Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtajan joulutervehdys

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kiittää teitä kaikkia panoksestanne ja yhteistyöstänne alueemme elinvoiman, liikenteen ja ympäristön kehittämiseksi myös tänä kuluneena vuonna 2023.

Venäjän hyökkäysota Ukrainaan jatkui, samoin kuin Venäjän hybridivaikuttaminen, josta osansa on saanut myös Suomi, viimeisempänä maahanmuuttajien kuljettaminen Itärajalle. Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät inflaation ja korkotason nousuna ja välillisesti rakentamisen hiipumisena aiheuttaen jopa konkursseja alueellamme.

Varautuminen alueellamme on kuitenkin jatkunut hyvässä yhteistyössä kumppaniemme kanssa. Olemme suojanneet kriittistä infrastruktuuriamme, estäneet kyberiskuja ja huoltovarmuutta on edistetty. Energiaomavaraisuutta on Pohjois-Pohjanmaalla lisätty eniten koko Suomessa ja siihen liittyvä maankäytön muutos on suurinta maassamme.

TE-palvelu-uudistus etenee ja työllisyyspalvelut siirtyvät pääosin työllisyysalueiden vastuulle 2025 alusta. Uudistus vaatii vielä alueellamme järjestelyistä sopimista erityisesti eteläisellä Pohjois-Pohjanmaalla. Osaaville työntekijöille on töitä tarjolla monella alalla, joten uudistuksen onnistuminen on tärkeää.

Tänä vuonna olemme tehneet merkittäviä edistysaskeleita ilmastonmuutoksen torjunnassa. Olemme vähentäneet hiilidioksidipäästöjämme ja teemme tiivistä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa kestävän kehityksen edistämiseksi. Olemme käynnistäneet yhteistyössä ennätyksellisen määrän vaikuttavia hankkeita EU-rahoituksen ja erityisesti rakennerahastojen turvin. Vaikuttavia hankkeita tarvitsemme jatkossa lisää elinvoiman ja viennin kasvattamiseksi sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen varmistamiseksi.

Liikenteen puolella hienoa on hallituksen satsaus korjausvelan vähentämiseen. Valtakunnallisesti lisärahoitus on 250 M€ ja alueellemmekin lisärahoitus 33 M€. Lisärahoituksen turvin pystymme korjaamaan päällysteitä yhteensä 400-450 kilometrin matkalla vuonna 2024.

Kuva Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Minna Nikula.


Aluehallinto on myös uudistumassa ja kehittymässä. Hallitusohjelman mukaisesti olemme aktiivisesti mukana rakentamassa vahvoja elinvoimakeskuksia isoimmille alueille. Elinvoimakeskuksia tulee olemaan 9–10 nykyisten 15 ELY-keskuksen sijaan. Lisäksi samalla muodostetaan valtakunnallinen lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto, jolla on toimipisteitä laajasti koko Suomessa. Tarkoituksena muutoksella on tehostaa asiakkaidemme palveluja ja lisätä digitalisuuden tuomia mahdollisuuksia. Aluehallintouudistuksen on tarkoitus suunnitelman mukaisesti astua voimaan vuoden 2026 alusta.

Teemme kanssanne päivittäin monialaista yhteistyötä ja lisäksi olemme vuoden mittaan pitäneet erilaisia yhteistyöfoorumeita. Tilaisuudet ovat olleet varsin suosittuja ja tulemme järjestämään niitä myös jatkossa. Sidosryhmäkyselyssä olimme kanssanne saavuttaneet ns. kolmen vastuualueen ELY-keskuksista kärkipaikan ja tulokset olivat huippuluokkaa. Tämän on merkki yhteistyömme ja palveluidemme toimivuudesta ja tämän varaan on hyvä rakentaa ja kehittää kumppanuuttamme jatkossakin.

Sidosryhmäkyselymme tulokset olivat huippuluokkaa.

Vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus jatkaa alueemme elinvoiman, liikenteen ja ympäristön edistämistä yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa. Tavoitteenamme on luoda alueellemme kestävää kasvua, hyvinvointia ja turvallisuutta. Toivomme, että olette mukana tässä työssä ja että pidätte yhteyttä meihin, kun tarvitsette apua, neuvoja tai rahoitusta hankkeisiinne.

Ylijohtaja Jonas Liimatta
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

ELY-keskuksen ensimmäinen Ympäristöforum sai innostuneen vastaanoton

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ensimmäinen Ympäristöforum pidettiin 27. syyskuuta. Forumille ilmoittautui yli sata ympäristön ja ilmaston parissa työskentelevää kuulijaa Pohjois-Pohjanmaalta ja kauempaankin.

