Tag Archives: ilmastonmuutos

Maatuulivoiman rakentaminen vesistöjen näkökulmasta

Nostot

Posted on by
Vastaus

Minkälaisia vaikutuksia maatuulivoimarakentamisella on alueemme pintavesiin? Vesistövaikutukset ovat vaikutustyyppi, joka jää usein vähemmälle huomiolle tuulivoimarakentamisen vaikutuksista puhuttaessa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesistöyksikkö julkaisi esiselvityksen, jonka tavoitteena oli kerätä tietoa muun muassa viranomaisten, hankkeista vastaavien, konsulttien ja muiden aiheesta kiinnostuneiden käyttöön. Selvitystä jatketaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteishankkeessa.

Tuulivoimaloita.
Kuva: Anne-Mari Rytkönen.

Pohjois-Pohjanmaa on tuulivoimarakentamisen keskiössä – maankäytön yhteisvaikutukset kasautuvat valuma-aluetasolla

Pohjois-Pohjanmaalle sijoittuu lähes 40 % kaikista maamme tuulivoimaloista, ja tuulivoimatuotannon arvioidaan kaksinkertaistuvan nykyisestään vuoteen 2030 mennessä. Suurista rakentamismääristä huolimatta maatuulivoimarakentamisen mahdolliset vaikutukset pintavesiin ovat yhä huonosti tunnettuja. Hankkeiden sijoittuessa entistä lähemmäs toisiaan myös niiden yhteisvaikutukset kasvavat. Vaikka yksittäisen hankkeen vaikutus ei olisi merkittävä, vaikutukset kasautuvat muiden hankkeiden sekä kaiken valuma-alueen aikaisemman maankäytön kanssa.

Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoimahankkeet sijoittuvat pääasiassa maakunnan eteläosiin. Samoilla alueilla pintavesimuodostumien tila on heikentynyt etenkin maankuivatuksen, maa- ja metsätaloudesta sekä turvetuotannosta aiheutuvan kuormituksen sekä hydrologisten muutosten vuoksi. Esimerkiksi Kalajoelta Temmesjoelle ulottuvalla suunnittelualueella suurin osa vesimuodostumista ei joko ole saavuttanut hyvän ekologisen tilan tavoitetta tai niiden tila on riskissä heiketä. Vesienhoidossa tavoitteena on vähintään hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpitäminen kaikissa vesimuodostumissa. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että uudet hankkeet eivät osaltaan hidasta tilatavoitteiden saavuttamista jo valmiiksi kuormitetuissa vesistöissä.

Pohjois-Pohjanmaan kartalle on merkitty vesienhoidon suunnittelualueelle eri vesistöjen ekologinen tilatavoite, tulvariskialueet ja tuulivoimahankkeet (suunnitteilla/tuotannossa).
Oulujoen-Iijoen vesienhoidon suunnittelualueella tuulivoimarakentaminen painottuu lähelle vesimuodostumia, joiden hyvän ekologisen tilan tavoitetta ei ole vielä saavutettu. Tuulivoimahankkeiden tilanne 4/2024.

Vesistövaikutukset ovat moniulotteisia, kertautuvia ja usein vaikeita arvioida

Monista muista vaikutustyypeistä poiketen tuulivoimarakentamisen pintavesiin kohdistuvat vaikutukset eivät ole pistemäisiä, vaan ne voivat näkyä laajasti koko uomaverkoston tasolla. Tuulivoimahankkeissa rakennetaan ja peruskorjataan kantavia tieverkkoja, perustetaan laajoja pystytyskenttiä ja kaivetaan uusia ojia. Kohteesta riippuen rakentamisesta voi aiheutua hydrologisia muutoksia, vesistökuormituksen kasvua sekä muutoksia uomissa ja rantavyöhykkeissä.

Valuma-alueen hydrologiaa voivat muuttaa pitkäaikaisesti tai pysyvästi esimerkiksi metsän hakkuiden ja tiiviin pinnan lisääntymisen aiheuttamat valunnan muutokset, veden nopeampi poistuminen valuma-alueelta uusia ojia pitkin sekä virtausreittien katkeaminen tierakentamisen vuoksi. Maanmuokkauksesta, ojituksista ja mahdollisista voimaloiden perustusten massanvaihdosta aiheutuu etenkin turvevaltaisilla alueilla ja eroosioherkällä maaperällä lyhyt- ja pitkäaikaista kiintoaine-, ravinne- ja orgaanista kuormitusta. Lisäksi happamilla sulfaattimailla toimiessa riskinä on vesistöjen happamoituminen. Uomien tilaan voivat vaikuttaa esimerkiksi koneilla tehtävät vesistöylitykset, tierumpujen toteutustapa sekä rantavyöhykkeen muuttaminen. Kaikilla edellä mainituilla tekijöillä on vaikutusta vesieliöstön elinympäristöjen laatuun ja määrään, ja sitä kautta vesistön ekologiseen tilaan.

Tuulivoimalan juurella raivattua maata, vieressä kaistale metsää ja puro.
Puronvarsille tulee jättää riittävän leveät suojavyöhykkeet. Kuvassa voimalan pystytyskenttä sijaitsee lähellä puroa, jolloin puustoinen vyöhyke jää kapeaksi. Kuva: Anne-Mari Rytkönen.

Vaikutusmekanismit ovat monimutkaisia ja niiden merkitys vaihtelee alue- ja hankekohtaisesti. Pintavesivaikutusten arviointiin ole juurikaan yhtenäisesti käytettyjä menetelmiä tai indikaattoreita. Tuulivoimahankkeiden vesistövaikutuksia voidaan kuitenkin vähentää paljolti samoilla keinoilla kuin metsätalouden vesistövaikutuksia. Sijainninohjaus, eli rakentamisen sijoittaminen vähemmän herkille alueille, on yksi keskeisimmistä keinoista haittojen vähentämiseksi, sillä yksikin väärin sijoitettu voimala tai rumpu voi heikentää uoman tilaa tai eliöstön liikkuvuutta huomattavasti.

Vesiensuojelurakenteet kuten suojavyöhykkeet, kosteikot ja virtaamansäätöpadot vähentävät vaikutuksia tehokkaasti, kunhan niille varataan tilaa hankesuunnittelussa. Esiselvityksen keskeinen viesti liittyykin mahdollisten vesistövaikutusten ja niitä ennaltaehkäisevien ja lieventävien ratkaisujen tunnistamiseen riittävän aikaisessa vaiheessa suunnittelua. Tämän voidaan ajatella olevan etu myös hankkeen sujuvan etenemisen kannalta. Ennen kaikkea olisi tärkeää, että herkät pintavesikohteet, mahdolliset vesistöriskit ja tarkoituksenmukaiset vesiensuojeluratkaisut huomioidaan hankkeen kaikissa suunnitteluvaiheissa: ympäristövaikutusten arvioinnissa, kaavoituksessa, luvituksessa ja rakentamisen sekä toiminnan aikana.

Jatkotutkimusta aiheesta

Esiselvityksen aikana huomattiin tarve tutkimustiedolle ja maankäytön yhteisvaikutusten arvioinnin kehittämiselle valuma-aluetasolla. Aiheesta on alkanut uusi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteishanke, Tuulivoiman rakentamisen vesistövaikutukset muuttuvassa ilmastossa – riskinarviointi ja vesienhoidon vaihtoehdot (TURRI). Hankkeen tavoitteena on kerätä tietoa tuulivoiman ja muun maankäytön vesistövaikutuksista nykytilanteessa ja tulevaisuuden ilmastossa sekä selvittää yhteistyömahdollisuuksia vesienhoidon edistämiseen energiahankkeiden yhteydessä.

Teksti:
Elisa Kropsu
Vesitalousasiantuntija
Vesistöyksikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuva.

Maa- ja metsätalouden ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja muutoksen hillintään on tarjolla vaikuttavia keinoja ja monipuolisia tukia

Nostot

Posted on by
Vastaus

Mitkä toimet auttavat maatalouttamme ja metsiämme sopeutumaan ilmastonmuutokseen? Entä millä maa- ja metsätalouden keinoilla voidaan hillitä ilmastonmuutosta? Kuntien maaseutuhallinnon ja ELY-keskusten maaseutuyksiköiden henkilöstölle tarjottiin vastauksia näihin kysymyksiin huhtikuussa järjestetyissä maatalouden ja metsätalouden ilmastotietämyksen ABC-webinaareissa. Niiden järjestelyistä vastasivat ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö ja Ruokaviraston maaseutuverkostoyksikkö.

Sopeutumisen apuna CAP ja METKA

Maa- ja metsätalouden ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on saatavana taloudellista tukea, painotti ilmastoyksikön ilmastoasiantuntija Pia Lehmusvuori sekä maatalouden että metsätalouden ilmastotietämyksen ABC-webinaareissa. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) laaja keinovalikoima sisältää useita toimia maatalouden sopeutumisen edistämiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi talviaikaisen kasvipeitteen tuki ekojärjestelmässä sekä maanparannus-, saneeraus ja kerääjäkasvien tuki ympäristökorvauksessa. Nämä kaikki parantavat maaperän kuntoa, mikä auttaa kasveja sietämään kuivuusjaksoja.

CAP:n maaseudun kehittämishankerahoitus on oiva väline muun muassa koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin sekä yhteistyötoimiin. Hankerahoitus soveltuu paitsi maatalouteen myös metsätalouteen. Kannattaa muistaa myös metsätalouden kannustinjärjestelmä (METKA). Esimerkiksi tuet taimikon ja nuoren metsän hoitoon sekä terveyslannoitukseen edistävät puiden elinvoimaisuutta ja siten niiden mahdollisuuksia kestää paremmin tuholaishyökkäyksiä.

Keväinen kuva kasvipeitteisenä olleesta sänki- ja nurmipellosta, jonka taustalla näkyy sekametsää.
Kuvassa talven ajan kasvipeitteisenä ollutta sänki- ja nurmipeltoa Pirkanmaalla. Taustalla sekametsäkaistale. Pellon kasvipeitteisyys ja sekametsät auttavat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Kuva: Pia Lehmusvuori  

Toimia metsien hiilinielujen vahvistamiseen

Metsämaan nettonielu on pienentynyt hakkuiden lisääntyessä ja turvemaiden maaperäpäästöjen kasvaessa. Maaperäpäästöt lisääntyvät todennäköisesti tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen vuoksi, totesi ilmastoyksikön ilmastoasiantuntija Pentti Linnamaa metsätalouden ilmastotietämyksen webinaarin puheenvuorossaan. Voimakkaat harvennushakkuut vähentävät puuston kasvua sekä metsikön hiilensidontaa ja hiilivarastoa. Linnamaa toi esiin sen, että tiedon lisääntyessä kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmiä muutetaan. Esimerkiksi ojitettujen suometsien maaperän vuotuinen hiilidioksiditase ei olekaan laskeva, vaan nouseva.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Aino Assmuth korosti, että metsien hiilinielujen vahvistamiseen on vaikuttavia toimenpiteitä, jotka tulisi ottaa käyttöön ”sekä–että” eikä vain ”joko–tai”. Hiilensidontaa voitaisiin lisätä esimerkiksi metsittämällä joutomaita. Lisäksi puuston kiertoaikaa voitaisiin pidentää ja puustoa voitaisiin harventaa nykyistä maltillisemmin. Oikea-aikainen taimikonhoito lisää puuston kasvua ja sekapuustoisuus tuhon kestävyyttä. Assmuthin mukaan turvemaametsissä turvekerroksen kuivumista tulisi hidastaa välttämällä kunnostusojituksia ja ennallistamalla metsä suoksi siihen sopivilla kohteilla.

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähennyskeinoja

Maatalouden ilmastotietämyksen webinaarissa ilmastoyksikön ilmastoasiantuntija Antti Miettinen nosti esiin maatalouden tehokkaimpina kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimina pellonraivauksen välttämisen ja turvepeltojen vettämisen. Maataloustukijärjestelmässä vettämistä tuetaan ei-tuotannollisten investointien tuella ja kosteikkojen hoitosopimuksella. Miettinen toivoi, että jatkossa kiinnostus ilmastokosteikkojen perustamiseen lisääntyisi. Lisäksi hän kertoi, että Luonnonvarakeskuksen TARJOKE-hankkeessa etsitään parhaillaan Pohjois-Pohjanmaalta vettämiseen soveltuvia turvepeltoja.

Savisiin peltomaihin voi kerryttää hiiltä, ja savimaiden kasvukunto todennäköisesti hyötyy siitä, viesti puheenvuorossaan Luken erikoistutkija Helena Soinne. Maan mururakenne on sitä kestävämpi, mitä enemmän maassa on orgaanista hiiltä. Tämä vähentää riskiä eroosiolle ja pellon pinnan kuorettumiselle. Kuorettuminen estää kasvien taimettumista ja vähentää satomahdollisuuksia. Peltomaahan saadaan lisättyä hiilisyötettä, jos pellolla on yhteyttävä kasvipeite mahdollisimman suuren osan vuodesta. Lisäksi monivuotiset nurmet ja syväjuuriset kasvit sekä maanparannusaineet ja orgaaniset lannoitteet kasvattavat mahdollisuuksia kerryttää hiiltä maahan.

Jäikö jokin aiheessa pohdituttamaan? Seuraa ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön verkkosivua ja maaseutuverkoston tapahtumakalenteria – näistä löydät tietoa tulevista koulutuksista ja muista tapahtumista.

Pia Lehmusvuori
ilmastoasiantuntija (luonnonvara-alan sopeutuminen)
ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuva.

Ilmastoriskien ja haavoittuvuuksien kartoitus sopeutumistyön lähtökohtana

Posted on by
Vastaus

Keskustelutilaisuudessa annettiin evästyksiä verkostoyhteistyölle

ELY-logo ja sopeutumisen missioverkoston riski- ja haavoittuvuustapaaminen 14.12.2023 (Teams).

Maa- ja metsätalousministeriö sekä ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö järjestivät 14.12.2023 tilaisuuden, jossa keskusteltiin ilmaston lämpenemisen aiheuttamien riskien ja niihin kohdistuvien haavoittuvuuksien selvittämisestä. Riski- ja haavoittuvuustarkastelut ovat ensimmäinen askel, kun erilaisia ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelmia ryhdytään laatimaan. Tilaisuus oli osa EU:n sopeutumisen mission kansallisen verkostoitumisen kehittämistä ja käynnistelyä.

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 (KISS2030) hyväksyttiin joulukuussa 2022. Suomen Ilmastolain mukaan sopeutumissuunnitelma on laadittava vähintään joka toinen vaalikausi. KISS2030 on järjestyksessä toinen kansallinen sopeutumissuunnitelma, ja sen taustaraportteihin kuuluu tarkastelu Suomea koskevista ilmastoriskeistä ja haavoittuvuuksista. Neuvotteleva virkamies Simo Haanpää maa- ja metsätalousministeriöstä alusti loppuvuonna 2023 julkaistun raportin sisällöstä ja siitä, miten alueet ja kunnat voivat hyödyntää siinä olevaa riski- ja haavoittuvuustietoa alueellisten sopeutumissuunnitelmien laadinnassa. KISS2030 sekä sen valmistelun tukena toimineet raportit löytyvät täältä: Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 – Maa- ja metsätalousministeriö (mmm.fi).

Haanpää nosti esille erityisesti luonnonvara-alaan liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä: miten maanviljelyn tukipolitiikka vaikuttaa ilmastokestävien ratkaisuihin investoimiseen, miten poronhoidon ja metsien käyttömuotojen yhteensovittaminen etenee ja miten hyvin lainsäädäntö vastaa kasvinsuojelun muuttuneisiin tarpeisiin uusien tuholaisten levitessä. Nämä kysymykset ilmenevät usein alueellisina ja paikallisina haasteina, jolloin ratkaisuja niihin on etsittävä tapauskohtaisesti ympärillä vaikuttavat muut ilmiöt ja olosuhteet huomioiden.

Riski- ja haavoittuvuustarkastelussa on valittu niin sanottu keskiskenaario SSP2-4.5, sillä suuremmat päästövähennykset ovat epätodennäköisempiä, mutta toisaalta, mikäli luvatut päästövähennystavoitteet toteutuvat, vältymme vakavimmilta seurauksilta. Uusimpien ilmastomallinnusten mukaan tällä skenaariolla kesät lämpenevät Suomessa aiemmin ennustettua enemmän, mutta lämpeneminen on edelleen voimakkaampaa talvella.

Raportin esittelyn jälkeen kuultiin kommenttipuheenvuoro Uudenmaan liiton projektipäälliköltä Salla Siivoselta, joka kertoi maakunnallisen sopeutumissuunnitelman edistymisestä VILKKU-nimisessä EAKR-hankkeessa. Hankkeessa tuodaan ilmastonmuutoksen vaikutukset aiempaa laajemmin osaksi maakunnallista ennakointityötä ja strategista kehittämistä. Siivonen muistutti, että vaikka kansallinen tarkastelu antaa hyvän perustan alueelliselle työlle, tarkastelutasoa on välttämätöntä tarkentaa alueelliselle tasolle. Kansallisten tarkastelujen ja suunnitelmien hyödyntäminen alueellisella tasolla voi edistää yhtenäistä lähestymistapaa eri alueiden välillä, mistä voi olla synergiahyötyjä.

Kommenttipuheenvuoron jälkeen käytiin keskustelua alueellisista haavoittuvuustarkasteluista. Esimerkiksi Pohjois-Savossa on laadittu kunnille ilmastoriskikortit ja Tampereen kaupunki työstää parhaillaan kaupungin haavoittuvuusanalyysiä. Keskusteluissa todettiin, että valtakunnalliset aineistot toimivat hyvänä kehysdokumenttina, jonka pohjalta on helppo jäsentää ja tarkentaa omaa tarkastelua.

Sopeutumistyön ulottaminen yritysmaailmaan

Seuraavaksi kuultiin Helsingin ylipiston tutkijan Päivi Tikkakosken alustus Uudenmaan VILKKU-hankkeen osana tehtävästä yritysten ilmastoriskien kartoittamisesta ja siitä, miten yritysten parempi sopeutumiskyky voi hyödyntää yrityksiä. Hankkeella on selkeästi uutuusarvoa, sillä yritysten ilmastoriskejä ja sopeutumista on tutkittu toistaiseksi vähän, mutta niihin liittyvät raportointitarpeet ovat kasvaneet yksityisellä sektorilla muun muassa vihreän siirtymän myötä.
Hankkeessa luodaan riskityökalu, jonka avulla yritykset voivat arvioida suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti omaan toimintaansa kohdistuvia riskejä. Yhtenä tavoitteena on tarkastella, miten yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä riskien hallitsemiseksi ja sopeutumisen edistämiseksi voidaan parantaa. Tarve uusille ajatuksille ja toimintamalleille tämän teeman parissa tuli alustuksen jälkeisessä keskustelussa selkeästi esille.

Rahoitusta sopeutumistyön käynnistämiseen

Tilaisuudessa tehtiin katsaus ajankohtaisiin sopeutumistyön rahoitusmahdollisuuksiin. Ulla Äänismaa ympäristöministeriöstä kertoi kahdesta hausta, joissa alueet ja kunnat voi saada tukea riski- ja haavoittuvuustarkasteluihin sekä sopeutumistoimien suunnitteluun:

Mission Charterin allekirjoittaneet alueet ja kunnat voivat hakea MIP4Adapt -teknistä tukea, jonka Suomessa toteuttaa Tyrsky Consulting. Hausta on lisätietoja mission Community site -sivuilla, jonne pääsevät vain allekirjoittaneet. Nyt auki oleva hakukierros päättyy 31.3.2024.

Markku Pekonen Business Finlandilta kertoi, että sopeutumisen missioon kuuluvat uudet Horisontti-rahoitushaut aukeavat keväällä 2024. Niitä koskeva työohjelma ei ole vielä julkinen. Business Finland neuvoo suomalaisia toimijoita Horisontti-hauissa. Lisätietoja löydät tältä sivulta: Miten voimme auttaa (businessfinland.fi).

Nyt käynnistettävän sopeutumisen missioverkoston yhtenä tarkoituksena on helpottaa suomalaisten hankekumppaneiden löytymistä kansainvälisiin konsortioihin. Tietoa ilmastotyöhön haettavissa rahoitusmahdollisuuksista kerätään Motivan ylläpitämään Kuntien ilmastotyön rahoitus -uutiskirjeeseen, jonka voi tilata tämän linkin kautta: Uutiskirjeiden tilaus (motiva.fi).

Sopeutumisen missioverkosto rakentuu

Lopuksi käytiin keskustelua toiveista ja evästyksistä sopeutumisen missioverkoston kehittämisen suhteen ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön päällikön Riitta Syvälän johdolla.

Ajatus sopeutumisyhteistyötä edistävän verkoston kehittämisestä lähti liikkeelle EU:n sopeutumisen mission Mission Charterin allekirjoittaneiden alueiden ja kuntien sekä ministeriöiden edustajien tapaamisesta Ruotsissa kesäkuussa 2023 järjestetyssä Second Forum of the Mission -tapahtumassa. Euroopan komissio on myös missioita koskevassa väliarvioinnissaan todennut, etteivät missioiden tavoitteet toteudu pelkästään missioihin kohdistettujen resurssien turvin, vaan edistämiseen tarvitaan myös kansallisia toimia.

EU:n sopeutumisen mission ja Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman tavoitteet ovat hyvin yhteneväiset. Vuoden 2023 keväällä perustetun ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön tehtäviin kuuluu KISS2030 -suunnitelman sekä Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) toimeenpanon edistäminen alueellisesti, ja tämä edistämistyö tapahtuu pitkälti verkostomaisessa yhteistyössä. Sopeutumisen missioverkoston koordinointi tapahtuu valtakunnallisesta ilmastoyksiköstä käsin, mutta toiminnan suunnittelu ja kehittäminen tehdään tiiviissä yhteistyössä KISS2030-suunnitelmasta vastaavan maa- ja metsätalousministeriön sekä EU:n missioiden kansallista toteutusta edistävän ympäristöministeriön kanssa.

Verkoston tavoitteena on toimia alustana kotimaiselle vertaisoppimiselle ja kokemusten vaihdolle sopeutumisen suunnittelussa, kokeiluissa ja toteutuksessa. Erityisesti on tunnistettu tarve saada sopeutumistutkimuksessa tuotettua tietoa nopeasti alueiden ja kuntien suunnittelutyöhön. Sopeutumisen missioverkoston on tarkoitus olla avoin kaikille alueille, kunnille sekä muille organisaatioille, jotka toimivat sopeutumishankkeiden ja -suunnittelun parissa.

Keskustelussa nostettiin esille muun muassa tilaisuudessa esillä ollut elinkeinoelämän osallistaminen. YM:n Ulla Äänismaa kertoi, että yritysyhteistyö on myös EU:n komission yksi tavoite mission kehittämisessä, joten tästä on hyvä keskustella tarkemmin jatkossa.

Kaiken kaikkiaan uudenlainen sopeutumisyhteistyö koettiin tervetulleena. Tilaisuudessa käydyn keskustelun lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus lähettää anonyymisti toiveita sopeutumisen verkoston suunnitteluun Menti-ohjelman kautta. Mentin kautta lähetetyissä kommenteissa nousi esille esimerkkien esille nostaminen Suomesta ja maailmalta, toive lyhyille temaattisille tilaisuuksille sekä kaava- ja hanketasolle tähtäävien paikkatietoaineistojen tärkeys. Tiedonvaihto sopeutumistyössä hyödynnettävistä työkaluista, menetelmistä ja oivalluksista olisi hyödyllistä. Myös sopeutumistyön seuranta ja indikaattoreiden kehittäminen mainittiin tärkeänä toimenpiteenä.

Nämä evästykset auttavat erinomaisesti verkostoyhteistyön kehittämisessä! Viestinnän ja vuorovaikutuksen kanavat ovat vielä kehityksen alla, mutta lisää ajatuksia ja toiveita voi lähettää ilmastoyksikölle. Sopeutumisen missioverkoston yhteyshenkilönä toimii johtava ilmastoasiantuntija Maaria Parry (etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi).

Bannerikuva, jossa EU logo sekä teksti: EU Missions, adaptation to climate change. Concrete solutions for our greatest challenges. #EUmissions #HorizonEU #MissionClimate

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtajan joulutervehdys

Posted on by
Vastaus

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kiittää teitä kaikkia panoksestanne ja yhteistyöstänne alueemme elinvoiman, liikenteen ja ympäristön kehittämiseksi myös tänä kuluneena vuonna 2023.

Venäjän hyökkäysota Ukrainaan jatkui, samoin kuin Venäjän hybridivaikuttaminen, josta osansa on saanut myös Suomi, viimeisempänä maahanmuuttajien kuljettaminen Itärajalle. Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät inflaation ja korkotason nousuna ja välillisesti rakentamisen hiipumisena aiheuttaen jopa konkursseja alueellamme.

Varautuminen alueellamme on kuitenkin jatkunut hyvässä yhteistyössä kumppaniemme kanssa. Olemme suojanneet kriittistä infrastruktuuriamme, estäneet kyberiskuja ja huoltovarmuutta on edistetty. Energiaomavaraisuutta on Pohjois-Pohjanmaalla lisätty eniten koko Suomessa ja siihen liittyvä maankäytön muutos on suurinta maassamme.

TE-palvelu-uudistus etenee ja työllisyyspalvelut siirtyvät pääosin työllisyysalueiden vastuulle 2025 alusta. Uudistus vaatii vielä alueellamme järjestelyistä sopimista erityisesti eteläisellä Pohjois-Pohjanmaalla. Osaaville työntekijöille on töitä tarjolla monella alalla, joten uudistuksen onnistuminen on tärkeää.

Tänä vuonna olemme tehneet merkittäviä edistysaskeleita ilmastonmuutoksen torjunnassa. Olemme vähentäneet hiilidioksidipäästöjämme ja teemme tiivistä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa kestävän kehityksen edistämiseksi. Olemme käynnistäneet yhteistyössä ennätyksellisen määrän vaikuttavia hankkeita EU-rahoituksen ja erityisesti rakennerahastojen turvin. Vaikuttavia hankkeita tarvitsemme jatkossa lisää elinvoiman ja viennin kasvattamiseksi sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen varmistamiseksi.

Liikenteen puolella hienoa on hallituksen satsaus korjausvelan vähentämiseen. Valtakunnallisesti lisärahoitus on 250 M€ ja alueellemmekin lisärahoitus 33 M€. Lisärahoituksen turvin pystymme korjaamaan päällysteitä yhteensä 400-450 kilometrin matkalla vuonna 2024.

Kuva Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Minna Nikula.


Aluehallinto on myös uudistumassa ja kehittymässä. Hallitusohjelman mukaisesti olemme aktiivisesti mukana rakentamassa vahvoja elinvoimakeskuksia isoimmille alueille. Elinvoimakeskuksia tulee olemaan 9–10 nykyisten 15 ELY-keskuksen sijaan. Lisäksi samalla muodostetaan valtakunnallinen lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto, jolla on toimipisteitä laajasti koko Suomessa. Tarkoituksena muutoksella on tehostaa asiakkaidemme palveluja ja lisätä digitalisuuden tuomia mahdollisuuksia. Aluehallintouudistuksen on tarkoitus suunnitelman mukaisesti astua voimaan vuoden 2026 alusta.

Teemme kanssanne päivittäin monialaista yhteistyötä ja lisäksi olemme vuoden mittaan pitäneet erilaisia yhteistyöfoorumeita. Tilaisuudet ovat olleet varsin suosittuja ja tulemme järjestämään niitä myös jatkossa. Sidosryhmäkyselyssä olimme kanssanne saavuttaneet ns. kolmen vastuualueen ELY-keskuksista kärkipaikan ja tulokset olivat huippuluokkaa. Tämän on merkki yhteistyömme ja palveluidemme toimivuudesta ja tämän varaan on hyvä rakentaa ja kehittää kumppanuuttamme jatkossakin.

Sidosryhmäkyselymme tulokset olivat huippuluokkaa.

Vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus jatkaa alueemme elinvoiman, liikenteen ja ympäristön edistämistä yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa. Tavoitteenamme on luoda alueellemme kestävää kasvua, hyvinvointia ja turvallisuutta. Toivomme, että olette mukana tässä työssä ja että pidätte yhteyttä meihin, kun tarvitsette apua, neuvoja tai rahoitusta hankkeisiinne.

Ylijohtaja Jonas Liimatta
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus