Rahoitusyksikön joulutervehdys 

Nostot

Vuoden vaihde lähenee ja haluamme kiittää kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Kuluneen vuoden aikana olemme päässeet käynnistämään ohjelmakauden 2021–2027 avustusten myöntämisen täysimääräisenä, mutta maksatusten osalta Eura 2021 -järjestelmässä on valitettavasti edelleen puutteita. Pahoittelemme tästä aiheutunutta vaivaa ja haastetta asiakkaillemme.

Rahoitettujen hankkeiden avulla on saatu hyvin käyntiin vaikuttavia hankkeita, joilla parannetaan työllisyyttä, osaamista, osallisuutta, liikevaihdon ja viennin merkittävää kasvua, digitaalisuutta sekä edistetään ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Yritysrahoitus
Pääsimme myöntämään ohjelmakauden 2021–2027 määrärahoja lokakuussa 2022. Vuoden 2023 loppuun mennessä olemme myöntäneet avustusta EAKR- ja JTF-rahastoista koko Pohjois-Suomeen yhteensä reilut 60 miljoonaa euroa, josta Pohjois-Pohjanmaalle 30 miljoonaa euroa, Lappiin 26 miljoonaa euroa ja Kainuuseen 4 miljoonaa euroa. Päätöksiä olemme tehneet yhteensä 360 kappaletta. Määrärahoja oli käytössä ennätysmäärä vuonna 2023, mutta kaikkia määrärahoja emme harmillisesti päässeet hyödyntämään täysimääräisenä. 116 hakemusta on edelleen käsittelyssä ja merkittävään osaan hakemuksista odotamme täydennyksiä. Haasteita ovat aiheuttaneet hakemusruuhkan lisäksi muun muassa omarahoitusosuuden järjestyminen isommissa investoinneissa, taloustilanteen heikkeneminen ja rakennusalan haasteet.

Avaamme yrityksen kehittämisavustuksen jatkuvat haut sekä EAKR- että JTF-rahastoista ja määräaikaisen toimintaympäristön kehittämisavustuksen haun 15.1.2024. Nyt olisi yrityksillä erinomainen mahdollisuus käynnistää merkittäviä investointi- ja kehittämishankkeita, sillä meillä on edelleen ennätysmäärä myöntövaltuutta käytössämme. Toivomme hakemusten olevan aiempaa valmiimpia, jotta voisimme tehdä päätöksiä ripeämmin. Alkuvuoden tavoitteemme on saada hyödynnettyä ensin kaikki JTF-määrärahat, joiden käytettävyydessä on tiukempi aikataulu.

Etukäteiskeskustelut yritysasiantuntijoidemme kanssa ovat ensisijaisen tärkeät, jotta voimme ohjata uudet hakemukset oikeaan hakuun! Kahden rahaston yhtäaikainen käyttö voi johtaa siihen, että toisen rahaston myöntövaltuus loppuu aiemmin. Mikäli hanke on aloitettu, hakemusta ei voi jättää enää toiseen hakuun. Hakijoiden kannattaa olla tarkkana hankkeen käynnistämisen suhteen.

Lapin osalta uudet hankkeet ohjataan ensi vuonna EAKR-rahastoon. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun osalta uudet hakemukset ohjataan ainakin alkuvuonna pääasiassa JTF-rahastoon.

Yritysten kehittämispalvelut
Vuoden suurimman yllätyksen toi uusi hallitusohjelma, jonka myötä yritysten kehittämispalvelut lakkautetaan. Niiden hakuaika on päättynyt Pohjois-Suomessa 30.11.2023. Päättyminen aiheutti hakemusruuhkan ja hakemusten käsittely jatkuu arviolta helmikuun 2024 alkuun saakka. Koulutusohjelmia käynnistimme vielä loppuvuodesta Pohjois-Pohjanmaalla 3 koulutusta ja Kainuussa 2 koulutusta. Osallistujia näissä yhteensä 68 henkilöä.

Yritysten kehittämispalvelujen tilalle on pohdittu valtakunnallisesti erilaisia malleja, mutta mitään uutta vastaavaa palvelua ei olla avaamassa lähiaikoina. ELY-keskukset ovat vahvistaneet jo aiemmin neuvontaresurssejaan, mutta niillä ei luonnollisestikaan voida korvata konsultointipalveluiden päättymistä.

ESR-kehittämishankkeet
ESR-rahoituspäätösten tekeminen EURA-järjestelmässä tuli mahdolliseksi keväällä 2023, jonka jälkeen olemme rahoittaneet paljon työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta edistäviä hankkeita. Pohjois-Pohjanmaalle kohdentuu 92 hankepäätöstä, yhteensä noin 25 milj.€ arvosta. Uusia hankkeita käynnistyy runsaasti myös Lapissa, jonne kohdentuu 38 hankepäätöstä, yhteensä 11,7 milj.€. Kainuuseen kohdentuu 13 hankepäätöstä, yhteensä noin 3,9 milj.€ arvosta.

Uuden ohjelmakauden ESR-rahoitusmahdollisuudet ovat monipuoliset ja toteuttajina on laaja toimijajoukko Pohjois-Suomesta. Keskeisiä hanketoteuttajia ovat kunnat, koulutusorganisaatiot, järjestöt ja säätiöt, jotka näin kehittävät omalta osaltaan Pohjois-Suomen työllisyyttä, osaamista ja kilpailukykyä. Rahoitetuilla ESR-hankkeilla tuetaan myös yritysten kehittämistä: rekrytointiosaaminen, vastuullisuus, työhyvinvointi ja tuottavuus ovat keskeisiä teemoja. Toisaalta hankkeiden painotus on vahvasti ihmisten osallisuuden, työllisyyden ja osaamisen edistämisessä.

Ensimmäisten hakukierrosten jälkeen uudet hankehaut ovat jo käynnissä ja toivomme hakemuksia mm. yritysten vastuullisuusosaamisen kehittämiseen ja täsmätyökykyisten työllistymiseen. Painotamme myös nuorten osallisuutta ja hyvinvointia. Lisätietoa hankehauista ja muista ajankohtaisista asioista löytyy rakennerahastot.fi -sivuilta.

Infrahankkeet
Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin infrahankkeisiin on varattu rahoitusta lähes 3 miljoonaa euroa. Seuraava haku aukeaa Lapin osalta maaliskuussa.

Ympäristöhankkeet
Ympäristöhankkeiden toteutus pääsi mukavasti käyntiin syksyn aikana. Hankkeilla on edistetty Kainuun ja Lapin maakuntien älykkään erikoistumisen strategioiden toimeenpanoa vahvistaen elinkeinojen vastuullisuutta ja kestävyyttä ympäristön näkökulmasta. Toiminnan keskiössä on ollut kaivostoiminta ja sen samoin kuin muidenkin elinkeinojen vesistövaikutusten seuranta ja hillintä uudenlaisten digitaalisten ratkaisujen kehittämisen kautta.

Ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimenpiteet saivat vauhtia erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Käynnistyneillä hankkeilla vahvistetaan kuntasektorin ja elinkeinoelämän keinoja ja osaamista varautua ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

Myös ympäristöhankkeiden haku on käynnissä vielä tammikuun 2024 ajan. Haun teemat ovat tuttuja; elinkeinojen kestävyyden vahvistaminen yritysten sekä tutkimus- ja koulutussektorin yhteistyönä, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä luonnonvarojen resurssitehokas hyödyntäminen kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.

Lisäksi toivomme erityisesti, että ensi vuonna saamme runsaasti hyviä JTF-hankkeita turvetuotantoalueiden ennallistamiseen ja jatkokäytön edistämiseen koko Pohjois-Suomen alueelta. Jatkuva haku on käynnissä tällä erää 16.12.2024 saakka.

Uusi ohjelmakausi ja uudet hankehaut tuovat monia mahdollisuuksia Pohjois-Suomen kehittämiseen!

Toivotamme rauhallista joulun aikaa ja kehittämisintoa vuodelle 2024!


Terveisin,
Pasi Loukasmäki, Riitta Ilola ja Anne Pulkkinen
Rahoitusyksikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtajan joulutervehdys

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kiittää teitä kaikkia panoksestanne ja yhteistyöstänne alueemme elinvoiman, liikenteen ja ympäristön kehittämiseksi myös tänä kuluneena vuonna 2023.

Venäjän hyökkäysota Ukrainaan jatkui, samoin kuin Venäjän hybridivaikuttaminen, josta osansa on saanut myös Suomi, viimeisempänä maahanmuuttajien kuljettaminen Itärajalle. Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät inflaation ja korkotason nousuna ja välillisesti rakentamisen hiipumisena aiheuttaen jopa konkursseja alueellamme.

Varautuminen alueellamme on kuitenkin jatkunut hyvässä yhteistyössä kumppaniemme kanssa. Olemme suojanneet kriittistä infrastruktuuriamme, estäneet kyberiskuja ja huoltovarmuutta on edistetty. Energiaomavaraisuutta on Pohjois-Pohjanmaalla lisätty eniten koko Suomessa ja siihen liittyvä maankäytön muutos on suurinta maassamme.

TE-palvelu-uudistus etenee ja työllisyyspalvelut siirtyvät pääosin työllisyysalueiden vastuulle 2025 alusta. Uudistus vaatii vielä alueellamme järjestelyistä sopimista erityisesti eteläisellä Pohjois-Pohjanmaalla. Osaaville työntekijöille on töitä tarjolla monella alalla, joten uudistuksen onnistuminen on tärkeää.

Tänä vuonna olemme tehneet merkittäviä edistysaskeleita ilmastonmuutoksen torjunnassa. Olemme vähentäneet hiilidioksidipäästöjämme ja teemme tiivistä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa kestävän kehityksen edistämiseksi. Olemme käynnistäneet yhteistyössä ennätyksellisen määrän vaikuttavia hankkeita EU-rahoituksen ja erityisesti rakennerahastojen turvin. Vaikuttavia hankkeita tarvitsemme jatkossa lisää elinvoiman ja viennin kasvattamiseksi sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen varmistamiseksi.

Liikenteen puolella hienoa on hallituksen satsaus korjausvelan vähentämiseen. Valtakunnallisesti lisärahoitus on 250 M€ ja alueellemmekin lisärahoitus 33 M€. Lisärahoituksen turvin pystymme korjaamaan päällysteitä yhteensä 400-450 kilometrin matkalla vuonna 2024.

Kuva Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Minna Nikula.


Aluehallinto on myös uudistumassa ja kehittymässä. Hallitusohjelman mukaisesti olemme aktiivisesti mukana rakentamassa vahvoja elinvoimakeskuksia isoimmille alueille. Elinvoimakeskuksia tulee olemaan 9–10 nykyisten 15 ELY-keskuksen sijaan. Lisäksi samalla muodostetaan valtakunnallinen lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto, jolla on toimipisteitä laajasti koko Suomessa. Tarkoituksena muutoksella on tehostaa asiakkaidemme palveluja ja lisätä digitalisuuden tuomia mahdollisuuksia. Aluehallintouudistuksen on tarkoitus suunnitelman mukaisesti astua voimaan vuoden 2026 alusta.

Teemme kanssanne päivittäin monialaista yhteistyötä ja lisäksi olemme vuoden mittaan pitäneet erilaisia yhteistyöfoorumeita. Tilaisuudet ovat olleet varsin suosittuja ja tulemme järjestämään niitä myös jatkossa. Sidosryhmäkyselyssä olimme kanssanne saavuttaneet ns. kolmen vastuualueen ELY-keskuksista kärkipaikan ja tulokset olivat huippuluokkaa. Tämän on merkki yhteistyömme ja palveluidemme toimivuudesta ja tämän varaan on hyvä rakentaa ja kehittää kumppanuuttamme jatkossakin.

Sidosryhmäkyselymme tulokset olivat huippuluokkaa.

Vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus jatkaa alueemme elinvoiman, liikenteen ja ympäristön edistämistä yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa. Tavoitteenamme on luoda alueellemme kestävää kasvua, hyvinvointia ja turvallisuutta. Toivomme, että olette mukana tässä työssä ja että pidätte yhteyttä meihin, kun tarvitsette apua, neuvoja tai rahoitusta hankkeisiinne.

Ylijohtaja Jonas Liimatta
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kurkkaus kesäharjoitteluun ELY-keskuksella

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen kesäharjoittelijoina työskennelleiden kesä 2023 on ollut mielenkiintoinen ja kulunut nopeasti. Harjoittelu on antanut kattavan kuvan siitä, mitä ELY-keskuksella – ja erityisesti liikennevastuualueella tehdään sekä millaisten tehtävien parissa saattaisi tulevaisuudessa työskennellä.

Jenni
– Olen työskennellyt kesän tienpidon suunnittelun yksikössä. Kesän aikana olen päässyt työskentelemään monipuolisesti erilaisten työtehtävien parissa ja näkemään mitä tienpidon suunnittelun yksikön työntekijöiden työtehtäviin kuuluu. Alkukesästä pääsin mukaan osallistumaan monenlaisiin palavereihin, kuten erilaisiin suunnittelukokouksiin yhdessä kuntien ja eri konsulttitoimistojen kanssa. Kesän aikana olen päässyt myös mukaan erilaisille maasto- ja työmaakäynneille, joista muutamiin maastokäynteihin liittyen olen päässyt myös valmistelemaan hankekortteja tai Powerpoint-esityksiä. Loppukesästä vakiotyöntekijöiden ollessa lomalla olen päässyt tekemään enemmän itsenäisiä työtehtäviä, jotka ovat käsittäneet mm. maastokäyntejä jalankulku- ja pyöräilyväylien maastokuvaamisen tai meluaitojen inventoinnin muodossa. Toimiston puolella tehtäviin on kuulunut esimerkiksi EAKR-hakemusten valmistelua, esityksiä liikennejärjestelyistä ja tienkäyttäjätyytyväisyystulosten analysointia. Myös Excel-ohjelmisto on tullut erittäin tutuksi. Kaiken kaikkiaan harjoittelu ELY-keskuksessa on ollut loistava ensimmäinen työkokemus alalla, mistä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti syksyn opintoja ja tulevaa työuraa.

Jenni Väliahteen kuvia kesäharjoittelun ajalta.

Liina-Lotta
– Olen työskennellyt liikennejärjestelmäyksikössä, ja kesäni on kulunut pääosin joukkoliikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen liittyvien työtehtävien parissa. Olen esimerkiksi valmistellut liikennemerkki- ja nopeusrajoituspäätöksiä liitekarttoineen, inventoinut joukkoliikennepysäkkejä sekä maastokäynneillä että paikkatietojärjestelmien ja karttapalveluiden avulla, kirjottanut tiedotteita ja kokeillut joukkoliikenteen aikataulujen suunnittelemista. Lisäksi kävin Jennin apuna maastossa, ja pääsimme myös mukaan tarkastamaan joukkoliikenteen puitteita ja uudistuksia Vaalassa ja Rokualla. Harjoittelu ja sen tarjoamat työtehtävät ovat tuoneet maantieteen opintoni ja mielenkiintoni osaksi käytäntöä ja työelämää, ja tämän antoisan kesän jälkeen onkin hyvä jatkaa kohti syksyllä alkavia maisteriopintoja ja uusia haasteita.

Liina-Lotta Vierikon kuvia kesäharjoittelun ajalta.

– Olemme päässeet kokemaan ja oppimaan paljon uutta erilaisten työtehtävien parissa niin toimistolla kuin sen ulkopuolellakin. Heti kesäkuun alussa pääsimme iloiseksi yllätykseksemme mukaan L-vastuualueen henkilöstön kehittämispäiville Jyväskylään. Reissun keskeisenä teemana oli mm. valtatien 4 kehittäminen, Jenni ja Liina-Lotta muistelevat.

– Olemme päässeet paitsi hyödyntämään yliopisto-opinnoista saamiamme tietoja ja taitoja myös kehittämään osaamistamme, oppimaan uutta sekä saaneet lisää näkökulmaa ja inspiraatiota omiin opintoihimme. Odotammekin jo innolla syksyn liikennetekniikan kursseja, joille ilmoittauduimme yhdessä kesän harjoittelun innoittamana. Kaiken oppimamme lisäksi käteemme on jäänyt paljon kivoja muistoja ja uudenlaisia kokemuksia sekä kaikin tavoin hyvät eväät jatkoa varten.

Kiitos mielenkiintoisesta kesästä,
Jenni Väliahde (vas.) ja Liina-Lotta Vierikko (oik.)

SeaMoreEco-hankkeen ensimmäinen kenttäkausi

Nostot

SeaMoreEco-hanke on Interreg Aurora -rahoitteinen merihanke, joka on käynnistynyt vuoden 2023 alussa ja kestää vuoden 2025 loppuun.Tavoitteena on kehittää ja testata hankealueella Suomen ja Ruotsin välisiä yhteisiä menetelmiä biologisen monimuotoisuuden tehokkaaseen seurantaan, säilyttämiseen ja ennallistamiseen matalilla merialueilla, keskittyen uhanalaisiin lajeihin ja elinympäristöihin sekä haitallisiin vieraslajeihin.

SeaMoreEcon kesän kenttätiimi. Kuva Anton Pajukoski.

Pohjois-Pohjanmaan alueella SeaMoreEco-kenttätiimissä on tänä vuonna ollut kaksi henkilöä, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella hankkeesta vastaava erikoissuunnittelija Eveliina Lampinen ja suunnittelija Anton Pajukoski. Meribiologin näkökulmasta kulunut kenttäkausi on ollut hieman erilainen, sillä emme ole juurikaan liikkuneet mereisen tuntuisilla alueilla, vaan painotus on ollut matalissa lahdissa ja kluuveissa.

Töitä on tänä kesänä tehty erityisesti matalilla alueilla, joista ei heti tule mieleen olevansa merellä. Kuva Eveliina Lampinen.

Menetelmänä käytämme pääsääntöisesti VELMU-ohjelman mukaista kahlausmenetelmää, eli liikumme vedessä SUP-laudalla ja tietyille koordinaattipisteille teemme kasvillisuusruudun vesikiikaria apuna käyttäen. Vesi saattaa usein kesälläkin olla melko kylmää ja sääolosuhteet vaihtelevia, jolloin eräs tärkeimmistä työvälineistä on kuivana pitävä pelastautumispuku. Pelastautumispuku on Gore-Texiä tai muuta vedenpitävää kangasta, ja se kelluttaa sekä on usein kirkkaan värinen, mikä lisää turvallisuutta vesillä liikuttaessa.

Vedenalaiskartoituksia tehdään käyttäen apuna vesikiikaria, jolla näkee veden alla, eikä valon heijastuminen pinnasta häiritse. Kuva Eveliina Lampinen.
Meritöissä lounaskin syödään usein SUP-laudan päällä. Kuva Eveliina Lampinen.

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat viiteen työpakettiin. Ensimmäisen ja toisen työpaketin tavoitteina on koota hankealueen olemassa olevat meritiedot ja tunnistaa niiden avulla täydentävien kartoitusten tarve, suorittaa tarvittavat täydentävät kartoitukset sekä päivittää yhteistä rajat ylittävää karttapalvelua. Kolmannen työpaketin tavoitteena on kehittää pohjan ominaisuuksien ja vesikasvillisuuden kartoitusmenetelmiä käyttäen apuna kaukokartoitusmenetelmiä, kuten drone sekä satelliittiaineistot. Neljännessä työpaketissa edistetään uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen sekä vieraslajien seurantamenetelmiä ja viidennessä tehdään pilottina matalien vesielinympäristöjen ennallistamista. Kesän aikana olemme kartoittaneet viidenteen työpakettiin liittyen potentiaalisia kunnostuskohteita, joita on ollut Akionlahti Oulunsalossa sekä Ruonalammit ja Tukkikari Iissä. Näille matalille alueille ominaista on runsas kasvillisuus, pehmeä pohjanlaatu ja paikoin myös samea vesi.

Runsas uistinvita (Potamogeton natans) kasvusto Ruonalammissa. Kuva Anton Pajukoski.

Sekä Akionlahdella että Tukkikarissa on aiemmissa kartoituksissa havaittu haitallista vieraslajia kanadanvesiruttoa (Elodea canadensis). Hankkeessa selvitetään mahdollisuutta kehittää haitallisen vieraslajin poistomenetelmiä näille matalille merialueille soveltuviksi ja tehokkaiksi. Kanadanvesirutto leviää tehokkaasti ja valtaa elintilaa alkuperäiseltä lajistolta ja usein myös heikentää virkistyskäyttöä kasvaen valtavina massoina. Kanadanvesirutto on riesana etenkin Perämerellä, sillä se viihtyy hyvin vähäsuolaisessa murtovedessä. Pahimmat esiintymät meren rannalta löytyvät pääsääntöisesti Oulusta pohjoiseen mentäessä juuri matalista lahdista tai jokisuistoista. Akiolahdella kanadanvesiruttoa on melko runsaasti, mikä heikentää Natura 2000 -alueen tilannetta. Akionlahdella selvitetään mahdollisuutta poistaa kanadanvesiruttoa nuottaamalla, sekä mahdollisesti peittämällä.

Kanadanvesiruttoa täynnä oleva Akionlahti ei ole houkuttelevan näköinen virkistyskäytön kannalta.
Myös Akionlahden vedenlaadussa olisi varaa parannukselle. Kuva Eveliina Lampinen.
Kanadanvesiruttoa pinnan alla. Kuva Eveliina Lampinen.

Tukkikarissa kanadanvesirutto on alkanut vallata alaa vasta muutaman viime vuoden aikana. Alueella on erityisen tärkeä pyrkiä pitämään vesiruton leviäminen aisoissa muun muassa sen takia, että sen ympäristöstä löytyy uhanalaista upossarpiota (Alisma wahlenbergii).

Upossarpio Tukkikarissa, Iissä. Kuva Eveliina Lampinen
Upossarpion kartoitusta. Työasennot eivät yleensä ole kovin ergonomisia, mutta päivän aikana tulee harrastettua paljon hyötyliikuntaa. Kuva Eveliina Lampinen.

Meille uutena menetelmänä olemme testanneet dronen käyttämistä kasvillisuuskartoituksissa. Sitä testataan alkuun Pohjois-Pohjanmaan rannikolla Kalajoella, jossa vesi on paikoin suhteellisen kirkasta ja näkyvyys melko hyvä. Menetelmässä lennetään ensin tietyllä alueella dronella, joka käyttää tarkkaa reaaliaikaista kinemaattista mittausta (RTK). Tämän jälkeen eri ohjelmistoja hyödyntäen alueesta voidaan luoda ortomosaiikkikuva ja jatkojalostaa aineistoja eri tarkoitukseen, esimerkiksi kasvillisuuskartoiksi. Meidän tehtävämme on käydä paikan päällä maastossa tekemässä kasvillisuuskartoituksia käyttäen tarkkuus-GPS-laitetta. Sen avulla voimme olla varmoja, että teemme kartoituksen samasta pisteestä, kuin josta dronella on otettu kuva. Tätä kasvillisuuskartoitusta kutsutaan nimellä ground truth data, ja sitä käytetään dronen kuvien varmennukseen.

Kalajoella säät suosivat kartoitusta. Merillä liikkuessa sateesta ei ole suurta haittaa, mutta tuuli vaikeuttaa työntekoa. Kuva Anton Pajukoski.
Tarkkuus-GPS:n avulla pystytään mittaamaan etäisyyttä ennalta määrättyyn kohteeseen jopa yhden senttimetrin tarkkuudella. Kuva Anton Pajukoski.

Kaiken kaikkiaan hankkeen ensimmäinen kenttäkausi on ollut onnistunut ja olemme saaneet uutta ja tarkempaa tietoa kartoittamistamme alueista. Hankaluuksiltakaan emme ole välttyneet, vaan välillä olemme joutuneet poistumaan vedestä kiireellä ukkosen noustua nopeasti, tai perumaan suunnitellut kartoituksen tuulen takia. Myös kalustossa on ollut välillä huollettavaa, mutta kaikki tämä kuuluu normaaliin kenttäkauteen. Seuraavana vuorossa on kaiken kerätyn aineiston läpikäyminen ja tallentaminen.

Suosikkihavainto Kalajoelta, palleroahdinparta (Aegagropila linnaei), joka voi muodostaa jopa pingispallon kokoisia kasvustoja ja pyöriä vapaana vedessä. Kuva Eveliina Lampinen.

Teksti: Eveliina Lampinen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

SeaMoreEco-hanke on saanut nimensä sanoista Seamless monitoring, restoration and conservation in the northern Gulf of Bothnia, ja nimensä mukaisesti hankealue kattaa pohjoisen Pohjanlahden rannikon. Hankkeessa mukana on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lisäksi Suomesta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Geologian tutkimuskeskus ja Ruotsista Länsstyrelsen Norrbotten, Länsstyrelsen Västerbotten sekä Sveriges geologiska undersökning. Kansallisina rahoittajina ovat lisäksi Lapin Liitto sekä Swedish Agency for Marine and Water Management.

Hei, sinä yrittäjyydestä kiinnostunut nuori!

Nostot

Onko sinulla osaamista, jota haluaisit myydä? Oletko pohtinut osaamisesi myymistä yrittäjämäisesti tai haluat lisätietoa yrittäjyydestä ja yrittäjänä toimimisesta? Nyt sinulle on tarjolla maksutonta apua Nuorten start up -pilotti -hankkeesta!

Henkilökuvassa Minna Tuhkanen.
Projektipäällikkö Minna Tuhkanen luotsaa Nuorten start up -pilotti -hanketta.

Pohjois-Pohjanmaalla on alkanut marraskuussa 2022 Nuorten start up -pilotti -hanke. Hanketta rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö, ja sen toiminta-aika jatkuu 31.8.2024 saakka. Hankkeessa tarjotaan matalalla kynnyksellä nuorille alle 30-vuotiaille TE-toimiston ja työllisyyden kuntakokeilujen asiakkaille tietoa yrittäjyydestä ja tukea yrittäjyyden polulle siirtymisessä. Tavoitteena on myös kohtauttaa yrittäjyydestä kiinnostuneita nuoria omistajanvaihdosta suunnittelevien yrittäjien kanssa.

Työvoimakoulutusta yrittäjyyteen

Yrittäjänä luovalla alalla (monimuoto) Oulu, kesto 50 päivää, haku päättyy 8.5.2024
Oletko luovan alan toimija, jonka tavoitteena on yrittäjämäisen toiminnan aloittaminen tai jo olemassa olevan yritystoiminnan kehittäminen? Tämä koulutus on tarkoitettu sinulle. Voit olla vasta urasi alussa tai jo kokenut konkari.

Monimuotokoulutus jakautuu sisällöllisesti viiteen teemaan. Jokainen teema tähtää siihen, että voit aloittaa yrittäjämäisen toiminnan suunnitelmallisesti ja kannattavasti tai kehittää olemassa olevaa liiketoimintaa luovalla alalla.

Koulutus toteutetaan ajalla 24.5.–16.8.2024 pääosin verkkokoulutuksena, haku päättyy 8.5.2024. Koulutus toteutetaan jaksotettuna. Opetusta ei järjestetä: 8.–21.7.2024.
Koulutusjaksoon sisältyy kolme lähipäivää/workshopia Oulussa.

Valinta koulutukseen tapahtuu hakemuksen perusteella. Kerrothan hakemuksen Omat perustelut -kohdassa:

  1. Millä luovalla alalla toimit?
  2. Minkälaista yrittäjäosaamista tai yrittäjätaustaa sinulla on?

Haku Yrittäjänä luovalla alalla -koulutukseen (te-palvelut.fi)

20.2.2024 TE-live tallenne on katsottavissa Luovuus elämäntapana ja elinkeinona (te-live.fi)

Nuorten start up -pilotti -hankkeeseen osallistuminen ei velvoita sinua aloittamaan yritystoimintaa. Hankkeen kautta saat paljon tietoa yrittäjyydestä ja apua yrittäjän polulle. Lähde siis rohkeasti mukaan, jos yrittäjyys kiinnostaa sinua!

Ota yhteyttä, niin kerron lisää Nuorten start up -pilotti -hankkeesta ja sen tarjoamista palveluista!

Projektipäällikkö Minna Tuhkanen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Puhelin 0295 056358

Tiesitkö, että voit aloittaa yritystoiminnan työttömänä ollessa, ilman että ensimmäisen neljän kuukauden aikana yritystoiminnalla on vaikutusta oikeuteesi saada työttömyysetuutta, mikäli sen saamisen ehdot täyttyvät. Kysy lisätietoa TE-toimistosta/Työllisyyden kuntakokeilusta!

ELY-keskuksen, TE-palveluiden ja Työllisyyden kuntakokeilut -logot.