Kansainvälinen työvoima Pohjois-Pohjanmaalla 2020–2025

Nostot

Työskentelyä ravintolassa.

Pohjois-Pohjanmaa on yksi Suomen kansainvälisimmistä työvoima-alueista. Hoiva-ala, rakennus, teollisuus, ravintolat, kiinteistöpalvelut ja luonnontuotteiden keruu ovat kaikki toimialoja, jotka ovat nojanneet ulkomaiseen työvoimaan kuluneen vuosikymmenen ajan. Viimeisten viiden vuoden aikana työntekijöiden sijoittumista alueelle on voinut seurata selkeänä liikkeenä: työntekijän oleskelulupien määrät kasvoivat tasaisesti pandemiavuosien jälkeen, saavuttivat huippunsa vuonna 2024 ja kääntyivät sen jälkeen laskuun. Silti kokonaiskuva ei ole yksiselitteinen. Työntekijöiden todellinen määrä ei ole vähentynyt yhtä jyrkästi kuin luvut antavat ymmärtää, sillä taustalla vaikuttavat sekä talouden muutokset että työvoiman maahantulon eri lupamuodot. Vuonna 2020 Pohjois-Pohjanmaalle myönnettiin 240 työntekijän oleskelulupaa. Seuraavina vuosina kasvu jatkui, ja vuonna 2024 lupia myönnettiin jo 524 – selvästi enemmän kuin koskaan aiemmin.

Kasvun taustalla oli useita tekijöitä: hoiva-alalla ja ravintoloissa oli laajaa työvoimapulaa, rakennusalalla tarvittiin aiemmin runsaasti työvoimaa, vuokratyö kasvoi nopeasti ja Oulun työmarkkina veti kansainvälisiä osaajia uusien investointien myötä. Lisäksi työnantajat laajensivat rekrytointiaan uusiin maihin, kuten Serbiaan, Uzbekistaniin ja Azerbaidžaniin. Filippiinit säilyi koko jakson merkittävimpänä rekrytointimaana, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla.

Piirakkadiagrammissa Pohjois-Pohjanmaan TOP5 kansalaisuutta työntekijän oleskeluvissa 2020-2024: Filippiinit 375, Venäjä 230, Ukraina 223, Thaimaa 218, Serbia 141, muut 701.
Lähde: Migri; Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kooste.


Oulu oli koko ajan työntekijöiden tärkein sijoittumiskunta. Se vastaanotti vuosittain 70–80 prosenttia kaikista työntekijän oleskeluluvista. Hoiva ja siivous painottuivat erityisesti Oulussa ja Kuusamossa, kun taas Sievi, Taivalkoski ja Hailuoto keräsivät suuren osan metsänhoidon ja luonnontuotealan työntekijöistä. Rakennusalan työntekijöitä suuntautui eniten Ouluun ja Raaheen, joissa kansainvälisten teknisten asiantuntijoiden ja ammattityöntekijöiden tarve oli suurin.

Piirakkadiagrammissa Pohjois-Pohjanmaan TOP5 kuntaa työntekijän oleskeluvissa 2020-2024: Oulu 858, Kuusamo 136, Raahe 130, Pyhäjoki 96, Sievi 87, muut kunnat 581.
Lähde: Migri; Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kooste.

Vuosi 2025 näyttää kuitenkin erilaiselta. Syyskuuhun mennessä Pohjois-Pohjanmaalla oli myönnetty 141 työntekijän oleskelulupaa – selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pelkkä tilasto voi johtaa väärään tulkintaan, sillä työntekijöiden määrä alueella ei ole romahtanut. Sen sijaan muutos johtuu ennen kaikkea kahdesta ilmiöstä. Ensimmäinen on se, että metsäala ja luonnontuotteiden keruu hoidetaan yhä useammin kausityölupien kautta, ei työntekijän oleskeluluvilla. Sektorit, jotka aiemmin nostivat lupamääriä selvästi, eivät näy nykyisissä tilastoissa, vaikka työn määrä ja rekrytointi ovat ennallaan tai kasvaneet. Esimerkiksi Hailuodossa kaikki 14 thaimaalaista työntekijää näkyvät työntekijän luvissa, mutta suurin osa muista luonnontuotealan kausityöntekijöistä toimii kausiluvilla, eikä heitä tilastoida samalla tavalla. Tällä on suuri vaikutus vuoden 2025 kokonaiskuvaan.

Toinen syy vuoden 2025 työntekijälupien vähenemiseen liittyy yleiseen työmarkkinatilanteeseen. Talouden epävarmuus ja useilla aloilla lisääntynyt kotimaisen työvoiman tarjonta ovat vähentäneet työnantajien tarvetta rekrytoida ulkomailta. Erityisesti niillä aloilla, joissa työnantajat edellyttävät suomen kielen taitoa tai joissa lupaprosessit ovat monimutkaisempia – kuten sosiaali- ja terveysalalla – ulkomailta rekrytointi on hidastunut.

Vaikka vuoden 2025 luvut ovat aiempia vuosia matalammat, kansainvälinen työvoima on edelleen keskeinen osa Pohjois-Pohjanmaan elinvoimaa. Ravintola-alalle, metallirakenteiden valmistukseen, koneasennukseen, hoiva-alalle ja luonnontuotteiden keruuseen rekrytoidaan edelleen aktiivisesti. Lisäksi Oulu jatkaa vahvana veturina, jossa tekniset alat, palvelusektori ja kasvavat investoinnit tuovat jatkuvaa tarvetta monenlaiselle osaamiselle. ICT-alalla kansainvälinen rekrytointi painottuu erityisasiantuntijoiden lupiin, ja osaajia on saapunut alueelle myös taloussuhdanteen heikentyessä.

Pylväsdiagrammissa Pohjois-Pohjanmaan viisi yleisintä ammattia työntekijän oleskeluluvissa 2020-2024: työvoiman vuokraus 392, vanhusten ja vammaisten asumispalvelut 200, ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta 184, muu erikoistunut rakentamistoiminta/rakentaminen 92, luonnontuotteiden keruu 83, muut 937.
Lähde: Migri; Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kooste.

On selvää, että kansainvälisen työvoiman tarve ei ole katoamassa. Sen muoto muuttuu, lupakäytännöt elävät ja rekrytointitarpeet vaihtelevat talouden syklien mukana. Siksi pitkäjänteinen, tietoon perustuva työvoimapolitiikka – kuten alueellinen linjaus – on tärkeä väline sekä työnantajille että työntekijöille. Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuus rakentuu edelleen monimuotoisen työvoiman varaan, ja kansainväliset osaajat ovat osa sitä tarinaa myös tulevina vuosina.

Lähde: Maahanmuuttovirasto (Migri): työntekijän oleskeluluvat, erityisasiantuntijan oleskeluluvat ja kausityöluvat, päätöstilastot 2020–2025.

Kamal Singh
Asiantuntija, kansainvälisyys- ja kotoutumispalvelut
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuva.

Asiakkaat kokevat TE-palvelut hyödyllisiksi – ensi vuonna tavataan kunnissa

Nostot

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston asiakkaat ovat todenneet palvelun tuottavan heille lisäarvoa. Palvelusta koetaan olleen hyötyä työllistymisen kannalta.

Johtaja Pirjo Juntunen (vas.) Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta ja yksikön päällikkö Eine Kela Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta arvioivat TE2024-uudistuksen edistävän työllisyysalueilla sekä lähipalvelua että kumppanuutta.

Asiakkaiden mukaan henkilöstö kohtaa asiakkaat ystävällisesti, palvelu on asiantuntevaa, ja asiakkaisiin ollaan yhteydessä nopeasti.

Vuoden 2025 alusta työnvälitykseen sekä elinkeinotoimintaan liittyvät palvelut löytyvät saman katon alta eri kunnista. TE-toimiston henkilöstö siirtyy työskentelemään eri kuntiin ja tapaa asiakkaita jatkossa kunnan toimipisteissä.

Kuluvan vuoden aikana TE-toimisto on yhdessä kuntien kanssa tehnyt muutokseen liittyvää valmistelutyötä. Työnvälityksestä sekä muista TE-palveluista muodostuu osa kuntien peruspalveluita.

Ensi vuoden alusta voimaan astuva muutos sisältää myös valtion virastojen välisiä palveluiden ja osaavan henkilöstön siirtymisiä. Työlupapalvelut siirtyvät Maahanmuuttovirastoon, yrityspalveluista osa ELY-keskukseen, sekä luonnontuotteiden keruun palvelut KEHA-keskukseen.

TE24-uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla osaajien nopeaa työllistymistä sekä lisää TE-palvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. TE-palvelujen siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita.

Työllistymistä tukee laaja palveluvalikoima

Vuoden 2024 aikana yritykset ovat tarjonneet työpaikkoja, joiden kautta TE-toimisto on voinut tarjota uusia työmahdollisuuksia asiakkaille.

Osaamisen kehittämiseksi on järjestetty työvoimakoulutuksia, työnhakuun liittyviä valmennuksia, eri aiheisia tietoiskuja sekä teemakohtaisia webinaareja. TE-live on tuottanut lähetyksiä avoimista työpaikoista sekä haettavana olevista työvoimakoulutuksista.
Uuden uran tai oman ammatin suunnitteluun on tarjottu ammatinvalinnanohjauksen monipuolisia palveluja. Työkykykoordinaattorit ovat kohdanneet asiakkaita työkykyyn liittyvissä asioissa. Neuvonta- ja ohjauspalveluiden kautta on autettu eri tilanteissa olevia yritys- ja henkilöasiakkaita.

Asiakkaita on tavattu myös eri tapahtumissa sekä paikan päällä että virtuaalisesti.
Muutosturvapalveluille on kuluvan vuoden aikana ollut entistä enemmän kysyntää. Ratkaisuja rekrytointihaasteisiin on etsitty yhdessä yritysten kanssa.

Kansainvälisen työnvälityksen palveluista käytetyimmät ovat edelleen olleet EURES-palvelut sekä työntekijän oleskelulupapalvelut. Yritykset ovat saaneet osaajia ulkomailta yhteistyöllä ja useamman viranomaisen yhteisesti toteutettujen palvelupolkujen kautta.

Asiakkaat löytävät jatkossa tarkempaa tietoa palveluista omasta kunnasta. Työllisyysalueet sekä kunnat tulevat tiedottamaan saatavista palveluista.

ELY-keskukselle on keskeistä kumppanuus työllisyysalueiden kanssa

TE2024-uudistus vaikuttaa myös ELY-keskukseen ja tarkoittaa TE-palveluiden hankintatehtävien ja hankinta-asiantuntijoiden siirtymistä kuntiin. ELY-keskus on siis kilpailuttanut TE-toimiston asiakkaille suunnatut työvoimakoulutukset ja valmennukset. Kunnat vastaavat hankinnoista jatkossa itse.

Uudistuksen jälkeen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tehtäväksi jää edelleen alueellinen työllisyyden edistäminen, mikä tarkoittaa muun muassa alueellisten yhteistyö- ja seurantakeskusteluiden järjestämistä työ- ja elinkeinoministeriön, KEHA-keskuksen ja työllisyysalueiden kesken.

ELY-keskus näkee keskeisenä laajan kumppanuuden ja yhteistyön tulevien työllisyysalueiden kanssa. Elinkeinojen ja työmarkkinoiden kehittäminen, kotoutuminen, yrityspalvelut ja ennakointi ovat esimerkkejä yhteistyömahdollisuuksista, joiden avulla saadaan vahvistettua alueemme kehitystä ja kansainvälistymistä.

Kumppanuusmalleja on hyvä kehittää vuoden 2025 aikana ja samalla valmistautua vuonna 2026 aloittaviin elinvoimakeskuksiin.

Kiitokset yhteisistä vuosista henkilö- ja työnantaja-asiakkaille
sekä muille yhteistyökumppaneille.


Pirjo Juntunen, johtaja, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto
Eine Kela, yksikön päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus,

Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue

Interest in hiring international employees exists but support needed

Nostot

The ELY Centre for Northern Ostrobothnia published last week a report about the companies insights on international recruitment in the area. The report is based on interviews conducted during the summer 2024. This blog is written by ELY Centre’s international trainee Kӧnül Ahmadzada based on the interviews.

Recently, there are a lot of discussions on the international recruitment situation of Finland and what to do to keep a positive position in these terms. During my traineeship period of three months, I focused on the general situation of international recruitment from the employers’ perspective in the Northern Ostrobothnia region through nine interviews. The respondents represented various organizations in different areas of Northern Ostrobothnia. Most were public actors promoting business (seudulliset yrityspalvelut in Finnish) and other interviews represented the point of view of employers who are involved in international recruitment directly or through staffing companies. By doing so, we wanted to learn the points of view of the companies on the challenges of such a procedure and how to promote the international recruitment in the area. The answers were not very surprising, mostly mentioning the language barriers between the job seekers and the employers, cultural/societal differences and the time-consuming administrative tasks for hiring an international.

The interviews with local public actors and companies, highlighted the importance of recruiting international talent. Key points include:

  • Positive Changes: The recruitment of non-Finnish speaking employees has increased in Northern Ostrobothnia, particularly in sectors like tourism, healthcare, services, and ICT. However, more work is needed to improve inclusivity in other fields, especially with the specialist jobs.
  • Company Interest: Most companies are interested in hiring international employees, especially in the ICT sector. However, companies are often unaware of the support available for international recruitment. Therefore, the Finnish word jalkautua could work for the companies’ better knowledge of public support.
  • Support Services: Local public actors and development organizations offer various support services to companies hiring internationally, including application writing, interview process assistance, and accommodation help.
  • Training Programs: Companies and local public actors emphasized the importance of language courses and education about Finnish working life for newly arriving international employees. However, these courses need to be more popularized.
  • Challenges: The main challenges in international recruitment include language skills, the complexity of the recruitment process, and cultural differences. Companies often lack information about recruitment training and are hesitant to hire their first international employee.

Generally, while there have been significant positive changes in the landscape of international talent recruitment, there are still considerable challenges to overcome. The findings from these interviews can be elaborated further in my report but here are the recommendations as a result of the findings from the interviews:

  • Integration Programs: Larger companies with prior histories of international recruitment have structured orientation programs for international employees, while SMEs rely on supervisors or temporary mentors.
  • Public Support: For ex. educational organizations offer help to translate safety instructions and support integration in smaller cities, however, public support with longer term funding and financial support by the state and municipalities is very much appreciated.
  • Recruitment Challenges: Language skills, working culture, and administrative difficulties are major challenges. Partnerships with educational institutions are crucial for integration.
  • Company Attitudes: Larger companies are more experienced and open to hiring international talent, while smaller companies are less enthusiastic due to resource constraints. Network between the companies and the spread of positive experience with international recruitment is likely to encourage smaller companies to hire the first international employee.

To sum up, the general situation of international recruitment in the Northern Ostrobothnia area is positive in terms of company attitudes and the interested in attracting international talents, yet the main concerns of the companies are how to retain the talents in the area and how to accelerate the integration process of the newly arrived non-Finnish employee. The challenges of the companies in hiring the internationals are, but not exclusively limited to, the language barriers between the employer and the employee, cultural differences and time-consuming procedures for international recruitment. The final recommendations are to enhance the integration programs, provide more awareness among the companies about the available services and spread the word about the positive experiences of the companies with international employees.

View the report:
Enhancing International Recruitment in Northern Ostrobothnia (ely-keskus.fi)

The author Kӧnül Ahmadzada worked as an international trainee at the Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centre) of Northern Ostrobothnia in the summer of 2024. Photo: Santeri Nevalainen.

Kansainvälinen rekrytointi kiinnostaa Pohjois-Pohjanmaalla, mutta tukea tarvitaan

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus julkaisi viime viikolla selvityksen alueen yritysten näkemyksistä kansainvälisestä rekrytoinnista. Selvitys perustuu kesällä 2024 tehtyihin haastatteluihin. Blogin kirjoitti kansainvälinen harjoittelija Kӧnül Ahmadzada.

Kansainvälinen rekrytointi herättää keskustelua ja viime aikoina on pohdittu laajasti, mitä voitaisiin tehdä sen edistämiseksi. Kolmen kuukauden harjoittelujaksoni aikana keskityin kansainvälisen rekrytoinnin tilanteeseen Pohjois-Pohjanmaalla työnantajien näkökulmasta, ja keräsin tietoa raportin muotoon haastattelemalla eri tahoja. Vastaajat edustivat julkisia toimijoita (mm. seudullisia yrityspalveluita) ja työnantajien näkemyksiä kerättiin yrityksiltä, jotka ovat suoraan tai henkilöstöyritysten kautta mukana kansainvälisessä rekrytoinnissa. Tavoitteena oli ymmärtää yritysten haasteita ja kerätä ideoita siitä, kuinka voisimme helpottaa ja edistää kansainvälistä rekrytointia alueella. Vastaukset heijastelivat aiempia käsityksiä eivätkä teemat olleet kovin yllättäviä. Esille nousivat kielitaitoon liittyvät ongelmat työnhakijoiden ja työnantajien välillä, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset erot, sekä aikaa vieviksi koetut hallinnolliset prosessit kansainvälisten työntekijöiden palkkaamisessa.

Haastatteluissa tuli kuitenkin esille kansainvälisen osaamisen rekrytoinnin tärkeä merkitys. Muita keskeisiä huomioita olivat:

  • Tapahtunut positiivinen kehitys: Ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointi on lisääntynyt erityisesti matkailun, terveydenhuollon, palvelujen ja ICT-alan sektoreilla. Työtä tarvitaan kuitenkin edelleen inklusiivisuuden parantamiseksi, erityisesti asiantuntijatehtävissä.
  • Yritysten kiinnostus: Suurin osa yrityksistä on kiinnostunut kansainvälisten työntekijöiden palkkaamisesta, erityisesti ICT-alalla. Yritykset eivät kuitenkaan usein ole tietoisia kansainväliseen rekrytointiin saatavilla olevasta tuesta. Yritykset toivoivat mm. toimijoiden jalkautumista yrityksiin tiedonkulun tueksi.
  • Tukipalvelut: Paikalliset julkiset toimijat ja kehitysorganisaatiot tarjoavat yrityksille erilaisia tukipalveluja kansainväliseen rekrytointiin, kuten apua hakemusten laatimisessa, haastatteluprosessissa ja majoituksen järjestämisessä.
  • Koulutus: Yritykset ja paikalliset julkiset toimijat korostivat kielen opetuksen ja suomalaisen työelämän tuntemusta lisäävän koulutuksen merkitystä vastasaapuville kansainvälisille työntekijöille. Kyseisten palveluiden tunnettuutta ja saatavuutta tulisi lisätä.
  • Haasteet: Kansainvälisen rekrytoinnin suurimpia haasteita ovat kielitaito, rekrytointiprosessin monimutkaisuus ja kulttuurierot. Yritykset eivät useinkaan tiedä tarjolla olevista rekrytointiin liittyvistä koulutuksista ja epäröivät palkata ensimmäistä kansainvälistä työntekijäänsä.

Yleisesti ottaen kansainvälisten osaajien rekrytoinnin kentässä on tapahtunut merkittäviä positiivisia muutoksia, mutta vielä on huomattavia haasteita voitettavana. Olen koonnut haastatteluiden löydökset tarkemmin raporttiini, mutta muutamia tässä keskeisiä suosituksiani:

  • Enemmän huomiota perehdytykseen ja työntekijöiden integraatioon työyhteisöön: Suuremmilla yrityksillä, joilla on aiempaa kokemusta kansainvälisestä rekrytoinnista, on strukturoituja perehdytysohjelmia kansainvälisille työntekijöille, kun taas pk-yritykset tukeutuvat esihenkilöihin tai väliaikaisiin mentoreihin.
  • Julkisten tukipalveluiden kehittäminen: Esimerkiksi koulutusorganisaatiot auttavat kääntämään mm. turvallisuusohjeita ja tukevat kotoutumisprosesseissa pienemmissä kaupungeissa, mutta lisäksi tarvitaan valtion ja kuntien tarjoamaa pitkäkestoista ja taloudellista tukea.
  • Rekrytoinnin haasteiden taklaaminen: Kielitaito, erot työkulttuureissa ja hallinnolliset prosessit koetaan haasteiksi. Kumppanuudet oppilaitosten kanssa voisivat auttaa merkittävästi kotoutumisen onnistumisessa.
  • Tiedon lisääminen ja asenteiden muokkaus: Suuremmat yritykset ovat kokeneempia ja avoimempia kansainvälisen osaamisen palkkaamisessa, kun taas pienemmät yritykset ovat vähemmän innokkaita resurssirajoitteiden vuoksi. Verkostoituminen yritysten välillä ja positiivisten kokemusten levittäminen kansainvälisestä rekrytoinnista voivat rohkaista pienempiä yrityksiä palkkaamaan ensimmäisen kansainvälisen työntekijänsä.

Kaiken kaikkiaan Pohjois-Pohjanmaalla yrityksillä on pääosin positiivinen asenne kansainväliseen rekrytointiin ja kansainvälisten osaajien houkuttelu alueelle kiinnostaa. Yritysten suurimpia huolenaiheita ovat osaajien pysyminen alueella ja vastasaapuneen ei-suomenkielisen työntekijän integraatioprosessin parantaminen. Yritysten haasteet kansainvälisten työntekijöiden palkkaamisessa liittyvät pääosin kielellisiin esteisiin työnantajan ja työntekijän välillä, kulttuurieroihin ja aikaa vieviksi koettuihin kansainvälisen rekrytoinnin prosesseihin. Raportin suositukset voidaan tiivistää kolmeen keskeiseen teemaan: integraatio-ohjelmien parantaminen, yrityksille saatavilla olevien palveluiden tunnettavuuden lisääminen ja yritysten positiivisten kokemusten levittäminen.

Tutustu selvitykseen (englanniksi):
Enhancing International Recruitment in Northern Ostrobothnia (ely-keskus.fi)

Blogin kirjoittaja Kӧnül Ahmadzada työskenteli kansainvälisenä harjoittelijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa kesällä 2024. Kuva: Santeri Nevalainen.

Liiketoiminnan vastuullisuus – pakkopullaa vai elinehto?

Nostot

Euroopan unioni on asettanut kunniahimoisen tavoitteen hillitä ilmastonmuutosta, ja tavoitteena on vähentää nettokasvihuonepäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Erilaisten direktiivien ja asetuksien lisäksi vaikutuskeinona on rahoituksen kohdentaminen. Ilmastotavoitteet koskettavat välittömästi ja välillisesti myös pk-sektorin yrityksiä. Tämän blogitekstin tavoitteena on pohtia lyhyesti sitä, mitä tarkoittaa vastuullinen liiketoiminta, ja miten ELY-keskuksen yrityksen kehittämisavustusta voisi hyödyntää kestävän liiketoiminnan edistämisessä.


Vastuullinen liiketoiminta

Vastuullisuus liiketoiminnassa tarkoittaa sitä, että yritys toimii kestävällä tavalla ja ottaa huomioon toiminnassaan ilmaston/ympäristön (E) ja sosiaalisen vastuun (S) sekä noudattaa hyvää hallintotapaa (G). Puhutaankin usein ESG:sta, kun tarkoitetaan vastuullisuusasioita.

Kestävyyden ja vastuullisuuden tuominen osaksi yrityksen liiketoimintaa on aina strateginen ratkaisu. Lyhyellä aikavälillä ratkaisut lisäävät kustannuksia ja näyttäytyvät usein vain rahanmenona ja investointeina. Vastuullisuustavoitteiden saavuttaminen voi edellyttää yritystoiminnassa käytettävien energia- ja/tai raaka-ainelähteiden vaihtamista, tuotantomenetelmien tehostamista automatisoinnin ja digitalisaation avulla sekä uusien ympäristöä säästävien ja kunnioittavien tuotekehitysideoiden kehittämistä ja testausta. Vastuullisuuteen liittyvät toimenpiteet onkin nähtävä pitkän aikavälin arvonlisäystä tuottavina strategisina toimenpiteinä, joiden avulla voidaan joko luoda uutta vastuullisempaa liiketoimintaa uusien innovaatioiden tai toimintatapojen muutosten avulla, saada entistä kestävämpi brändimaine tai tuottaa kustannussäästöjä esim. automatisoinnin avulla.

Vastuullisesti toimiva yritys on houkuttelevampi työpaikka. Henkilöstö todennäköisesti pysyy yrityksessä pidempään, kun sen toiminnan arvoina ja lähtökohtana on kestävä liiketoiminta. Jatkuvasti vaihtuva henkilöstö on kustannustekijä ja toisaalta huippuosaajat voivat tuoda yritykselle sellaista osaamista, millä saavutetaan uusia markkinoita ja asiakkuuksia.

Vastuullisen yrityksen on nykyään helpompi saada ulkopuolista rahoitusta liiketoimintansa kehittämiseksi, sillä rahoittajat arvostavat vastuullisesti toimivaa yritystä ja hakevat tällaisia kohteita salkkuunsa. Kestävällä ja vastuullisella toiminnalla on vaikutusta ulkopuolisen rahan hintaan. Vastuullisuus on mitä suuremmissa määrin riskien hallintaa.

EU:n kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä sääntely (esim. taksonomia ja SFDR, CSRD) koskettavat jo suuria pörssiyhtiöitä, mutta mm. rahoituksen kautta myös pk-yritys törmää jo usein vastuullisuusvaatimuksiin. Lisäksi päästövaatimusten tiukentuminen ja kestävyysraportointi ohjaa suuryrityksiä ottamaan huomioon koko arvoketjunsa vaikutukset ilmastoon ja ympäristöön, joten asia koskettaa myös pk-tason yrityksiä. Osuuspankin teettämässä suuryritystutkimuksessa oli vastanneista suuryrityksistä 45 % ilmoittanut, että asialla on vaikutusta alihankintaverkostoon. Ajan tasalla oleva ja riskit hallitseva pienikin yritys ottaa siis vastuullisuuden osaksi strategiaansa.

Yrityksen kehittämisavustus ja kestävän liiketoiminnan rahoitus

Toimin yritysasiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa, pääasiallisena asiakaskuntana Lapin maakunnan alueen yritykset ja yritysten toimintaympäristön kehittämisestä vastaavat julkiset tahot. Käsittelen työkseni yrityksen kehittämisavustushakemuksia, joiden määrärahat tulevat pääsääntöisesti Euroopan aluekehitysvaroista. Rahoitusta ohjaavat kansalliset ja EU:n säädökset, Osaava ja uudistuva Suomi ohjelma-asiakirjan sisältö, maakuntaohjelmat, alueelliset strategiat, ELY-keskusten tulostavoitteet sekä käytettävissä olevat määrärahat.

Yrityksen kehittämisavustus on harkinnanvarainen avustus, jota voidaan myöntää pääasiassa pk-yrityksille innovatiivisiin, kasvuun tai kansainvälistymiseen liittyviin kehittämistoimenpiteisiin sekä aineellisiin ja aineettomiin investointeihin. Avustuksen tarkoituksena on kannustaa yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävään, määrätietoiseen, pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen liiketoiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen. Rahoitusta suunnataan Pohjois-Suomessa maakuntien kärkitoimialoille, kuten valmistavaan teollisuuteen, ICT- ja matkailualalle sekä kansainvälistyville yrityksille.

Rahoituksen pääasiallinen kohderyhmä ovat alueella toimivat tai sijoittuvat pk-yritykset, erityisissä tapauksissa myös pohjoisella alueella suuryritykset. Rahoituksen kehyksen muodostavan ohjelma-asiakirjan sisältö sekä maakunnalliset toimenpideohjelmat pitävät sisällään paljon vihreän siirtymän edistämiseen liittyviä tavoitteita, ja tätä varten on asetettu 35 % tavoite ilmastotoimenpiteitä edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

Rahoituksella edistetään ympäristövastuun eli E:n alaisia toimenpiteitä, käsittelyprosessissa huomioidaan koko yrityksen toiminnan vastuullisuus

Yritysavustusten käsittelyssä korostuvat erityisesti kannattavan liiketoiminnan taloudelliset lainalaisuudet, eikä myönnettävällä avustuksella saa olla kilpailutilannetta vääristävää vaikutusta. Myös hankkeen vaikuttavuudella, merkittävyydellä sekä soveltuvuudella rahoitusohjelmaan on merkitystä. Rahoitettavien hankkeiden tulee olla selkeitä, rajattuja kehittämiskokonaisuuksia, ei yrityksen normaalia, operatiivista toimintaa.

Avustusta ei käytännössä myönnetä sosiaalista (S) tai hallinnollista (G) vastuuta edistäviin toimenpiteisiin. Näiden katsotaan olevan lähtökohtaisesti yrityksen operatiiviseen toiminnan kehittämiseen liittyviä asioita, sillä myönteisen rahoituspäätöksen edellytyksenä on, että yritys on hoitanut vastuullisesti myös S:n eli sosiaalisen vastuun alaiset seikat sekä noudattaa toiminnassaan hyvää hallintotapaa (G). Käytännössä tämä tarkoittaa, että mikäli yrityksen toiminnassa havaitaan puutteita tai rikkeitä työntekijöiden kohtelussa tai yritys ei ole noudattanut sitä lainsäädäntöä, mikä sen liiketoimintaa koskettaa, tai on toiminut muuten hyvien käytänteiden vastaisesti, ei yrityksellä ole mahdollisuutta saada rahoitusta.

Yrityksen kehittämisavustuksella voidaan rahoittaa pk-yrityksen kehittämistarpeita ja investointeja. Yrityksen kehittämisavustuksessa keskitytään E:n, eli ilmaston ja ympäristön hyvinvointia edistäviin ratkaisuihin. Liiketoiminnan kehittämistavoitteiden ja investointien tavoitteena on oltava, että yrityksen toiminta hidastaa ilmastonmuutoksen etenemistä ja toisaalta rasittaa ympäristöä mahdollisimman vähän.

Tärkeä painopistealue on edistää erityisesti ilmastokestävyyttä ja hiilineutraaliutta edistävää tuotekehitystä. Toimenpiteet voivat kohdentua mm. yritysten tuotteiden, materiaalien, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen, pilotointiin ja kaupallistamiseen. Lisäksi edistetään teknologioiden uutta soveltamista ja tuetaan uusien teknologioiden käyttöönottoa ja skaalautumista. Energia- ja materiaalitehokkuutta ja kiertotaloutta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävät uudet innovaatiot, tuotantomenetelmät ja -prosessit ovat asioita, joihin rahoitusta kohdennetaan. Puhtaat energiainvestoinnit on keskitetty pääsääntöisesti Business Finlandin energia-avustuksen alaisuuteen.

Toinen tärkeä rahoituksen painopiste on edistää digitalisaatiota, mikä voi pitää sisällään automaatioasteen nostamista, robotisaatiota sekä uusien teknologioiden soveltamista ja käyttöönottoa yritysten, palvelujen ja ratkaisujen kehittämisessä, näkökulmana tässäkin ilmastokestävyys ja hiilineutraaliuden edistäminen.

Myös muut rahoittajat tukevat vastuullisuustoimenpiteitä

Yrityksen kehittämisavustuksen lisäksi myös muut julkiset toimijat (mm. ELY-keskuksen maaseuturahoitus, Business Finland, Teollisuussijoitus, Finnvera) tarjoavat erilaisia tuotteita (joko avustuksia tai takaus-, laina- ja sijoitustuotteita) edistämään yritysten vastuullisuuteen ja kestävään liiketoimintaan liittyvien toimenpiteiden tekemistä. Myös pankeilla ja muilla yksityisen sektorin rahoittajilla on tarjolla erilaisia ratkaisuja kestävän liiketoiminnan edistämiseen.

Voidaankin todeta, että vihreä siirtymä, kestävä liiketoiminta ja vastuullisuus koskettaa tavalla tai toisella kaikkea kehitettävää liiketoimintaa. Vastuullisuus ei ole vain kustannustekijä, vaan se on pitkän aikavälin sijoitus. Nyt on tarjolla erilaisia rahoitusmahdollisuuksia vastuullisuuden edistämiseen, joten kannattaa tutustua aiheeseen ja viimeistään nyt aloittaa strategian muutostyö kohti kestävämpää liiketoimintaa yrityksessä. Vastuullisuus ei ole pakkopullaa, vaan elinehto ja menestystekijä.

Tiina Pelimanni
yritysasiantuntija, rahoitusyksikkö,

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätietoja rahoituksesta ja vastuullisuudesta yritystoiminnassa:

Kasvuforum 2024 – kohti vastuullista kansainvälistymistä

Vihreällä maisemataustalla naisen kädessä maapallo, jossa vihreitä lehtiä.

Lähes 90 osallistujaa kerännyt vuosittainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämä Kasvuforum -seminaari pidettiin tänä vuonna Teams-tilaisuutena. Päivän puheenjohtajana toimi ELY-keskuksen Pasi Loukasmäki. Teemat liittyivät yritysten vientiin ja kansainvälistymiseen sekä vastuullisuuteen. Seminaari tarjosi monipuolisen kattauksen asiantuntemusta, näkemyksiä ja käytännön neuvoja yritysasiantuntijoille, miten yrityksiä voidaan tukea kansainvälistymisen poluilla.

Verkostojen merkitys

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen avasi tilaisuuden korostamalla hallitusohjelmaan kirjatun Pohjoisen ohjelman merkitystä, jonka avulla voidaan lisätä Pohjois-Suomeen kestävän kasvun mahdollisuuksia ja vahvistaa alueiden kilpailukykyä. Keränen korosti myös Team Finland -palvelupolun kumppaneiden hyödyntämistä yritysten kansainvälistymisessä. Team Finland -organisaatioita ovat Business Finland, Finnvera ja ulkoministeriö sekä ELY-keskukset ja TE-toimistot. Lisätietoa Team Finland -verkoston palveluista yrityksille.

Jyrki Nissilä ulkoministeriöstä toi esiin puheessaan, kuinka ministeriö avustaa yrityksiä niiden kansainvälistymispyrkimyksissä antamalla käyttöön yli 90 ulkomaanedustuston eri puolella maailmaa. Nissilä puhui myös Suomen maakuvatyön merkityksestä kansainvälistymisessä. Ulkoministeriön keskeinen rooli Team Finland -palvelupolulla on markkinoiden avaaminen vaikuttamalla paikallisiin viranomaisiin ja päättäjiin.

Kasvuhakuisten yritysten tukeminen

Oulun kauppakamarin Mari Viirelä esitteli viime vuonna toteutettua Pohjoisesta pörssiin -valmennusta, joka oli tarkoitettu kasvuhakuisille yrityksille. Tässä on hyvä esimerkki kokonaisuudesta, jossa tarjotaan yrityksille sekä kansainvälistymissparrausta että näkyvyyttä.

Business Finlandin Juha Pulkkinen ja ELY-keskuksen Anne Pulkkinen kertoivat käynnissä olevista rahoitushauista. Business Finlandin rahoituspalveluihin on tullut uudistuksia, nyt kannustetaan yrityksiä entistä pitkäjänteisempään tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Sami Heikkilä Osuuspankista sekä edustajat Naturpoliksesta, Business Oulusta ja Nihakista korostivat, että tutustuminen paikalliskulttuuriin sekä vastapuoleen ovat avainasemassa riskien hallinnassa yritysten kansainvälistyessä.

Seminaarin case yritys GrainSensen toimitusjohtaja Riku Niemelä jakoi yrityksensä tarinan, korostaen muun muassa myyntikanavien oikeaa valintaa ja kumppanuuksien merkitystä – esityksessä nousi esille Team Finland palvelupolun kumppaneiden hyödyntäminen.

Vastuullisuudesta kilpailuetu

Paneelikeskustelu vahvisti yleistä käsitystä vastuullisen merkityksen tämän päivän onnistuneessa vientikaupassa. Pasi Vartiainen Finnverasta toimi puheenjohtajana ja osallistujina Jaakko Lampela Nordic Option Oy:stä, Jarno Haapakoski Volter Oy:stä, Teemu Hostikka Ntrnz Media Oy:stä sekä Jani Jokitalo Business Finlandista.

Yritysedustajat Hostikka ja Haapakoski molemmat näkivät vastuullisen tärkeänä sisällyttää yritysten strategiaan – se on jo nyt usean suomalaisen yrityksen kilpailuetu.
Keskustelussa pohdittiin myös, kuinka yritykset voivat taklata etukäteen viennin esteitä. Pääomia kannattaa olla tarpeellinen määrä, koska jo pelkästään kaupallistaminen vaati rahaa. Lisäksi omien vahvuuksien tunnistaminen ja ”tunnustaminen” on olennaista; me pohjoissuomalaiset olemme oikeasti aitoja ja luotettavia ihmisiä.

Yhdessä enemmän vientiä

Seminaari päätössanoissa Petri Keränen korosti vastuullisuusasioihin perehtymistä yrityskentässä, koska niitä vaaditaan jo alihankintaketjuissa. Kumppaniverkostoja, eteenkin edellä eri yhteyksissä mainittuja Team Finland -palvelupolun toimijoita kannattaa yritysten ja yritysasiantuntijoiden hyödyntää. Me Pohjois-Pohjanmaalla tarvitsemme uusia vientiavauksia, innovaatioita, osaamisen kehittämistä – tämä seminaari oli hyvä avaus jatkokeskusteluille ja -toimille.

Tommi Sirviö
Yritysasiantuntija, Elinkeino, työvoima ja osaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Tommi Sirviö, henkilökuva.

TE2024-uudistuksen vaikutuksia ELY-keskuksen toimintaan

Nostot

TE-palveluiden uudistus TE2024 on jo oven takana ja alkaa vuoden 2025 alusta. TE2024-uudistuksessa työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät valtion vastuulta kuntien järjestämisvastuulle. Työ- ja elinkeinotoimistot lakkaavat ja niiden henkilöstöä siirtyy liikkeenluovutuksella kuntien työntekijöiksi. Noin 100 lakisääteistä TE-palvelua siirtyy kunnille hoidettavaksi. Samassa yhteydessä kunnille siirtyy myös kotoutumiseen liittyviä palveluita. Kyseessä on suuri uudistus kunnille, työnhakijoille, palveluntuottajille sekä elinkeinoelämälle.

ELY-keskuksen kilpailuttamat TE-palveluhankinnat siirtyvät kuntien järjestämisvastuulle. Työvoimakoulutusten, valmennuspalveluiden ja TE-asiakkaiden tarvitsemien asiantuntija-arviointien (kuten erilaiset työkyvyn arvioinnit) koko hankintamenettely siirtyy kuntiin. Samalla ELY-keskuksista siirtyy osaavia hankinta-asiantuntijoita kuntien työntekijöiksi. Myös ammatillisten valtionosuusrahoitteisten tutkintotavoitteisten työvoimakoulutusten suunnittelu yhdessä alueen oppilaitosten osalta siirtyy kuntiin.

Merkittävä muutos uudistuksessa on TE-palveluiden rahoitusmallin muuttuminen. Tällä hetkellä työllisyysmäärärahat on valtion talousarviosta ohjattu ELY-keskuksille käytettäviksi työvoimakoulutuksiin, palkkatukiin, työllisyyspoliittisiin hankkeisiin, valmennuspalveluihin jne. Vuoden 2025 alusta kunnat vastaavat näiden lakisääteisten palveluiden kustannuksista yleiskatteellisella valtionosuudellaan.

Erityisesti pienet kunnat eivät yksinään pysty hoitamaan siirtyvää laajaa palvelukokonaisuutta, vaan Suomeen syntyy kuntaryppäistä yhteensä 44 työllisyysaluetta. Pohjois-Pohjanmaalle muodostunee kolme työllisyysaluetta. Taivalkosken ja Kuusamon kunnat siirtyvät Kainuun-Koillismaan työllisyysalueeseen Kainuun kuntien kanssa. Oulun seudulle syntyy 11 kunnan muodostama Oulun vetämä työllisyysalue. Oulun eteläisen alueella oletettavasti Raahen kaupunki toimisi vastuukuntana 17 kunnan yhteiselle työllisyysalueelle.


ELY-keskus valmistelee hankintojen ja asiakkaiden siirtoa työllisyysalueiden kanssa hyvässä yhteistyössä. Siirtymähetkellä palveluissa olevien asiakkaiden katkeamaton palvelu ja viestintä on keskeistä.

Vuoden 2025 alusta ELY-keskuksille on jäämässä edelleen lakisääteisiä alueellisia työllisyyden hoidon tehtäviä ja vastuita. ELY-keskus tulee jatkossa järjestämään yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja KEHA-keskuksen kanssa vuosittaiset alueelliset työllisyyden edistämisen yhteistyö- ja seurantakeskustelut. Keskusteluissa käydään tulevien työllisyysalueiden työllisyyden ja kotoutumisen edistymisen toteutumista, palvelujen vaikuttavuutta ja kehittämistarpeita. Keskusteluja aloitetaan jo kesän kynnyksellä 2024.

Eine Kela
Yksikön päällikkö
Osaaminen ja työelämä -yksikkö
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Hei, sinä yrittäjyydestä kiinnostunut nuori!

Nostot

Onko sinulla osaamista, jota haluaisit myydä? Oletko pohtinut osaamisesi myymistä yrittäjämäisesti tai haluat lisätietoa yrittäjyydestä ja yrittäjänä toimimisesta? Nyt sinulle on tarjolla maksutonta apua Nuorten start up -pilotti -hankkeesta!

Henkilökuvassa Minna Tuhkanen.
Projektipäällikkö Minna Tuhkanen luotsaa Nuorten start up -pilotti -hanketta.

Pohjois-Pohjanmaalla on alkanut marraskuussa 2022 Nuorten start up -pilotti -hanke. Hanketta rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö, ja sen toiminta-aika jatkuu 31.8.2024 saakka. Hankkeessa tarjotaan matalalla kynnyksellä nuorille alle 30-vuotiaille TE-toimiston ja työllisyyden kuntakokeilujen asiakkaille tietoa yrittäjyydestä ja tukea yrittäjyyden polulle siirtymisessä. Tavoitteena on myös kohtauttaa yrittäjyydestä kiinnostuneita nuoria omistajanvaihdosta suunnittelevien yrittäjien kanssa.

Työvoimakoulutusta yrittäjyyteen

Yrittäjänä luovalla alalla (monimuoto) Oulu, kesto 50 päivää, haku päättyy 8.5.2024
Oletko luovan alan toimija, jonka tavoitteena on yrittäjämäisen toiminnan aloittaminen tai jo olemassa olevan yritystoiminnan kehittäminen? Tämä koulutus on tarkoitettu sinulle. Voit olla vasta urasi alussa tai jo kokenut konkari.

Monimuotokoulutus jakautuu sisällöllisesti viiteen teemaan. Jokainen teema tähtää siihen, että voit aloittaa yrittäjämäisen toiminnan suunnitelmallisesti ja kannattavasti tai kehittää olemassa olevaa liiketoimintaa luovalla alalla.

Koulutus toteutetaan ajalla 24.5.–16.8.2024 pääosin verkkokoulutuksena, haku päättyy 8.5.2024. Koulutus toteutetaan jaksotettuna. Opetusta ei järjestetä: 8.–21.7.2024.
Koulutusjaksoon sisältyy kolme lähipäivää/workshopia Oulussa.

Valinta koulutukseen tapahtuu hakemuksen perusteella. Kerrothan hakemuksen Omat perustelut -kohdassa:

  1. Millä luovalla alalla toimit?
  2. Minkälaista yrittäjäosaamista tai yrittäjätaustaa sinulla on?

Haku Yrittäjänä luovalla alalla -koulutukseen (te-palvelut.fi)

20.2.2024 TE-live tallenne on katsottavissa Luovuus elämäntapana ja elinkeinona (te-live.fi)

Nuorten start up -pilotti -hankkeeseen osallistuminen ei velvoita sinua aloittamaan yritystoimintaa. Hankkeen kautta saat paljon tietoa yrittäjyydestä ja apua yrittäjän polulle. Lähde siis rohkeasti mukaan, jos yrittäjyys kiinnostaa sinua!

Ota yhteyttä, niin kerron lisää Nuorten start up -pilotti -hankkeesta ja sen tarjoamista palveluista!

Projektipäällikkö Minna Tuhkanen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Puhelin 0295 056358

Tiesitkö, että voit aloittaa yritystoiminnan työttömänä ollessa, ilman että ensimmäisen neljän kuukauden aikana yritystoiminnalla on vaikutusta oikeuteesi saada työttömyysetuutta, mikäli sen saamisen ehdot täyttyvät. Kysy lisätietoa TE-toimistosta/Työllisyyden kuntakokeilusta!

ELY-keskuksen, TE-palveluiden ja Työllisyyden kuntakokeilut -logot.

Yhteinen ennakointityö on kohtaannon edistämisen avain

Nostot

Päivi Jämsä työskentelee projektipäällikkönä ja Piia Holappa työmarkkina-asiantuntijana Tiedolla kohtaantoa (ESR) -hankkeessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.

Viimeisten parin vuoden aikana sanat osaajapula ja kohtaanto-ongelma ovat toistuneet mediassa ennätysmäärin. Korona-aika toi oman sysäyksensä työmarkkinoiden jo alkaneeseen murrokseen. Joillain toimialoilla kriisi aiheutti konkreettisia tuotantohaasteita ja lomautuksia. Toisaalta se pakotti julkiseen keskusteluun monilla työpaikoilla pitkään vaivanneita epäkohtia, joista oli tyydytty puhumaan vain kahvipöydissä. Kriisin esiin nostamat haasteet ovat entisestään korostaneet työvoima- ja osaamistarpeiden ennakoinnin tärkeyttä.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toteuttamassa Tiedolla kohtaantoa -hankkeessa (1.4.2021-31.12.2022) on luotu toimintamalleja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi eri toimialojen ja työnhakijaryhmien näkökulmasta. Hankkeessa kokeiltiin kahta toimintamallia lyhyen aikavälin osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointiin. Hanke kokosi yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa ennakointiryhmän ennakointia työssään tekevistä asiantuntijoista. Ryhmän tavoitteena on jäsentensä asiantuntemusta ja verkostoja hyödyntäen koostaa yhteistä tilannekuvaa tietystä toimialasta tai ajankohtaisesta teemasta. Toimintamallia on hankkeen aikana pilotoitu ja sen kehittäminen jatkuu myös hankkeen päätyttyä. Jatkossa on tarpeen selkeyttää ennakointiryhmän roolia maakunnallisen ennakoinnin kokonaisuudessa sekä kehittää tiedon jalostamisen ja jakamisen prosesseja.

Toisena mallina hankkeessa kehitettiin ratkaisupajatyöskentelyä. Ratkaisupajassa esitellään osallistujille tietoon perustuvaa tilannekuvaa, jonka jälkeen sitä täydennetään yhdessä keskustellen ja haetaan ratkaisuja esille nousseisiin ongelmakohtiin. Alustuksena voidaan kuulla kyseisen toimialan tai teeman asiantuntijaa jostain kohtaannon näkökulmasta käsin. Yhteistyöskentelyn tapana toimii esimerkiksi hyvin fasilitoitu ryhmäkeskustelu. Toimintamallin onnistumiseksi olennaista on ratkaisupajan tavoitteen määrittely, ja tavoitteen kannalta parhaiden asiantuntijoiden saaminen mukaan. Jotta tuloksia voidaan hyödyntää kohtaannon parantamiseksi, on osallistujien tärkeää tunnistaa oma tai oman organisaationsa rooli käsillä olevan haasteen ratkaisemisessa.

Varautuminen tulevaisuuden työvoima- ja koulutustarpeisiin kuuluu kaikille. Työnantajilla ja heidän edustajillaan, koulutusorganisaatioilla, työllisyyspalveluiden tarjoajilla, alueellisilla kehittämistoimijoilla sekä osaajilla ja työnhakijoilla itsellään on arvokasta näkemystä, jota ennakoinnissa tarvitaan. Alueellisessa ennakoinnissa keskeistä on yhteinen tahtotila tiedon jakamiseen ja jalostamiseen sekä uskallus tuoda yhteen kaikkien osapuolten näkemykset. Näin voidaan muodostaa aito tilannekuva, joka on edellytys pitkäaikaisten ja kaikkia hyödyttävien ratkaisujen löytämiseen.

Lue lisää:
Tiedolla kohtaantoa (ESR)
Ennakointi ja kohtaanto

Piia Holappa, työmarkkina-asiantuntija
Päivi Jämsä, projektipäällikkö

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Tiedolla kohtaantoa (ESR)
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Yhteistyöllä saadaan paras tulos irti EU-rahoituksesta

Nostot

Euroopan unionin rakennerahastojen kautta ohjataan merkittävästi voimavaroja Pohjois-Suomen kehittämiseen. Rahoitusta myöntävät ELY-keskukset ja maakuntien liitot. Tarjolla on perinteistä yritysrahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kautta muun muassa työllisyyden ja osaamisen kehittämiseen.

Lisäksi ensi vuodelle on tulossa uusi, oikeudellisen siirtymän rahasto (JTF), jonka kautta tuetaan ilmastoneutraalisuuden tavoitteita. Niin sanottua JTF-rahoitusta myönnetään alueille, joille ilmastoneutraaliuteen siirtyminen aiheuttaa haasteita. JTR-rahoitus tulee olemaan käytössä koko Pohjois-Suomessa.

Kannustan kaikkia yrityksiä ja hanketoimijoita panostamaan hankesuunnitelmiin ja käymään vuoropuhelua rahoittajien kanssa. Rahoittaja- ja kehittäjäorganisaatiot sparraavat ja auttavat hankesuunnitelmien valmistelussa mielellään.

Rahoituksella tuetaan vihreää siirtymää ja tavoitellaan hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa

Uuden EU-rakennerahastokauden käynnistyminen on harmillisesti viivästynyt. Hakemuksia voi kuitenkin jättää tälläkin hetkellä sekä EAKR- että ESR-hankkeisiin. Hankkeiden rahoituspäätöksiä päästään tekemään loppuvuoden aikana.

Euroopan unionin koheesiopolitiikan tavoitteena on alueiden välisten kehityserojen vähentäminen. Nyt käynnistyneellä ohjelmakaudella korostuu:

– vihreä siirtymä
– hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
– talouksien tukeminen rakennemuutoksessa.

Rakennerahastot ovat myös iso toimija välttämättömässä digi- ja turvallisuussiirtymässä, joka on akuutti asia nopeasti muuttuneessa maailmantilanteessa. Ulkomaisen fossiilienergian korvaaminen omavaraisella vihreällä energialla on merkittävää turvallisuuspolitiikkaa.

Digitaalisuuteen liittyvää osaamista kehittämällä edistetään niin ikään taloudellisuutta ja turvallisuutta, mutta myös vähennetään digisyrjäytymistä. Kyseessä on uusi syrjäytymisen muoto, joka ei kosketa vain vanhenevaa väestöä. Nopeassa kehityksessä yhä useampi nuorikin on jäämässä digitaalisen maailman ulkopuolelle. Tätä syrjäytymistä voidaan ehkäistä rakennerahastojen varoin.

Yhdessä luomme Pohjois-Suomen elinvoiman ja kilpailukyvyn

Tarvitsemme alueelle lisää kehittyviä, innovoivia yrityksiä ja kehityshankkeita. Hanketoimijoiden, kuten kehitysyhtiöiden ja kuntien elinkeinotoiminnan kehittämishankkeet yhdessä alueen yritysten kanssa ovat avainroolissa. Onnistuminen tavoitteissa edellyttää saumatonta yhteistyötä toimijoiden kesken sekä rahoittajatahoilta yhteistä aktivointia. Hanketoimijoiden keskinäinen ajatustenvaihto ja ’pyöreät pöydät’ ovat aiempaa tärkeämpiä, koska haasteet ovat kasvaneet ja niiden taklaamiseen tarvitaan vahvempaa koordinointia.

Yhteistä kilpailukykyä ja sen kehittämistä on myös syytä miettiä koko Pohjois-Suomen näkökulmasta. On useita teemoja, jossa hanketoimintaa yhdessä yritysten rinnakkaisten hankkeiden kanssa kannattaisi tehdä pohjoissuomalaisena yhteistyönä. Koko aluetta koskettava kilpailu osaavista työntekijöistä on tällainen. Jo nyt on haasteita siinä, kuinka Pohjois-Suomessa löydämme tekijät jatkamaan toimintaa ja luomaan tulevaisuutta. Pulaa ei ole pelkästään uusista osaajista, joita tarvitaan tekemään mm. vihreää siirtymää. Samaan aikaan pitää löytää osaajat nykyisten toimintojen ylläpitämiseen. Kilpailu työntekijöistä koskettaa laajemmin koko Eurooppaa. Kuinka pohjoissuomalainen työnantaja erottuu tuossa joukossa? Työantajien vertovoimaa ja imagoa on kehitettävä kansainvälisesti houkuttelevaksi. Kehittämisteema on monelta osin uusi ja vaatii meiltä uudenlaista osaamista, näkökulmaa ja asennetta.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää rahoitusta EU-rakennerahastoista koko Pohjois-Suomessa. Teemme tiivistä yhteistyötä Lapin ja Kainuun ELY-keskusten kanssa sekä maakuntien liittojen kanssa. Kannustan kaikkia yrityksiä ja hanketoimijoita panostamaan hankesuunnitelmiin ja käymään vuoropuhelua rahoittajien kanssa. Rahoittaja- ja kehittäjäorganisaatiot sparraavat ja auttavat hankesuunnitelmien valmistelussa mielellään.

Ota yhteyttä tai lue lisää rakennerahastoista:

Pasi Loukasmäki.

Pasi Loukasmäki
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö

What’s out LinkedIn! – Ehkä seuraava työhaastattelukutsu tuleekin Työmarkkinatorin avulla

Nostot

Marjo Pak työskentelee viestintäpäällikkönä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistossa ja Tatu Ronkainen asiantuntijana Työmarkkinatorin koordinaatioprojektissa.

Kevät on uudistumisen ja innostumisen aikaa. TE-toimiston näkökulmasta yksi kevään inspiroivin asia on ollut Työmarkkinatorin lanseeraaminen tuhansille suomalaisille – niin työnhakijoille kuin työnantajille.

Työmarkkinatori on uusi julkinen verkkopalvelu, jossa työpaikat ja tekijät löytävät toisensa entistä paremmin. Palvelu hyödyntää tekoälyä monella tavalla. Esimerkiksi työnhakuprofiilia laadittaessa tekoäly ehdottaa parannuksia sisältöön, jotta työpaikkojen kohdentaminen profiilia kohti olisi entistä tehokkaampaa.

Työnhakijan kannattaakin tehdä Työmarkkinatorille työnhakuprofiili, koska silloin pääsee hyödyntämään tekoälyä työnhaussaan. Käyttäjän kannattaa panostaa profiilin tekoon muutama hetki, sillä tekoäly käyttää hyödykseen käyttäjän kirjoittamia koulutustietoja, työhistoriaa ja pätevyyksiä sekä käyttäjän antamia lisätietoja.

Tekoälyn hyödyntäminen voi tuntua osasta käyttäjistä negatiiviselta. Tekoälyä ei kannata pelätä, sillä sen käyttö on tulevaisuutta ja tuottaa parhaimmillaan ratkaisuja, joita ihmismielen ja -resurssien puitteissa ei ole mahdollista saavuttaa. Kun hyödyntämisessä huomioidaan eettisyys ja lainsäädäntö, voidaan teknologia valjastaa palvelemaan ihmisiä ja yhteiskuntaamme.

Näin myös Työmarkkinatorilla on pyritty tekemään. Palvelun käyttö vaatii vahvan, usein pankkitunnuksilla tehtävän tunnistautumisen. Lisäksi asiakas itse hallitsee omaa dataa ja antaa oikeuksia julkaista dataansa niin paljon kuin kokee tarpeelliseksi. Profiilin voi halutessaan avata suoraan työnantajien nähtäväksi, tai julkaista myös EU:n laajuisessa EURES-portaalissa.

En löydä työntekijää, mitä voisin tehdä?

Rekrytoiville työnantajille ja yrityksille Työmarkkinatori tuo kaivatun suorarekrytoinnin mahdollisuuden. Moni yritysasiakkaamme on kaivannut muutama vuosi sitten poistunutta CV-nettiä, ja nyt voimme ilolla kertoa, ettei vanhan perään tarvitse enää haikailla. Työmarkkinatorin suorahaku on ominaisuuksiltaan kehittyneempi ja työnantaja voi tarkastella ehdokkaiden työnhakuprofiileja sijainnin tai hakusanojen perusteella ja ottaa heihin suoraan yhteyttä.
Työmarkkinatorin eniten positiivista palautetta saanut ominaisuus onkin ollut työnantajien mahdollisuus hakea itselleen sopivia työntekijöitä Työmarkkinatorille tallennetuista profiileista: työnantajalla on mahdollisuus suuriin resurssisäästöihin, kun aikaa vievän työnhaku- ja rekrytointiprosessin sijaan voi tarvittaessa työntekijää lähestyä nopeasti suoraan.

Jo yli 300 000 käyttäjää

Työmarkkinatori otettiin käyttöön toukokuun alussa. Jo ensimmäisen kymmenen päivän aikana Työmarkkinatorilla olevien työnhakuprofiilien ja kävijöiden määrä moninkertaistui. Tätä kirjoitettaessa Työmarkkinatorilta löytyy 6000 työnhakijaprofiilia ja kuukausittaisten kävijöiden määrääkin on ylittänyt 320 000 kävijän rajapyykin.

Työmarkkinatori on verkkopalvelu, jota kehitetään valtakunnallisesti ja uusia ominaisuuksia tulee ajan myötä käyttöön. Tavoitteena on luoda digitaalinen palvelualusta, josta asiakas löytää kaiken, mitä hän työllistymiseen tai rekrytointiin tarvitsee.

Tutustu Työmarkkinatoriin

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto
Marjo Pak viestintäpäällikkö
Tatu Ronkainen, asiantuntija, Työmarkkinatorin koordinaatioprojekti