Pohjois-Pohjanmaa on yksi Suomen kansainvälisimmistä työvoima-alueista. Hoiva-ala, rakennus, teollisuus, ravintolat, kiinteistöpalvelut ja luonnontuotteiden keruu ovat kaikki toimialoja, jotka ovat nojanneet ulkomaiseen työvoimaan kuluneen vuosikymmenen ajan. Viimeisten viiden vuoden aikana työntekijöiden sijoittumista alueelle on voinut seurata selkeänä liikkeenä: työntekijän oleskelulupien määrät kasvoivat tasaisesti pandemiavuosien jälkeen, saavuttivat huippunsa vuonna 2024 ja kääntyivät sen jälkeen laskuun. Silti kokonaiskuva ei ole yksiselitteinen. Työntekijöiden todellinen määrä ei ole vähentynyt yhtä jyrkästi kuin luvut antavat ymmärtää, sillä taustalla vaikuttavat sekä talouden muutokset että työvoiman maahantulon eri lupamuodot. Vuonna 2020 Pohjois-Pohjanmaalle myönnettiin 240 työntekijän oleskelulupaa. Seuraavina vuosina kasvu jatkui, ja vuonna 2024 lupia myönnettiin jo 524 – selvästi enemmän kuin koskaan aiemmin.
Kasvun taustalla oli useita tekijöitä: hoiva-alalla ja ravintoloissa oli laajaa työvoimapulaa, rakennusalalla tarvittiin aiemmin runsaasti työvoimaa, vuokratyö kasvoi nopeasti ja Oulun työmarkkina veti kansainvälisiä osaajia uusien investointien myötä. Lisäksi työnantajat laajensivat rekrytointiaan uusiin maihin, kuten Serbiaan, Uzbekistaniin ja Azerbaidžaniin. Filippiinit säilyi koko jakson merkittävimpänä rekrytointimaana, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla.
Oulu oli koko ajan työntekijöiden tärkein sijoittumiskunta. Se vastaanotti vuosittain 70–80 prosenttia kaikista työntekijän oleskeluluvista. Hoiva ja siivous painottuivat erityisesti Oulussa ja Kuusamossa, kun taas Sievi, Taivalkoski ja Hailuoto keräsivät suuren osan metsänhoidon ja luonnontuotealan työntekijöistä. Rakennusalan työntekijöitä suuntautui eniten Ouluun ja Raaheen, joissa kansainvälisten teknisten asiantuntijoiden ja ammattityöntekijöiden tarve oli suurin.
Vuosi 2025 näyttää kuitenkin erilaiselta. Syyskuuhun mennessä Pohjois-Pohjanmaalla oli myönnetty 141 työntekijän oleskelulupaa – selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pelkkä tilasto voi johtaa väärään tulkintaan, sillä työntekijöiden määrä alueella ei ole romahtanut. Sen sijaan muutos johtuu ennen kaikkea kahdesta ilmiöstä. Ensimmäinen on se, että metsäala ja luonnontuotteiden keruu hoidetaan yhä useammin kausityölupien kautta, ei työntekijän oleskeluluvilla. Sektorit, jotka aiemmin nostivat lupamääriä selvästi, eivät näy nykyisissä tilastoissa, vaikka työn määrä ja rekrytointi ovat ennallaan tai kasvaneet. Esimerkiksi Hailuodossa kaikki 14 thaimaalaista työntekijää näkyvät työntekijän luvissa, mutta suurin osa muista luonnontuotealan kausityöntekijöistä toimii kausiluvilla, eikä heitä tilastoida samalla tavalla. Tällä on suuri vaikutus vuoden 2025 kokonaiskuvaan.
Toinen syy vuoden 2025 työntekijälupien vähenemiseen liittyy yleiseen työmarkkinatilanteeseen. Talouden epävarmuus ja useilla aloilla lisääntynyt kotimaisen työvoiman tarjonta ovat vähentäneet työnantajien tarvetta rekrytoida ulkomailta. Erityisesti niillä aloilla, joissa työnantajat edellyttävät suomen kielen taitoa tai joissa lupaprosessit ovat monimutkaisempia – kuten sosiaali- ja terveysalalla – ulkomailta rekrytointi on hidastunut.
Vaikka vuoden 2025 luvut ovat aiempia vuosia matalammat, kansainvälinen työvoima on edelleen keskeinen osa Pohjois-Pohjanmaan elinvoimaa. Ravintola-alalle, metallirakenteiden valmistukseen, koneasennukseen, hoiva-alalle ja luonnontuotteiden keruuseen rekrytoidaan edelleen aktiivisesti. Lisäksi Oulu jatkaa vahvana veturina, jossa tekniset alat, palvelusektori ja kasvavat investoinnit tuovat jatkuvaa tarvetta monenlaiselle osaamiselle. ICT-alalla kansainvälinen rekrytointi painottuu erityisasiantuntijoiden lupiin, ja osaajia on saapunut alueelle myös taloussuhdanteen heikentyessä.
On selvää, että kansainvälisen työvoiman tarve ei ole katoamassa. Sen muoto muuttuu, lupakäytännöt elävät ja rekrytointitarpeet vaihtelevat talouden syklien mukana. Siksi pitkäjänteinen, tietoon perustuva työvoimapolitiikka – kuten alueellinen linjaus – on tärkeä väline sekä työnantajille että työntekijöille. Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuus rakentuu edelleen monimuotoisen työvoiman varaan, ja kansainväliset osaajat ovat osa sitä tarinaa myös tulevina vuosina.
Lähde: Maahanmuuttovirasto (Migri): työntekijän oleskeluluvat, erityisasiantuntijan oleskeluluvat ja kausityöluvat, päätöstilastot 2020–2025.
Kamal Singh
Asiantuntija, kansainvälisyys- ja kotoutumispalvelut
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 