Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on asettanut tälle vuodelle tavoitteekseen kulttuuri- ja luovien alojen elinkeinotoiminnan kehittämisen. Taustalla on ajatus siitä, että alueen pito- ja vetovoiman lisäämiseksi tarvitaan kovien arvojen lisäksi myös pehmeitä arvoja. Lisäksi näemme, että kulttuurista ja luovista aloista voidaan saada lisäarvoa myös muiden toimialojen kehitykselle, puhutaanpa matkailusta tai vaikkapa terveydenhuollostakin. Tulemme tänä vuonna parantamaan tietopohjaa toimialasta, järjestämään erilaisia infoja yritystoiminnasta ja rahoituksesta ja kohtauttamaan eri tahoja yritystoiminnan kehittämiseksi. Tavoitteena on luonnollisesti myös lisätä alan työpaikkoja.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa toimii kulttuuri ja luovat alat teemaryhmä. Ryhmän asiantuntemus yli hallinnon rajojen on selvästi parantanut kunkin toimijan hankkeiden laatua. Myös ELY-keskus on saanut omaan toimintaansa hyviä eväitä, esimerkiksi hankehakujen suuntaamiseen.
Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Vaikka nimessä onkin vain Oulun kaupungin nimi, on hanke koko maakunnan laajuinen. Mukana on myös kaikki Kainuun kunnat ja eräitä kuntia muista naapurimaakunnistakin. ELY-keskus pyrkii omalla toiminnallaan tukemaan hanketta ja siihen liittyviä tapahtumia ja kehityshankkeita. Elinkeinotoiminnan kautta voidaan saada kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumista ja kehityshankkeista pysyvää toimintaa alueellemme. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vetämä alueellinen etnisten suhteiden neuvottelukunnan toiminnassa kulttuuri oli viime toimikaudella vahvasti mukana (mm. etnokahviloissa) ja olemme mukana Oulu2026-tapahtumien suunnittelussa järjestötoimijoiden kanssa.
ELY-keskuksen tavoitteena on alueen yhdenvertaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen. Oman käsitykseni mukaan kulttuuri ja luovat alat -toimiala voisi olla merkittävä toimija tällä sektorilla. Kulttuuri tarjoaa mielekästä tekemistä ja kohtaamisia maahanmuuttajien ja valtaväestön välillä. Yhteinen toiminta myös tukee kielen oppimista sekä sosiaalisten suhteiden ja verkostojen rakentamista. Kulttuuri on myös oiva alusta toimijuudelle: vaikka suomen tai ruotsin kielen taito ei olisi vahva, niin maahanmuuttajataustaiset voivat olla itse toteuttamassa monenlaista kulttuurialan toimintaa ja tapahtumia. Yhtenä hienona tuoreena esimerkkinä ovat maahanmuuttajajärjestön vetämänä Oulussa ja Kuusamossa rasisminvastaisella viikolla toteutetut yhteiset Iftar-illalliset.
Meidän pitää tehdä yhdessä alueestamme hyvä paikka elää ja asua.
Tutustu ensimmäiseen kulttuurin ja luovien alojen teemauutiskirjeeseen, jossa kerromme ajankohtaisia asioita rahoitusmahdollisuuksista ja hakukierroksista, toimialan työllisistä, kulttuuriteemaryhmästä, esittelemme esimerkkejä muutamista rahoitetuista hankkeista sekä rakennusperinnön hoitoavustuskohteista. Lue ja tilaa uutiskirje »
Petri Keränen, johtaja Elinkeino, työvoima ja osaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Liikenneturvallisuustyötä ohjaavat Suomessa kansalliset ja Euroopan Unionin tavoitteet. Kansallisen liikenneturvallisuusstrategian visiona on, että kaikki liikennemuodot ovat vuoteen 2050 mennessä niin turvallisia, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Suomi on myös sitoutunut muiden EU-maiden kanssa tavoittelemaan tieliikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentämistä puolella vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä välitavoite ohjaa liikenneturvallisuustyötä kohti vuoden 2050 nollavisiota.
Kuolemaan johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien määrä on nykyisin murto-osa 1970-luvun huippuvuosista. Suomessa kuoli tieliikenteessä vuonna 2024 ennakkotietojen mukaan 176 ihmistä, kun viitisenkymmentä vuotta sitten kuolleita oli yli tuhat vuosittain. Maanteiden liikenneonnettomuustilastojen valossa liikenneturvallisuus on kehittynyt myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa myönteiseen suuntaan. Pohjois-Pohjanmaalla tapahtui vuonna 2024 ennakkotietojen mukaan 153 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta, kun kymmenen vuotta sitten luku oli vielä 351. Kainuussa onnettomuudet ovat kymmenessä vuodessa vähentyneet puolella, määrän ollessa viime vuonna 40. Suhteutettuna 100 000 asukkaaseen onnettomuusmäärät ovat viimeisen viiden vuoden aikana pysyneet Pohjois-Pohjanmaalla koko maata pienempinä, mutta Kainuussa määrät ovat pääsääntöisesti olleet koko maata korkeammat.
Kuva 1. Henkilövahinkoon johtaneet tieliikenneonnettomuudet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2015–2024.
Kuva 2. Henkilövahinkoon johtaneet tieliikenneonnettomuudet / 100 000 asukasta koko maassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2020–2024.
Vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaalla tapahtui ennakkotietojen mukaan 12 kuolemaan johtanutta tieliikenteen onnettomuutta, joissa kuoli 12 ihmistä. Onnettomuuksien määrä on selkeästi laskenut vuosista 2021–2022, jolloin kyseisiä onnettomuuksia sattui 19 ja 17 kappaletta. Kainuussa kuolemaan johtavia tieliikenneonnettomuuksia on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana 2–6 kappaletta vuosittain. Viime vuonna Kainuussa kuoli liikenteessä ennakkotietojen mukaan viisi ihmistä.
Kuva 3. Kuolemaan johtaneet tieliikenteen onnettomuudet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuosina 2020–2024.
Lasten liikennekuolemia ja -loukkaantumisia edellisvuosia enemmän ‒ Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tilanne koko maata parempi
Vuosi 2024 oli synkkä lasten liikennekuolemien suhteen Suomessa. Koko maassa kuoli ennakkotietojen mukaan yhdeksän alle 15-vuotiasta lasta. Määrä on korkein sitten vuoden 2016. Vastaava kehitys ei näy Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, missä ei ole kuollut liikenteessä yhtään 0–14-vuotiasta lasta viimeisen kahden vuoden aikana.
Viimeisen viiden vuoden aikana Suomessa on kuollut tai loukkaantunut tieliikenteessä noin viisi 0–14-vuotiasta lasta 100 000 asukkaan joukosta. Pääsääntöisesti tilanne on Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ollut koko maata parempi. Ennakkotietojen mukaan viime vuonna lasten tieliikenne-kuolemien ja -loukkaantumisten määrä 100 000 asukkaaseen suhteutettuna oli Pohjois-Pohjanmaalla selkeästi edellisvuosia alhaisempi (2,2 lasta / 100 000 asukasta). Kainuussakin lasten henkilövahinkojen määrä on laskenut huomattavasti viiden vuoden takaisesta (2,9 lasta / 100 000 asukasta).
Kuva 4. Tieliikenteen henkilövahingot 0–14-vuotiaissa / 100 000 asukasta koko maassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2020–2024.
Onnettomuuksia tapahtuu Pohjois-Pohjanmaalla eniten marraskuussa ja useimmin nuorille
Onnettomuusaltteimmat kuukaudet vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaalla olivat marraskuu (14 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta) ja heinäkuu (12 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta). Marraskuussa onnettomuuksien määrää selittävät huonot keliolosuhteet, kuten pimeys ja liukkaus, kun taas heinäkuussa lomakautena tyypillisesti liikutaan enemmän, ja valoisissa hyvissä olosuhteissa ajonopeudetkin usein kasvavat. Kainuussa eniten henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia maanteillä tapahtui elokuussa (5 kpl).
Kuva 5. Maanteiden henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet kuukausittain Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuonna 2024.
Liikenteessä nuorten kuljettajien (15–24-vuotiaiden) kuolemanriski on kaksin-kolminkertainen koko väestöön verrattuna. Viimeisen kolmen vuoden aikana Suomessa kuoli liikenteessä keskimäärin 37 ja loukkaantui lähes 1100 nuorta vuosittain. Hyvää kehitystä on tapahtunut, sillä 15–24-vuotiaiden liikennekuolemat ovat vähentyneet kolmanneksella viimeisen kymmenen vuoden aikana ja loukkaantumisten määrä on puolittunut. (Lähde: Liikenneturva)
Nuoria on väestöstä vain noin 11 prosenttia, mutta he ovat muihin ikäryhmiin verrattuna yliedustettuina liikenneonnettomuustilastoissa. Ennakkotietojen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla kuoli tai loukkaantui viime vuonna 78 ja Kainuussa 11 nuorta. Suuremmissa ikäluokissa henkilövahinkojen määrät ovat huomattavasti pienempiä.
Kuva 6. Tieliikenneonnettomuuksien henkilövahingot ikäryhmittäin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2024.
Jalankulun ja polkupyöräilyn liikenneonnettomuuksien määrä kasvoi niin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kuin koko maassakin
Henkilövahinkoon johtaneita jalankulun ja polkupyöräilyn onnettomuuksia tapahtuu Suomessa noin 800–900 kappaletta vuosittain. Onnettomuuksien määrä on laskenut vuosina 2020–2023, mutta viime vuonna ennakkotietojen mukaan onnettomuuksia tapahtui edeltäviä kolmea vuotta enemmän. Pohjois-Pohjanmaalla jalankulun ja polkupyöräilyn onnettomuusmäärä on ollut kasvussa viimeisen viiden vuoden ajan. Vuonna 2020 onnettomuuksia tapahtui 40 kappaletta, kun taas viime vuonna niitä tapahtui ennakkotietojen mukaan 60 kappaletta. Kainuussa jalankulun ja polkupyöräilyn henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrässä palattiin laskevan kehityksen jälkeen viime vuonna takaisin vuoden 2020 tasolle, jolloin onnettomuuksia tapahtui yhdeksän kappaletta.
Suomessa tapahtuu kuolemaan tai loukkaantumiseen johtavia jalankulun ja polkupyöräilyn liikenneonnettomuuksia vuosittain noin 15 kappaletta jokaista 100 000 asukasta kohti. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava määrä on viimeisen viiden vuoden aikana ollut pääsääntöisesti hieman koko maata alempi (10–15 kappaletta). Kainuussa tilanne on parempi, sillä 100 000 asukkaaseen suhteutettuna siellä on viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut jalankulun ja polkupyöräilyn henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia selkeästi koko maata vähemmän (8–13 kappaletta).
Kuva 7. Henkilövahinkoon johtaneet jalankulun ja polkupyöräilyn onnettomuudet / 100 000 asukasta koko maassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa v. 2020–2024.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 