Motivointi ja toisilta oppiminen tukevat viljelijöiden sopeutumista muuttuvaan ilmastoon

Nostot

Ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita maataloudelle. Kasvukauden pidentyminen mahdollistaa satoisampien kasvilajikkeiden viljelyn, mutta toisaalta esimerkiksi kuivuusjaksot ja muut sään ääri-ilmiöt aiheuttavat riskejä sadontuotannolle. Viljelijät tarvitsevat konkreettisia keinoja muuttuviin olosuhteisiin sopeutumiseksi, mutta miten sopeutumista voidaan parhaiten edistää? Mitkä ovat vaikuttavimmat tavat, joilla maatalousyrittäjät saadaan pohtimaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia omalla tilallaan, entä sopeutumistoimien toteuttamista?

Kuva: Pia Lehmusvuori.

Vastauksia tähän kysymykseen pohdittiin 13.11.2024 työpajassa maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivillä, jossa lähes kolmikymmenpäinen joukko alan asiantuntijoita kokoontui ideoimaan vaikuttavampia tapoja. Keskusteluissa korostuivat erityisesti viljelijöiden motivointi, vertaisoppimisen merkitys sekä taloudelliset kannustimet. Näistä jokainen tarjoaa omanlaisensa vipuvoiman sopeutumisen tueksi.

Selkeä viestintä ja käytännön esimerkit ovat avainasemassa

Viljelijöiden motivoimiseksi tarvitaan selkeätä, ajantasaista ja riittävän yksinkertaisessa muodossa tarjottavaa tietoa sopeutumismahdollisuuksista. Tietoa on välitettävä myönteisillä viesteillä ja ratkaisumahdollisuuksia korostaen – syyllistämistä on vältettävä. Sopeutumiskeinoja ja niiden taloudellisia hyötyjä pitäisi esittää käytännön esimerkein. Pelejä, listauksia, laskureita ja laskelmia hyödyntämällä viljelijät voivat pohtia oman tilansa toimintaa muuttuvassa ilmastossa ja tehdä päätöksiä tilakohtaisesti.

Vertaisoppiminen vahvistaa osaamista

Kokemusten jako muiden viljelijöiden kanssa on vaikuttava tapa kannustaa sopeutumistoimiin. Käytännössä toteutetut muiden viljelijöiden esimerkit kannustavat miettimään omalle tilalle soveltuvia sopeutumiskeinoja. Mentorointi, pienryhmätoiminta ja pellonpiennartapahtumat tarjoavat viljelijöille mahdollisuuden oppia toisiltaan ja tukea toinen toisiaan. Tutkijoiden, neuvojien ja viljelijöiden yhteistyö auttaa tuomaan ilmastoviisaita toimia käytäntöön.

Taloudelliset kannustimet auttavat muutoksissa

Sopeutumistoimien käytäntöön viemiseen tarvitaan taloudellisia kannustimia. Viljelijätuet, kuten ekojärjestelmä ja ympäristökorvaus, sekä sopimusviljely ja muut markkinalähtöiset toimet edistävät sopeutumistoimien toteuttamista tiloilla. On tärkeää, että viljelijät kokevat kannustimet selkeästi maatilan toimintaa tukevina ja tilan taloutta parantavina. Kattava viestintä sopeutumisen rahoitus- ja tukimahdollisuuksista on keskeistä, jotta viljelijät voivat hyödyntää niitä tehokkaasti.

Työpajan järjestäjiä olivat ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö ja Luonnonvarakeskuksen MURU-hanke, jonka työtä jatketaan ARMAS-hankkeessa. Lämmin kiitos työpajan osallistujille aktiivisesta ideoinnista! Kiitos myös kollegoillemme ilmastoyksikön Johanna Helkimo sekä Luonnonvarakeskuksen Elina Nurmi, Riitta Savikko ja Kaisa Kuoppala työpajan toteuttamiseen osallistumisesta!

Kirjoittajista Pia Lehmusvuori (vas.) työskentelee luonnonvara-alan ilmastonmuutokseen sopeutumisen asiantuntijana ELY-keskusten valtakunnallisessa ilmastoyksikössä ja Karoliina Rimhanen maatalousjärjestelmien kestävyystutkijana Luonnonvarakeskuksessa.

Seuraa ajankohtaisia uutisia:

Kurkkaus ELY-keskusten uuteen valtakunnalliseen ilmastoyksikköön

Nostot

Olen Tuukka Rautio ja toimin ilmastoasiantuntijana ELY-keskusten valtakunnallisessa ilmastoyksikössä. Tarkempi tehtäväni on sopeutumisen asiantuntijapalvelut.

Ennen nykyistä tehtävääni toimin vajaa kuusi vuotta tutkijana Ilmatieteen laitoksella Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus -yksikössä. Tutkimukseni keskiössä olivat eritoten ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset. Tästä teemasta nostaisin esille erityisesti VN TEAS KUITTI -hankkeessa luodun kansallisen kokonaiskustannusarvion ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvistä taloudellisista riskeistä.

KUITTI-hankkeen tulokset auttavat hahmottamaan nykyistä paremmin, mitkä ovat merkittävimmät ilmastonmuutoksen aiheuttamat taloudelliset riskit ja mitkä toimenpiteet lieventävät näitä riskejä tehokkaimmin. Hankkeessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategisessa suunnittelussa, erityisesti sopeutumiseen ja varautumiseen liittyvien kustannustehokkaiden politiikkatoimien priorisoimisessa ja ajoittamisessa. Tällä on siten vahva yhtymäkohta ELY:n toimintaan!

Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri yhteiskuntamaantieteestä ja teen jatko-opintoja kiinteistötaloudesta Aalto-yliopistossa. Aallossa menetelmäopintoihini on kuulunut esimerkiksi ekonometrian jatkokurssit Helsinki GSE:stä.

Tehtävässäni Ilmastoasiantuntijana (sopeutumisen asiantuntijapalvelut) edistän ELY-keskusten valtakunnallisessa ilmastoyksikössä ilmastolain mukaiseen kansalliseen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaan liittyviä tehtäviä. Ilmastoasiantuntijana osallistun ilmastoyksikön palvelu- ja koulutuskonseptin suunnitteluun. Painopisteenä tehtävässä on alueellisen tason toimijoiden tukeminen kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman mukaisesti.

Ilmastoasiantuntijana vastaan kunnille ja alueille suunnattavan koulutuskonseptin laatimisesta ja sen päivittämisestä sekä koulutan ELY-keskusten työntekijöitä ja muita alueellisia toimijoita integroimaan ilmastoriskien ja haavoittuvuuksien tunnistamisen sekä niiden pohjalta laadittavat sopeutumisen toimenpiteet muuhun suunnitteluun ja ohjaukseen.

Valtakunnallisen Ilmastoyksikkömme tarkoituksena on tukea ilmastotyötä koko maan laajuisesti. Yksikkömme koordinoi, tukee, seuraa, edistää sekä sovittaa yhteen kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2030 sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman alueellista toimeenpanoa.

Yksikön toiminnan tavoitteena on tukea ELY-keskusten edellytyksiä maankäyttösektorin ilmastotoimia sekä ilmastonmuutoksen sopeutumista koskevien tavoitteiden, suunnitelmien ja tarkasteluiden toteuttamiseen sekä erityisesti vahvistaa edellytyksiä ilmastolain mukaisten kansallisten suunnitelmien alueellisessa toimeenpanossa, siihen liittyvien ratkaisujen kehittämisessä sekä kuntien ilmasto- ja sopeutumistyön tukemisessa.

Me toimimme tiiviissä yhteistyössä maakunnallisten, kansallisten ja EU-tason verkostojen ja sidosryhmien kanssa. Ilmastoyksikkö toivottaa kaikki ideat ja yhteistyötoiveet lämpimästi tervetulleiksi ja on valmiina tukemaan ilmastotyössä kaikkialla Suomessa.

Jos työskentely ilmastoyksikössä kiinnostaa, haemme kolmea ilmastoasiantuntijaa valtiolle.fi-palvelussa. Haku on avoinna 1.11.2023 klo 16.15 saakka.

Ollaan yhteydessä!

Tuukka Rautio
Ilmastoasiantuntija (sopeutumisen asiantuntijapalvelut)
ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö