Tänä vuonna olemme laatineet pohjoisen Suomen vesihuoltostrategian 2050, joka täydentää kahta aiempaa alueellista strategiaa läntisessä sekä eteläisessä ja itäisessä Suomessa. Tulevaisuuteen suuntautuvaa suunnittelua on tehty valtakunnan tasolla, monialaisessa yhteistyössä. Työtä on tehty useissa eri ryhmissä ja sidosryhmätilaisuuksissa pääosin etäyhteyksillä. Mukana on ollut vesihuoltoalan toimijoita ja viranomaisia eri organisaatiosta maantieteellisesti laajalta alueelta Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnista.

Organisaatiot tarvitsevat toimintaansa tavoitteita ja toteuttamista varten suunnitelmia. Tavoitteet toteutuvat harvoin vahingossa tai muun työn ohessa, vasemmalla kädellä. Ilman strategista suunnittelua tekeminen voi olla sitä sun tätä ja kokonaiskuvassa voimme ohjautua väärään suuntaan.

Ankka vai jänis?
Vuoden 2023 aikana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus järjesti vesihuollon koulutusmoduulin, jossa käsiteltiin vesihuoltoa mm. kokonaisturvallisuudesta hallintoon, kestävyydestä talouteen ja organisaatiomuodoista kaavoitukseen. Luennoitsija käytti esimerkkinä klassista filosofi Wittgensteinin kuvaa ankkajäniksestä, jossa on nähtävissä joko ankka tai jänis, mutta ei molempia yhtä aikaa. Samalla tavalla strategiatyössäkin saattaa asia näyttää toisesta organisaatiosta tai toisen ihmisen näkökulmasta katsottuna hyvin erilaiselta; osa meistä näkee kuvassa heti jäniksen toiset taas ankan.

Näin tarkastellen voimme nähdä uhkia ja riskejä, joita emme aiemmin nähneet ja varautua niihin entistä paremmin. Ehkä olemme uskoneet itse edistävämme esimerkiksi kestävää kehitystä, mutta samalla toimintamme on estänyt toista toimijaa omissa kestävän kehityksen tavoitteissaan. Kun nämä kohdat löytyvät, voimme kenties yhdessä ja toisiamme tukemalla jatkaa tavoitteiden saavuttamista. Oman ja toisten tekemisen parempi ymmärrys voi lisätä työmme vaikuttavuutta.

Vesihuollon voi hyvinkin nähdä pelkästään jäniksenä: teknisenä toimialana, jossa huolehditaan veden otosta, käsittelystä ja jakelusta sekä jäteveden kuljetuksesta, puhdistamisesta ja lopulta purkamisesta takaisin luontoon. Vesihuollon voi kuitenkin nähdä myös ankkana: monipuolisena vastuullisuustoimijana, jolla on ulottuvuuksia esimerkiksi sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympäristövastuullisuuteen. Näin ajatellen vesihuollon verkostot ulottuvatkin sen fyysisiä rajoja paljon laajemmalle. Sitä kautta voi löytyä uusia yhteistyötahoja, joiden kanssa kehittää vesihuoltoa aivan uudella tavalla.

Jotta vesihuoltoa tarkasteltaisiin riittävän laaja-alaisesti ja monipuolisesti, strategiatyöhön tarvitaan heitä, jotka näkevät ankan ja heitä, jotka näkevät jäniksen. Itselleni herää ajatus, voisiko kuvassa nähdä vielä jotain muutakin? Mitä tapahtuu, jos tarkastelemme ympäristöä kuvan ulkopuolelta? Entä jos jäniksiä onkin monta tai jos ankka onkin sorsa?

Strategiatyö on jatkuvaa parantamista
Ajattelen, että strategiatyön onnistumisen edellytyksenä on monipuolisen ajattelun ja sitoutuneen ihmisjoukon lisäksi perinteinen laatutyön mekanismi eli jatkuva parantaminen. Tämä ei tarkoita sitä, että veren maku suussa kilvoitellaan ajan kanssa tehokkaampina ja tehdään yhtäaikaisesti kasapäin toimenpiteitä. Enemmänkin on kyse tasaisesta ja hallitusta eteenpäin menemisestä. Kun meillä on tarvittava osaaminen kasassa, alamme toteuttaa ehkä pieniäkin, mutta vaikuttavia tekoja unohtamatta toimintaympäristön muutoksien – tai muuttumattomuuden – tarkkailua. Toimintaa pitää arvioida ja palata taas tarkastelemaan, onko meillä tarvittava osaaminen käytössä. Näin toimien strategia ei vanhene, vaan se mukautuu tarpeidemme mukaisesti.

Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategiassa mukana sitoutunutta porukkaa
Olen ilolla saanut olla mukana tässä strategiatyössä. Havaintoni mukaan ihmiset pystyivät luomaan luottamuksen ilmapiirin etäyhteyksinkin ja kertoivat näkemyksiään hyvinkin avoimesti eri kokoonpanoissa. Ensimetreillä työhön sitoutuneet ihmiset ovat kulkeneet matkassamme koko ajan, eikä itselläni ole epäilystäkään, etteikö tämä yhteistyö jatkuisi käytännön tasollakin, kun pääsemme aloittamaan toimenpiteiden toteuttamisen.

Toivon, että viesti työstämme välittyy laajalle ja innostamme lisää väkeä mukaan vesihuollon strategian toteuttamiseen. Toimintaan voi tutustua uusilla nettisivuillamme, olemalla rohkeasti yhteydessä asiantuntijoihin ja hyppäämällä mukaan tilaisuuksiin!

• Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategian nettisivut (ely-keskus.fi)
• Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueelliset toimenpidetyöpajat (ely-keskus.fi)

Piia Kepanen
Johtava vesitalousasiantuntija,
Etelä-Savon ELY-keskus
Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategia 2050