Kansainvälinen työvoima Pohjois-Pohjanmaalla 2020–2025

Nostot

Työskentelyä ravintolassa.

Pohjois-Pohjanmaa on yksi Suomen kansainvälisimmistä työvoima-alueista. Hoiva-ala, rakennus, teollisuus, ravintolat, kiinteistöpalvelut ja luonnontuotteiden keruu ovat kaikki toimialoja, jotka ovat nojanneet ulkomaiseen työvoimaan kuluneen vuosikymmenen ajan. Viimeisten viiden vuoden aikana työntekijöiden sijoittumista alueelle on voinut seurata selkeänä liikkeenä: työntekijän oleskelulupien määrät kasvoivat tasaisesti pandemiavuosien jälkeen, saavuttivat huippunsa vuonna 2024 ja kääntyivät sen jälkeen laskuun. Silti kokonaiskuva ei ole yksiselitteinen. Työntekijöiden todellinen määrä ei ole vähentynyt yhtä jyrkästi kuin luvut antavat ymmärtää, sillä taustalla vaikuttavat sekä talouden muutokset että työvoiman maahantulon eri lupamuodot. Vuonna 2020 Pohjois-Pohjanmaalle myönnettiin 240 työntekijän oleskelulupaa. Seuraavina vuosina kasvu jatkui, ja vuonna 2024 lupia myönnettiin jo 524 – selvästi enemmän kuin koskaan aiemmin.

Kasvun taustalla oli useita tekijöitä: hoiva-alalla ja ravintoloissa oli laajaa työvoimapulaa, rakennusalalla tarvittiin aiemmin runsaasti työvoimaa, vuokratyö kasvoi nopeasti ja Oulun työmarkkina veti kansainvälisiä osaajia uusien investointien myötä. Lisäksi työnantajat laajensivat rekrytointiaan uusiin maihin, kuten Serbiaan, Uzbekistaniin ja Azerbaidžaniin. Filippiinit säilyi koko jakson merkittävimpänä rekrytointimaana, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla.

Piirakkadiagrammissa Pohjois-Pohjanmaan TOP5 kansalaisuutta työntekijän oleskeluvissa 2020-2024: Filippiinit 375, Venäjä 230, Ukraina 223, Thaimaa 218, Serbia 141, muut 701.
Lähde: Migri; Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kooste.


Oulu oli koko ajan työntekijöiden tärkein sijoittumiskunta. Se vastaanotti vuosittain 70–80 prosenttia kaikista työntekijän oleskeluluvista. Hoiva ja siivous painottuivat erityisesti Oulussa ja Kuusamossa, kun taas Sievi, Taivalkoski ja Hailuoto keräsivät suuren osan metsänhoidon ja luonnontuotealan työntekijöistä. Rakennusalan työntekijöitä suuntautui eniten Ouluun ja Raaheen, joissa kansainvälisten teknisten asiantuntijoiden ja ammattityöntekijöiden tarve oli suurin.

Piirakkadiagrammissa Pohjois-Pohjanmaan TOP5 kuntaa työntekijän oleskeluvissa 2020-2024: Oulu 858, Kuusamo 136, Raahe 130, Pyhäjoki 96, Sievi 87, muut kunnat 581.
Lähde: Migri; Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kooste.

Vuosi 2025 näyttää kuitenkin erilaiselta. Syyskuuhun mennessä Pohjois-Pohjanmaalla oli myönnetty 141 työntekijän oleskelulupaa – selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pelkkä tilasto voi johtaa väärään tulkintaan, sillä työntekijöiden määrä alueella ei ole romahtanut. Sen sijaan muutos johtuu ennen kaikkea kahdesta ilmiöstä. Ensimmäinen on se, että metsäala ja luonnontuotteiden keruu hoidetaan yhä useammin kausityölupien kautta, ei työntekijän oleskeluluvilla. Sektorit, jotka aiemmin nostivat lupamääriä selvästi, eivät näy nykyisissä tilastoissa, vaikka työn määrä ja rekrytointi ovat ennallaan tai kasvaneet. Esimerkiksi Hailuodossa kaikki 14 thaimaalaista työntekijää näkyvät työntekijän luvissa, mutta suurin osa muista luonnontuotealan kausityöntekijöistä toimii kausiluvilla, eikä heitä tilastoida samalla tavalla. Tällä on suuri vaikutus vuoden 2025 kokonaiskuvaan.

Toinen syy vuoden 2025 työntekijälupien vähenemiseen liittyy yleiseen työmarkkinatilanteeseen. Talouden epävarmuus ja useilla aloilla lisääntynyt kotimaisen työvoiman tarjonta ovat vähentäneet työnantajien tarvetta rekrytoida ulkomailta. Erityisesti niillä aloilla, joissa työnantajat edellyttävät suomen kielen taitoa tai joissa lupaprosessit ovat monimutkaisempia – kuten sosiaali- ja terveysalalla – ulkomailta rekrytointi on hidastunut.

Vaikka vuoden 2025 luvut ovat aiempia vuosia matalammat, kansainvälinen työvoima on edelleen keskeinen osa Pohjois-Pohjanmaan elinvoimaa. Ravintola-alalle, metallirakenteiden valmistukseen, koneasennukseen, hoiva-alalle ja luonnontuotteiden keruuseen rekrytoidaan edelleen aktiivisesti. Lisäksi Oulu jatkaa vahvana veturina, jossa tekniset alat, palvelusektori ja kasvavat investoinnit tuovat jatkuvaa tarvetta monenlaiselle osaamiselle. ICT-alalla kansainvälinen rekrytointi painottuu erityisasiantuntijoiden lupiin, ja osaajia on saapunut alueelle myös taloussuhdanteen heikentyessä.

Pylväsdiagrammissa Pohjois-Pohjanmaan viisi yleisintä ammattia työntekijän oleskeluluvissa 2020-2024: työvoiman vuokraus 392, vanhusten ja vammaisten asumispalvelut 200, ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta 184, muu erikoistunut rakentamistoiminta/rakentaminen 92, luonnontuotteiden keruu 83, muut 937.
Lähde: Migri; Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kooste.

On selvää, että kansainvälisen työvoiman tarve ei ole katoamassa. Sen muoto muuttuu, lupakäytännöt elävät ja rekrytointitarpeet vaihtelevat talouden syklien mukana. Siksi pitkäjänteinen, tietoon perustuva työvoimapolitiikka – kuten alueellinen linjaus – on tärkeä väline sekä työnantajille että työntekijöille. Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuus rakentuu edelleen monimuotoisen työvoiman varaan, ja kansainväliset osaajat ovat osa sitä tarinaa myös tulevina vuosina.

Lähde: Maahanmuuttovirasto (Migri): työntekijän oleskeluluvat, erityisasiantuntijan oleskeluluvat ja kausityöluvat, päätöstilastot 2020–2025.

Kamal Singh
Asiantuntija, kansainvälisyys- ja kotoutumispalvelut
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuva.

Rakennetaan vastaanottava polku: kansainvälisten osaajien tukeminen Oulun seudulla

Nostot

Oulu tarjoaa tuhansille kansainvälisille osaajille ja heidän perheilleen paitsi työmahdollisuuden – myös mahdollisuuden kuulua joukkoon. Mutta miten varmistamme, että he jäävät, menestyvät ja tuntevat olonsa aidosti tervetulleiksi?

Useita pyöräilijöitä kesäisessä puistossa ylittämässä valkoista siltaa.
Yhteisöllisyyttä ja arjen hyvinvointia Hupisaaressa – pyöräily tarjoaa luontevan tavan tutustua ympäristöön ja kohdata ihmisiä.

Yli 10 000 kansainvälistä osaajaa on valinnut Oulun kodikseen viimeisen kymmenen vuoden aikana (Ulkomaan kansalaisia, 2024, Tilastokeskus). Mutta todellinen kysymys kuuluu: kuinka moni heistä jää pysyvästi?

Kun globaali liikkuvuus muuttaa työelämää, Oulun seutu on ottanut askeleita tukeakseen kansainvälisiä osaajia ja heidän perheitään. Äskettäisessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen työpajassa alueen toimijat kokoontuivat arvioimaan, mikä toimii – ja mitä tulisi vielä kehittää – liittyen muuttoon, kotoutumiseen ja pitovoimaan. Mukana oli edustajia Oulun kaupungista, oppilaitoksista, järjestöistä, yrittäjiä edustavista tahoista, kauppakamarista, International Housesta, sekä EURES-asiantuntijoita. Keskustelu keskittyi neljään keskeiseen vaiheeseen kansainvälisen osaajan polulla.

Valmistautuminen ennen muuttoa

Muuttopolku alkaa kauan ennen rajojen ylittämistä. Moni osaaja saapuu epärealistisin odotuksin ja pirstaleisen tiedon varassa. Oulussa International House Oulu tarjoaa alkuvaiheen tukea sekä kansainvälisille osaajille että työnantajille kansainväliseen rekrytointiin. Tieto on kuitenkin hajallaan, ja palveluiden saatavuus riippuu yhä liikaa oleskeluluvan tyypistä – ei yksilöllisistä tarpeista.

Työpajaan osallistuneet ideoivat yhteistä digitaalista alustaa, joka kokoaisi yhteen kaikki ennen muuttoa tarvittavat resurssit – käytännön oppaat, työnantajien tarkistuslistat ja perehdytyspaketit myös perheenjäsenille. Yksilölliset palvelupolut ja hyväksi todettujen yhteistyömallien laajentaminen – myös pienille työnantajille – vahvistaisivat tukirakenteita.

Palveluiden viidakossa

Suomeen saapuessaan moni osaaja kohtaa sekavan palveluverkoston, jota on vaikea ymmärtää tai hyödyntää. Myös kotoutumisen ammattilaiset kokevat vaikeaksi hahmottaa palveluiden vastuunjakoa. Pienillä työnantajilla on usein vaikeuksia tarjota riittävää perehdytystä ja tukea kotoutumiseen.

Alueen toimijat kokevat tarpeelliseksi kehittää visuaalinen ja käyttäjäystävällinen palvelukartta, joka selkeyttää palveluiden vastuutahot. Samalla vertaistuki ja kohdennetut perehdytyspaketit vahvistaisivat työnantajien valmiuksia, erityisesti pk-yrityksissä. Alueellisesti yhtenäiset perehdytysmateriaalit varmistaisivat tasalaatuisuuden ja ehkäisevät päällekkäistä työtä.

Puolisoiden ja lasten tarpeet esiin

Kotoutuminen ei pääty työpaikalle. Perheenjäsenet – erityisesti puolisot ja lapset – jäävät usein valtavirran ulkopuolelle, kohtaavat kielimuurin ja epäselvät reitit koulutukseen tai palveluihin.

Oulussa on jo hyviä palveluita, kuten kansainvälinen koulu ja ”Kotoa työelämään” -hanke kotivanhemmille. Tarvitaan kuitenkin lisää: joustavampi pääsy ammatillisiin opintoihin, laajennetut puoliso-ohjelmat ja osallistavat yhteisötapahtumat. Palvelutiedon on oltava saatavilla englanniksi ja selkeästi koordinoituna. Kun perheitä kuullaan palveluiden suunnittelussa, ratkaisut vastaavat todellisiin tarpeisiin.

Kotoutumista arjessa

Todellinen kotoutuminen tapahtuu usein vapaa-ajalla – harrastuksissa, ystävyyssuhteissa ja yhteisöllisissä kohtaamisissa. Oulussa on monia mahdollisuuksia: Villa Victorin tapahtumat, kansainvälinen kahvila, urheiluseurat, naisten verkostot ja vertaistoiminta. Silti tieto näistä ei aina tavoita uusia tulijoita, erityisesti englanniksi.

Ratkaisuksi ehdotetaan yhteistä vapaa-ajan ja verkostoitumisen alustaa, josta voi helposti löytää tapahtumia ja ryhmiä kiinnostuksen mukaan – esimerkiksi perhe-elämä, urheilu tai yrittäjyys. Ruoka, kulttuuri ja harrastukset yhdistävät aidosti. Ystäväperhe- ja mentorimallit vahvistavat vuorovaikutusta kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä.

Monialainen yhteistyö ja digitaaliset työkalut sitovat nämä kokonaisuudet yhteen. Viisaalla koordinoinnilla ja inklusiivisilla käytännöillä Oulu voi olla mallialue kansainvälisten osaajien vastaanottamisessa – ei vain saapuessa, vaan juurtumisen tukemisessa.

Mennään eteenpäin – yhdessä

Oulun seutu tarjoaa jo nyt vahvan perustan kansainvälisille osaajille ja heidän perheilleen. Mutta aito kotoutuminen edellyttää yhteistyötä meiltä kaikilta – työnantajilta, palveluntarjoajilta, asukkailta ja uusilta tulijoilta.

Palveluntarjoajille ja sidosryhmille:

  • Tule mukaan! Tee yhteistyötä sektorirajat ylittävissä projekteissa, jotka parantavat palveluiden koordinointia.
  • Jaa omia työkaluja. Osallistu yhteisiin alustoihin ja auta kartoittamaan paikallisia palveluja ja tapahtumia.
  • Avaa verkostosi. Ryhdy mentoriksi, järjestä ystäväperheiltoja tai tue vertaistoimintaa.
  • Panosta saavutettavuuteen. Varmista, että palvelut ja viestintä ovat ymmärrettäviä ja monikielisiä – ja että ne huomioivat perheiden moninaisuuden.

Kansainvälisille osaajille ja perheille:

  • Rakenna verkostoja. Osallistu paikallisiin tapahtumiin, kerhoihin ja yhteisöihin – esimerkiksi Villa Victoriin!
  • Pyydä apua. Ota yhteyttä International House Ouluun tai kuntasi kotoutumisen yhteyshenkilöön.
  • Anna palautetta. Kokemuksesi auttavat kehittämään palveluita paremmiksi.
  • Ota perhe mukaan. Tue puolison ja lasten koulutus-, työ- ja yhteisöpolkuja.

Rakennetaan yhdessä – ei vain työvoimaa, vaan yhteisö.

Pyöräilijöitä kesäisenä päivänä Nallikarin majakan edustalla.

Nallikarin majakka
– suunnannäyttäjä uudessa elämänvaiheessa.

Kamal Singh, asiantuntija, kansainvälisyys- ja kotoutumispalvelut

Kamal Singh
Asiantuntija, kansainvälisyys- ja kotoutumispalvelut
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kulttuurista ja luovista aloista elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalle

Nostot

Kesäinen ilmakuva merellisestä Oulusta ja torinrannasta.



Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on asettanut tälle vuodelle tavoitteekseen kulttuuri- ja luovien alojen elinkeinotoiminnan kehittämisen. Taustalla on ajatus siitä, että alueen pito- ja vetovoiman lisäämiseksi tarvitaan kovien arvojen lisäksi myös pehmeitä arvoja. Lisäksi näemme, että kulttuurista ja luovista aloista voidaan saada lisäarvoa myös muiden toimialojen kehitykselle, puhutaanpa matkailusta tai vaikkapa terveydenhuollostakin. Tulemme tänä vuonna parantamaan tietopohjaa toimialasta, järjestämään erilaisia infoja yritystoiminnasta ja rahoituksesta ja kohtauttamaan eri tahoja yritystoiminnan kehittämiseksi. Tavoitteena on luonnollisesti myös lisätä alan työpaikkoja.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa toimii kulttuuri ja luovat alat teemaryhmä. Ryhmän asiantuntemus yli hallinnon rajojen on selvästi parantanut kunkin toimijan hankkeiden laatua. Myös ELY-keskus on saanut omaan toimintaansa hyviä eväitä, esimerkiksi hankehakujen suuntaamiseen.

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Vaikka nimessä onkin vain Oulun kaupungin nimi, on hanke koko maakunnan laajuinen. Mukana on myös kaikki Kainuun kunnat ja eräitä kuntia muista naapurimaakunnistakin. ELY-keskus pyrkii omalla toiminnallaan tukemaan hanketta ja siihen liittyviä tapahtumia ja kehityshankkeita. Elinkeinotoiminnan kautta voidaan saada kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumista ja kehityshankkeista pysyvää toimintaa alueellemme. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vetämä alueellinen etnisten suhteiden neuvottelukunnan toiminnassa kulttuuri oli viime toimikaudella vahvasti mukana (mm. etnokahviloissa) ja olemme mukana Oulu2026-tapahtumien suunnittelussa järjestötoimijoiden kanssa.

ELY-keskuksen tavoitteena on alueen yhdenvertaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen. Oman käsitykseni mukaan kulttuuri ja luovat alat -toimiala voisi olla merkittävä toimija tällä sektorilla. Kulttuuri tarjoaa mielekästä tekemistä ja kohtaamisia maahanmuuttajien ja valtaväestön välillä. Yhteinen toiminta myös tukee kielen oppimista sekä sosiaalisten suhteiden ja verkostojen rakentamista. Kulttuuri on myös oiva alusta toimijuudelle: vaikka suomen tai ruotsin kielen taito ei olisi vahva, niin maahanmuuttajataustaiset voivat olla itse toteuttamassa monenlaista kulttuurialan toimintaa ja tapahtumia. Yhtenä hienona tuoreena esimerkkinä ovat maahanmuuttajajärjestön vetämänä Oulussa ja Kuusamossa rasisminvastaisella viikolla toteutetut yhteiset Iftar-illalliset.

Meidän pitää tehdä yhdessä alueestamme hyvä paikka elää ja asua.

Tutustu ensimmäiseen kulttuurin ja luovien alojen teemauutiskirjeeseen, jossa kerromme ajankohtaisia asioita rahoitusmahdollisuuksista ja hakukierroksista, toimialan työllisistä, kulttuuriteemaryhmästä, esittelemme esimerkkejä muutamista rahoitetuista hankkeista sekä rakennusperinnön hoitoavustuskohteista.
Lue ja tilaa uutiskirje »

Petri Keränen, johtaja
Elinkeino, työvoima ja osaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuva.

Hyvät yhteistyökumppanit

Nostot

ELY-keskuksen joulutervehdys: rauhallista joulunaikaa, fridful jultid, Season's Greetings.

Almanakassa ei ole enää kovin monta päivää jäljellä tätä vuotta. Voimme hyvillä mielin tehdä katsausta kuluneeseen vuoteen sekä suunnata ajatuksia tulevaan.

Viime aikoina on alueellamme julkaistu tiedotteita mielenkiintoisista uusista hankkeista, kuten datakeskuksista, vetyhankkeista ja vetyputkihankkeista. Näiden suunnitelmien taustalla oleva yhteistyö eri toimijoiden kesken on ollut erityisen hedelmällistä. Investoinnit eivät tule alueellemme sattumalta vaan uusiutuvan energian eturivissä kulkeminen mahdollistaa myös sähköä hyödyntävien innovatiivisten investointien toteutumisen. Näiden hankkeiden osalta teemme yhteistyötä kumppaneidemme kanssa poikkihallinnollisesti, hankerahoituksen, työllisyyden, saavutettavuuden ja ympäristöasioiden parissa.

Pohjois-Suomen toimijoiden välisen yhteistyön tarpeellisuutta ja voimaa korostaa myös hallitusohjelman mukaisen Pohjoisen ohjelman laatiminen. Tarkoituksena on edistää pohjoisen Suomen mahdollisuuksia esimerkiksi alueellisen elinvoiman ja investointien vauhdittamisen osalta täysimääräisesti. Ohjelma tulisi julkaista vuoden lopulla ja varsinainen toteutustyö aloitetaan ensi vuonna.

Yhteistyön merkitys korostuu entisestään myös luonnon monimuotoisuuden edistämisessä erityisesti Helmi-hankerahoituksen saralla sekä vesienhoidon puolella, jotta vesien hyvän tilan tavoite saavutetaan.

Liikenteen ja alueidenkäytön puolella Oulun seudun MAL-sopimuksen (maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus) laatiminen on hieno yhteisponnistus, jonka kautta vähähiilisen liikkumisen hankkeita voidaan toteuttaa. Liikenteen osalta on todettava, että tienpidon korjausvelan hillitsemiseksi alueellemme saatu 33 miljoonan euron lisämääräraha tuli todella tarpeeseen. Korjausvelkarahoitusta on luvassa myös ensi vuodelle ja sitä tullaan kohdentamaan päällysteiden lisäksi myös siltoihin.

Kuluvaa vuotta on paljolti määrittänyt muutoksiin valmistautuminen myös sidosryhmäyhteistyössä. Näkyvimpänä muutoksena on työllisyyspalvelujen siirtyminen pääosin työllisyysalueiden vastuulle vuoden 2025 alusta lähtien. Uudistuksen onnistuminen edellyttää monialaista ja rehtiä kumppanuutta, jotta saamme varmistettua työttömille töitä ja uusiin investointeihin osaavaa työvoimaa.

Vuoden 2026 alusta tapahtuu aluehallinnon muutos, jossa muodostetaan valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto sekä 10 elinvoimakeskusta. Tällä hetkellä eri määrän vastuualueita sisältäviä ELY-keskuksia on kaikkiaan 15, joten elinvoimakeskusten alueet tulevat olemaan suuremmat kuin nykyisten ELY-keskusten alueet. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu muodostavat Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen. Lupa- ja valvontavirasto muodostuu pääasiassa ELY-keskusten ympäristötehtävistä, aluehallintovirastoista sekä Valviran tehtävistä. ELY-keskuksista lupa- ja valvontavirastoon siirtyvät ympäristövastuualueen viranomaistehtävistä ympäristölupien valvonta, YVA- tehtävät, alueidenkäytön tehtävät, luonnonsuojelun sekä vesienhoidon viranomaistehtävät. Liikenteen joukkoliikennetehtävät siirtyvät Traficomiin. Muilta osin ELY-keskusten tehtävärepertuaari siirtyy elinvoimakeskuksiin.

Lisäksi olemme yhteistyössä muiden valtion toimijoiden kanssa valmistelemassa Senaatin johdolla toimitilauudistusta, jossa yli 1 000 henkilöä jatkossa työskentelisi nykyisissä ELY-keskusten ja AVI:en tiloissa. Tämän muutoksen aikaikkuna on vuodessa 2027.

Venäjän hyökkäysota Ukrainaan jatkuu jo kolmatta vuotta, samoin kuin Venäjän hybridivaikuttaminen, josta osansa on saanut myös Suomi. Varautumisen osalta hyvä viranomaisyhteistyö samoin kuin hyvä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa jatkuu alueellamme edelleen – kiitos siitä teille kaikille.

Muutokset ja niihin liittyvä epävarmuus voivat koetella meitä niin yksilö- kuin yhteiskunnallisella tasolla. Vaikka jouluperinteetkin voivat ajan saatossa muuttua, Suomessa joulu ja joulun aika on jo pitkään ollut myös almanakassa ajanjakso, jolloin on ollut mahdollisuus rauhoittua ja hengähtää arkisen aherruksen keskellä. Olkaamme kiitollisia tästä mahdollisuudesta.

Arvoisat yhteistyökumppanimme − Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kiittää teitä kaikkia panoksestanne ja yhteistyöstänne alueemme elinvoiman, liikenteen ja ympäristön kehittämiseksi kuluneena vuonna 2024 ja toivottaa teille rauhallista joulua sekä onnellista uutta vuotta 2025!

Jonas Liimatta
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja

Ylijohtaja Jonas Liimatan henkilökuva.

Asiakkaat kokevat TE-palvelut hyödyllisiksi – ensi vuonna tavataan kunnissa

Nostot

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston asiakkaat ovat todenneet palvelun tuottavan heille lisäarvoa. Palvelusta koetaan olleen hyötyä työllistymisen kannalta.

Johtaja Pirjo Juntunen (vas.) Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta ja yksikön päällikkö Eine Kela Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta arvioivat TE2024-uudistuksen edistävän työllisyysalueilla sekä lähipalvelua että kumppanuutta.

Asiakkaiden mukaan henkilöstö kohtaa asiakkaat ystävällisesti, palvelu on asiantuntevaa, ja asiakkaisiin ollaan yhteydessä nopeasti.

Vuoden 2025 alusta työnvälitykseen sekä elinkeinotoimintaan liittyvät palvelut löytyvät saman katon alta eri kunnista. TE-toimiston henkilöstö siirtyy työskentelemään eri kuntiin ja tapaa asiakkaita jatkossa kunnan toimipisteissä.

Kuluvan vuoden aikana TE-toimisto on yhdessä kuntien kanssa tehnyt muutokseen liittyvää valmistelutyötä. Työnvälityksestä sekä muista TE-palveluista muodostuu osa kuntien peruspalveluita.

Ensi vuoden alusta voimaan astuva muutos sisältää myös valtion virastojen välisiä palveluiden ja osaavan henkilöstön siirtymisiä. Työlupapalvelut siirtyvät Maahanmuuttovirastoon, yrityspalveluista osa ELY-keskukseen, sekä luonnontuotteiden keruun palvelut KEHA-keskukseen.

TE24-uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla osaajien nopeaa työllistymistä sekä lisää TE-palvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. TE-palvelujen siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita.

Työllistymistä tukee laaja palveluvalikoima

Vuoden 2024 aikana yritykset ovat tarjonneet työpaikkoja, joiden kautta TE-toimisto on voinut tarjota uusia työmahdollisuuksia asiakkaille.

Osaamisen kehittämiseksi on järjestetty työvoimakoulutuksia, työnhakuun liittyviä valmennuksia, eri aiheisia tietoiskuja sekä teemakohtaisia webinaareja. TE-live on tuottanut lähetyksiä avoimista työpaikoista sekä haettavana olevista työvoimakoulutuksista.
Uuden uran tai oman ammatin suunnitteluun on tarjottu ammatinvalinnanohjauksen monipuolisia palveluja. Työkykykoordinaattorit ovat kohdanneet asiakkaita työkykyyn liittyvissä asioissa. Neuvonta- ja ohjauspalveluiden kautta on autettu eri tilanteissa olevia yritys- ja henkilöasiakkaita.

Asiakkaita on tavattu myös eri tapahtumissa sekä paikan päällä että virtuaalisesti.
Muutosturvapalveluille on kuluvan vuoden aikana ollut entistä enemmän kysyntää. Ratkaisuja rekrytointihaasteisiin on etsitty yhdessä yritysten kanssa.

Kansainvälisen työnvälityksen palveluista käytetyimmät ovat edelleen olleet EURES-palvelut sekä työntekijän oleskelulupapalvelut. Yritykset ovat saaneet osaajia ulkomailta yhteistyöllä ja useamman viranomaisen yhteisesti toteutettujen palvelupolkujen kautta.

Asiakkaat löytävät jatkossa tarkempaa tietoa palveluista omasta kunnasta. Työllisyysalueet sekä kunnat tulevat tiedottamaan saatavista palveluista.

ELY-keskukselle on keskeistä kumppanuus työllisyysalueiden kanssa

TE2024-uudistus vaikuttaa myös ELY-keskukseen ja tarkoittaa TE-palveluiden hankintatehtävien ja hankinta-asiantuntijoiden siirtymistä kuntiin. ELY-keskus on siis kilpailuttanut TE-toimiston asiakkaille suunnatut työvoimakoulutukset ja valmennukset. Kunnat vastaavat hankinnoista jatkossa itse.

Uudistuksen jälkeen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tehtäväksi jää edelleen alueellinen työllisyyden edistäminen, mikä tarkoittaa muun muassa alueellisten yhteistyö- ja seurantakeskusteluiden järjestämistä työ- ja elinkeinoministeriön, KEHA-keskuksen ja työllisyysalueiden kesken.

ELY-keskus näkee keskeisenä laajan kumppanuuden ja yhteistyön tulevien työllisyysalueiden kanssa. Elinkeinojen ja työmarkkinoiden kehittäminen, kotoutuminen, yrityspalvelut ja ennakointi ovat esimerkkejä yhteistyömahdollisuuksista, joiden avulla saadaan vahvistettua alueemme kehitystä ja kansainvälistymistä.

Kumppanuusmalleja on hyvä kehittää vuoden 2025 aikana ja samalla valmistautua vuonna 2026 aloittaviin elinvoimakeskuksiin.

Kiitokset yhteisistä vuosista henkilö- ja työnantaja-asiakkaille
sekä muille yhteistyökumppaneille.


Pirjo Juntunen, johtaja, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto
Eine Kela, yksikön päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus,

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue

Interest in hiring international employees exists but support needed

Nostot

The ELY Centre for Northern Ostrobothnia published last week a report about the companies insights on international recruitment in the area. The report is based on interviews conducted during the summer 2024. This blog is written by ELY Centre’s international trainee Kӧnül Ahmadzada based on the interviews.

Recently, there are a lot of discussions on the international recruitment situation of Finland and what to do to keep a positive position in these terms. During my traineeship period of three months, I focused on the general situation of international recruitment from the employers’ perspective in the Northern Ostrobothnia region through nine interviews. The respondents represented various organizations in different areas of Northern Ostrobothnia. Most were public actors promoting business (seudulliset yrityspalvelut in Finnish) and other interviews represented the point of view of employers who are involved in international recruitment directly or through staffing companies. By doing so, we wanted to learn the points of view of the companies on the challenges of such a procedure and how to promote the international recruitment in the area. The answers were not very surprising, mostly mentioning the language barriers between the job seekers and the employers, cultural/societal differences and the time-consuming administrative tasks for hiring an international.

The interviews with local public actors and companies, highlighted the importance of recruiting international talent. Key points include:

  • Positive Changes: The recruitment of non-Finnish speaking employees has increased in Northern Ostrobothnia, particularly in sectors like tourism, healthcare, services, and ICT. However, more work is needed to improve inclusivity in other fields, especially with the specialist jobs.
  • Company Interest: Most companies are interested in hiring international employees, especially in the ICT sector. However, companies are often unaware of the support available for international recruitment. Therefore, the Finnish word jalkautua could work for the companies’ better knowledge of public support.
  • Support Services: Local public actors and development organizations offer various support services to companies hiring internationally, including application writing, interview process assistance, and accommodation help.
  • Training Programs: Companies and local public actors emphasized the importance of language courses and education about Finnish working life for newly arriving international employees. However, these courses need to be more popularized.
  • Challenges: The main challenges in international recruitment include language skills, the complexity of the recruitment process, and cultural differences. Companies often lack information about recruitment training and are hesitant to hire their first international employee.

Generally, while there have been significant positive changes in the landscape of international talent recruitment, there are still considerable challenges to overcome. The findings from these interviews can be elaborated further in my report but here are the recommendations as a result of the findings from the interviews:

  • Integration Programs: Larger companies with prior histories of international recruitment have structured orientation programs for international employees, while SMEs rely on supervisors or temporary mentors.
  • Public Support: For ex. educational organizations offer help to translate safety instructions and support integration in smaller cities, however, public support with longer term funding and financial support by the state and municipalities is very much appreciated.
  • Recruitment Challenges: Language skills, working culture, and administrative difficulties are major challenges. Partnerships with educational institutions are crucial for integration.
  • Company Attitudes: Larger companies are more experienced and open to hiring international talent, while smaller companies are less enthusiastic due to resource constraints. Network between the companies and the spread of positive experience with international recruitment is likely to encourage smaller companies to hire the first international employee.

To sum up, the general situation of international recruitment in the Northern Ostrobothnia area is positive in terms of company attitudes and the interested in attracting international talents, yet the main concerns of the companies are how to retain the talents in the area and how to accelerate the integration process of the newly arrived non-Finnish employee. The challenges of the companies in hiring the internationals are, but not exclusively limited to, the language barriers between the employer and the employee, cultural differences and time-consuming procedures for international recruitment. The final recommendations are to enhance the integration programs, provide more awareness among the companies about the available services and spread the word about the positive experiences of the companies with international employees.

View the report:
Enhancing International Recruitment in Northern Ostrobothnia (ely-keskus.fi)

The author Kӧnül Ahmadzada worked as an international trainee at the Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centre) of Northern Ostrobothnia in the summer of 2024. Photo: Santeri Nevalainen.

Kansainvälinen rekrytointi kiinnostaa Pohjois-Pohjanmaalla, mutta tukea tarvitaan

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus julkaisi viime viikolla selvityksen alueen yritysten näkemyksistä kansainvälisestä rekrytoinnista. Selvitys perustuu kesällä 2024 tehtyihin haastatteluihin. Blogin kirjoitti kansainvälinen harjoittelija Kӧnül Ahmadzada.

Kansainvälinen rekrytointi herättää keskustelua ja viime aikoina on pohdittu laajasti, mitä voitaisiin tehdä sen edistämiseksi. Kolmen kuukauden harjoittelujaksoni aikana keskityin kansainvälisen rekrytoinnin tilanteeseen Pohjois-Pohjanmaalla työnantajien näkökulmasta, ja keräsin tietoa raportin muotoon haastattelemalla eri tahoja. Vastaajat edustivat julkisia toimijoita (mm. seudullisia yrityspalveluita) ja työnantajien näkemyksiä kerättiin yrityksiltä, jotka ovat suoraan tai henkilöstöyritysten kautta mukana kansainvälisessä rekrytoinnissa. Tavoitteena oli ymmärtää yritysten haasteita ja kerätä ideoita siitä, kuinka voisimme helpottaa ja edistää kansainvälistä rekrytointia alueella. Vastaukset heijastelivat aiempia käsityksiä eivätkä teemat olleet kovin yllättäviä. Esille nousivat kielitaitoon liittyvät ongelmat työnhakijoiden ja työnantajien välillä, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset erot, sekä aikaa vieviksi koetut hallinnolliset prosessit kansainvälisten työntekijöiden palkkaamisessa.

Haastatteluissa tuli kuitenkin esille kansainvälisen osaamisen rekrytoinnin tärkeä merkitys. Muita keskeisiä huomioita olivat:

  • Tapahtunut positiivinen kehitys: Ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointi on lisääntynyt erityisesti matkailun, terveydenhuollon, palvelujen ja ICT-alan sektoreilla. Työtä tarvitaan kuitenkin edelleen inklusiivisuuden parantamiseksi, erityisesti asiantuntijatehtävissä.
  • Yritysten kiinnostus: Suurin osa yrityksistä on kiinnostunut kansainvälisten työntekijöiden palkkaamisesta, erityisesti ICT-alalla. Yritykset eivät kuitenkaan usein ole tietoisia kansainväliseen rekrytointiin saatavilla olevasta tuesta. Yritykset toivoivat mm. toimijoiden jalkautumista yrityksiin tiedonkulun tueksi.
  • Tukipalvelut: Paikalliset julkiset toimijat ja kehitysorganisaatiot tarjoavat yrityksille erilaisia tukipalveluja kansainväliseen rekrytointiin, kuten apua hakemusten laatimisessa, haastatteluprosessissa ja majoituksen järjestämisessä.
  • Koulutus: Yritykset ja paikalliset julkiset toimijat korostivat kielen opetuksen ja suomalaisen työelämän tuntemusta lisäävän koulutuksen merkitystä vastasaapuville kansainvälisille työntekijöille. Kyseisten palveluiden tunnettuutta ja saatavuutta tulisi lisätä.
  • Haasteet: Kansainvälisen rekrytoinnin suurimpia haasteita ovat kielitaito, rekrytointiprosessin monimutkaisuus ja kulttuurierot. Yritykset eivät useinkaan tiedä tarjolla olevista rekrytointiin liittyvistä koulutuksista ja epäröivät palkata ensimmäistä kansainvälistä työntekijäänsä.

Yleisesti ottaen kansainvälisten osaajien rekrytoinnin kentässä on tapahtunut merkittäviä positiivisia muutoksia, mutta vielä on huomattavia haasteita voitettavana. Olen koonnut haastatteluiden löydökset tarkemmin raporttiini, mutta muutamia tässä keskeisiä suosituksiani:

  • Enemmän huomiota perehdytykseen ja työntekijöiden integraatioon työyhteisöön: Suuremmilla yrityksillä, joilla on aiempaa kokemusta kansainvälisestä rekrytoinnista, on strukturoituja perehdytysohjelmia kansainvälisille työntekijöille, kun taas pk-yritykset tukeutuvat esihenkilöihin tai väliaikaisiin mentoreihin.
  • Julkisten tukipalveluiden kehittäminen: Esimerkiksi koulutusorganisaatiot auttavat kääntämään mm. turvallisuusohjeita ja tukevat kotoutumisprosesseissa pienemmissä kaupungeissa, mutta lisäksi tarvitaan valtion ja kuntien tarjoamaa pitkäkestoista ja taloudellista tukea.
  • Rekrytoinnin haasteiden taklaaminen: Kielitaito, erot työkulttuureissa ja hallinnolliset prosessit koetaan haasteiksi. Kumppanuudet oppilaitosten kanssa voisivat auttaa merkittävästi kotoutumisen onnistumisessa.
  • Tiedon lisääminen ja asenteiden muokkaus: Suuremmat yritykset ovat kokeneempia ja avoimempia kansainvälisen osaamisen palkkaamisessa, kun taas pienemmät yritykset ovat vähemmän innokkaita resurssirajoitteiden vuoksi. Verkostoituminen yritysten välillä ja positiivisten kokemusten levittäminen kansainvälisestä rekrytoinnista voivat rohkaista pienempiä yrityksiä palkkaamaan ensimmäisen kansainvälisen työntekijänsä.

Kaiken kaikkiaan Pohjois-Pohjanmaalla yrityksillä on pääosin positiivinen asenne kansainväliseen rekrytointiin ja kansainvälisten osaajien houkuttelu alueelle kiinnostaa. Yritysten suurimpia huolenaiheita ovat osaajien pysyminen alueella ja vastasaapuneen ei-suomenkielisen työntekijän integraatioprosessin parantaminen. Yritysten haasteet kansainvälisten työntekijöiden palkkaamisessa liittyvät pääosin kielellisiin esteisiin työnantajan ja työntekijän välillä, kulttuurieroihin ja aikaa vieviksi koettuihin kansainvälisen rekrytoinnin prosesseihin. Raportin suositukset voidaan tiivistää kolmeen keskeiseen teemaan: integraatio-ohjelmien parantaminen, yrityksille saatavilla olevien palveluiden tunnettavuuden lisääminen ja yritysten positiivisten kokemusten levittäminen.

Tutustu selvitykseen (englanniksi):
Enhancing International Recruitment in Northern Ostrobothnia (ely-keskus.fi)

Blogin kirjoittaja Kӧnül Ahmadzada työskenteli kansainvälisenä harjoittelijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa kesällä 2024. Kuva: Santeri Nevalainen.

Kasvuforum 2024 – kohti vastuullista kansainvälistymistä

Vihreällä maisemataustalla naisen kädessä maapallo, jossa vihreitä lehtiä.

Lähes 90 osallistujaa kerännyt vuosittainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämä Kasvuforum -seminaari pidettiin tänä vuonna Teams-tilaisuutena. Päivän puheenjohtajana toimi ELY-keskuksen Pasi Loukasmäki. Teemat liittyivät yritysten vientiin ja kansainvälistymiseen sekä vastuullisuuteen. Seminaari tarjosi monipuolisen kattauksen asiantuntemusta, näkemyksiä ja käytännön neuvoja yritysasiantuntijoille, miten yrityksiä voidaan tukea kansainvälistymisen poluilla.

Verkostojen merkitys

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen avasi tilaisuuden korostamalla hallitusohjelmaan kirjatun Pohjoisen ohjelman merkitystä, jonka avulla voidaan lisätä Pohjois-Suomeen kestävän kasvun mahdollisuuksia ja vahvistaa alueiden kilpailukykyä. Keränen korosti myös Team Finland -palvelupolun kumppaneiden hyödyntämistä yritysten kansainvälistymisessä. Team Finland -organisaatioita ovat Business Finland, Finnvera ja ulkoministeriö sekä ELY-keskukset ja TE-toimistot. Lisätietoa Team Finland -verkoston palveluista yrityksille.

Jyrki Nissilä ulkoministeriöstä toi esiin puheessaan, kuinka ministeriö avustaa yrityksiä niiden kansainvälistymispyrkimyksissä antamalla käyttöön yli 90 ulkomaanedustuston eri puolella maailmaa. Nissilä puhui myös Suomen maakuvatyön merkityksestä kansainvälistymisessä. Ulkoministeriön keskeinen rooli Team Finland -palvelupolulla on markkinoiden avaaminen vaikuttamalla paikallisiin viranomaisiin ja päättäjiin.

Kasvuhakuisten yritysten tukeminen

Oulun kauppakamarin Mari Viirelä esitteli viime vuonna toteutettua Pohjoisesta pörssiin -valmennusta, joka oli tarkoitettu kasvuhakuisille yrityksille. Tässä on hyvä esimerkki kokonaisuudesta, jossa tarjotaan yrityksille sekä kansainvälistymissparrausta että näkyvyyttä.

Business Finlandin Juha Pulkkinen ja ELY-keskuksen Anne Pulkkinen kertoivat käynnissä olevista rahoitushauista. Business Finlandin rahoituspalveluihin on tullut uudistuksia, nyt kannustetaan yrityksiä entistä pitkäjänteisempään tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Sami Heikkilä Osuuspankista sekä edustajat Naturpoliksesta, Business Oulusta ja Nihakista korostivat, että tutustuminen paikalliskulttuuriin sekä vastapuoleen ovat avainasemassa riskien hallinnassa yritysten kansainvälistyessä.

Seminaarin case yritys GrainSensen toimitusjohtaja Riku Niemelä jakoi yrityksensä tarinan, korostaen muun muassa myyntikanavien oikeaa valintaa ja kumppanuuksien merkitystä – esityksessä nousi esille Team Finland palvelupolun kumppaneiden hyödyntäminen.

Vastuullisuudesta kilpailuetu

Paneelikeskustelu vahvisti yleistä käsitystä vastuullisen merkityksen tämän päivän onnistuneessa vientikaupassa. Pasi Vartiainen Finnverasta toimi puheenjohtajana ja osallistujina Jaakko Lampela Nordic Option Oy:stä, Jarno Haapakoski Volter Oy:stä, Teemu Hostikka Ntrnz Media Oy:stä sekä Jani Jokitalo Business Finlandista.

Yritysedustajat Hostikka ja Haapakoski molemmat näkivät vastuullisen tärkeänä sisällyttää yritysten strategiaan – se on jo nyt usean suomalaisen yrityksen kilpailuetu.
Keskustelussa pohdittiin myös, kuinka yritykset voivat taklata etukäteen viennin esteitä. Pääomia kannattaa olla tarpeellinen määrä, koska jo pelkästään kaupallistaminen vaati rahaa. Lisäksi omien vahvuuksien tunnistaminen ja ”tunnustaminen” on olennaista; me pohjoissuomalaiset olemme oikeasti aitoja ja luotettavia ihmisiä.

Yhdessä enemmän vientiä

Seminaari päätössanoissa Petri Keränen korosti vastuullisuusasioihin perehtymistä yrityskentässä, koska niitä vaaditaan jo alihankintaketjuissa. Kumppaniverkostoja, eteenkin edellä eri yhteyksissä mainittuja Team Finland -palvelupolun toimijoita kannattaa yritysten ja yritysasiantuntijoiden hyödyntää. Me Pohjois-Pohjanmaalla tarvitsemme uusia vientiavauksia, innovaatioita, osaamisen kehittämistä – tämä seminaari oli hyvä avaus jatkokeskusteluille ja -toimille.

Tommi Sirviö
Yritysasiantuntija, Elinkeino, työvoima ja osaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Tommi Sirviö, henkilökuva.

Harjoittelijana maaseudun kehittämisryhmän maastokatselmointitehtävissä ELY-keskuksella

Nostot

Olemme Helmi Leskinen ja Essi Hakala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Elinkeino, työvoima ja osaaminen -vastuualueen kesän 2023 harjoittelijat. Opiskelemme molemmat pääaineenamme biologiaa. Kesän aikana olemme olleet avustamassa maatalousluonnon ja maisemanhoitosopimusten käsittelyssä, ja siihen liittyvien maastokatselmointien toteuttamisessa. Harjoittelumme ELY-keskuksella on ollut mielenkiintoinen ja monipuolinen, eikä yksikään työpäivä ole ollut samanlainen kuin toinen.

Olemme harjoittelun aikana saaneet hyödyllistä kokemusta myös autonrenkaan vaihdosta sekä järviruokokasvustoissa liikkumisesta.

Kesän aikana tutuksi ovat tulleet niin maasto- kuin toimistotyötkin. Osan työpäivistä olemme viettäneet myös etänä kotitoimistoiltamme käsin exceleitä ja maastoraportteja naputellen. Pohjois-Pohjanmaa on tullut näiden kuluneiden kolmen kuukauden aikana tutuksi; olemmekin päässeet tutustumaan maastokatselmointien yhteydessä upeisiin paikkoihin, joissa emme ehkä muutoin olisi päässeet vierailemaan. Työhön on sisältynyt myös paljon muita erilaisia kokemuksia, kuten opintomatkoja sekä veneajeluita. Erityisesti opintomatka Maakallaan kaljaasin kyydissä oli ainutlaatuinen ja hieno kokemus. Pääsimme myös vierailemaan toisella kauniilla saarella moottoriveneen kyydissä.

Vilukko on tullut maastossa harvinaisen tutuksi.

Olemme oppineet reilusti uutta niin omaan alaamme kuin työelämäänkin liittyen. Tärkeät biologian taidot, kuten lajintuntemus sekä luontotyyppien tunnistus ovat kohentuneet harjoittelun aikana merkittävästi. Kohteilta onkin löytynyt runsaasti kiinnostavaa ihmeteltävää kahdelle uteliaalle biologille. Olemme työskennelleet tiiviinä ryhmänä yhdessä työkaveriemme kanssa ja kehittäneet samalla vuorovaikutustaitojamme ja ryhmätyötaitojamme. Olemme saaneet harjoitella myös itsenäistä työskentelyä ja olla aktiivisesti mukana tekemässä hyödyllistä työtä maaseudun ja sen elinkeinojen kehittämisessä.

Maastossa voi kohdata monenlaisia muitakin otuksia laiduneläinten ohella.

Kesän aikana olemme kohdanneet myös monia jännittäviä tilanteita, oli kyseessä sitten säikähtänyt lauma nautoja, vesialueiden ylittäminen (ja niihin toisinaan tarkoituksettomasti pulahtaminen), sähköaitojen alta ryömiminen tai ukkosmyrskyn keskelle joutuminen. Myöskään eksymiset viidakkomaisiin ruovikoihin eivät ole olleet yksittäistapauksia. Näistäkin päivistä olemme kuitenkin selvinneet seikkailuhengen, huumorin ja mahtavan työporukan avulla.

Haluamme kiittää koko Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen henkilöstöä ja erityisesti elinkeinopuolella työskenteleviä työkavereitamme antoisasta kesäharjoittelusta sekä rohkaista harjoittelupaikkaa etsiviä kanssaopiskelijoitamme hakemaan harjoitteluun Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen!

Helmi Leskinen ja Essi Hakala

ELY-keskuksista löytyy monipuolisesti harjoittelupaikkoja ja erilaisille koulutustaustoille. Harjoittelut ajoittuvat pääosin kesäkuukausille ja kestävät usein 3–6 kuukautta. Harjoittelupaikkoja voit etsiä esimerkiksi Aarresaari.net sekä Valtiolle.fi -palveluista, oppilaitoksesi urapalveluiden kautta tai ottamalla yhteyttä suoraan virastoon.

Linkit:
Harjoittelijaksi ELY-keskukseen (ely-keskus.fi)
Aarresaari.net
Valtiolle.fi

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

TE2024-uudistuksen vaikutuksia ELY-keskuksen toimintaan

Nostot

TE-palveluiden uudistus TE2024 on jo oven takana ja alkaa vuoden 2025 alusta. TE2024-uudistuksessa työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät valtion vastuulta kuntien järjestämisvastuulle. Työ- ja elinkeinotoimistot lakkaavat ja niiden henkilöstöä siirtyy liikkeenluovutuksella kuntien työntekijöiksi. Noin 100 lakisääteistä TE-palvelua siirtyy kunnille hoidettavaksi. Samassa yhteydessä kunnille siirtyy myös kotoutumiseen liittyviä palveluita. Kyseessä on suuri uudistus kunnille, työnhakijoille, palveluntuottajille sekä elinkeinoelämälle.

ELY-keskuksen kilpailuttamat TE-palveluhankinnat siirtyvät kuntien järjestämisvastuulle. Työvoimakoulutusten, valmennuspalveluiden ja TE-asiakkaiden tarvitsemien asiantuntija-arviointien (kuten erilaiset työkyvyn arvioinnit) koko hankintamenettely siirtyy kuntiin. Samalla ELY-keskuksista siirtyy osaavia hankinta-asiantuntijoita kuntien työntekijöiksi. Myös ammatillisten valtionosuusrahoitteisten tutkintotavoitteisten työvoimakoulutusten suunnittelu yhdessä alueen oppilaitosten osalta siirtyy kuntiin.

Merkittävä muutos uudistuksessa on TE-palveluiden rahoitusmallin muuttuminen. Tällä hetkellä työllisyysmäärärahat on valtion talousarviosta ohjattu ELY-keskuksille käytettäviksi työvoimakoulutuksiin, palkkatukiin, työllisyyspoliittisiin hankkeisiin, valmennuspalveluihin jne. Vuoden 2025 alusta kunnat vastaavat näiden lakisääteisten palveluiden kustannuksista yleiskatteellisella valtionosuudellaan.

Erityisesti pienet kunnat eivät yksinään pysty hoitamaan siirtyvää laajaa palvelukokonaisuutta, vaan Suomeen syntyy kuntaryppäistä yhteensä 44 työllisyysaluetta. Pohjois-Pohjanmaalle muodostunee kolme työllisyysaluetta. Taivalkosken ja Kuusamon kunnat siirtyvät Kainuun-Koillismaan työllisyysalueeseen Kainuun kuntien kanssa. Oulun seudulle syntyy 11 kunnan muodostama Oulun vetämä työllisyysalue. Oulun eteläisen alueella oletettavasti Raahen kaupunki toimisi vastuukuntana 17 kunnan yhteiselle työllisyysalueelle.


ELY-keskus valmistelee hankintojen ja asiakkaiden siirtoa työllisyysalueiden kanssa hyvässä yhteistyössä. Siirtymähetkellä palveluissa olevien asiakkaiden katkeamaton palvelu ja viestintä on keskeistä.

Vuoden 2025 alusta ELY-keskuksille on jäämässä edelleen lakisääteisiä alueellisia työllisyyden hoidon tehtäviä ja vastuita. ELY-keskus tulee jatkossa järjestämään yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja KEHA-keskuksen kanssa vuosittaiset alueelliset työllisyyden edistämisen yhteistyö- ja seurantakeskustelut. Keskusteluissa käydään tulevien työllisyysalueiden työllisyyden ja kotoutumisen edistymisen toteutumista, palvelujen vaikuttavuutta ja kehittämistarpeita. Keskusteluja aloitetaan jo kesän kynnyksellä 2024.

Eine Kela
Yksikön päällikkö
Osaaminen ja työelämä -yksikkö
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kurkkaus kesäharjoitteluun ELY-keskuksella

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen kesäharjoittelijoina työskennelleiden kesä 2023 on ollut mielenkiintoinen ja kulunut nopeasti. Harjoittelu on antanut kattavan kuvan siitä, mitä ELY-keskuksella – ja erityisesti liikennevastuualueella tehdään sekä millaisten tehtävien parissa saattaisi tulevaisuudessa työskennellä.

Jenni
– Olen työskennellyt kesän tienpidon suunnittelun yksikössä. Kesän aikana olen päässyt työskentelemään monipuolisesti erilaisten työtehtävien parissa ja näkemään mitä tienpidon suunnittelun yksikön työntekijöiden työtehtäviin kuuluu. Alkukesästä pääsin mukaan osallistumaan monenlaisiin palavereihin, kuten erilaisiin suunnittelukokouksiin yhdessä kuntien ja eri konsulttitoimistojen kanssa. Kesän aikana olen päässyt myös mukaan erilaisille maasto- ja työmaakäynneille, joista muutamiin maastokäynteihin liittyen olen päässyt myös valmistelemaan hankekortteja tai Powerpoint-esityksiä. Loppukesästä vakiotyöntekijöiden ollessa lomalla olen päässyt tekemään enemmän itsenäisiä työtehtäviä, jotka ovat käsittäneet mm. maastokäyntejä jalankulku- ja pyöräilyväylien maastokuvaamisen tai meluaitojen inventoinnin muodossa. Toimiston puolella tehtäviin on kuulunut esimerkiksi EAKR-hakemusten valmistelua, esityksiä liikennejärjestelyistä ja tienkäyttäjätyytyväisyystulosten analysointia. Myös Excel-ohjelmisto on tullut erittäin tutuksi. Kaiken kaikkiaan harjoittelu ELY-keskuksessa on ollut loistava ensimmäinen työkokemus alalla, mistä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti syksyn opintoja ja tulevaa työuraa.

Jenni Väliahteen kuvia kesäharjoittelun ajalta.

Liina-Lotta
– Olen työskennellyt liikennejärjestelmäyksikössä, ja kesäni on kulunut pääosin joukkoliikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen liittyvien työtehtävien parissa. Olen esimerkiksi valmistellut liikennemerkki- ja nopeusrajoituspäätöksiä liitekarttoineen, inventoinut joukkoliikennepysäkkejä sekä maastokäynneillä että paikkatietojärjestelmien ja karttapalveluiden avulla, kirjottanut tiedotteita ja kokeillut joukkoliikenteen aikataulujen suunnittelemista. Lisäksi kävin Jennin apuna maastossa, ja pääsimme myös mukaan tarkastamaan joukkoliikenteen puitteita ja uudistuksia Vaalassa ja Rokualla. Harjoittelu ja sen tarjoamat työtehtävät ovat tuoneet maantieteen opintoni ja mielenkiintoni osaksi käytäntöä ja työelämää, ja tämän antoisan kesän jälkeen onkin hyvä jatkaa kohti syksyllä alkavia maisteriopintoja ja uusia haasteita.

Liina-Lotta Vierikon kuvia kesäharjoittelun ajalta.

– Olemme päässeet kokemaan ja oppimaan paljon uutta erilaisten työtehtävien parissa niin toimistolla kuin sen ulkopuolellakin. Heti kesäkuun alussa pääsimme iloiseksi yllätykseksemme mukaan L-vastuualueen henkilöstön kehittämispäiville Jyväskylään. Reissun keskeisenä teemana oli mm. valtatien 4 kehittäminen, Jenni ja Liina-Lotta muistelevat.

– Olemme päässeet paitsi hyödyntämään yliopisto-opinnoista saamiamme tietoja ja taitoja myös kehittämään osaamistamme, oppimaan uutta sekä saaneet lisää näkökulmaa ja inspiraatiota omiin opintoihimme. Odotammekin jo innolla syksyn liikennetekniikan kursseja, joille ilmoittauduimme yhdessä kesän harjoittelun innoittamana. Kaiken oppimamme lisäksi käteemme on jäänyt paljon kivoja muistoja ja uudenlaisia kokemuksia sekä kaikin tavoin hyvät eväät jatkoa varten.

Kiitos mielenkiintoisesta kesästä,
Jenni Väliahde (vas.) ja Liina-Lotta Vierikko (oik.)