Työmarkkinoiden kohtaanto on kaksisuuntainen ilmiö, jota kuvaavat esimerkiksi seuraavat kysymykset: Onko työnantajille tarjolla työntekijöitä, jotka pystyvät vastaamaan työvoimatarpeeseen? Onko työnhakijoille tarjolla työpaikkoja, jotka ovat heidän osaamisensa ja tavoitteidensa mukaisia? Kohtaavatko työvoiman tarjonta ja kysyntä?

Kohtaanto-ongelmalla voidaan nähdä olevan sekä alueellinen että kompetensseihin liittyvä ulottuvuutensa. Joko työvoimaa ei ole maantieteellisesti siellä, missä sitä tarvitaan tai pulaa on työntekijöistä, joilla olisi tarvittava osaaminen spesifeihin tehtäviin. Lisäksi rakenteelliset jäykkyydet esimerkiksi palkkojen ja työttömyyskorvausten osalta voivat syventää kohtaanto-ongelmaa.

Aluenäkökulmasta kohtaanto-ongelma näyttäytyy usein ristiriitaisena, kun avointen työpaikkojen määrän kasvusta huolimatta myös työttömyys kasvaa samanaikaisesti eli yhtä aikaa alueella on pula osaavasta työvoimasta ja toisaalta työpaikoista. Ongelma koskettaa erityisesti voimakkaasti kasvavia, suurempia seutukuntia (Pehkonen ym. 2018).

Kohtaanto-ongelmia voivat aiheuttaa useat syyt. Avoimet työpaikat ja työnhakijat voivat sijaita eri alueilla, ja Suomessa työssäkäynti oman asuinkunnan ulkopuolella on vähäistä verrattuna muihin OECD-maihin (OECD 2020). Kyse voi myös olla siitä, että työnhakijoiden osaaminen ja työnantajien tarpeet eivät kohtaa. Yleisimpiä rekrytointiongelmien syitä ovatkin puutteet työnhakijoiden osaamisessa, kuten koulutuksessa, työkokemuksessa tai kielitaidossa. Puutteet sosiaalisissa taidoissa ovat myös listan kärjessä. Työpaikkoihin liittyvät syyt, kuten sijainti, palkkaus tai työajat ovat puolestaan työnhakijoiden näkökulmasta merkittäviä. (Peltonen 2020.)

Mistä ratkaisuja kohtaanto-ongelmaan? Alueiden välisen liikkuvuuden lisääminen ei liene helpoin ratkaisu, sillä muuttoliike on jo pitkään suuntautunut alueille, joissa on eniten avoimia työpaikkoja. Työnhakijan näkökulmasta mahdollisuus liikkua alueiden välillä voi merkittävästi edistää työllistymistä. Kuitenkin ennen kaikkea osaamisen kehittäminen ja kouluttautuminen nousevat ratkaiseviksi tekijöiksi työllistymisen ja kohtaannon näkökulmasta. (Huovari ym. 2020.) Osaaminen on kontekstisidonnaista, esimerkiksi alue-, ala-, organisaatio- ja työtehtäväsidonnaista.

Kohtaannon parantamiseksi olisi tärkeää määritellä kussakin kontekstissa tarvittavat osaamiskokonaisuudet mahdollisimman syvällisesti, ja tuoda tämä tieto näkyväksi eri osapuolille. Erilaiset sosiaaliset taidot ja oppimiskyky ovat kompentensseja, jotka pitkässä juoksussa saattavat osoittautua jopa tärkeämmiksi taidoiksi kuin ammatillinen erityisosaaminen. Kun osaamistarpeita säännöllisesti tarkastellaan ja peilataan ulospäin, voidaan myös reagoida muutoksiin ajoissa, esimerkiksi kehittämällä olemassa olevan henkilöstön osaamista tulevaisuutta ennakoiden.

Niin pienessä kuin isommassa mittakaavassa, kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen vaatii aina monen tahon yhteistyötä. Yhteistyön perustaksi tarvitaan laadukasta ja ajantasaista tietoa. Mitä paremmin ymmärrämme toimialojen ja alueiden erityisiä tarpeita, sitä nopeammin pystymme niihin yhdessä reagoimaan. Tämän mahdollistamiseksi tulee toteuttaa rinnakkain pidemmän ja lyhyemmän aikavälin ennakointia. Mitä ajantasaisemmin ja laadukkaammin analysoitua tietoa saamme kohtaantoon vaikuttavista tekijöistä, sitä paremmin ymmärrämme sekä nykyisiä että potentiaalisia kohtaanto-ongelmia. Ja kun ymmärrämme paremmin, voimme tehokkaammin vastata haasteisiin ja jopa ennakoida uusien kohtaanto-ongelmien syntyä.

projektipäällikkö Päivi Jämsä ja työmarkkina-asiantuntija Piia Holappa
Tiedolla kohtaantoa -ESR-hanke

Lähteet:

Huovari, J., Vihinen, H., Kotavaara O. & Härmälä, V. 2020. Alueellinen liikkuvuus tehostaa työmarkkinoita – kohtaanto-ongelmaa se ei ratkaise. Valtioneuvosto selvitys- ja tutkimustoiminta 6/2020. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162147/6-2020-Alueellinen%20liikkuvuus%20tehostaa%20ty%C3%B6markkinoita-kohtaanto-ongelmaa%20se%20ei%20ratkaise.pdf?sequence=4&isAllowed=y

OECD. 2020. A People-centred Perspective on Employment Barriers and Policies – Faces Of Joblessness In Finland. Faces of Joblessness in Finland (stm.fi)

Pehkonen, J., Huuskonen, J. & Tornberg, K. 2018. Kohtaanto työmarkkinoilla – havaintoja ja politiikkajohtopäätöksiä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnanjulkaisusarja 15/2018. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160608/15-2018-Kohtaanto%20tyomarkkinoilla.pdf

Peltonen, J. 2020. Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2019. TEM-analyyseja 103/2020. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162597/Ty%C3%B6voiman%20hankinta%20toimipaikoissa%20vuonna%202019.pdf?sequence=4