Kasvuforum 2025 – kumppanit ja opit onnistuneeseen vientiin

Nostot

Pohjois-Pohjanmaan Kasvuforum 2025 sekä ELY-keskuksen, ulkoministeriön, Business Finlandin ja Finnveran logot.

4.2.2025 pidettiin yli 100 osallistujaa kerännyt järjestyksessään kahdeksas Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämä Kasvuforum-webinaari. Päivän puheenjohtajana toimi ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen. Webinaarissa oli viisi osiota eri teemoilla: vienti ja kansainvälistyminen, TKI, yrityspalvelut työllisyysalueilla, Mittelstand sekä paneelikeskustelu viennistä ja kansainvälistymisestä.

ELY-keskuksen verkostoihin muutoksia

Tilaisuuden avauksessa puheenjohtaja Keränen kertoi TE24- muutoksesta, jossa TE-toimistot lakkautettiin ja niiden palvelut siirtyivät kunnille tämän vuoden alusta. Tämä muutos vaikuttaa myös Team Finland -palveluihin, jossa aiemmin TE-toimisto oli kumppanina. ELY-keskuksen vetämät verkostot ja yhteistyöelimet joudutaan päivittämään. Webinaarissa kuultiinkin kahden työllisyysalueen, Raahen ja Oulun seudun alueiden, sekä Kuntaliiton elinvoimajohtaja Mikko Härkösen ajankohtaiset yrityspalveluista työllisyysalueilla. Keränen mainitsi myös odotetusta Pohjoisen ohjelmasta, joka alkaa nyt konkretisoitumaan – mm. vihreä siirtymä on tärkeä edistettävä toimenpide tässä kasvuohjelmassa.

Toinen iso muutos Team Finland -palveluissa tänä vuonna on Business Finlandin ulkomaan toimintojen integroiminen ulkoministeriöön – tämä vahvistaa Team Finland -toimijoiden vientipalveluja entisestään. Ulkoministeriöllä on jo ennestään vahva kansainvälinen edustustoverkosto yritysten käytössä, noin 90 toimipistettä. Finnveran puheenvuorossa mainittiin Finnpartnership-ohjelma, joka tukee mm. Ukrainaan suuntautuvien hankkeiden alkuvaiheen kuluja. ELY-keskuksen tarjoamalla kehittämisavustuksella voidaan tukea yritysten laajentumista uusille kansainvälisille markkinoille. Team Finland -kokonaisuutta koordinoi maakunnittain ELY-keskukset, Pohjois-Pohjanmaalla siitä vastaa kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Juha Elf – yritysten ei siis tarvitse miettiä keneen Team Finland -toimijaan ottaa yhteyttä.

Lisää vientiyrityksiä

Kasvuforumissa kuultiin neljä erinomaista yrityscasea, jotka osoittivat, miten yritykset voivat menestyä hyvällä osaamisella ja toimivilla kumppanuuksilla sekä sopeutumalla muuttuviin markkinoihin.

Usealla paikkakunnalla toimiva Patria Group toimii strategisena kumppanina Suomen puolustusvoimille. Patria vetää Business Finlandin osarahoittamaa eALLIANCE-hanketta, joka edistää suomalaisten siviili- ja puolustusteknologiayritysten yhteistyötä NATOn kanssa.

Pudasjärveläinen Kontiotuote Oy, tai paremmin tunnettu Kontiona, on maailman suurin hirsirakennusten valmistaja. Toimitusjohtaja Mika Rytkyn mukaan kansainvälistymisessä menestyminen edellyttää vahvaa tuotetarjoamaa. Yrityksen vientimenestys perustuu mm. suomalaisiin referensseihin ja hiilineutraaliin puurakentamiseen.

Kempeleläinen Cactos Oy hyödyntää sähköistyvän yhteiskunnan tarpeita liiketoimintansa kasvattamisessa. Oululainen Profilence Oy, joka syntyi Nokia Mobile Phonesin raunioista, on kansainvälinen ohjelmistotekniikan ja testauksen asiantuntija. Yritykset korostivat korkeakoulujen TKI-toiminnan hyödyntämistä, case-esimerkkinä kuultiin Oulun ammattikorkeakoulun TKI, josta kertoi tutkimusjohtaja Noora Jansson.

EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen esitteli Mittelstand-ohjelmaa, jonka tavoitteena on tuplata keskisuuren yrityskokoluokan, ns. Mittelstand-yritysten määrä vuoteen 2030, koska ”Mittelstandit” yleensä pyrkivät tavoittelemaan uusia vientimarkkinoita. Huovinen kuvasi hyvin Suomen yritysrakennetta tällä hetkellä: ”Suomen yrityskanta on kuin Eiffel-torni. Se on alhaalta leveä, mutta ylhäältä liian kapea.” Eli Suomessa syntyy kohtuullisesti yrityksiä, mutta paljon yksinyrityksiä, joilla ei ole aina kasvuhaluja tai edellytyksiä tehdä vientikauppaa.

Paneelikeskustelu: julkisten toimijoiden tuki yritysten vientitavoitteissa

Panelistit Kasvuforum 2025 -webinaarissa Teamsissa.
Paneelissa Mika Rytky Kontiosta (keskellä vasemmalla) haastoi Team Finland -toimijoita: (vasemmalta oikealle) Anne Pulkkinen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Arto Pussinen Business Finland, Jyrki Nissilä ulkoministeriö ja Pasi Vartiainen Finnvera.   

Webinaarin paneelikeskustelun moderaattorina toimi Kontion Rytky ja osallistujina aiemmin esiintyneet Team Finland -toimijat. Paneelin tavoitteena oli kuulla, miten julkiset toimijat voisivat paremmin tukea yrityksiä viennissä. Maailmanpoliittinen tilanne ei ole syy, etteikö yritykset voisi kasvattaa vientiä.

Kaikki toimijat kannustivat yrityksiä pitkäjänteiseen T&K-toimintaan ja tutustua vientikohdemaiden toimintatapoihin. Finnvera näkee pk-yrityksissä vientivolyymien positiivisen käänteen viime vuonna, joka näkyi mm. Finnveran vientikaupan rahoituspajoissa eri puolella Suomea. Pajoissa yritykset saavat tietoa esimerkiksi viennin käyttöpääoman rahoitus- ja toimitusvakuusmahdollisuuksista. Keskustelussa korostui myös tuotteiden jalostaminen pidemmälle jo kotimaassa, sillä korkeamman jalostusasteen tuotteiden vienti voi tuottaa enemmän tuloja. Ukrainan jälleenrakentamisessa panelistien mukaan on yritysten tärkeää perehtyä sodan mukana tulleisiin vientikaupan riskeihin.

Oli hienoa kuulla, miten Team Finland toimijoiden kesken asiakastiedot liikkuvat luottamuksellisesti ja nopeasti mm. yhteisen CRM-järjestelmän kautta. Webinaaripäivänä sattui muuten mukavasti 12 kuukauden euriborin isoin päivälasku sitten viime elokuun – tästä on hyvä jatkaa vuotta 2025!

teksti:
Yritysasiantuntija Tommi Sirviö
Elinkeino, työvoima ja osaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuvassa Tommi Sirviö.
ELY-keskuksen, ulkoministeriön, Business Finlandin ja Finnveran logot.

Rahoitusyksikön joulutervehdys 

Nostot

Sinisessä hämärässä jouluisia valoja ja tähtinauhaa lumella.

Saamme laskeutua piakkoin joulun rauhaan ja juhlistaa vuoden 2025 alkamista. Haluamme kiittää kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta!

Vuonna 2024 rakennerahastojen toiminta on ollut täydessä vauhdissa ja kuluva ohjelmakausi 2021–2027 on ylittänyt jo puolen välin. Kuluneena vuonna on kaikkien käytettävissä olevien rahoitusinstrumenttien avulla vahvistettu Pohjois-Suomen elinvoimaa monipuolisesti. Yritystuista ja ESR-kehittämisrahoituksesta on tehty merkittävä määrä rahoituspäätöksiä. Ympäristö- ja infrarahoituksilla on voitu edesauttaa mm. entisten turvetuotantoalueiden ennallistamista ja liikenteellisten haasteiden ratkeamista.

Kuvituskuva.

Yritysrahoituksen osalta on saatu purettua hakemusruuhkat ja uusien hakemusten käsittelyyn päästään nyt huomattavasti nopeammin kuin viime vuonna. Kuluvana vuonna avustuksia on myönnetty EAKR- ja JTF-rahastoista koko Pohjois-Suomeen yhteensä noin 54 miljoonaa euroa, josta Pohjois-Pohjanmaalle 25 miljoonaa euroa, Lappiin 23 miljoonaa euroa ja Kainuuseen 5 miljoonaa euroa. Päätöksiä on tehty yhteensä 272 kappaletta.

Määrärahoja on ollut käytössä ennätysmäärä vuosina 2023–2024 ja niitä siirtyy ensi vuodelle arviolta 18 milj. € Pohjois-Pohjanmaalle, 5 milj. € Lappiin ja 1 milj. € Kainuuseen. Uusia määrärahoja saadaan Pohjois-Pohjanmaalle 14,6 milj. €, Lappiin 12,5 milj. € ja Kainuuseen 4,4 milj. €. Rahoitusta on edelleen hyvin käytettävissä, mutta erityisesti isommista investointihankkeista kannattaa keskustelut käynnistää hyvissä ajoin yritysasiantuntijoidemme kanssa.

Vuonna 2025 pääpaino on EAKR-rahoituksessa, johon avataan tammikuussa jatkuva haku koko Pohjois-Suomeen. Pohjois-Pohjanmaalla JTF-rahoitusta on muita maakuntia enemmän käytössä, joten se avataan vielä jatkuvana hakuna. Lapissa JTF-haku avataan määräaikaisena ja se kohdistetaan ympärivuotisen matkailun kehittämiseen erityisesti ohjelmapalveluyritysten toimintojen kehittämiseksi. Matkailualan toimijoita halutaan haastaa toteuttamaan innovatiivisia hankkeita, joiden avulla voidaan uudistaa matkailualaa, kehittää uusia tuotteita ja palveluja tai ratkaista matkailun haasteita ja lieveilmiöitä.

Vuonna 2025 painopisteenä ovat erityisesti tutkimus- ja kehittämishankkeet, joille avataan erillinen määräaikaisen haku tammikuussa. Rahoitettavissa hankkeissa yritys voi kehittää uusia tuotteita, palveluita, materiaaleja, valmistaa prototyyppejä tai kehittää tuotantomenetelmiä. Hankkeissa yritys voi ostaa myös tutkimuspalveluita tai investoida uusimpaan teknologiaan.

Yrityksillä on nyt erinomainen mahdollisuus suunnata katse tulevaan ja panostaa tutkimuksen hyödyntämiseen!  Yritysasiantuntijamme keskustelevat mielellään uusista hankkeista etukäteen, joten otathan yhteyttä meihin. Järjestämme 16.1.2025 kello 15–16 Teamsillä infotilaisuuden vuoden 2025 painotuksista ja hauista.

Kuvituskuva.

ESR-rahoituksen kysyntä on jatkunut vilkkaana vuoden 2024 aikana: hakemuksia on saatu paljon sekä alueosiossa että valtakunnallisissa teemoissa. Myös oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) osaamista ja työllisyyttä edistävä hankerahoitus on saatu hyvin käyntiin.  Vuoden aikana ESR-tyyppisiä hankkeita on rahoitettu yhteensä noin 36,1 milj. € arvosta. Rahoituksesta kohdentui noin 10,8 milj. € Pohjois-Pohjanmaalle, 7,6 milj. € Lappiin, 4,6 milj. € Kainuuseen sekä 0,9 milj. € ylimaakunnallisiin hankkeisiin. Lisäksi valtakunnallisia työelämän kehittämisen ja jatkuvan oppimisen teemoja on rahoitettu yhteensä noin 12,2 milj. € arvosta.

Kaikkiaan Pohjois-Suomessa on käynnistynyt paljon erilaisia ESR-kehittämishankkeita, jotka vastaavat hyvin ajankohtaisiin tarpeisiin. Vuoden 2024 aikana on rahoitettu hankkeita mm. uusiutuvan energian, tekoälyn, digitaalisten taitojen ja vastuullisen liiketoiminnan osaamiseen liittyen. Hankkeilla kehitetään myös matkailuosaamista ja matalan kynnyksen palveluja vieraskielisten asettautumisen, kotoutumisen sekä työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaannon parantamiseksi.

Toisaalta hankkeita suuntautuu nuorten hyvinvointiin ja sote-alan alan osaamisen kehittämiseen. Useassa hankkeessa hyödynnetään ja kehitetään kulttuurin keinoja työllisyyden ja osallisuuden parantamisessa. Myös lastensuojelun palveluiden kehittämisen toimintalinja on saatu käyntiin vuoden 2024 aikana.

Pohjois-Suomen toimijat ovat hyvin mukana myös Työelämän kehittämisen ja Jatkuvan oppimisen valtakunnallisissa teemoissa.

Tähän mennessä rahoitetuilla ESR-hankkeilla tavoitellaan laasti osallistujia:

  • 9 781 työtöntä henkilöä
  • 5 889 osallistuvaa yritystä
  • 17 878 työssä olevaa henkilöä
  • 2 748 työmarkkinoiden ulkopuolella olevaa henkilöä

Tulevan vuoden 2025 aikana hankkeiden rahoitus jatkuu vilkkaana. Vuoden alkupuolella tehdään päätökset loppuvuodesta 2024 saapuneisiin hakemuksiin. Lisäksi käynnistetään uusia hankehakuja sekä alueosion ESR:stä että valtakunnallista teemoista. ESR-hankehaku työllisyyteen ja osallisuuteen toteutetaan 16.1.–27.3.2025. JTF-rahoituksessa (osaaminen ja työllisyys) on käynnissä jatkuva haku syyskuun loppuun saakka.

Ajankohtaisiin, hyvin valmisteltuihin kehittämishankkeisiin on siis vielä hyvin rahoitusta haettavissa.

Kuvituskuva.

JTF-rahoituksella voidaan tukea myös turvetuotannosta poistuneiden alueiden ennallistamista ympäristö- ja päästövaikutusten vähentämiseksi. Ennallistamiseen ja muuhun ympäristöpainotteisten hankkeiden tukemiseen vuoden 2024 aikana on suunnattu alueellista rahoitusta noin 3,5 milj. €. Lisäksi valtakunnallisissa vihreän siirtymän teemoissa on saatu paljon hakemuksia, joihin saadaan päätökset vuoden 2025 alkupuolella.

Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin uusiin infrahankkeisiin on myönnetty rahoitusta vuonna 2024 yhteensä noin 4,6 milj. €, josta kohdistuu Pohjois-Pohjanmaalle 1,9 milj. € ja Lappiin 2,7 milj. €. Hankkeilla on tuettu tuotannollisten ja matkailuyritysten saavutettavuutta sekä liikenneturvallisuutta kohdealueilla. Seuraava hankkeiden haku aukeaa helmikuussa 2025.

Uudet hankehaut tuovat monia mahdollisuuksia Pohjois-Suomen kehittämiseen! 

Rauhallista joulun aikaa ja kehittämisintoa vuodelle 2025! 
Terveisin Pasi Loukasmäki, Riitta Ilola ja Anne Pulkkinen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusyksikkö

ELY-keskuksen ja Euroopan unionin osarahoittama -logot.

Kasvun portaat -tilaisuus viitoitti yrityksille viennin, kansainvälistymisen ja kannattavan kasvun merkitystä

Nostot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus järjesti 30.5.2024 yrityksille suunnatun ”ELY-keskus yrityksen tukena kasvun portailla” -tilaisuuden, joka keräsi yhteen lähes 200 osallistujaa, osa oli Oulun Kauppakeskus Valkeassa ja osa striimiyhteyksien päässä. Tilaisuus kannusti yrityksiä kasvuun ja vientiin sekä antoi hyödyllisiä vinkkejä asiantuntijoiden käyttämiseen.

Tilaisuuden avasi ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen, joka korosti mm. geopoliittisen aseman muutosta; esimerkiksi NATO-jäsenyys tuo meille mahdollisuuksia. Alueemme kasvuyrittäjyyden ohjelmat sekä tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoituksen (TKI) saaminen ovat keskeisiä elementtejä tulevaisuuden kasvussa. Vienti ja kasvu ovat myös työmarkkinoiden toimivuuden perusta.

ELY-keskuksen Kasvun portaat -tilaisuudessa puhuu johtaja Petri Keränen.
Johtaja Petri Keränen avasi Kasvun portaat -tilaisuuden. Kuva Tuula Pörhö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Kim Väisäsen keynote-puheenvuoro

Tilaisuudessa kutsupuhujana toimi kokenut sijoittaja ja sarjayrittäjä Kim Väisänen. Hän korosti yritysten tavoitteiden selkeää sanallistamista ja markkinakartoitusta, kun haetaan kasvua ja halutaan kansainvälistyä. Eteenpäin pitää mennä, eikä kannata jäädä jumiin tuotekehitysvaiheeseen, sillä ilman potentiaalisia asiakkaita, tehokasta myyntiä ja markkinointia erinomainenkaan tuote ei menesty. Väisänen painotti myös kannattavan kasvun merkitystä ja mainitsi ”Rule of Forty” -periaatteen: esimerkiksi, jos yritys haluaa kasvaa 20 %, tuloksen pitäisi olla sama 20 %. Osaamisen kannattaa myös panostaa, sillä etevinkään yrittäjä ei ole aina hyvä johtaja, joten ammattijohtajien ja osaavien ammattilaisten palkkaaminen on tärkeää kasvun vaiheessa – näin yrittäjä myös jaksaa paremmin.

Väisänen puhui myös Pohjois-Suomen ja Oulun talousalueen oleellisesta vahvuudesta; yrittäjien kannattaa ottaa kaikki hyöty kansainvälisistä opiskelijoista. Kun palkkaa kansainvälisen harjoittelijan, yrityksen toimintaa on pakko ”kansainvälistää”.

Team Finland -palvelupolku

Team Finland-koordinaattori Juha Elf esitteli palvelupolun, joka kokoaa yhteen kaikki valtiorahoitteiset yritysten kasvu- ja kansainvälistymispalvelut, joita ovat ELY-keskukset, TE-toimistot, Ulkoministeriö, BusinessFinland ja Finnvera. Verkoston tehtävänä on tukea suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja kasvua. Team Finland -verkostossa on yli 80 tiimiä eri puolilla maailmaa, ja yritykset voivat helposti ottaa yhteyttä keneen tahansa toimijaan, joka ohjaa oikealle taholle.

Yritysten hanketarinat

Thermal Channel Technologies Oy:n toimitusjohtaja Vesa Pentikäinen esitteli yrityksensä, joka on VTT-taustainen spin-off. Yritys on hyödyntänyt erinomaisesti Team Finland -verkostoa kasvun tiellä. Yrityksen päätuote CooliBlade on ratkaisu tehoelektroniikan jäähdyttämiseen. Yritys ja sen tuote on erinomainen esimerkki pääomasijoittajien kiinnostuksesta tänä päivänä hardware-startupeihin.

Kinnusen Mylly Oy:n markkinointijohtaja Marja-Riitta Kinnunen kertoi yrityksen historiasta ja sen suurimmasta investoinnista, 65 Oats -puhdaskauramyllystä. Investointi yli 10 miljoona euroa, johon yritys sai merkittävän investointituen ELY-keskukselta. Tämä on hyvä esimerkki rohkeasta erikoistumisesta ja brändäyksestä gluteenittomaan kauraan.

Asiantuntija on yritykselle lisäresurssi ja tuen mahdollistaja

Tilaisuudessa esiintyivät myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen asiantuntijat Janne Ranta, Tiina Suutari ja Anna Nikka sekä Myllykangas-Hamari Oy:n toimitusjohtaja Oili Myllykangas.

Yritysten kannattaa ottaa ELY-keskuksen asiantuntijoihin yhteyttä, jos on suunnitteilla kasvusuunnitelmia ja toiminnan kehittämistä: rajattuun ja hyvin suunniteltuun hankkeeseen on mahdollista saada ELY-keskukselta tukea. ELY-keskuksen ja muiden verkoston toimijoiden tarjoamat palvelut ja tuet ovat myös arvokkaita resursseja yrityksille, jotka tavoittelevat kasvua ja kansainvälistymistä.

Loppusanat

Tilaisuuden lopuksi ELY-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö ja tilaisuuden moderaattori Pasi Loukasmäki tiivisti: yritysten kannattaa käyttää aikaa hankesuunnitelmien laatimiseen sekä ottaa yhteyttä ELY-keskuksen ja myös muiden Team Finland -toimijoiden asiantuntijoihin. Kasvua ja kehitystä ei kannata tavoitella vain markkinaosuuden tai rahan takia, vaan taustalla on oltava selkeä tarkoitus ja fokus.

Kasvun portaat -tilaisuus antoi osallistujille runsaasti konkreettisia vinkkejä ja inspiraatiota, jotka toivottavasti rohkaisevat yrityksiä ottamaan seuraavan askeleen kohti menestystä.

Henkilökuva.

Tommi Sirviö
yritysasiantuntija
, Elinkeino, työvoima ja osaaminen -yksikkö
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

ELY-keskuksen, Team Finlandin, maaseutu.fi ja Euroopan unionin -osarahoittama -logot.

Kasvuforum 2024 – kohti vastuullista kansainvälistymistä

Vihreällä maisemataustalla naisen kädessä maapallo, jossa vihreitä lehtiä.

Lähes 90 osallistujaa kerännyt vuosittainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämä Kasvuforum -seminaari pidettiin tänä vuonna Teams-tilaisuutena. Päivän puheenjohtajana toimi ELY-keskuksen Pasi Loukasmäki. Teemat liittyivät yritysten vientiin ja kansainvälistymiseen sekä vastuullisuuteen. Seminaari tarjosi monipuolisen kattauksen asiantuntemusta, näkemyksiä ja käytännön neuvoja yritysasiantuntijoille, miten yrityksiä voidaan tukea kansainvälistymisen poluilla.

Verkostojen merkitys

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen avasi tilaisuuden korostamalla hallitusohjelmaan kirjatun Pohjoisen ohjelman merkitystä, jonka avulla voidaan lisätä Pohjois-Suomeen kestävän kasvun mahdollisuuksia ja vahvistaa alueiden kilpailukykyä. Keränen korosti myös Team Finland -palvelupolun kumppaneiden hyödyntämistä yritysten kansainvälistymisessä. Team Finland -organisaatioita ovat Business Finland, Finnvera ja ulkoministeriö sekä ELY-keskukset ja TE-toimistot. Lisätietoa Team Finland -verkoston palveluista yrityksille.

