Kurkkaus ELY-keskusten uuteen valtakunnalliseen ilmastoyksikköön

Nostot

Olen Tuukka Rautio ja toimin ilmastoasiantuntijana ELY-keskusten valtakunnallisessa ilmastoyksikössä. Tarkempi tehtäväni on sopeutumisen asiantuntijapalvelut.

Ennen nykyistä tehtävääni toimin vajaa kuusi vuotta tutkijana Ilmatieteen laitoksella Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus -yksikössä. Tutkimukseni keskiössä olivat eritoten ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset. Tästä teemasta nostaisin esille erityisesti VN TEAS KUITTI -hankkeessa luodun kansallisen kokonaiskustannusarvion ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvistä taloudellisista riskeistä.

KUITTI-hankkeen tulokset auttavat hahmottamaan nykyistä paremmin, mitkä ovat merkittävimmät ilmastonmuutoksen aiheuttamat taloudelliset riskit ja mitkä toimenpiteet lieventävät näitä riskejä tehokkaimmin. Hankkeessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategisessa suunnittelussa, erityisesti sopeutumiseen ja varautumiseen liittyvien kustannustehokkaiden politiikkatoimien priorisoimisessa ja ajoittamisessa. Tällä on siten vahva yhtymäkohta ELY:n toimintaan!

Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri yhteiskuntamaantieteestä ja teen jatko-opintoja kiinteistötaloudesta Aalto-yliopistossa. Aallossa menetelmäopintoihini on kuulunut esimerkiksi ekonometrian jatkokurssit Helsinki GSE:stä.

Tehtävässäni Ilmastoasiantuntijana (sopeutumisen asiantuntijapalvelut) edistän ELY-keskusten valtakunnallisessa ilmastoyksikössä ilmastolain mukaiseen kansalliseen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaan liittyviä tehtäviä. Ilmastoasiantuntijana osallistun ilmastoyksikön palvelu- ja koulutuskonseptin suunnitteluun. Painopisteenä tehtävässä on alueellisen tason toimijoiden tukeminen kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman mukaisesti.

Ilmastoasiantuntijana vastaan kunnille ja alueille suunnattavan koulutuskonseptin laatimisesta ja sen päivittämisestä sekä koulutan ELY-keskusten työntekijöitä ja muita alueellisia toimijoita integroimaan ilmastoriskien ja haavoittuvuuksien tunnistamisen sekä niiden pohjalta laadittavat sopeutumisen toimenpiteet muuhun suunnitteluun ja ohjaukseen.

Valtakunnallisen Ilmastoyksikkömme tarkoituksena on tukea ilmastotyötä koko maan laajuisesti. Yksikkömme koordinoi, tukee, seuraa, edistää sekä sovittaa yhteen kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2030 sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman alueellista toimeenpanoa.

Yksikön toiminnan tavoitteena on tukea ELY-keskusten edellytyksiä maankäyttösektorin ilmastotoimia sekä ilmastonmuutoksen sopeutumista koskevien tavoitteiden, suunnitelmien ja tarkasteluiden toteuttamiseen sekä erityisesti vahvistaa edellytyksiä ilmastolain mukaisten kansallisten suunnitelmien alueellisessa toimeenpanossa, siihen liittyvien ratkaisujen kehittämisessä sekä kuntien ilmasto- ja sopeutumistyön tukemisessa.

Me toimimme tiiviissä yhteistyössä maakunnallisten, kansallisten ja EU-tason verkostojen ja sidosryhmien kanssa. Ilmastoyksikkö toivottaa kaikki ideat ja yhteistyötoiveet lämpimästi tervetulleiksi ja on valmiina tukemaan ilmastotyössä kaikkialla Suomessa.

Jos työskentely ilmastoyksikössä kiinnostaa, haemme kolmea ilmastoasiantuntijaa valtiolle.fi-palvelussa. Haku on avoinna 1.11.2023 klo 16.15 saakka.

Ollaan yhteydessä!

Tuukka Rautio
Ilmastoasiantuntija (sopeutumisen asiantuntijapalvelut)
ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö

ELY-keskuksen ensimmäinen Ympäristöforum sai innostuneen vastaanoton

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ensimmäinen Ympäristöforum pidettiin 27. syyskuuta. Forumille ilmoittautui yli sata ympäristön ja ilmaston parissa työskentelevää kuulijaa Pohjois-Pohjanmaalta ja kauempaankin.

Tilaisuuden juonsi toimittaja Nina Rahkola, ja avauspuheenvuoron piti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Jonas Liimatta.

