henkilöitä, joiden tilanne on koronapandemiasta johtuen muodostunut haasteellisimmaksi.
Digitaaliset taidot ja palvelut vahvuudeksi
Ensimmäisessä erityistavoitteessa (12.3) halutaan parantaa digitaalisten palveluiden hyödynnettävyyttä ihmisten osaamista kehittämällä. Koronakriisi haastaa etsimään uudenlaisia toimintatapoja, asioiden hoitamista etäyhteyksillä ja digitaalisuutta hyödyntäen. Tämä edellyttää sekä palvelujen käyttäjiltä että tarjoajilta digitaalisia taitoja, joita nyt voidaan parantaa myös kehittämishankkeiden tuella.
Rahoitettavilla hankkeilla tavoitellaan osallistuvien henkilöiden digitaalisten taitojen parantumista. Tämä lisää työssä käyvien mahdollisuuksia pärjätä muuttuvassa työelämässä ja kehittää ammattitaitoaan. Toisaalta digitaidot parantavat työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien mahdollisuuksia päästä mukaan työmarkkinoille. Digitaaliset taidot mahdollistavat osallistumisen monenlaiseen etäyhteyksillä toteutettavaan toimintaan kuten opiskeluun, valmennuksiin tai erilaisten ryhmien ja työpajojen toimintaan. Etäyhteyksillä toteutettava toiminta tukee ihmisten osallistumismahdollisuuksia riippumatta toimialasta, etäisyyksistä tai poikkeusoloista.
Digitaalisten palvelujen kehittäminen on toinen tärkeä kokonaisuus. Niitä tarvitaan nykyisenä poikkeusaikana, mutta yhtä tärkeää on kehittää palveluita tulevaisuuden tarpeita varten. Pandemian jälkeen etä- ja hybriditoiminnoista tulee todennäköisesti uudenlaista normaalia toimintaa. Ilman digitaalisia taitoja ja digitaalisten alustojen käyttöä organisaatioiden on vaikea pärjätä kilpailussa. ESR-osiosta rahoitettavilla hankkeilla voidaan kehittää palveluja helpommin saavutettavaksi ja toimintaa kilpailukykyisemmäksi digitalisaation keinoin. Myös olemassa olevien digitaalisten alustojen hyödyntämistä entistä laajemmin voidaan tukea.
Tukea yritysten muutoskykyyn
Toinen erityistavoite (12.4) kohdistuu erityisesti pk-yrityksiin, niiden henkilöstöön ja yrittäjiin. Äkilliset toimintaympäristön muutokset asettavat usein yritysten kilpailukyvyn koetukselle. Toisaalta muuttunut toimintaympäristö voi parhaassa tapauksessa luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yritykset voivat löytää uusia mahdollisuuksia ja kilpailuetua myös vihreää siirtymistä tukevilla ratkaisuilla, esimerkiksi kiertotalous- tai GreenCare -osaamista kehittämällä.
ESR-osiosta rahoitettavilla hankkeilla tavoitellaan sitä, että pk-yritysten ja niiden henkilöstön kyky sopeutua ja hyödyntää toimintaympäristön nopeita muutoksia paranee. Halutaan kehittää myös kriisistä selviytymisen keinoja ja osaamista. Hankkeiden toimenpiteillä luodaan edellytyksiä uusille toimintatavoille ja innovaatioille, jotta yritys pärjää kilpailussa kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla.
Rahoitettavissa hankkeissa tarjotaan koulutusta, ohjausta ja vertaisoppimista muutosvalmiuksiin, jotta yritykset ja niiden henkilöstö voivat vastata muuttuvan toimintaympäristön tuomiin haasteisiin. Hankkeissa voidaan myös parantaa yritysten johdon osaamista kriisitilanteiden vastuulliseen johtamiseen. Työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen muutostilanteissa tarjotaan tukea. Entistä painokkaammin rahoitettavissa hankkeissa tuetaan myös valmiuksia yritysten vihreään siirtymiseen ja innovointiin.
React -EU ESR-rahoitus tuo kokonaisuudessaan hyviä, uusia mahdollisuuksia Pohjois-Suomen kehittämiseen ja koronasta toipumiseen. Rahoituksen vaikuttavuus kuitenkin riippuu pitkälti hankkeiden onnistumisesta: on tärkeää toteuttaa hyvin suunniteltuja, oikein kohdennettuja, nopeasti vaikuttavia ja elvyttäviä toimia. Niillä luodaan pohjaa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle. Rahoitettavissa hankkeissa tulee syntyä konkreettisia tuloksia.
Pohjois-Suomessa on pitkät etäisyydet ja erityiset olosuhteet, jotka haastavat meitä toimijoita hyödyntämään muutosmahdollisuuksia ja kehittämään digitaalisia palveluita monin eri tavoin. Myös osaamisen kehittäminen digitaalisesti tuo mahdollisuuksia ihmisten arkeen, yritysten ja alueiden kilpailukykyyn. Digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen on erityisen tärkeää Pohjois-Suomessa. Siispä kannustan hanketoteuttajia hakemaan uudenlaisia näkökulmia palvelujen digitaaliseen toteuttamiseen ja yritysten muutososaamisen kehittämiseen – tarvitsemme uudistuksia, jotka vastaavat nykyhetken lisäksi tuleviin tarpeisiin. Voimmeko kääntää Pohjois-Suomen haasteet vahvuuksiksi kehittämisrahoituksen tuella?
REACT-EU-rahoitus on osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. REACT-EU lisämäärära-hojen myöntämisen ehtona on, että eduskunta on hyväksynyt REACT-EU-rahoituksen sisältävän lisätalousarvion ja valtio-neuvosto on päättänyt varojen alueellisesta jaosta.
Eija Virtasalo työskentelee Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusyksikön päällikkönä, Anne Pulkkinen johtavana yritysasiantuntijana ja Eija-Tabell Jokelainen yritysasiantuntijana.
Koronapandemian vaikutusten hoitoon on tulossa Suomelle laaja, osittain EU-rahoituspohjainen rahoituspaketti, joka pitää sisällään useita rahoitusinstrumentteja, kuten React-EU ja RFF. Uusien termien ja lyhenteiden sekamelska voi olla hämmentävä, mutta yrityksille ensimmäisen vaiheen eli React-EU-rahoituksen suhteen asia on yksinkertainen, sillä ELY-keskukset myöntävät yritysten kehittämisavustusta nykyisen Euroopan unionin ohjelmakauden lakien ja säännösten mukaisesti. Rahoituksen painopisteinä ovat digitaalisuuden ja vihreän elpymisen edistäminen.
Pk-yritysten odotetaan kehittävän TKI-toiminnan kautta kilpailukykyisiä tuotteita, palveluja ja ratkaisuja kasvaville markkinoille. Kaikessa kehitystyössä tulee huomioida tuotteiden koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Rahoituksen kohderyhmänä on kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset. Erityisenä painopisteenä ovat teollisuuden alan pk-yritykset ja niihin liittyvät palvelut, merkittävältä osaltaan kansainväliseen kysyntään suuntaavat matkailualan ja palvelualan pk-yritykset sekä hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalan palveluita ja toimintamalleja radikaalisti uudistavat pk-yritykset.
Mitä rahoitettavissa hankkeissa kehitetään?
• vähähiilisiä, vihreää taloutta ja kiertotaloutta edistäviä tuotteita, palveluita, ratkaisuja sekä materiaalitehokkuutta ja tuotantomenetelmiä • kaupallistamis- ja kansainvälistymisosaamista sekä edistetään uuden teknologian käyttöönottoa • digitaalista osaamista, digitaalista liiketoimintaa, tuottavuutta, tekoälyn hyödyntämistä sekä kyberturvallisuutta liiketoiminnan eri vaiheissa • liiketoimintamalleja ja ansaintamalleja osana arvoverkostoja sekä yritysekosysteemejä
Avustusta myönnetään sekä investointeihin että yritysten kehittämishankkeisiin, joita voivat olla muun muassa tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen ja kansainvälistyminen. Rahoitusta kohdistetaan sellaisiin toimenpiteisiin, joilla tähdätään merkittävään kasvuun. Toimenpiteet eivät voi olla normaalia operatiivista toimintaa. Kehittämiseen tarvitaan aina myös yrityksen omaa rahaa, mutta avustuksella jaetaan kehittämiseen liittyvää riskiä. Avustusta voidaan myöntää myös väliaikaisena valtiontukena, jolloin se ei kerrytä yritykselle de minimistä.
Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta voi hakea 8.3.2021 alkaen. Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta voidaan myöntää voittoa tavoittelemattomille julkisille ja yksityisille yhteisöille sekä säätiöille hankkeisiin, joiden tarkoituksena on aikaansaada välittömiä vaikutuksia pk-yritysten toimintaympäristöön tai yritystoiminnan kehittymisedellytyksiin. Myös näissä hankkeissa painopisteenä on digitaalisuuden ja vihreän elpymisen edistäminen. Rahoitusta suunnataan erityisesti TKI-toimintaa mahdollistaviin ja tukeviin hankkeisiin.
Mitä rahoitettavissa hankkeissa kehitetään?
• teolliseen digitalisaatioon, vihreään kasvuun, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä kestävään teknologiaan ja kiertotalouteen liittyviä elinkeino- ja osaamislähtöisiä ratkaisuja, käy-tänteitä, toimintamalleja ja testialustoja • yritysten digitalisaatiota sekä tuotteiden, palveluprosessien ja palveluiden osaamista ja testialustoja erityisesti koronapandemiasta toipumisen näkökulmasta • elinkaariajatteluun ja systeemiseen muutokseen liittyvää osaamista, liiketoimintaa ja tes-tialustoja
Toimi nyt!
Avustusten hakeminen tapahtuu todella nopealla aikataululla. ELY-keskus on avannut yritysten kehittämisavustuksen hakukierroksen, joka on auki 26.2.2021–31.5.2021. Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksen sähköinen haku avautuu 8.3.2021. Hakukierroksesta huolimatta käytössä on jatkuva haku eli hakemuksia käsitellään koko ajan saapumisjärjestyksessä. Hankkeet tulee toteuttaa 31.8.2023 mennessä.
Ennen hakemuksen lähettämistä kannattaa olla yhteydessä yritysrahoitusasiantuntijaan. Asiantunti-jat keskustelevat mielellään uusista hankeideoista ja kertovat lisää yrityksen kehittämisavustusra-hoituksesta. Etukäteiskeskustelu nopeuttaa hakemusten käsittelyä.
Eija Virtasalo, Anne Pulkkinen ja Eija Tabell-Jokelainen
REACT-EU-rahoitus on osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. REACT-EU lisämäärära-hojen myöntämisen ehtona on, että eduskunta on hyväksynyt REACT-EU-rahoituksen sisältävän lisätalousarvion ja valtio-neuvosto on päättänyt varojen alueellisesta jaosta.
Kalajoelta Kuivajoelle ulottuvalla alueella ihmisen toiminta on lisännyt mereen päätyvän fosforin määrää yli 500 ja typen määrää 9 500 tonnilla vuodessa.
Anne Laine on ylitarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesistöyksikössä.
Suomen puolelta tulee Perämereen vuosittain keskimäärin lähes 2 000 kuutiometriä vettä joka sekunti. Jokivesien mukana kulkeutuu aineksia, joiden liikkeelle lähtemistä sateet ja maan muokkaaminen lisäävät.
Kalajoelta Kuivajoelle ulottuvalla alueella ihmisen toiminta on lisännyt mereen päätyvän fosforin määrää yli 500 ja typen määrää 9 500 tonnilla vuodessa. Runsas vuosi sitten tehdyssä pintavesien tilan arvioinnissa saatiin viitteitä rannikkovesien ekologisen tilan heikentymisestä.
Jonas Liimatta on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja.
Rannikon tuntumaan sijoittuvat myös heikoimmassa tilassa olevat sisävedet. Pohjois-Pohjanmaalla virtavesien yhteen lasketusta pituudesta lähes puolessa tarvitaan toimenpiteitä hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi.
Järvien tilanne on parempi. Niiden yhteen lasketusta pinta-alasta 96 prosenttia on jo nyt hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Pinta-ala ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä kymmenien järvien tila vaatii kohentamista ja ilman huolenpitoa lukuisten muidenkin järvien ja jokien tila uhkaa heikentyä.
Liettyminen ja rehevöityminen ovat suurimpia vesiensuojelullisia haasteita, mutta myös vesirakentaminen on muuttanut jokien ja järvien tilaa. Lukuiset toimijat ovat edistäneet vesiensuojelua vuosien mittaan ja tehtävää riittää jatkossakin. Valunnan ja rankkasateiden kasvaminen ja talvitulvien yleistyminen lisäävät ojitetuilta ja muuten muokatuilta alueilta lähtevää kuormitusta. Merkittävä osa ravinteista huuhtoutuu vesistöihin tulva-aikana.
Toisaalta kesäaikaisten kuivuusjaksojen yleistyminen lisää jokivesien käyttöä kastelutarkoituksiin ja kasvattaa happamuuskuormituksen riskiä. Vesien tilan kannalta ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on entistä tärkeämpää.
Ehdotus Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2022-2027 on kuultavana toukokuun puoliväliin asti. Suunnitelma kattaa vesistöt Kalajoelta Kuivajoelle niiden välisine maa-alueineen ja rannikkovesineen. Perämereen laskevien vesistöjen lisäksi mukana ovat itään purkautuvien Koutajoen ja Vienan Kemin latva-alueet sekä koko alueen pohjavedet. Suunnitelman toteutusta tukemaan on laadittu toimenpideohjelma. Siinä esitetään laaja valikoima vesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi tarvittavia toimenpiteitä.
Tavoitteena on vähentää rehevöitymisen ja happamuuskuormituksen lisäksi vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöjä sekä muita vesieliöstön kannalta haitallisia muutoksia.
Yhteistyöllä on alueella pitkät perinteet ja tuloksia saavutetaan koko ajan. Toimijakenttä on laaja.
Taimen on palannut Hupisaarten puroihin, pitkäjänteinen hoitokalastus, niitto ja ulkoisen kuormituksen vähentäminen ovat parantaneet järvien tilaa ja Vääräjoen ja Siiponjoen kunnostukset on saatu valmiiksi. Olhavanjoessa ja Kuivajoessa käynnistetyt kunnostukset ovat edenneet hyvin. Kuusamon ja Rokuan kirkasvetisiä järviä vaivaavan vesiruton poistomenetelmistä ja hyödyntämisestä on hankittu lisätietoa. Massaesiintymiä vähentämällä voidaan edistää luontaisen lajiston elpymistä. Monimuotoisuutta turvaamaan on kunnostettu kymmeniä puroja ja rakennettu vesiensuojelukosteikkoja, myös Suomen suurin kosteikko.
”Erityistoimia vaativat myös purot, joissa esiintyy uhanalaista raakkua. Tarvitaan kokonaisvaltaista, kokonaiset valuma-alueet kattavaa työtä.”
Vuonna 2022 alkavalle uudelle vesienhoitokaudelle tarvittavien järvi- ja virtavesikunnostusten lisäksi toimenpideohjelmassa esitetään kalojen kulun edistämistä kahteenkymmeneen kohteeseen. Hankkeista merkittävin on kalateiden sekä smolttien alasvaelluksen mahdollistavien rakenteiden toteuttaminen Iijoen alaosalla. Yhteistyönä laadittu Iijoen vesistövisio on antanut pohjaa joen kehittämiselle.
Merikosken kalatien vilkas liikenne on osaltaan innostanut hakemaan yhteistä näkemystä Oulujoen kehittämiseen. Puroissa ja latvavesissä on syytä jatkaa kuormituksen vähentämisen lisäksi tierummuista syntyneiden vaellusesteiden poistoa.
Erityistoimia vaativat myös purot, joissa esiintyy uhanalaista raakkua. Tarvitaan kokonaisvaltaista, kokonaiset valuma-alueet kattavaa työtä.
ELY-keskukset ovat valmistelleet ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi sidosryhmiensä tukemana. Niin suunnittelussa kuin toteutuksessa on mukana eri tahoja ja meistä jokaisen omilla toimilla on merkitystä. Vesiympäristöt toipuvat hitaasti ja siksi työnkin on oltava pitkäjänteistä.
Valtakunnallisten ohjelmien myötä on tarjolla aiempaa enemmän rahoitusta vesien ja elinympäristöjen hyväksi tehtävälle työlle. ELY-keskuksen ympäristöasioiden asiakaspalvelu vastaa kyselyihin ja tarvittaessa ohjaa ottamaan yhteyttä asiantuntijoihin. Kuulemisaineistoihin voi tutustua verkkosivun www.ymparisto.fi/vaikutavesiin kautta.
Anne Laine ja Jonas Liimatta
Kolumni on alun perin julkaistu Kalevassa 22.1.2021.
Karjatalous perustui ennen erilaisten niittymaiden ja luonnonlaitumien käyttöön. Luonnonlaitumien pitkään jatkunut käyttö tuotti niille omaleimaisen ja ympäristöään monimuotoisemman kasvi- ja eläinlajiston. Viimeisen vuosisadan aikana luonnonlaitumien määrä on supistunut alle prosenttiin aiemmasta. Niittyjen ja luonnonlaidunten määrän romahtaminen ja perinteisten hoitokäytäntöjen muuttuminen on johtanut satojen monien lajien uhanalaistumiseen ja monien aiemmin runsaslukuisten lajien voimakkaaseen taantumiseen sekä maaseutumaiseman muuttumiseen avoimista rannoista umpeenkasvaneisiin ruovikoihin.
Pohjois-Pohjanmaan alueen ominaispiirteisiin kuuluu merenrantaniityt ja -laitumet, joita on kaikkiaan runsaat 3 600 hehtaaria. Pääosa alueemme merenrantaniityistä ja -laitumista sijaitsee Hailuodossa ja Siikajoella. Merenrantaniittyjen ja -laitumien hoidossa on saavutettu hyviä tuloksia, ja ne soveltuvat hyvin lihakarjan sekä lampaiden laitumiksi. Ranta-alueita onkin saatu laajalti ympäristösopimusten piiriin.
Ympäristösopimusten kautta viljelijät ovat saaneet tuloja näiden perinnebiotooppien hoitamisesta. Onnistuneet hoitohankkeet ovat tuoneet myös välillistä hyötyä maaseudulle parantamalla luontoon ja paikalliseen ruoantuotantoon tukeutuvien elinkeinojen edellytyksiä sekä rantojen virkistyskäyttöarvoa. Pitkään jatkunut hoitotyö alkaa näkyä rantaniittyjen uhanalaisen lintu- ja kasvilajiston ja avaran maiseman palautumisena. Esimerkiksi ruijannuokkuesikko on laidunnuksesta hyötyvä Perämeren merenrantaniittyjen kasvilaji. Uhanalaisista kahlaajalajeista mm. suokukko, etelänsuosirri ja mustapyrstökuiri vaativat laajoja matalakasvuisia rantaniittyjä pesimäympäristökseen.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta rantaniityt ovat arvokkaita. Heinävaltaiset avoimet rantaniityt tarjoavat elinsijaa linnustolle, monipuoliselle hyönteislajistolle sekä ruohovartiselle kasvillisuudelle. Laiduntavat eläimet pitävät rantamaiseman avoimena syödessään vesi- ja rantakasvillisuutta korjaten samalla talteen kasveihin sitoutuneita ravinteita. Rantaniityt ja luonnonlaitumet ovat ympärivuotisesti kasvipeitteisiä, jolloin hiiltä ei vapaudu maaperästä muokkauksen yhteydessä.
Euroopan unionin luontodirektiivi (92/43/ETY) edellyttää jäsenmaita osoittamaan perinnebiotyypeille sopivia kohteita. Rantalaiduntamisen positiiviset vaikutukset rantaniittyjen biotooppiin ovat kiistattomat, ja rantalaiduntamista kannattaakin pyrkiä elvyttämään. Rantalaidunnus on luonnonmukainen vaihtoehto, ja laidunnus edistää eläinten hyvinvointia, kun ne pääsevät toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään.
Ympäristösopimusalueiden hoito suunnitellaan kohteille yksilöllisesti huomioiden alueiden erityispiirteet. Laidunalueet tulee aidata ja laidunnuspaine sovittaa alueelle. Osalle kohteista tehdään myös pensaikon ja puuston raivausta. Kohteita valvotaan peltovalvonnassa. Parhaillaan on käynnissä myös valtakunnallinen perinnebiotooppien päivitysinventointi, koska 1990-luvulla kerätty tieto on jo osin vanhentunutta. Lisäksi inventoidaan uusia kohteita, kuten ympäristösopimuksella hoidettavia alueita ja kartoitetaan hoidon laajentamismahdollisuuksia. Kävimme tutustumassa rantalaitumeen Raahen Oholahdessa, josta inventoija oli löytänyt merenrantaniittyjen matalakasvuista lajistoa, muun muassa käärmeenkieltä, perämerensilmäruohoa, suolasänkiötä, vilukkoa, somersaraa, suolasaraa, merisaraa, vihnesaraa ja hetekaalta. Kohteen hoidolla on palautettu avointa merenrantamaisemaa.
Video Oholahden rantalaiduntajista ja maanviljelijä Sauli Joensuun ajatuksia rantalaitumien hoidosta:
Biodiversiteettiä eli luonnonmonimuotoisuutta voidaan edistää esimerkiksi viljelijöiden kanssa tehtävillä sopimuksilla. Osana maaseudun kehittämistä ELY-keskukset rahoittavat viljelijäsopimuksia luonnon ja mainseman hoitamiseksi. Videolla vieraillaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamassa rantalaidunkohteessa.
Tiina Suutari Maaseudun kehittämisen ryhmäpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pyrkii turvaamaan hyvien maaseudun kehittämishankkeiden ja vaikuttavien yritystukien jatkuvan rahoituksen.
Vuoden 2020 osalta ELY-keskus teki rahoitussuunnitelman, jolla rahoitusta jaksotettiin siten, että rahoituskauden 2014-2020 maaseudun kehittämisvarat tulevat riittämään kauden viimeiseen rahoituskierrokseen saakka. Ennen tietoa seuraavan rahoituskauden viivästymisestä ja siihen liittyvästä rahoituksen niin sanotusta siirtymäkaudesta, viimeisen rahoituskierroksen piti päättyä nyt syyskuun lopussa. Koko ohjelmakauden 59 miljoonan euron rahoituskehyksestä ELY-keskus varasi rahaa tälle nyt kuun lopussa päättyvälle rahoituskierrokselle 700 000 e. Merkittävä osa varoista tälle hakukierrokselle tuli peruuntuneista hakemuksista.
Odotamme, että maaseudun kehittäminen jatkuu kuitenkin nyt vuoden loppuun saumattomasti ja saamme lisäbudjetin kautta varoja, jotka ovat hankkeista ja yritystuista kuluvina vuosina säästyneet. Laskelmien mukaan näitä varoja pitäisi tulla loppuvuodeksi käyttöön vielä noin miljoonan euron verran. ELY-keskus julkaisee näin jo ennakkoon toimijoille yritystukien ja hankehakujen päätöksenteon kannalta ehdolliset tukihakujaksot (tarvittaessa päätöskäsittely voi siirtyä myös vuoden 2021 puolelle). ELY-keskus tekee molempien tukihakemustyyppien pisteytykset siten, että ensimmäinen valintajakso päättyy lokakuun lopussa ja toinen marraskuun lopussa.
Pohjois-Pohjanmaan maaseutu, kuten koko maailma elää nyt koronapandemian aikaa. Korona on vaikuttanut meihin kaikkiin – ihmisiin, yrityksiin, palveluihin, työpaikkoihin, työntekemiseen, hyvinvointiin ja ajatuksiimme mm. huoltovarmuuden merkityksellisyydestä. Yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa ELY-keskus onkin käynyt keskustelu- ja kuuntelusarjaa siitä, miten tilanteeseen olisi nyt syytä nopeasti rahoituksellisesti reagoida. Yhteisesti olemme päätyneet siihen, että alueelle palautuvat maaseudun kehittämisvarat tullaan käyttämään rahoituskohteisiin, jolla parhaiten tuetaan pandemian vaikutuksista toipumista.
Suuntaviivat toipumiseen on viitoitettu kunnilta ja kaikilta yhteistyökumppaneilta saatujen kommenttien perusteella, koronatoipumissuunnitelmaprosessista. ELY-keskus on ollut vahvasti mukana kuulemassa ja työstämässä yhteistä asiakirjaa. Varsinainen asiakirja on vielä kesken, mutta sitä on jo käsitelty mm. maakuntahallituksessa ja sen palautusajankohta työ- ja elinkeinoministeriöön on syyskuun lopussa. Prosessi on kuitenkin antanut jo selkeät askelmerkit.
Näillä tiedoin ELY-keskus on päättänyt etsiä toimijoita, jotka omalla vahvalla ammattitaidollaan pystyvät varsin nopealla aikataululla kokoamaan, haastattelemaan ja/tai kyselemään toimijoilta maaseudun tulevan kehittämisen kannalta oleellisia tietoja. Tiedolla asioiden johtaminen tarvitsee yhä enemmän taakseen faktoja siitä, mikä alueen tila on ja mikä on tulevaisuus. Tarvitsemme siltoja nykyhetken ja toimijoiden tavoitteiden välille. Näin ollen haastamme toimijoita laatimaan skenaarioita, joita kehittämisen tulevassa suuntaamisessa olisi syytä huomioida. ELY-keskus kuuluttaa yhteistyökumppaninsa ja asiakkaansa valmistelemaan hanke-esityksiä, joiden keskiössä on tehdä selvityksiä ensinnäkin maatiloista – niiden monipuolistamisesta, työvoimasta ja omistajuuteen liittyvistä tulevaisuuden kysymyksistä. Toiseksi selvitysten keskiöön pyydetään ottamaan muu maaseudun yritystoiminta sekä sen tarpeet esimerkiksi yrityspalveluiden osalta. Kolmas teema on maaseutu mahdollisena etätyön tekemisen paikkana – monipaikkaisuus Pohjois-Pohjanmaalla. Aiheista on mahdollista tehdä yksi tai useampia selvityksiä. ELY-keskus arvioi näiden selvitysten kuten muidenkin hanke- ja yritystukiesitysten laadun/rahoituskelpoisuuden ohjelman valintakriteereiden ml. Pohjois-Pohjanmaan maaseutusuunnitelman perusteella.
Koronaelpymisen keinoja on yhdistetty myös hanketoimijoiden kaipaamiin verkostoitumisen ja viestinnän hankehakuteemoihin. ELY-keskus kuuluttaakin haettavaksi verkostojen muodostamiseen ja niiden tulevaisuusorientoituneeseen uuteen työskentelytapaan toimintaa, jonka tarkoituksena on saattaa alueen maatalous, elintarvike, matkailu, metsä, puu, biotalous- ja kiertotalousalan yrityksiä uusille kehittämisen poluille. Esimerkiksi näillä toimialoilla toimivilla yrityksillä ja toimialoille monipuolistuvilla maatiloilla on edelleen myös mahdollista hakea suoria yritystukia ja yritysten kehittämisryhmiä. Maaseuturahaston kautta tuetaankin erityisesti näiden toimialojen yritysten investointeja sekä asiantuntijapalveluiden ostoa kehittämisen tarpeisiin.
Lisäksi ELY-keskus on tässä hakukuulutuksessa huomioinut alueen tarpeet maaseudun infrastruktuurin rakentamisesta. Näin ollen ELY-keskukseen voi jättää rahoitushakemuksia alueiden vesi- ja viemäröinti- sekä laajakaistainvestointeihin liittyen. Mahdollista on myös hakea suunnitteluvaiheiltaan valmiita – lainvoimaiset luvat omaavia nopeasti rahoituskelpoisia muita suuria maaseudun kehittämisen kannalta erityisen merkityksellisiä investointihankkeita. Näitä ovat yli 180 000 e investoinnit muun muassa reitistöihin. ELY-keskus huomioi kehittämistoimissa ympäristömyönteisyyden ja rahoittaa lisäksi monialaisesti ilmastonmuutoksen varautumiseen liittyviä kehittämishankkeita.
Maakunnan rajat ylittävät hankkeet tulevat hakuun vasta myöhemmin, koska tämä edellyttää muiden ELY-keskusten vastaavia toimia. Oletettu ajankohta ylimaakunnallisten hankkeiden haulle on tammikuu.
Autamme ja neuvomme mielellämme hakijoita kaikissa maaseudun kehittämiseen, hankkeiden ja yritystukien hakuun liittyvissä kysymyksissä. Ota rohkeasti yhteyttä.
Koko maaseudun kehittämisryhmän puolesta Tiina Suutari.
Hanna Määttä maahanmuuttopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Lähes puolet yrityksistä katsoo, että maahanmuuttajalla pitää olla kielitaito hallussa jo valmiiksi pärjätäkseen töissä. Eikä vain peruskielitaito, vaan lähes äidinkielen tasoinen. Vain 23 prosenttia yrityksistä on valmiita palkkaamaan maahanmuuttajan, jolla ei ole sujuvaa suomen kielen taitoa.
Yritysten näkemykset käyvät ilmi tutkimuksesta, joka toteutettiin Kotona Suomessa -hankkeen puitteissa. Tutkimuksessa selvitettiin työnantajien suhtautumista maahanmuuttajien rekrytointiin ja sen toteutti Taloustutkimus Oy. Tutkimuksessa puhelinhaastateltiin 1009 yrityksen rekrytoinnista vastaavaa henkilöä.
Samaan aikaan vaaditaan, että maahanmuuttajan pitäisi mennä töihin mahdollisimman nopeasti ja osa toivoo kotoutumisajan lyhentämistä. Mitenköhän tämän dilemman ratkaisisi? Nopeammin ei opi kieltä paremmin, useimpien kohdalla asia on näin. Meidän järjestelmästämme itse asiassa puuttuu systemaattinen tapa nostaa kielen osaaminen tutkimuksen työnantajien vaatimalle erittäin hyvälle tasolle, sillä nykyinen kotoutumiskoulutus tähtää keskitasolle. Emme siis tällä hetkellä yhteiskuntana tarjoa uusille tulijoille kovinkaan kummoista tukea saada riittävästi osaamista, jotta työnantajista laajempi joukko näkisi heidät potentiaalisina työntekijöinä.
Tulosten mukaan puolet yrityksistä katsoi, että tulijan lähtömaalla on merkitystä työssä selviytymiseen. Tämä on jokseenkin ristiriidassa sen yleisen ajatuksen kanssa, että usein rekrytoinnissa ratkaisevaa olisi hyvä tyyppi. Tutkimuksen perusteella hyvä tyyppi ei ehkä muodostukaan ihmisestä itsestään, vaan on sidoksissa siihen, mistä hän on kotoisin, mikä hänen uskontonsa tai perheensä kulttuurinen tausta on. Tämä ajatus kyllä vaivaa minua. Matalan koulutustason omaavan pienituloisen lapsiperheen kasvattina olen aina taistellut sitä mantraa vastaan, että koulutustaso tai tulotaso periytyisi sukupolvelta toiselle. Ajatukseni on ollut, että tässä maassa ihmisellä on mahdollisuus omalla tekemisellään vaikuttaa asioiden kulkuun melkoisen paljon. Nyt sitten saan kuulla, että aika monen rekrytoijan mielestä töitä haettaessa ihminen itse ei ratkaisekaan, vaan tausta voikin olla tärkeämpi tekijä. Ei ole helppoa olla maahanmuuttaja tai edes maahanmuuttajataustainen tässä maassa! Olemme voineet saada hiukan tuntumaa heidän kokemuksiinsa, kun uutisjutuissa on kevään aikana moneen kertaan kerrottu, ettei suomalainen työntekijä pärjää maaseudun töissä ulkomaisen veroisesti. Entisenä mansikanpoimijana tällainen suorituksen arvioiminen kansallisuuden perusteella pukkasi ärsyttämään. Minun kohdalleni tällainen kansalaisuuteen perustuva olettamus osuu kuitenkin kohdalle äärimmäisen harvoin. Maahanmuuttajalle jatkuvasti, jopa koko elämän ajan.
Työllisyystilanteemme on parin viime kuukauden aikana radikaalisti muuttunut. Työvoimapulaa on monella alalla vähentynyt ja siten ulkomaisen työvoiman hankkiminen rajojemme ulkopuolelta koskettaa vain osaa yrityksistä. Silti pitää muistaa, että maassamme jo asuu maahanmuuttajia, joiden yhdenvertaisista työnsaanti mahdollisuuksista meidän pitäisi olla huolissamme tämänkin tutkimuksen valossa. Viime vuonna julkaistu tutkimus toi esille sen, miten jo pelkkä ulkomaalainen nimi johtaa syrjintään työnhaussa (Akhlaq Ahmad: When the Name Matters: An Experimental Investigation of Ethnic Discrimination in the Finnish Labor Market). Ihan sama siis, oletko suomen kansalainen ja sujuvasti kieltä puhuva, kun nimi jo lokeroi sinut väärään paikkaan.
Tilanne ei kuitenkaan, onneksi, ole toivoton. Taloustutkimuksen tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että maahanmuuttajia aiemmin rekrytoineet yritykset suhtautuvat heidän rekrytointiinsa jatkossakin myönteisemmin, kuin asiassa kokemattomat. Uskaltanee siis sanoa, että tutkimuksen tuloksista paistaa ennakkoluulo ja asenteet. Mitä useampi yritys tutustuu maahanmuuttajiin osana työyhteisöä, sitä useampi saa tilaisuuden myös tutkia ennakkoluulojaan ja mahdollisesti muuttaa suhtautumistaan. Ennakkoluuloja on meillä kaikilla, se kuuluu meihin. Oleellista on se, olemmeko valmiita kohtaamaan niitä ja sen jälkeen puntaroimaan, oliko niille aihetta.
Myönteistä on myös monien yritysten suhtautuminen kouluttautumiseen työn yhteydessä. Noin puolet vastaajista kertoo olevansa valmiita lisäkouluttamaan maahanmuuttajaa työhön yrityksessään. Isommista yrityksistä jopa puolet ovat valmiita maksamaankin siitä, että maahanmuuttaja saisi kielen opetusta töissä ollessaan. Kaikista vastaajista tätä mieltä oli kolmannes.
Jatkan työtä edelleen sen ajatuksen voimin, että kohtaaminen kerrallaan asioita on muutettavissa. Maahanmuuttajan tuntevan henkilön suosituksen tärkeys tuli tutkimuksessa esille. Avatkaamme siis vaikkapa suosittelijoiden avulla ovi kerrallaan mahdollisuuksia. Sitä kautta nimestä, taustasta ja kielitaidon erinomaisuudestakin riippumatta meillä kaikilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus työllistyä ja olla aktiivisena osana yhteiskuntaa.
Timo Lehtiniemi Maaseutu ja energia -yksikön päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Maatalouden roolista ilmastonmuutoksessa on monia näkökulmia. Erityisen tärkeää on tässä pohdinnassa muistaa ruoantuotannon peruslähtökohta, eli ruokaa tuotetaan ihmiskunnan tarpeisiin. Nykyinen elintaso tai maapallon ihmismäärä ei olisi mahdollista ilman modernia kotieläintaloutta. Naudat ja lampaat muuntavat noin 3,2 miljardin hehtaarin laidunalalta heinää proteiiniksi maapallollamme. Viljeltyä maatalousmaata, jolla voidaan viljellä ihmisille sopivia kasveja, on vain noin 1,5 miljardia hehtaaria. Suomen peltoala on alle 0,15 % maailman peltoalasta, eli noin 2,2 miljoonaa hehtaaria. Kokonaisuudessaan Suomen petoala ei ilmasto-olosuhteista johtuen sovellu ihmisravinnon tuottamiseen.
Tämän päivän trendejä on puhua kestävyydestä ja ilmastonmuutoksen hillinnästä. Kestävän ruokajärjestelmän perusidea on tuottaa ruokaa paikallisilla resursseilla paikalliselle väestölle. Suurin osa maailman elintarviketuotannosta ja elintarvikkeiden raaka-aineista tuotetaankin varsin lähellä kulutusta. Voidaan arvioida, että vain noin 15 % globaalista maatalous- ja ruokatuotannosta päätyy maailmankauppaan ja 85 % vaihdannasta tapahtuu paikallisesti tai kunkin maan sisäisenä kauppana.
Kansainvälisistä ruokamarkkinoista kannattaa muistaa myös, että maailmanlaajuisesti ruokavarastojen määrä on yllättävän pieni. Esimerkiksi viljat loppuvat markkinoilta muutamassa kuukaudessa, ellei satoa saada jossain päin maailmaa jatkuvasti lisää.
On siis selvää, että kansallisesti on erittäin tärkeää turvata oma ruoantuotanto. Mutta ilmaston muuttuessa tulee myös ruoantuotannon muuttua entistä kestävämmäksi ja maataloussektorin hoitaa sille asetetut päästövähennystavoitteet. Mitä nämä toimet kestävyyden parantamiseksi sitten voisivat olla? Toisaalla puhutaan turvemaiden päästöjen hillitsemisestä ja toisaalla eläinkunnan tuotteiden kulutuksen vähentämisestä. On myös lanseerattu ajatusta ilmastoviisaasta maataloudesta. Mitä nämä asiat lopulta tarkoittavat?
Maatalouteen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat monesta lähteestä: maaperästä, kotieläinten ruoansulatuksesta, lannan käsittelystä, peltomaan hiilivarastojen pienentymisestä ja energiankäytöstä. Suomen kasvihuonepäästöistä on maatalouden osuus noin 12 prosenttia. Maataloussektorin päästöt ovat laskeneet 14 prosenttia vuosien 1990–2017 välillä, mutta turvetta sisältävien peltojen raivauksesta johtuvat päästöt ovat kasvaneet.
Vuonna 2015 hyväksytyn Pariisin ilmastosopimuksen yhteydessä lanseerattiin aloite lisätä maatalousmaan hiilipitoisuutta neljä promillea vuodessa. Sinällään jo tämän tavoitteen toteuttaminen maailmanlaajuisesti sitoisi maaperään melkoisen osan ilmakehään vuosittain vapautuvasta hiilidioksidista. Valitettavasti maaperän hiilipitoisuus on myös Suomessa laskenut.
Suomessa on ilmastosopimusten tiimoilta linjattu, että maatalouden päästövähennykset tulisi toteuttaa tavoilla, jotka eivät vaaranna kotimaista ruoantuotantoa. Tämä linjaus on kannatettava. Tehokkaimpina toimina maataloussektorilla voidaan pitää hiilen sidontaa maahan parantamalla satotasoja, jolloin peltojen hiilipitoisuus kasvaa suuremman juurimassan ansiosta, eloperäisten maiden hiilivarastojen säilyttämistä, biokaasutuotannon lisäämistä sekä turvemaiden lisäraivauksen hillitsemistä. Turvetta sisältävien peltojen viljelyn lopettaminen ei ole vaihtoehto, koska niitä on noin 30 % peltoalastamme. Näitä peltoja on laajalti Pohjois-Pohjanmaan maatiloilla ja niillä on tärkeä rooli nimenomaan nurmiviljelyssä.
Ilmastonmuutosta hillitsevien keinojen toteuttaminen vaatii maatiloilta uusien ratkaisujen ja viljelytekniikoiden käyttöön ottoa ja yhteistyön lisäämistä. Tässä kohtaa tutkimuksella on vielä paljon tehtävää. Uuden pellon raivaamisen sijaan tulisi kehittää viljelijöiden välistä yhteistyötä rehun saannin turvaamiseksi ja lannanlevitysalan varmistamiseksi. Turvepeltojen mahdollisimman vähäinen muokkaaminen on yksi keino hiilen säilymisessä. Kosteikkojen perustaminen sinne missä niillä on positiivisia vaikutusta päästöihin ja heikkolaatuisten peltojen metsitys voisivat myös olla järkeviä vaihtoehtoja. Tukijärjestelmän tulisi kannustaa viljelijöitä edistämään näitä asioita.
Karjanlannan käsittelyssä ja biokaasutuotannossa tulee kehittää ratkaisuja, joiden avulla karjanlannasta saadaan kätevästi sekä uusiutuvaa energiaa että ravinteita. Nyt monissa seminaareissa puhutaan lannan biokaasutuksesta, mutta keskeistä olisi muistaa biokaasutuksen toinen puoli, eli lietteen rakeistus ja ravinteiden kaupallistaminen. Ravinnepuolen ratkaisulla on keskeinen merkitys biokaasutuotannon yleistymisessä. Rakeistettu lantaravinne mahdollistaisi ravinnekaupan sekä edullisen tavan kuljettaa ja levittään niitä.
Miten sitten osaamme tehdä oikeita asioita ja saamme oikeutuksen ruoan tuottamiseen, kun viimeaikainen ilmastokeskustelu on nostanut lihan- ja maidontuotannon tikun nokkaan? Oma vastaukseni on, että maatalouden tulee parantaa ilmastotietoisuuttaan ja ottaa käyttöön näitä ilmastonmuutosta hillitseviä käytännön läheisiä asioita ja kehittää niitä edelleen. Jo tehdyistä toimista ja mahdollisuuksista pitää myös kertoa enemmän ja avoimemmin. Ruokaa tarvitaan ja siinä suomalaisella kotieläintaloudella on tärkeä rooli. Suomen naudat ja lampaat jalostavat nurmea ihmisille kelpaavaan muotoon.
Mutta myös meidän kuluttajien tulee muistaa omat vaikutusmahdollisuutemme. Erityisesti liikenteen ja energian käytön osalta meidän tulee leikata päästöjä, edustavathan ne 74 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Viidenkymmenen kilometrin autolla ajon hiilidioksidikuorma keskivertopäästöisellä autolla kaupunkiliikenteessä vastaa kymmenen maitolitran tai yhden kilon juustopalan tuottamisen aiheuttamaa hiilidioksidimäärää. Minulle tuosta riittäisi juustoa ja maitoa viikoiksi! Lihan suhteen voi verrata, että yhden nelihenkisen perheen kaukolentomatkan hiilidioksidikuorman sijaan perhe voisi syödä noin 700 kiloa kotimaista naudanlihaa vuodessa. Liikenteen päästöjen vähentämisellä on siten erittäin suuri vaikutus ilmastoon. Muistakaamme siis oma vastuumme!
Eero Melantie Alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu -yksikön päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Vuonna 2008 Valtioneuvosto teki päätöksen METSO-ohjelmasta, jonka tavoitteena on metsäluonnon suojelutilanteen parantaminen. Tavoitteena oli saada pysyvän suojelun piiriin 96000 hehtaaria uusia alueita yksityismaista. Uutta päätöksessä oli vapaaehtoisuus. Luonnonsuojelualueita oli aiemmin perustettu Valtioneuvoston periaatepäätösten kautta, joissa oli kartat suojeltaviksi tarkoitetuista alueista. Mikäli korvausneuvottelut eivät johtaneet tulokseen, viimekädessä valtio lunasti alueet suojelutarkoituksiin.
METSO-ohjelma toi siis vapaaehtoisuuden uutena elementtinä
suojelun toimeenpanoon. Oli ennakkoluuloja, että miten metsänomistajat
alueitaan suojeluun tarjoavat. Ennakkoluulot ovat kuitenkin osoittautuneet
vääriksi; metsänomistajat ovat tarjonneet hyvin erilaisia metsäalueitaan
suojeltaviksi joko ostettavaksi valtiolle, perustettaviksi yksityisiksi
suojelualueiksi tai 20 vuoden määräaikaisiksi rauhoitusalueiksi. Voi sanoa,
että METSO-ohjelma on nykyisin arkipäivää eri metsäalan toimijoiden piirissä ja
laajasti hyväksytty. Tarjonta METSOkohteiksi on edelleen vahvaa. ELY-keskus on
tehnyt useita yhteistyösopimuksia eri metsäalan toimijoiden kanssa METSOkohteiden
tarjolle saamiseksi, mikä on edesauttanut METSOn hyväksyttävyyttä ja
tietoisuutta ohjelmasta.
Pohjois-Pohjanmaan osuudeksi METSO-ohjelmasta
ympäristöministeriö asetti 6600 hehtaaria, josta noin 3900 ha piti olla
kangasmetsiä. Tällä hetkellä METSO-ohjelman kautta on uusia suojelualueita
Pohjois-Pohjanmaalle tullut noin 8300 hehtaaria, josta METSOkriteerit täyttäviä
alueita on noin 6800 hehtaaria. Eli käytännössä meille asetettu tavoite on nyt
saavutettu. Luontotyypeistä kuitenkin pientä puutetta on vielä
maankohoamisrannikon metsissä ja korpisoissa. Eri kohteita on toteutettu noin
450 kpl ja verovapaita suojelukorvauksia on maanomistajille maksettu vajaa 16
miljoonaa euroa. On esitetty kritiikkiä, että METSO-ohjelma tuottaa
sirpalemaista suojelualueverkostoa. Totta toki on, ettei METSOn kautta voi yksityismaiden
kiinteistörakenteesta johtuen muodostua tuhansien hehtaarien kokoisia suojelualueita
kuten valtionmailla on ollut mahdollista. Mutta tähänastisen toteutuksen kautta
on jo syntynyt sangen tasaisesti ympäri maakuntaa levinnyt pienten
suojelualueiden verkosto; suurimmat yhtenäiset alueet ovat kuitenkin satojen
hehtaarien laajuisia. METSOn kautta on pystytty laajentamaan myös olemassa
olevia suojelualueita, kun niiden rajoilta on hankittu alueita liitettäväksi
suojelualueeseen tai rajalle on perustettu yksityinen suojelualue.
METSO-ohjelmasta viime vuonna tehdystä väliarviossa
todettiin, että Pohjois-Pohjanmaalla on kohteiden valinnassa onnistuttu hyvin.
Ohjelmaan valittujen kohteiden luontoarvot ovat tuplaten parempia mitä alueemme
metsissä keskimäärin.
Hallitusohjelman yksi isoja tavoitteita on
luonnonmonimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen. Yksi keino on edelleen
maanomistajien vapaaehtoisten tarjousten pohjalta kehittää ja laajentaa luonnonsuojelualueverkostoa
metsissä ja soilla. Tavoitteen mukaisesti hallituksen budjettiesityksessä on
suojelualueiden hankintaan ja korvauksiin osoitettuja määrärahoja korotettu
noin 22 miljoonalla eurolla tämänvuotisista. Lisäksi ympäristöministeriön
budjettiin on osoitettu määrärahoja maanomistajien kanssa neuvotteluja käyvien
lisähenkilöiden palkkaukseen. Alustavien ympäristöministeriön linjausten mukaan
lisämäärärahojen kohdennusten painopiste on vahvasti Etelä-Suomessa
Pohjois-Pohjanmaalla metsien suojelutilanne on alueellisesti
selkeästi kaksijakoinen. Koillismaalla metsien suojelutilanne on kohtuullisen hyvä,
mutta maakunnan eteläosissa ja rannikolla on kuntia, joissa ei ole kuin hyvin
pieniä metsien suojelualueita, vaikka METSO-ohjelma on sinnekin uusia alueita
tuottanut. Maakuntamme etelä- ja länsiosien suojelutilanne on täysin
rinnasteinen Etelä-Suomen tilanteeseen. Metsänomistajien tarjoamien kohteiden
hyvän laadun perusteella suojelunarvoisia metsiä kuitenkin edelleen löytyy
metsien tehokkaasta talouskäytöstä huolimatta.
Loppuvuoden aikana ELY-keskus käy ympäristöministeriön
kanssa neuvotteluja määrärahoista ja tulostavoitteista ensi vuodelle. Vaikka
olemmekin jo meille asetetut METSOtavoitteet pääosin saavuttaneet, on tarve
saada lisämäärärahoja metsien suojelutilanteen parantamiseen selkeästi
perusteltavissa ja metsänomistajien vahvan tarjonnan perusteella myös
toteutettavissa. Mutta jää nähtäväksi, että onnistummeko määrärahoja myös meille
lisäämään vai pudotetaanko hyvässä lennossa oleva METSO Pohjois-Pohjanmaalla
alas.
Eine Kela Osaaminen ja työelämä -yksikön päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Syksyn aikana on noussut esiin hallitusohjelman siivittämänä valtion ja kuntien uudenlainen työnjako työllisyyden hoidossa. Kuntien osuutta ja vastuuta on haluttu lisätä TE-toimiston nykyisten asiakkaiden työllisyyspalveluissa. Kuuden suurimman kaupungin lisäksi myös muiden keskuskaupunkien kiinnostusta työllisyyskokeiluihin on haarukoitu viime viikkojen aikana. Työllisyyshankkeet toteutettaisiin kokeilulain perusteella noin kolmivuotisina. Hakumenettely kokeiluihin päättynee marraskuun aikana ja kokeilut alkaisivat kesän 2020 kynnyksellä. Oulun seudulla kokeilun asiakasmäärä olisi arviolta noin 13 500 henkilöasiakasta hankkeen aloitushetkellä eli noin kolmannes TE-toimiston kaikista työnhakija-asiakkaista.
Mikä sitten muuttuisi kuntien kokeilun myötä asiakasprosessissa? Asiakkaat ohjattaisiin TE-toimistosta kunnan organisoimiin palveluihin laaja-alaisen palvelutarvearvion jälkeen. Asiakasohjauksen perusteena on asiakkaan kotikunta ja määritellyt asiakaskriteerit. Työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saavat, kaikki alle 30-vuotiaat ja vieraskieliset olisivat mahdollisesti kohderyhmänä. Muut kokeilukunnan henkilöasiakkaat jäisivät edelleen TE-toimiston asiakkaiksi. Valtion työllistämispalveluihin TE-toimistoon jäisivät myös kaikkien muiden maakunnan kuntien kaikki asiakkaat. Palveluihin ohjaus ja palvelutarpeen määrittely noussee siis merkittävään rooliin kokeilussa ja sen onnistumisessa.
Hankkeiden yhtenä tavoitteena on nykyistä paremman henkilökohtaisen palvelun saaminen kohderyhmän asiakkaille. Tämä edellyttää erityisesti asiakaspalvelutyössä olevien käsiparien lisäämistä. Hallitusohjelmassa TE-palveluihin onkin luvattu lisää henkilöresursseja. Myös kokeilukunnista tarvitaan henkilöresursseja kokeiluun runsaasti. Kunnat ovatkin jo pohtineet omien resurssiensa siirtämistä kokeiluihin.
Kokeilujen käynnistymisessä on haasteellinen aikataulu. Se on rehellisesti todettava. Henkilöstön siirtyminen kunnan työnjohtoon ja perehdytys tehtäviin vie oman aikansa. Henkilöstön näkökulmasta hankkeet antavat mahdollisuuden oppia uutta ja tehdä työtä entistä monialaisemmassa verkostossa.
ELY-keskuksen näkökulmasta työllisyyshankkeisiin varautumisessa on keskeistä mm. työllisyyden hoidon määrärahojen suunnittelu kokonaisuutena kokeiluun siirtyvien asiakkaiden ja TE-toimistoon edelleen jäävien asiakkaiden palvelujen laadun ja määrän takaamiseksi. Määrärahoja on suunniteltu kiintiöitäväksi palkkatuen, starttirahojen sekä myös koulutusten ja valmennusten osalta kokeiluasiakkaiden ja muiden asiakkaiden suhteessa. Myös ELY-keskuksen rooli kokeilu seurannassa ja ohjauksessa tulee pohdittavaksi.
ELY-keskus hankkii kilpailuttamalla koulutuksia ja valmennuksia, joiden suunnittelu ja hankkiminen uudelta pohjalta muuttuu tiiviimmäksi yhteistyöksi TE-toimiston, kuntien ja palveluntuottajien kanssa. Koska palveluhankinnat ovat pitkiä prosesseja ennakoinnista kilpailutuksen, sopimusten, opiskelijavalinnan, seurannan kautta maksatukseen, hankintojen keskittäminen myös kuntakokeilujen aikana ELY-keskukseen on perusteltua. Koulutusten ja valmennusten määrärahojen kiintiöinti kokeilukuntien ja muiden TE-toimiston asiakkaiden välillä saattaisi vaarantaa joustavan koulutukseen osallistumisen.
Kuntakokeilut edellyttävät ajantasaista ja laadukasta viestintää alusta alkaen. Henkilöasiakkaat ja myös työnantaja-asiakkaat tarvitsevat tietoa työllisyyspalveluista ja niiden saatavuudesta ja muuttumisesta ennen kuntakokeilua ja sen aikana.
Oulun seudulla ollaan työllisyyden hoidossa muuta maata edellä kumppanuusajattelussa. Kuntakokeilu olisi yksi merkittävä yhteinen toimenpide kumppanuuden laajentamisessa ja toimeenpanossa. Kokeilun käynnistäminen ei ole ihan peace-of-cake –tyyppinen tilanne, vaan vaatii runsaasti yhteistä suunnittelua ja keskinäistä luottamusta. Asiakas on oltava valmistelussa keskiössä.
Hintojen kohoamisesta huolimatta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on voinut käynnistää kaikki suunnitellut kesäkauden parantamistyöt.
Timo Mäkikyrö toimii Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtajana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tieverkolla tehdään runsaasti erilaisia parannustöitä kuluvan kesäkauden aikana. Kevään aikana tierakentamisen keskeisten raaka-aineiden – liikennepolttoaineiden, bitumin sekä teräksen – hinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun. Tämä on näkynyt rakennusurakoiden huomattavasti ennakoitua korkeampana hintatasona. Hintojen kohoamisesta huolimatta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on voinut käynnistää kaikki suunnitellut kesäkauden parantamistyöt.
Kesän päällystystyöt keskittyvät päätieverkolle. Nykyisessä tienpidon rahoitustilanteessa muulta tieverkolla uusitaan päällysteitä vain yksittäisissä kohteissa. Merkittävimmät päällystyskohteet sijaitsevat valtateillä 4 ja 20 sekä kantatiellä 86. Myös valtatiellä 22 Vaalan ja Paltamon välillä tehdään mittavia päällystystöitä. Ojakylä–Pulkkila-tiejakson uudelleenpäällystäminen on seututieverkon merkittävin kunnostuskohde. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parannetaan Kajaanissa ja Sotkamossa, missä kevyen liikenteen väyliä päällystetään lähes 20 km matkalla. Kokonaisuutena kuluvan vuoden saldo on noin 200 km uutta päällystettä maantieverkolla. Lukuisia siltoja kunnostetaan eripuolilla toimialuettamme ja lisäksi rakennetaan uusi Kukon silta kantatiellä 86 sekä Jokikylän silta Haukiputaalla.
Yleisestä rahoituksen niukkuudesta huolimatta kuluvana kesänä rakennetaan myös paljon uutta. Rakentamisen kohteena ovat muun muassa kevyen liikenteen väylät Nivalassa valtatiellä 27 sekä Sievissä kantatiellä 63. Myös Ylivieskassa parannetaan liikenneolosuhteita Taanilan uuden koulukeskuksen ympäristössä sekä valtatiellä 27. Oulun seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukseen (MAL-sopimus) perustuvana toteutetaan kestävää liikkumista edistäviä ja liikenneturvallisuutta parantavia toimia Oulun lisäksi muun muassa Tyrnävällä, Lumijoella, Limingassa ja Muhoksella. Seudun kunnilla on MAL-sopimukseen perustuen 50 % osuus hankkeiden rahoituksessa.
Kuluvan vuoden nousevat hinnat syövät huomattavasti suunniteltua enemmän ELY-keskuksen rahoitusta. Ylitykset pystytään näillä näkymin kattamaan, mutta ne tulevat vaikuttamaan ensi vuoden toimintaan. Tulevaisuudessakin maanteiden päivittäinen liikennöitävyys varmistetaan, mutta tieverkon kunnon heikkeneminen – korjausvelan kasvu – on nykymenolla väistämätöntä. Kotimaisen puun käytön lisääntyminen ja erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoiman rakentaminen lisäävät liikennettä nykyisellään vähäliikenteisellä tieverkolla. Lisääntyvä liikenne luo merkittävän haasteen alueemme maantie- sekä yksityistieverkon kunnolle.
Kesäkaudella tieverkolla tapahtuu siis paljon. Liikennettä varoitetaan ja nopeuksia alennetaan työmaiden kohdalla liikenneturvallisuuden sekä työturvallisuuden näkökulmasta. Tienpitäjä korostaa tiellä liikkujille malttia työmaiden kohdalla! Kaikki tieverkolla tehtävä työ tähtää – tavalla tai toisella – liikkumisolosuhteiden parantamiseen!
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 