Tilaisuuden juonsi toimittaja Nina Rahkola, ja avauspuheenvuoron piti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Jonas Liimatta.

Ympäristöministeriön tervehdyksen toi kansliapäällikkö Juhani Damski: ”Vihreän siirtymän investoinnit ja ilmasto- ja ympäristötavoitteet edellyttävät nopeita ja johdonmukaisia toimia”, totesi kansliapäällikkö. Damski kävi puheenvuorossaan läpi myös hallitusohjelman keskeiset toimet ympäristöministeriön näkökulmasta.

Forum keskittyi kolmeen teemaan: luonnon monimuotoisuus, energia ja maankäyttösektorin ilmastotoimet. Euroopan unionin biodiversiteettistrategiaa avasi Ismo Ulvila Euroopan komission Suomen-edustustosta. Ympäristöneuvos Olli Ojala ympäristöministeriöstä valotti kansallista tilannetta ja muistutti tavoitteesta: Vuoteen 2030 mennessä luontokato on pysäytettävä. Erikoistutkija Aleksi Räsänen Lukesta toi esiin erityiset haasteet Pohjois-Pohjanmaalla: alueemme on kärkijoukoissa, kun tarkastellaan kulutusperäisiä kasvihuonepäästöjä. Voit tarkistaa videolta, mitkä kolme asiaa Ojala ja Räsänen nostivat esiin, kun pyysin heitä kertomaan keskeisimmät keinot vähentää luontokatoa ja lisätä biodiversiteettiä Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Katso video X:stä @POPELYkeskus (twitter.com)

Ympäristöneuvos Olli Ojala (ympäristöministeriö) ja erikoistutkija Aleksi Räsänen (Luke).

Professori Peter Lund Aalto yliopistosta piti yhden seminaarin mielenkiintoisimmista puheenvuoroista. Aiheena Lundilla oli Suomen energiapaletti jatkossa. Tuulivoima on nyt edullisin tapa tuottaa sähköä ja Suomessa rakennettiinkin viime vuonna kolmanneksi eniten tuulivoimaa Euroopassa. Suuria edistysaskelia tehdään parhaillaan aurinkoenergian osalta, sillä sen hinta laskee ja suurempien aurinkovoimaloiden rakentaminen Suomeen on suunnitteilla. Vetyhankkeet ovat vuorossa seuraavana, ja digitalisaatio ja tekoäly tuovat tulevaisuudessa energiatalouteen aivan uusia näkökulmia.

Energiateeman kommenttipuheenvuoron esitti tutkimusprofessori Maria Kopsakangas-Savolainen Oulun yliopistosta. Sekä Lund että Kopsakangas-Savolainen painottivat energiamurroksen yhteiskunnallisia haasteita ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Paikalliseen päätöksentekoon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen pitäisi kiinnittää paljon aiempaan enemmän huomiota, totesi Kopsakangas-Savolainen.

Maankäyttösektorin ilmastotoimia pohdittiin seminaarin aikana yhdessä luonnonvaraneuvos Heikki Granholmin (maa- ja metsätalousministeriö) ja Luken tutkija Hanna Kekkonen kanssa, jonka teemana olivat turvemaat ja niiden erityishaasteet ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kommenttipuheenvuoron käytti johtava ilmastoasiantuntija Paula Ollila Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen uudesta valtakunnallisesta ilmastoyksiköstä. Maankäyttösektorilla toteutetaan laajaa ilmastosuunnitelmaa, josta Ollila nosti esille erityisesti Hiilestä kiinni -ohjelman.

Päivä päättyi paneelikeskustelun, jonka ansiokkaasti juonsi Nina Rahkola. Paneelissa käsiteltiin rohkeasti monia teemoja, kuten energiaa, kulutusta ja ruokaa. Loppupuheenvuorossaan ELY-keskuksen ylijohtaja Jonas Liimatta palasi avausteemaansa professori Annamari Laurénia lainaten, että ”kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea, mutta jokaisen tulee tietää enemmän”. Uskon voivani puhua kaikkien osallistujien puolesta sanoessani, että ympäristöforumilla tieto ja yhteinen ymmärrys todella vahvistuivat entisestään.

Paneelikeskustelussa Jouni Aspi (Oulun yliopisto), Jussi Rämet (Pohjois-Pohjanmaan liitto),
Hanna Halmeenpää (Suomen luonnonsuojeluliitto), Jonas Liimatta (ELY-keskus) sekä Vesa Nuolioja (ProAgria Oulu).


Ilahduttavan moni vastasi palautekyselyymme ja valtaosa arvioi tilaisuuden onnistuneen erinomaisesti. Iso kiitos vastanneille arvokkaasta palautteestanne!

Tuula Pörhö
viestintä- ja asiakkuuspäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus