Kurkkaus kesäharjoitteluun ELY-keskuksella

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen kesäharjoittelijoina työskennelleiden kesä 2023 on ollut mielenkiintoinen ja kulunut nopeasti. Harjoittelu on antanut kattavan kuvan siitä, mitä ELY-keskuksella – ja erityisesti liikennevastuualueella tehdään sekä millaisten tehtävien parissa saattaisi tulevaisuudessa työskennellä.

Jenni
– Olen työskennellyt kesän tienpidon suunnittelun yksikössä. Kesän aikana olen päässyt työskentelemään monipuolisesti erilaisten työtehtävien parissa ja näkemään mitä tienpidon suunnittelun yksikön työntekijöiden työtehtäviin kuuluu. Alkukesästä pääsin mukaan osallistumaan monenlaisiin palavereihin, kuten erilaisiin suunnittelukokouksiin yhdessä kuntien ja eri konsulttitoimistojen kanssa. Kesän aikana olen päässyt myös mukaan erilaisille maasto- ja työmaakäynneille, joista muutamiin maastokäynteihin liittyen olen päässyt myös valmistelemaan hankekortteja tai Powerpoint-esityksiä. Loppukesästä vakiotyöntekijöiden ollessa lomalla olen päässyt tekemään enemmän itsenäisiä työtehtäviä, jotka ovat käsittäneet mm. maastokäyntejä jalankulku- ja pyöräilyväylien maastokuvaamisen tai meluaitojen inventoinnin muodossa. Toimiston puolella tehtäviin on kuulunut esimerkiksi EAKR-hakemusten valmistelua, esityksiä liikennejärjestelyistä ja tienkäyttäjätyytyväisyystulosten analysointia. Myös Excel-ohjelmisto on tullut erittäin tutuksi. Kaiken kaikkiaan harjoittelu ELY-keskuksessa on ollut loistava ensimmäinen työkokemus alalla, mistä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti syksyn opintoja ja tulevaa työuraa.

Jenni Väliahteen kuvia kesäharjoittelun ajalta.

Liina-Lotta
– Olen työskennellyt liikennejärjestelmäyksikössä, ja kesäni on kulunut pääosin joukkoliikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen liittyvien työtehtävien parissa. Olen esimerkiksi valmistellut liikennemerkki- ja nopeusrajoituspäätöksiä liitekarttoineen, inventoinut joukkoliikennepysäkkejä sekä maastokäynneillä että paikkatietojärjestelmien ja karttapalveluiden avulla, kirjottanut tiedotteita ja kokeillut joukkoliikenteen aikataulujen suunnittelemista. Lisäksi kävin Jennin apuna maastossa, ja pääsimme myös mukaan tarkastamaan joukkoliikenteen puitteita ja uudistuksia Vaalassa ja Rokualla. Harjoittelu ja sen tarjoamat työtehtävät ovat tuoneet maantieteen opintoni ja mielenkiintoni osaksi käytäntöä ja työelämää, ja tämän antoisan kesän jälkeen onkin hyvä jatkaa kohti syksyllä alkavia maisteriopintoja ja uusia haasteita.

Liina-Lotta Vierikon kuvia kesäharjoittelun ajalta.

– Olemme päässeet kokemaan ja oppimaan paljon uutta erilaisten työtehtävien parissa niin toimistolla kuin sen ulkopuolellakin. Heti kesäkuun alussa pääsimme iloiseksi yllätykseksemme mukaan L-vastuualueen henkilöstön kehittämispäiville Jyväskylään. Reissun keskeisenä teemana oli mm. valtatien 4 kehittäminen, Jenni ja Liina-Lotta muistelevat.

– Olemme päässeet paitsi hyödyntämään yliopisto-opinnoista saamiamme tietoja ja taitoja myös kehittämään osaamistamme, oppimaan uutta sekä saaneet lisää näkökulmaa ja inspiraatiota omiin opintoihimme. Odotammekin jo innolla syksyn liikennetekniikan kursseja, joille ilmoittauduimme yhdessä kesän harjoittelun innoittamana. Kaiken oppimamme lisäksi käteemme on jäänyt paljon kivoja muistoja ja uudenlaisia kokemuksia sekä kaikin tavoin hyvät eväät jatkoa varten.

Kiitos mielenkiintoisesta kesästä,
Jenni Väliahde (vas.) ja Liina-Lotta Vierikko (oik.)

Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategia 2050 ja onnistumisen ajatuksia monipuolisesta yhteistyöstä

Nostot

Tänä vuonna olemme laatineet pohjoisen Suomen vesihuoltostrategian 2050, joka täydentää kahta aiempaa alueellista strategiaa läntisessä sekä eteläisessä ja itäisessä Suomessa. Tulevaisuuteen suuntautuvaa suunnittelua on tehty valtakunnan tasolla, monialaisessa yhteistyössä. Työtä on tehty useissa eri ryhmissä ja sidosryhmätilaisuuksissa pääosin etäyhteyksillä. Mukana on ollut vesihuoltoalan toimijoita ja viranomaisia eri organisaatiosta maantieteellisesti laajalta alueelta Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnista.

Organisaatiot tarvitsevat toimintaansa tavoitteita ja toteuttamista varten suunnitelmia. Tavoitteet toteutuvat harvoin vahingossa tai muun työn ohessa, vasemmalla kädellä. Ilman strategista suunnittelua tekeminen voi olla sitä sun tätä ja kokonaiskuvassa voimme ohjautua väärään suuntaan.

Ankka vai jänis?
Vuoden 2023 aikana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus järjesti vesihuollon koulutusmoduulin, jossa käsiteltiin vesihuoltoa mm. kokonaisturvallisuudesta hallintoon, kestävyydestä talouteen ja organisaatiomuodoista kaavoitukseen. Luennoitsija käytti esimerkkinä klassista filosofi Wittgensteinin kuvaa ankkajäniksestä, jossa on nähtävissä joko ankka tai jänis, mutta ei molempia yhtä aikaa. Samalla tavalla strategiatyössäkin saattaa asia näyttää toisesta organisaatiosta tai toisen ihmisen näkökulmasta katsottuna hyvin erilaiselta; osa meistä näkee kuvassa heti jäniksen toiset taas ankan.

Näin tarkastellen voimme nähdä uhkia ja riskejä, joita emme aiemmin nähneet ja varautua niihin entistä paremmin. Ehkä olemme uskoneet itse edistävämme esimerkiksi kestävää kehitystä, mutta samalla toimintamme on estänyt toista toimijaa omissa kestävän kehityksen tavoitteissaan. Kun nämä kohdat löytyvät, voimme kenties yhdessä ja toisiamme tukemalla jatkaa tavoitteiden saavuttamista. Oman ja toisten tekemisen parempi ymmärrys voi lisätä työmme vaikuttavuutta.

Vesihuollon voi hyvinkin nähdä pelkästään jäniksenä: teknisenä toimialana, jossa huolehditaan veden otosta, käsittelystä ja jakelusta sekä jäteveden kuljetuksesta, puhdistamisesta ja lopulta purkamisesta takaisin luontoon. Vesihuollon voi kuitenkin nähdä myös ankkana: monipuolisena vastuullisuustoimijana, jolla on ulottuvuuksia esimerkiksi sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympäristövastuullisuuteen. Näin ajatellen vesihuollon verkostot ulottuvatkin sen fyysisiä rajoja paljon laajemmalle. Sitä kautta voi löytyä uusia yhteistyötahoja, joiden kanssa kehittää vesihuoltoa aivan uudella tavalla.

Jotta vesihuoltoa tarkasteltaisiin riittävän laaja-alaisesti ja monipuolisesti, strategiatyöhön tarvitaan heitä, jotka näkevät ankan ja heitä, jotka näkevät jäniksen. Itselleni herää ajatus, voisiko kuvassa nähdä vielä jotain muutakin? Mitä tapahtuu, jos tarkastelemme ympäristöä kuvan ulkopuolelta? Entä jos jäniksiä onkin monta tai jos ankka onkin sorsa?

Strategiatyö on jatkuvaa parantamista
Ajattelen, että strategiatyön onnistumisen edellytyksenä on monipuolisen ajattelun ja sitoutuneen ihmisjoukon lisäksi perinteinen laatutyön mekanismi eli jatkuva parantaminen. Tämä ei tarkoita sitä, että veren maku suussa kilvoitellaan ajan kanssa tehokkaampina ja tehdään yhtäaikaisesti kasapäin toimenpiteitä. Enemmänkin on kyse tasaisesta ja hallitusta eteenpäin menemisestä. Kun meillä on tarvittava osaaminen kasassa, alamme toteuttaa ehkä pieniäkin, mutta vaikuttavia tekoja unohtamatta toimintaympäristön muutoksien – tai muuttumattomuuden – tarkkailua. Toimintaa pitää arvioida ja palata taas tarkastelemaan, onko meillä tarvittava osaaminen käytössä. Näin toimien strategia ei vanhene, vaan se mukautuu tarpeidemme mukaisesti.

Jatkuvan parantamisen mallista on yksinkertainen esimerkki
Heidi Collianderin opinnäytteessä vuodelta 2020. Kuvassa mukaelma siitä.

Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategiassa mukana sitoutunutta porukkaa
Olen ilolla saanut olla mukana tässä strategiatyössä. Havaintoni mukaan ihmiset pystyivät luomaan luottamuksen ilmapiirin etäyhteyksinkin ja kertoivat näkemyksiään hyvinkin avoimesti eri kokoonpanoissa. Ensimetreillä työhön sitoutuneet ihmiset ovat kulkeneet matkassamme koko ajan, eikä itselläni ole epäilystäkään, etteikö tämä yhteistyö jatkuisi käytännön tasollakin, kun pääsemme aloittamaan toimenpiteiden toteuttamisen.

Toivon, että viesti työstämme välittyy laajalle ja innostamme lisää väkeä mukaan vesihuollon strategian toteuttamiseen. Toimintaan voi tutustua uusilla nettisivuillamme, olemalla rohkeasti yhteydessä asiantuntijoihin ja hyppäämällä mukaan tilaisuuksiin!

Piia Kepanen
Johtava vesitalousasiantuntija,

Etelä-Savon ELY-keskus
Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategia 2050