Jyrki Nissilä ulkoministeriöstä toi esiin puheessaan, kuinka ministeriö avustaa yrityksiä niiden kansainvälistymispyrkimyksissä antamalla käyttöön yli 90 ulkomaanedustuston eri puolella maailmaa. Nissilä puhui myös Suomen maakuvatyön merkityksestä kansainvälistymisessä. Ulkoministeriön keskeinen rooli Team Finland -palvelupolulla on markkinoiden avaaminen vaikuttamalla paikallisiin viranomaisiin ja päättäjiin.

Kasvuhakuisten yritysten tukeminen

Oulun kauppakamarin Mari Viirelä esitteli viime vuonna toteutettua Pohjoisesta pörssiin -valmennusta, joka oli tarkoitettu kasvuhakuisille yrityksille. Tässä on hyvä esimerkki kokonaisuudesta, jossa tarjotaan yrityksille sekä kansainvälistymissparrausta että näkyvyyttä.

Business Finlandin Juha Pulkkinen ja ELY-keskuksen Anne Pulkkinen kertoivat käynnissä olevista rahoitushauista. Business Finlandin rahoituspalveluihin on tullut uudistuksia, nyt kannustetaan yrityksiä entistä pitkäjänteisempään tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Sami Heikkilä Osuuspankista sekä edustajat Naturpoliksesta, Business Oulusta ja Nihakista korostivat, että tutustuminen paikalliskulttuuriin sekä vastapuoleen ovat avainasemassa riskien hallinnassa yritysten kansainvälistyessä.

Seminaarin case yritys GrainSensen toimitusjohtaja Riku Niemelä jakoi yrityksensä tarinan, korostaen muun muassa myyntikanavien oikeaa valintaa ja kumppanuuksien merkitystä – esityksessä nousi esille Team Finland palvelupolun kumppaneiden hyödyntäminen.

Vastuullisuudesta kilpailuetu

Paneelikeskustelu vahvisti yleistä käsitystä vastuullisen merkityksen tämän päivän onnistuneessa vientikaupassa. Pasi Vartiainen Finnverasta toimi puheenjohtajana ja osallistujina Jaakko Lampela Nordic Option Oy:stä, Jarno Haapakoski Volter Oy:stä, Teemu Hostikka Ntrnz Media Oy:stä sekä Jani Jokitalo Business Finlandista.

Yritysedustajat Hostikka ja Haapakoski molemmat näkivät vastuullisen tärkeänä sisällyttää yritysten strategiaan – se on jo nyt usean suomalaisen yrityksen kilpailuetu.
Keskustelussa pohdittiin myös, kuinka yritykset voivat taklata etukäteen viennin esteitä. Pääomia kannattaa olla tarpeellinen määrä, koska jo pelkästään kaupallistaminen vaati rahaa. Lisäksi omien vahvuuksien tunnistaminen ja ”tunnustaminen” on olennaista; me pohjoissuomalaiset olemme oikeasti aitoja ja luotettavia ihmisiä.

Yhdessä enemmän vientiä

Seminaari päätössanoissa Petri Keränen korosti vastuullisuusasioihin perehtymistä yrityskentässä, koska niitä vaaditaan jo alihankintaketjuissa. Kumppaniverkostoja, eteenkin edellä eri yhteyksissä mainittuja Team Finland -palvelupolun toimijoita kannattaa yritysten ja yritysasiantuntijoiden hyödyntää. Me Pohjois-Pohjanmaalla tarvitsemme uusia vientiavauksia, innovaatioita, osaamisen kehittämistä – tämä seminaari oli hyvä avaus jatkokeskusteluille ja -toimille.

Tommi Sirviö
Yritysasiantuntija, Elinkeino, työvoima ja osaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Tommi Sirviö, henkilökuva.