Ympäristöministeriön tervehdyksen toi kansliapäällikkö Juhani Damski: ”Vihreän siirtymän investoinnit ja ilmasto- ja ympäristötavoitteet edellyttävät nopeita ja johdonmukaisia toimia”, totesi kansliapäällikkö. Damski kävi puheenvuorossaan läpi myös hallitusohjelman keskeiset toimet ympäristöministeriön näkökulmasta.

Forum keskittyi kolmeen teemaan: luonnon monimuotoisuus, energia ja maankäyttösektorin ilmastotoimet. Euroopan unionin biodiversiteettistrategiaa avasi Ismo Ulvila Euroopan komission Suomen-edustustosta. Ympäristöneuvos Olli Ojala ympäristöministeriöstä valotti kansallista tilannetta ja muistutti tavoitteesta: Vuoteen 2030 mennessä luontokato on pysäytettävä. Erikoistutkija Aleksi Räsänen Lukesta toi esiin erityiset haasteet Pohjois-Pohjanmaalla: alueemme on kärkijoukoissa, kun tarkastellaan kulutusperäisiä kasvihuonepäästöjä. Voit tarkistaa videolta, mitkä kolme asiaa Ojala ja Räsänen nostivat esiin, kun pyysin heitä kertomaan keskeisimmät keinot vähentää luontokatoa ja lisätä biodiversiteettiä Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Katso video X:stä @POPELYkeskus (twitter.com)

Ympäristöneuvos Olli Ojala (ympäristöministeriö) ja erikoistutkija Aleksi Räsänen (Luke).

Professori Peter Lund Aalto yliopistosta piti yhden seminaarin mielenkiintoisimmista puheenvuoroista. Aiheena Lundilla oli Suomen energiapaletti jatkossa. Tuulivoima on nyt edullisin tapa tuottaa sähköä ja Suomessa rakennettiinkin viime vuonna kolmanneksi eniten tuulivoimaa Euroopassa. Suuria edistysaskelia tehdään parhaillaan aurinkoenergian osalta, sillä sen hinta laskee ja suurempien aurinkovoimaloiden rakentaminen Suomeen on suunnitteilla. Vetyhankkeet ovat vuorossa seuraavana, ja digitalisaatio ja tekoäly tuovat tulevaisuudessa energiatalouteen aivan uusia näkökulmia.

Energiateeman kommenttipuheenvuoron esitti tutkimusprofessori Maria Kopsakangas-Savolainen Oulun yliopistosta. Sekä Lund että Kopsakangas-Savolainen painottivat energiamurroksen yhteiskunnallisia haasteita ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Paikalliseen päätöksentekoon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen pitäisi kiinnittää paljon aiempaan enemmän huomiota, totesi Kopsakangas-Savolainen.

Maankäyttösektorin ilmastotoimia pohdittiin seminaarin aikana yhdessä luonnonvaraneuvos Heikki Granholmin (maa- ja metsätalousministeriö) ja Luken tutkija Hanna Kekkonen kanssa, jonka teemana olivat turvemaat ja niiden erityishaasteet ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kommenttipuheenvuoron käytti johtava ilmastoasiantuntija Paula Ollila Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen uudesta valtakunnallisesta ilmastoyksiköstä. Maankäyttösektorilla toteutetaan laajaa ilmastosuunnitelmaa, josta Ollila nosti esille erityisesti Hiilestä kiinni -ohjelman.

Päivä päättyi paneelikeskustelun, jonka ansiokkaasti juonsi Nina Rahkola. Paneelissa käsiteltiin rohkeasti monia teemoja, kuten energiaa, kulutusta ja ruokaa. Loppupuheenvuorossaan ELY-keskuksen ylijohtaja Jonas Liimatta palasi avausteemaansa professori Annamari Laurénia lainaten, että ”kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea, mutta jokaisen tulee tietää enemmän”. Uskon voivani puhua kaikkien osallistujien puolesta sanoessani, että ympäristöforumilla tieto ja yhteinen ymmärrys todella vahvistuivat entisestään.

Paneelikeskustelussa Jouni Aspi (Oulun yliopisto), Jussi Rämet (Pohjois-Pohjanmaan liitto),
Hanna Halmeenpää (Suomen luonnonsuojeluliitto), Jonas Liimatta (ELY-keskus) sekä Vesa Nuolioja (ProAgria Oulu).


Ilahduttavan moni vastasi palautekyselyymme ja valtaosa arvioi tilaisuuden onnistuneen erinomaisesti. Iso kiitos vastanneille arvokkaasta palautteestanne!

Tuula Pörhö
viestintä- ja asiakkuuspäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus