Työllisyyden hoidon kuntakokeilut aloittivat – voisi sanoa viimeinkin – maaliskuun alussa 2021. Pohjois-Pohjanmaalla aloittivat Oulun kaupunkiseudun, Raahen seudun ja Ylivieskan seudun kokeilut, kaikkiaan 18 kuntaa.  Kyse on merkittävästä muutoksesta niin asiakkaille, henkilöstölle kuin kunnillekin. Kokeilut kestävät kesäkuun 2023 loppuun.

Noin 18 300 henkilöasiakasta TE-toimistosta siirtyi maaliskuun alkupuolella kokeilukuntien vastuulle. Uusia asiakkuuksia siirtyi myös samaan aikaan. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistossa palvellaan edelleen noin 34 000 asiakasta muista kunnista sekä myös kuntakokeilujen ei-kohderyhmään kuuluvat asiakkaat. Pohjois-Pohjanmaalla siirtyi TE-toimistosta noin 80 työntekijää kokeiluihin kuntien työnjohdon alle, mutta he ovat edelleen hallinnollisesti valtion työntekijöitä.

Kuntakokeiluilla tavoitellaan muun muassa nuorten, pitkään työttömänä olleiden ja vieraskielisten asiakkaiden tiiviimpää kasvokkain palvelua ja TE-palvelujen nivomista kunnan palveluihin asiakastarpeen mukaisesti. Kunnat satsaavat asiakaspalvelussaan niin kutsuttuun omavalmentajien käyttöön. Taustalla lienee tavoitteena myös kuntakohtaisten työllisyyden hoidon kustannusten alentaminen. Paikallisten yritysten työvoimatarpeita pyritään selvittämään aiempaa tehokkaammin kokeiluissa. Keskeistä olisi, että kokeilualueen kunnat toimisivat edelleen laajasti yhteistyössä ELY-keskuksen, TE-toimiston ja kokeilualueen muiden kuntien kanssa työssäkäynti- ja työmarkkina-alueella mm. palkkatuki- ja starttirahapäätöksiä tehdessään.

Kokeilujen seurantaan tullaan panostamaan niin kokeilukohtaisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Seurantamittareita ja tiedolla johtamista kehitetäänkin parhaillaan.

Kuntakokeilujen valmistelu on vaatinut paljon työtä niin kuntakokeilukunnissa kuin KEHA-keskuksessa, TE-toimistoissa ja ELY-keskuksissakin. Tietojärjestelmien, perehdytysten, resurssien, sopimusten, viestinnän ja lainsäädännön valmistelu ja toimeenpano on ollut laajaa. Erityisesti TE-toimiston ja kuntakokeilujen rajapintayhteistyön suunnittelu ja toteutus on tarvinnut resursseja ja tiivistä yhteistyötä. Monia vastaantulevia asioita ei ole etukäteen pystytty ennakoimaan ja niitä ratkotaankin käytännön arjessa.

Samaan aikaan kuntakokeilujen kanssa valmistellaan ns. pohjoismaista työvoimamallia, jossa olennaista on työnhaun alkaessa nykyistä varhaisempi ja säännönmukaisempi alkuhaastattelu ja palvelutarvekartoitus.  Pohjoismainen työvoimamalli tarkoittaa myös uudenlaisia työnhakuvelvoitteita asiakkaille. TE-palveluiden henkilöstöresursseja tullaan lisäämään merkittävästi ja asiakaspalveluprosesseja uudistetaan. Malli käynnistyy oletettavasti jo vuoden 2022 aikana ja myös kuntakokeiluissa on tarve valmistella uutta mallia.

Hallituksen yhtenä työllisyystoimenpiteenä on myös nykyistä laajempi alueellinen ja/tai paikallinen järjestämisvastuu työllisyyden hoidossa. Valtion ja kuntien rooleja ja vastuita pohditaan ja vaihtoehtoja selvitellään parhaillaan.  Oletettavasti vastuuta säilyy molemmilla. Tulevat SOTE-hyvinvointialueetkin kytkeytynevät järjestämisvastuiden selvittämiseen. Suurten kaupunkien hartiat kantanevat laajankin vastuun, toisin saattaa olla pienten kuntien kohdalla. Palvelujen järjestämisvastuu ml. palveluhankinnat tarvitsevat jatkossakin osaamista, yhteistyötä, yhteensovittamista ja pitkää perspektiiviä.

Nyt aloittaneet kuntakokeilut antavat hyviä mahdollisuuksia hakea uusia malleja asiakaslähtöiseen ja vaikuttavaan työelämää palvelevaan työllistämiseen. Niiden kuntien, jotka eivät vielä ole työllisyyden hoidon kuntakokeiluissa mukana, valmistautumista uudenlaisiin järjestämisvastuisiin voitaisiin tehdä esimerkiksi työllisyyden kumppanuusmalleilla. Näitä onkin Pohjois-Pohjanmaalla jo tekeillä.

Pohjois-Pohjanmaalla on hyviä eväitä valtion ja kuntien yhteiseen työllisyyden hoitoon asukkaidemme ja elinkeinoelämämme tueksi. Opitaan ja tehdään uutta yhdessä!

Eine Kela