Tag Archives: työmarkkinat

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtajan joulutervehdys

Posted on by
Vastaus

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kiittää teitä kaikkia panoksestanne ja yhteistyöstänne alueemme elinvoiman, liikenteen ja ympäristön kehittämiseksi myös tänä kuluneena vuonna 2023.

Venäjän hyökkäysota Ukrainaan jatkui, samoin kuin Venäjän hybridivaikuttaminen, josta osansa on saanut myös Suomi, viimeisempänä maahanmuuttajien kuljettaminen Itärajalle. Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät inflaation ja korkotason nousuna ja välillisesti rakentamisen hiipumisena aiheuttaen jopa konkursseja alueellamme.

Varautuminen alueellamme on kuitenkin jatkunut hyvässä yhteistyössä kumppaniemme kanssa. Olemme suojanneet kriittistä infrastruktuuriamme, estäneet kyberiskuja ja huoltovarmuutta on edistetty. Energiaomavaraisuutta on Pohjois-Pohjanmaalla lisätty eniten koko Suomessa ja siihen liittyvä maankäytön muutos on suurinta maassamme.

TE-palvelu-uudistus etenee ja työllisyyspalvelut siirtyvät pääosin työllisyysalueiden vastuulle 2025 alusta. Uudistus vaatii vielä alueellamme järjestelyistä sopimista erityisesti eteläisellä Pohjois-Pohjanmaalla. Osaaville työntekijöille on töitä tarjolla monella alalla, joten uudistuksen onnistuminen on tärkeää.

Tänä vuonna olemme tehneet merkittäviä edistysaskeleita ilmastonmuutoksen torjunnassa. Olemme vähentäneet hiilidioksidipäästöjämme ja teemme tiivistä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa kestävän kehityksen edistämiseksi. Olemme käynnistäneet yhteistyössä ennätyksellisen määrän vaikuttavia hankkeita EU-rahoituksen ja erityisesti rakennerahastojen turvin. Vaikuttavia hankkeita tarvitsemme jatkossa lisää elinvoiman ja viennin kasvattamiseksi sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen varmistamiseksi.

Liikenteen puolella hienoa on hallituksen satsaus korjausvelan vähentämiseen. Valtakunnallisesti lisärahoitus on 250 M€ ja alueellemmekin lisärahoitus 33 M€. Lisärahoituksen turvin pystymme korjaamaan päällysteitä yhteensä 400-450 kilometrin matkalla vuonna 2024.

Kuva Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Minna Nikula.


Aluehallinto on myös uudistumassa ja kehittymässä. Hallitusohjelman mukaisesti olemme aktiivisesti mukana rakentamassa vahvoja elinvoimakeskuksia isoimmille alueille. Elinvoimakeskuksia tulee olemaan 9–10 nykyisten 15 ELY-keskuksen sijaan. Lisäksi samalla muodostetaan valtakunnallinen lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto, jolla on toimipisteitä laajasti koko Suomessa. Tarkoituksena muutoksella on tehostaa asiakkaidemme palveluja ja lisätä digitalisuuden tuomia mahdollisuuksia. Aluehallintouudistuksen on tarkoitus suunnitelman mukaisesti astua voimaan vuoden 2026 alusta.

Teemme kanssanne päivittäin monialaista yhteistyötä ja lisäksi olemme vuoden mittaan pitäneet erilaisia yhteistyöfoorumeita. Tilaisuudet ovat olleet varsin suosittuja ja tulemme järjestämään niitä myös jatkossa. Sidosryhmäkyselyssä olimme kanssanne saavuttaneet ns. kolmen vastuualueen ELY-keskuksista kärkipaikan ja tulokset olivat huippuluokkaa. Tämän on merkki yhteistyömme ja palveluidemme toimivuudesta ja tämän varaan on hyvä rakentaa ja kehittää kumppanuuttamme jatkossakin.

Sidosryhmäkyselymme tulokset olivat huippuluokkaa.

Vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus jatkaa alueemme elinvoiman, liikenteen ja ympäristön edistämistä yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa. Tavoitteenamme on luoda alueellemme kestävää kasvua, hyvinvointia ja turvallisuutta. Toivomme, että olette mukana tässä työssä ja että pidätte yhteyttä meihin, kun tarvitsette apua, neuvoja tai rahoitusta hankkeisiinne.

Ylijohtaja Jonas Liimatta
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Yhteinen ennakointityö on kohtaannon edistämisen avain

Nostot

Posted on by
Vastaus

Päivi Jämsä työskentelee projektipäällikkönä ja Piia Holappa työmarkkina-asiantuntijana Tiedolla kohtaantoa (ESR) -hankkeessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.

Viimeisten parin vuoden aikana sanat osaajapula ja kohtaanto-ongelma ovat toistuneet mediassa ennätysmäärin. Korona-aika toi oman sysäyksensä työmarkkinoiden jo alkaneeseen murrokseen. Joillain toimialoilla kriisi aiheutti konkreettisia tuotantohaasteita ja lomautuksia. Toisaalta se pakotti julkiseen keskusteluun monilla työpaikoilla pitkään vaivanneita epäkohtia, joista oli tyydytty puhumaan vain kahvipöydissä. Kriisin esiin nostamat haasteet ovat entisestään korostaneet työvoima- ja osaamistarpeiden ennakoinnin tärkeyttä.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toteuttamassa Tiedolla kohtaantoa -hankkeessa (1.4.2021-31.12.2022) on luotu toimintamalleja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi eri toimialojen ja työnhakijaryhmien näkökulmasta. Hankkeessa kokeiltiin kahta toimintamallia lyhyen aikavälin osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointiin. Hanke kokosi yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa ennakointiryhmän ennakointia työssään tekevistä asiantuntijoista. Ryhmän tavoitteena on jäsentensä asiantuntemusta ja verkostoja hyödyntäen koostaa yhteistä tilannekuvaa tietystä toimialasta tai ajankohtaisesta teemasta. Toimintamallia on hankkeen aikana pilotoitu ja sen kehittäminen jatkuu myös hankkeen päätyttyä. Jatkossa on tarpeen selkeyttää ennakointiryhmän roolia maakunnallisen ennakoinnin kokonaisuudessa sekä kehittää tiedon jalostamisen ja jakamisen prosesseja.

Toisena mallina hankkeessa kehitettiin ratkaisupajatyöskentelyä. Ratkaisupajassa esitellään osallistujille tietoon perustuvaa tilannekuvaa, jonka jälkeen sitä täydennetään yhdessä keskustellen ja haetaan ratkaisuja esille nousseisiin ongelmakohtiin. Alustuksena voidaan kuulla kyseisen toimialan tai teeman asiantuntijaa jostain kohtaannon näkökulmasta käsin. Yhteistyöskentelyn tapana toimii esimerkiksi hyvin fasilitoitu ryhmäkeskustelu. Toimintamallin onnistumiseksi olennaista on ratkaisupajan tavoitteen määrittely, ja tavoitteen kannalta parhaiden asiantuntijoiden saaminen mukaan. Jotta tuloksia voidaan hyödyntää kohtaannon parantamiseksi, on osallistujien tärkeää tunnistaa oma tai oman organisaationsa rooli käsillä olevan haasteen ratkaisemisessa.

Varautuminen tulevaisuuden työvoima- ja koulutustarpeisiin kuuluu kaikille. Työnantajilla ja heidän edustajillaan, koulutusorganisaatioilla, työllisyyspalveluiden tarjoajilla, alueellisilla kehittämistoimijoilla sekä osaajilla ja työnhakijoilla itsellään on arvokasta näkemystä, jota ennakoinnissa tarvitaan. Alueellisessa ennakoinnissa keskeistä on yhteinen tahtotila tiedon jakamiseen ja jalostamiseen sekä uskallus tuoda yhteen kaikkien osapuolten näkemykset. Näin voidaan muodostaa aito tilannekuva, joka on edellytys pitkäaikaisten ja kaikkia hyödyttävien ratkaisujen löytämiseen.

Lue lisää:
Tiedolla kohtaantoa (ESR)
Ennakointi ja kohtaanto

Piia Holappa, työmarkkina-asiantuntija
Päivi Jämsä, projektipäällikkö
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Tiedolla kohtaantoa (ESR)
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Hyvä työntekijäkokemus, ala tutuksi kurkistuksin ja positiivista viestintää – sotealan veto- ja pitovoimatekijöitä pohdittiin ratkaisupajassa 30.11.

Posted on by
Vastaus
Päivi Jämsä työskentelee projektipäällikkönä ja Piia Holappa työmarkkina-asiantuntijana Tiedolla kohtaantoa -ESR-hankkeessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Tiedolla kohtaantoa (ESR) -hankkeen järjestämään Sotealan osaajapula ja koulutuksen vetovoima -ratkaisupajaan kokoontui 30.11.2021 asiantuntijoita sotealan koulutuksen, tutkimuksen, työllisyydenhoidon ja työelämän kentiltä. Pohdittavana olivat ratkaisut alan työmarkkinahaasteisiin, painottuen hoitajien tilanteeseen. Haasteiksi tunnistettiin erityisesti kaksi toisiinsa kytköksissä olevaa tekijää: alan heikko imago ja hoitajapula. Osatekijänä puhutti matala palkkataso, mutta samaan aikaan tunnistettiin, ettei se ole ongelmien juurisyy. Työskentelyssä nostettiin esille käytännön kehittämisen keinoja, joilla työyhteisöjen toimivuutta ja alan veto- ja pitovoimaa voitaisiin parantaa.

”Meille on mukavaa tulla, hyvä olla, hyvä lähteä, ja aina myös mukavaa palata”

Työntekijäkokemuksen kehittäminen työuran eri vaiheissa nousi keskiöön työpajassa. Kehittämiskohteiksi löydettiin esimerkiksi:

  • Harjoittelijat tunnetaan nimeltä ja perehdytyksen sujuvuutta tuetaan. Uudelle tulijalle voi nimetä kummin tai mentorin, joka ottaa aktiivisesti työhön mukaan, rohkaisee ja vastaa kysymyksiin.
  • Työpaikan yleistä ilmapiiriä voi piristää pienilläkin teoilla. Sellainen on esimerkiksi Ruotsin työpaikoilta tuttu fika eli teen, kahvin ja näkkileivän tarjoaminen henkilöstölle aamutauolla. Kiitokset ja kehut eivät vie aikaa – ne pitää vain muistaa sanoa.
  • Jaksamista helpottaa, kun työn saa sovitettua muuhun elämäntilanteeseen. Työvuorojen suunnittelua voi tehdä yhdessä ja hiljaisemmat hetket voisi hyödyntää esimerkiksi lepohetken tai kouluttautumisen muodossa.
  • Kannustusta toivottiin alaa tai työpaikkaa vaihtaville. On mukava lähteä tietäen, että aina voi palata takaisin.

Ala tutuksi kurkistuksin ja monipuolinen osaaminen näkyviin

Alasta kiinnostuneille voisi tarjota yksiköihin avoimien ovien päiviä tai lyhyempiä kurkistuksia, joissa pääsee näkemään työtä käytännössä. On tärkeää tunnistaa työntekijöiden olemassa oleva osaaminen, jotta sitä pääsee hyödyntämään työssä. Ammattiosaamisen lisäksi on hyvä huomioida muutkin osaamisalueet ja kiinnostuksen kohteet. Voisiko työtehtäviä järjestellä siten, että innokkaan kotileipurin, aktiivisen jumppaajan tai käsillä tekijän taidot tulisivat osaksi yksikön arkea lisäten siten kaikkien hyvinvointia? Tarve on myös kehittää hoitajien urapolkuja näkyviksi. Harva ajattelee sairaanhoitajan opintoihin hakiessaan, että ala tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi isojen yksikköjen esimiestehtävissä toimimiseen, tai vaikkapa digitaalisten palveluiden kehittämiseen.

Positiivisen viestinnän lähettiläät

Ratkaisupajan osallistujat muistuttivat, että sotealalla on myös onnistuneita työnantajatarinoita, jotka jäävät ikävien lööppien varjoon. Esimerkiksi luettaessa ikääntyneiden palveluasumisen yksikön ongelmista kertovaa uutista harvoin muistetaan, että ongelmat eivät koske kaikkia yksiköitä. Ratkaisupajassa toivottiin, että uutisoinnissa tuotaisiin esille onnistumisia, viihtymistä ja inspiroivia uratarinoita.
Osallistujat kannustavat alan ammattilaisia rohkeasti viestimään siitä, mikä on jo hyvin. Positiivisempaa näkyvyyttä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa toivottiin erityisesti ammattiliitoilta ja työnantajilta. Miksei oltaisi myönteisesti ylpeitä omasta, merkityksellisestä työstä? Lisäksi oppilaitosten merkitys koulutuksen brändäyksessä ja houkuttavuudessa on keskeinen. Ala tarvitsee lisää vaikuttajia kertomaan positiivisia asioita hoitotyön arjesta!

Projektipäällikkö Päivi Jämsä ja työmarkkina-asiantuntija Piia Holappa
Tiedolla kohtaantoa -ESR-hanke

Mikä ratkaisee kohtaanto-ongelman?

Posted on by
Vastaus
Kuva Päivi Jämsästä ja Piia Holapasta
Päivi Jämsä työskentelee projektipäällikkönä ja Piia Holappa työmarkkina-asiantuntijana Tiedolla kohtaantoa -ESR-hankkeessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.

Työmarkkinoiden kohtaanto on kaksisuuntainen ilmiö, jota kuvaavat esimerkiksi seuraavat kysymykset: Onko työnantajille tarjolla työntekijöitä, jotka pystyvät vastaamaan työvoimatarpeeseen? Onko työnhakijoille tarjolla työpaikkoja, jotka ovat heidän osaamisensa ja tavoitteidensa mukaisia? Kohtaavatko työvoiman tarjonta ja kysyntä?

Kohtaanto-ongelmalla voidaan nähdä olevan sekä alueellinen että kompetensseihin liittyvä ulottuvuutensa. Joko työvoimaa ei ole maantieteellisesti siellä, missä sitä tarvitaan tai pulaa on työntekijöistä, joilla olisi tarvittava osaaminen spesifeihin tehtäviin. Lisäksi rakenteelliset jäykkyydet esimerkiksi palkkojen ja työttömyyskorvausten osalta voivat syventää kohtaanto-ongelmaa.

Aluenäkökulmasta kohtaanto-ongelma näyttäytyy usein ristiriitaisena, kun avointen työpaikkojen määrän kasvusta huolimatta myös työttömyys kasvaa samanaikaisesti eli yhtä aikaa alueella on pula osaavasta työvoimasta ja toisaalta työpaikoista. Ongelma koskettaa erityisesti voimakkaasti kasvavia, suurempia seutukuntia (Pehkonen ym. 2018).

Kohtaanto-ongelmia voivat aiheuttaa useat syyt. Avoimet työpaikat ja työnhakijat voivat sijaita eri alueilla, ja Suomessa työssäkäynti oman asuinkunnan ulkopuolella on vähäistä verrattuna muihin OECD-maihin (OECD 2020). Kyse voi myös olla siitä, että työnhakijoiden osaaminen ja työnantajien tarpeet eivät kohtaa. Yleisimpiä rekrytointiongelmien syitä ovatkin puutteet työnhakijoiden osaamisessa, kuten koulutuksessa, työkokemuksessa tai kielitaidossa. Puutteet sosiaalisissa taidoissa ovat myös listan kärjessä. Työpaikkoihin liittyvät syyt, kuten sijainti, palkkaus tai työajat ovat puolestaan työnhakijoiden näkökulmasta merkittäviä. (Peltonen 2020.)

Mistä ratkaisuja kohtaanto-ongelmaan? Alueiden välisen liikkuvuuden lisääminen ei liene helpoin ratkaisu, sillä muuttoliike on jo pitkään suuntautunut alueille, joissa on eniten avoimia työpaikkoja. Työnhakijan näkökulmasta mahdollisuus liikkua alueiden välillä voi merkittävästi edistää työllistymistä. Kuitenkin ennen kaikkea osaamisen kehittäminen ja kouluttautuminen nousevat ratkaiseviksi tekijöiksi työllistymisen ja kohtaannon näkökulmasta. (Huovari ym. 2020.) Osaaminen on kontekstisidonnaista, esimerkiksi alue-, ala-, organisaatio- ja työtehtäväsidonnaista.

Kohtaannon parantamiseksi olisi tärkeää määritellä kussakin kontekstissa tarvittavat osaamiskokonaisuudet mahdollisimman syvällisesti, ja tuoda tämä tieto näkyväksi eri osapuolille. Erilaiset sosiaaliset taidot ja oppimiskyky ovat kompentensseja, jotka pitkässä juoksussa saattavat osoittautua jopa tärkeämmiksi taidoiksi kuin ammatillinen erityisosaaminen. Kun osaamistarpeita säännöllisesti tarkastellaan ja peilataan ulospäin, voidaan myös reagoida muutoksiin ajoissa, esimerkiksi kehittämällä olemassa olevan henkilöstön osaamista tulevaisuutta ennakoiden.

Niin pienessä kuin isommassa mittakaavassa, kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen vaatii aina monen tahon yhteistyötä. Yhteistyön perustaksi tarvitaan laadukasta ja ajantasaista tietoa. Mitä paremmin ymmärrämme toimialojen ja alueiden erityisiä tarpeita, sitä nopeammin pystymme niihin yhdessä reagoimaan. Tämän mahdollistamiseksi tulee toteuttaa rinnakkain pidemmän ja lyhyemmän aikavälin ennakointia. Mitä ajantasaisemmin ja laadukkaammin analysoitua tietoa saamme kohtaantoon vaikuttavista tekijöistä, sitä paremmin ymmärrämme sekä nykyisiä että potentiaalisia kohtaanto-ongelmia. Ja kun ymmärrämme paremmin, voimme tehokkaammin vastata haasteisiin ja jopa ennakoida uusien kohtaanto-ongelmien syntyä.

projektipäällikkö Päivi Jämsä ja työmarkkina-asiantuntija Piia Holappa
Tiedolla kohtaantoa -ESR-hanke

Lähteet:

Huovari, J., Vihinen, H., Kotavaara O. & Härmälä, V. 2020. Alueellinen liikkuvuus tehostaa työmarkkinoita – kohtaanto-ongelmaa se ei ratkaise. Valtioneuvosto selvitys- ja tutkimustoiminta 6/2020. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162147/6-2020-Alueellinen%20liikkuvuus%20tehostaa%20ty%C3%B6markkinoita-kohtaanto-ongelmaa%20se%20ei%20ratkaise.pdf?sequence=4&isAllowed=y

OECD. 2020. A People-centred Perspective on Employment Barriers and Policies – Faces Of Joblessness In Finland. Faces of Joblessness in Finland (stm.fi)

Pehkonen, J., Huuskonen, J. & Tornberg, K. 2018. Kohtaanto työmarkkinoilla – havaintoja ja politiikkajohtopäätöksiä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnanjulkaisusarja 15/2018. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160608/15-2018-Kohtaanto%20tyomarkkinoilla.pdf

Peltonen, J. 2020. Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2019. TEM-analyyseja 103/2020. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162597/Ty%C3%B6voiman%20hankinta%20toimipaikoissa%20vuonna%202019.pdf?sequence=4