ELY-keskuksen ojitustiimi jalkautuu maastoon

Nostot

Kesällä on aika jalkautua toimistosta maastotöiden pariin. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesilain valvontaa tekevä ojitustiimi tekee vuosittain 10–20 metsäojitusten maastotarkastusta. Maastotarkastuksia tehdään koko maakunnan alueella Kuusamosta aina maakunnan eteläosiin saakka. Ojitushankkeessa on tärkeää huomioida vesiensuojelu, mahdolliset pohjavesialueet sekä luonnonsuojeluseikat.

Vesiensuojelukosteikko ja metsäojitusaluetta Haapaveden kunnan alueella syksyllä 2022.
Kuva: Kaija Koski.

Ojitushankkeesta vastaavan on vesilain mukaisesti ilmoitettava muusta kuin vähäisestä ojituksesta ELY-keskukselle. ELY-keskus vastaa ilmoitukseen ja arvioi ilmoituksen pohjalta esimerkiksi onko hankkeen vesiensuojelu ja luonnonsuojeluseikat huomioitu riittävällä tasolla, voiko hankkeesta aiheutua haittaa muille kiinteistöille tai vaatiiko hanke vesilain mukaisen luvan. Usein vastauksessa pyritään em. asioiden lisäksi ohjaamaan asiakasta vesiensuojelun toteutuksessa.

Maastotöissä ojilla ja allikoilla

Maastokohteiksi valitaan esimerkiksi vesistöjen tai pienvesien läheisyyteen tai happamille sulfaattimaille sijoittuvia ojituksia, pohjavesialueisiin liittyviä ojituksia, luonnonsuojelualueen tai Natura-alueen läheisyyteen sijoittuvia kohteita. Tarkastuksien tavoitteena on tarkastaa, onko hanke toteutettu ilmoituksen ja ELY-keskuksen vastauksen mukaisesti ja mm. varmistaa kohteiden vesiensuojelusuunnitelmien toteutuminen. Myös hankkeesta vastaavalle tarjotaan aina mahdollisuus osallistua tarkastukselle.

Maastotiimi havainnoi maastossa, onko ojitushanke toteutettu ilmoituksen ja ELY:n ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi mitattiin ojasyvyyttä. Kuvat: Jaana Rääpysjärvi
Ojasyvyyksiä ja virtaussuuntia seurataan tarkastuksilla tarkasti. Kuva: Kaija Koski
Kuvassa ei olla ongella, vaan mitataan pH-mittarilla laskeutusaltaan veden happamuutta. Kuva: Kaija Koski

Tarkastuksella katsotaan, onko vesiensuojelurakenne, kuten laskeutusallas, pintavalutuskenttä tai putkipato toteutettu asianmukaisesti. Ojien osalta tarkastetaan esimerkiksi, onko ojitus aiheuttanut haittaa pohjavesialueelle tai onko ojien syvyys vesiensuojelua ajatellen tarkoituksenmukainen. Esimerkiksi happamien sulfaattimaiden suuren riskin alueella ojia ei tulisi kaivaa kivennäismaahan saakka, sillä sitä kautta aiheutetaan happamien sulfaattimaiden kuivumista ja sen seurauksena hapettumista ja riskiä vesistöön päätyvälle happamalle valunnalle. Happamuutta ojastossa tai vesistössä voidaan mitata kenttämittarin avulla. Laajoja alueita voidaan tarkastaa helpommin droonin avulla. Tarkastajien apuna toimivat myös ajantasaiset satelliittikuvat.

Hyvän laskeutusaltaan muoto on tasaisen soikea ja siihen kuuluu virtaamaa hidastava kynnys tai putkipato ja sen ylivuotoputki. Kuvat: Jaana Rääpysjärvi
Tässä vuoden 2022 kohteessa putkipato on sortunut tai asennuksessa on ollut toivomiseen varaa. Kuva: Kaija Koski

Maastotarkastuksen jälkeen tarkastuksesta tehdään muistio, jotka lähetetään hankkeesta vastaavalle. Mikäli toteutuksessa on olennaisia puutteita, ne kehotetaan korjaamaan. Korjattavaa on noin neljänneksellä tarkastetuista hankkeista. Viime vuosina korjattavaa on ollut mm. putkipatojen asennuksessa, laskeutusaltaiden toteutuksessa, happamien sulfaattimaihin liittyvän happamuusriskin sekä eroosioriskin huomioimisessa.

Alkukesän 2024 tarkastuksella käytiin myös katsomassa ojaston alapuolista luonnonmukaista uomaa ja pyrittiin tarkastelemaan, aiheuttaako hanke kuormitusta tai happamuutta alapuoliseen vesistöön. Kuva: Kaija Koski

Mikä muuttuu jatkossa?

Huippuvuosina 2013 ja 2014 ojitusilmoituksia tuli Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle jopa reilusti yli 500 kappaletta vuodessa. Määrät ovat sen jälkeen tasoittuneet noin 200–300 ilmoitukseen vuosittain. Vuonna 2024 tunnelma ojitusilmoitusten suhteen on odottava. Aiemmassa valtion rahoittamassa metsätalouden Kemera-tukijärjestelmässä tuettiin yksityisten maanomistajien metsänhoitoa ja myös ojitushankkeita. Nyt tilanne on uuden Metka-tuen myötä muuttunut, eikä tukea enää myönnetä metsäojien perkaamiseen tai uusien ojien tekoon, vaan tuetaan enemmän vesiensuojelun suunnittelua ja toteutusta. Vähenevätkö ojitushankkeet uudistuksen myötä? Onko riskinä, että lakisääteinen ojituksista ilmoittaminen vähenee, vaikka ojituksia toteutettaisiinkin?

Metsätalous on merkittävä vesistöjen kuormittaja Pohjois-Pohjanmaalla. Metsänhoitotoimia suunniteltaessa entistä tarkempi harkinta myös ojien perkaukseen tukisi tavoitteita vesistöjen tilan parantamiseksi. Nykyisin ymmärretään lisäksi paremmin ojitusten aiheuttamia vesistövaikutuksia ja tiedostetaan myös niiden aiheuttamia ilmastovaikutuksia. Kuormitus myös jatkuu aiempaa luultua pidempään. Lisäksi tieto vesiensuojeluratkaisuista on lisääntynyt ja metsänhoidon suosituksetkin ovat päivittyneet. Paljon käytetyt laskeutusaltaat ja lietekuopat eivät ole kovin tehokkaita vesiensuojeluratkaisuja, vaan voivat pahimmillaan jopa lisätä alueelta lähtevää kuormitusta.

Uutena asiana ELY-keskukselle ovat tulleet myös aurinkovoimapuistojen ojitukset. Puistot saattavat olla laajoja tai vetisiä alueita, joilla voi olla myös erityisiä vesiensuojelullisia riskejä, kuten happamia sulfaattimaita. Vesiensuojelun suunnitteluun ja toteutukseen kaikissa ojitushankkeissa onkin syytä kiinnittää huomiota. Lisäksi on vesilain mukaisesti tärkeää ilmoittaa ojitushankkeesta.

Terveisin,
Pohjois-Pohjanmaan ojitusten maastotiimiläiset


Teksti: Jaana Rääpysjärvi ja Kaija Koski, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Miksi kosteikkoja kannattaa rakentaa?

Nostot

Kun laittaa hakusanaksi ”kosteikko”, hakukone sylkäisee valtavan määrän eri organisaatioiden sivuja. Voisi sanoa, että kosteikko on muotisana. Hakutuloksissa näkyy runsaasti sivuja, jotka kuuluvat organisaatioille, jotka haluavat parantaa vesistöjen tilaa. Myös luonnon monimuotoisuus ja ilmastopäästöjen vähentäminen on hyvin edustettuna. Lisäksi esille nousevat lintujen ja riistan hyvinvointi sekä kosteikkojen virkistyskäyttö ja opetuksellinen arvo.

Kosteikkoja ehdotetaan tehtäväksi turvepelloille ja soille, painanteisiin sekä vesistöjen rannoille kuormitusta vähentämään. Kosteikkosivustoilla aktivoidaan toimijoita, annetaan suunnitteluohjeita ja tarjotaan rahoitusta. Sivustoilla on paljon kuvauksia onnistuneista hankkeista, mutta kunnollisia seurantatuloksia vähän vähemmän. Joka tapauksessa kosteikot näkyvät ja kuuluvat tällä hetkellä. Ja kosteikkoja rakennetaan koko ajan, mutta ei vielä tarpeeksi?

Määritelmänä kosteikko on laaja. Se on yleisnimitys luontotyypeistä, jotka sijoittuvat kovanmaan ja avoveden välille. Kosteikkoja ovat lampien, järvien ja merien matalat ja märät ranta-alueet, kuten rantaruovikot. Niitä ovat myös suot, tulvametsät, jokisuistot ja kosket. Kosteikot tarjoavat kasvualustan monille lajeille ja ne varastoivat tulvavesiä. Ne ovat samaan aikaan sekä maailman rikkaimpia että uhanalaisimpia ekosysteemejä. Ihminen on muokannut suurimman osan kosteikoista ”hyötykäyttöä” varten – pelloksi, metsäksi tai rakennusmaaksi.

Majava on rakentanut kosteikon puron varteen.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on mielestäni tällä hetkellä ajankohtaisin syy kosteikon rakentamiseen – varsinkin Pohjais-Pohjanmaalla, jossa on paljon turvepeltoja ja vieläkin enemmän metsätalouskäyttöä varten kuivattuja soita. Ilmastonmuutoksen hillinnässä lasketaan Suomessa paljon turvemaiden päästöjen leikkaamiseen varaan. Yksi keino tässä on nostaa pohjaveden pintaa ojitetuilla turvemailla. Kun vettä nostetaan riittävästi, syntyy kosteikko.

Kun kosteikko rakennetaan, monimuotoisuus lisääntyy ja syntyy elinalueita kosteassa ympäristössä viihtyville kasveille ja eläimille. Kosteikko voidaan suunnitella myös jonkun erityisen uhanalaisen lajin elinympäristövaatimuksia painottaen. Vesi- ja rantalinnusto runsastuu uudella kosteikolla usein jo ensimmäisenä keväänä. Kosteikko saattaa ajan kuluessa karuuntua ja rannat kasvavat umpeen. Sen jälkeen linnustokin palautuu ”normaalille” tasolle. Joissakin tapauksessa kosteikkoa hoidetaan niin, että lintujen olosuhteet säilyvät. Maatalouden ympäristötuella toteutettujen monivaikutteisten kosteikkojen hoidosta tehdään sopimus, jolla varmistetaan, että suunniteltu vaikutus jatkuu.

Turvesuon alaosaan on juuri nostettu vesi.

Kaikentyyppiset kosteikot toimivat yleensä valumavesien puhdistajana ja vesistöt kiittävät. EU:n vesipuitedirektiivin perusteella tehdyt vesienhoitosuunnitelmat painottavat Suomessa erittäin vahvasti valuma-alueen ravinnepäästöjen vähentämistä. Kosteikko voidaan suunnitella ja mitoittaa nimenomaan tähän tarkoitukseen.

Vihdissä sijaitseva Hovin kosteikko on erinomainen esimerkki hyvin toimivasta maatalouden vesiensuojelukosteikosta. Kosteikon alkuun on sijoitettu avopintainen syvännealue, joka laskeuttaa tuloveden karkeimmat jakeet. Syvää vyöhykettä seuraa virtaussuuntaan nähden poikittainen vesikasvivyöhyke ja matala vesialue. Kaivumassoista on tehty niemekkeitä ja saari, joilla on merkitystä hydraulisen tehokkuuden ja vaihettumisvyöhykkeen pituuden kannalta. Syvänneosaa lukuun ottamatta kosteikko on tiheän kasvillisuuden peitossa. Hovin kosteikon hyvät kiintoaine- ja ravinnepoistumat selittyvät suurella tehollisella pinta-alalla (5 % valuma-alueesta) sekä pitkällä viipymällä. Kymmenen vuoden keskiarvona se on poistanut noin 70 prosenttia valumaveden kiintoaineesta, noin 60 prosenttia kokonaisfosforista ja noin 50 prosenttia kokonaistypestä.

Myös Oivangin vesiensuojelukosteikko Kuusamossa puhdisti viiden ensimmäisen toimintavuotensa aikana sen läpi virtaavasta liukoisesta fosforista noin 60 prosenttia, ja Oivanginjärven sinileväesiintymät vähentyivät huomattavasti.

EU:n tulvadirektiivi puhuu vesien pidättämisestä valuma-alueelle, ja laaja-alainen kosteikkojen teko valuma-alueelle edistää myös tätä tavoitetta. Jo pienemmätkin kosteikot voivat viivyttää vettä pienellä osa-valuma-alueella ja sitä kautta olla osa alueen kokonaisvaltaista vesienhallintaa.

Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, ja se hyväksyttiin 17.6.2024. Sen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä. Asetuksen toimeenpano edellyttää luonnon tilaa parantavia toimia esimerkiksi soilla, metsissä, maatalousympäristöissä, rannoilla, merellä ja sisävesissä. Sen mukaan EU-maiden on ennallistettava ojitetuista turvepelloista vuoteen 2050 mennessä 50 prosenttia ja vetettävä niistä neljäsosa. Valuma-alueilla tehtävät toimet ovat tärkeitä myös alapuolisten vesistöjen ja rannikkovesien kannalta.

Ojien tukkimista ei aina mielletä kosteikon rakentamiseksi, mutta laajasti ymmärrettynä sitäkin kautta syntyy kovan maan ja avoveden välisiä alueita. Kun ojitettuja tukitaan, suon pintaa joudutaan rikkomaan laajalta alueelta ja positiiviset vesistövaikutukset syntyvät pitkällä viiveellä. Aiempien kokemusten perusteella yleensä vasta 10 vuoden jälkeen ne alkavat merkittäväsi pidättää ravinteita. Jos vettä voidaan johtaa puhdistumaan luonnontilaiselle suolle, puhutaan pintavalutuksesta ja sen puhdistava vaikutus alkaa välittömästi.

Kosteikkojen käyttötarkoitukset tukevat toisiaan, ja maankäytön muutokset, kuten turvetuotannon päättyminen ja kannattamattomista metsäojituksista ja huonoimmista turvepelloista luopuminen tarjoavat mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen. Rahoitusmahdollisuuksia on suunnilleen yhtä paljon kuin käyttötarkoituksiakin. Rahoitusohjelmien ehdot pyrkivät varmistamaan, ettei niitä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen, ja usein tämä rajaa käyttökohteita liikaakin. Kun opettelee suunnistamaan tässä rahoitusohjelmien viidakossa, vai pitäisikö sanoa suossa, voi päästä rakentamaan kosteikon! Siihen ei yleensä tarvita vesilain mukaista lupaa, mutta asia kannattaa jo suunnitteluvaiheessa varmistaa vesilain valvojalta paikallisesta ELY-keskuksesta. Kosteikkosuunnitteluun saa apua myös Pohjois-Suomessa toimivilta yrityksiltä.

Yksinkertaisimmillaan maanomistaja hakee tukea kosteikkoprojektiinsa ja toteuttaa sen omalle maalleen, mutta on myös mahdollista tehdä kosteikko toisen omistamalle maalle, kunhan tekee omistajan kanssa sopimuksen rakentamista. Meillä on myös vesiensuojeluyhdistyksiä ja säätiötä, jotka etsivät kohteita kosteikoille esimerkiksi vesientilan parantamiseksi.

Vastauksena otsikon kysymykseen: miksi ei? Jos kosteikko on hyvin suunniteltu, se ei aiheuta haittaa kenellekään vaan palvelee montaa eri tarkoitusta. Lisäksi kosteikko on edullinen rakentaa, jos löytää paikan, jossa ei tarvita isoja kaivutöitä.

Timo Yrjänä
Johtava vesitalousasiantuntija
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Liiketoiminnan vastuullisuus – pakkopullaa vai elinehto?

Nostot

Euroopan unioni on asettanut kunniahimoisen tavoitteen hillitä ilmastonmuutosta, ja tavoitteena on vähentää nettokasvihuonepäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Erilaisten direktiivien ja asetuksien lisäksi vaikutuskeinona on rahoituksen kohdentaminen. Ilmastotavoitteet koskettavat välittömästi ja välillisesti myös pk-sektorin yrityksiä. Tämän blogitekstin tavoitteena on pohtia lyhyesti sitä, mitä tarkoittaa vastuullinen liiketoiminta, ja miten ELY-keskuksen yrityksen kehittämisavustusta voisi hyödyntää kestävän liiketoiminnan edistämisessä.


Vastuullinen liiketoiminta

Vastuullisuus liiketoiminnassa tarkoittaa sitä, että yritys toimii kestävällä tavalla ja ottaa huomioon toiminnassaan ilmaston/ympäristön (E) ja sosiaalisen vastuun (S) sekä noudattaa hyvää hallintotapaa (G). Puhutaankin usein ESG:sta, kun tarkoitetaan vastuullisuusasioita.

Kestävyyden ja vastuullisuuden tuominen osaksi yrityksen liiketoimintaa on aina strateginen ratkaisu. Lyhyellä aikavälillä ratkaisut lisäävät kustannuksia ja näyttäytyvät usein vain rahanmenona ja investointeina. Vastuullisuustavoitteiden saavuttaminen voi edellyttää yritystoiminnassa käytettävien energia- ja/tai raaka-ainelähteiden vaihtamista, tuotantomenetelmien tehostamista automatisoinnin ja digitalisaation avulla sekä uusien ympäristöä säästävien ja kunnioittavien tuotekehitysideoiden kehittämistä ja testausta. Vastuullisuuteen liittyvät toimenpiteet onkin nähtävä pitkän aikavälin arvonlisäystä tuottavina strategisina toimenpiteinä, joiden avulla voidaan joko luoda uutta vastuullisempaa liiketoimintaa uusien innovaatioiden tai toimintatapojen muutosten avulla, saada entistä kestävämpi brändimaine tai tuottaa kustannussäästöjä esim. automatisoinnin avulla.

Vastuullisesti toimiva yritys on houkuttelevampi työpaikka. Henkilöstö todennäköisesti pysyy yrityksessä pidempään, kun sen toiminnan arvoina ja lähtökohtana on kestävä liiketoiminta. Jatkuvasti vaihtuva henkilöstö on kustannustekijä ja toisaalta huippuosaajat voivat tuoda yritykselle sellaista osaamista, millä saavutetaan uusia markkinoita ja asiakkuuksia.

Vastuullisen yrityksen on nykyään helpompi saada ulkopuolista rahoitusta liiketoimintansa kehittämiseksi, sillä rahoittajat arvostavat vastuullisesti toimivaa yritystä ja hakevat tällaisia kohteita salkkuunsa. Kestävällä ja vastuullisella toiminnalla on vaikutusta ulkopuolisen rahan hintaan. Vastuullisuus on mitä suuremmissa määrin riskien hallintaa.

EU:n kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä sääntely (esim. taksonomia ja SFDR, CSRD) koskettavat jo suuria pörssiyhtiöitä, mutta mm. rahoituksen kautta myös pk-yritys törmää jo usein vastuullisuusvaatimuksiin. Lisäksi päästövaatimusten tiukentuminen ja kestävyysraportointi ohjaa suuryrityksiä ottamaan huomioon koko arvoketjunsa vaikutukset ilmastoon ja ympäristöön, joten asia koskettaa myös pk-tason yrityksiä. Osuuspankin teettämässä suuryritystutkimuksessa oli vastanneista suuryrityksistä 45 % ilmoittanut, että asialla on vaikutusta alihankintaverkostoon. Ajan tasalla oleva ja riskit hallitseva pienikin yritys ottaa siis vastuullisuuden osaksi strategiaansa.

Yrityksen kehittämisavustus ja kestävän liiketoiminnan rahoitus

Toimin yritysasiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa, pääasiallisena asiakaskuntana Lapin maakunnan alueen yritykset ja yritysten toimintaympäristön kehittämisestä vastaavat julkiset tahot. Käsittelen työkseni yrityksen kehittämisavustushakemuksia, joiden määrärahat tulevat pääsääntöisesti Euroopan aluekehitysvaroista. Rahoitusta ohjaavat kansalliset ja EU:n säädökset, Osaava ja uudistuva Suomi ohjelma-asiakirjan sisältö, maakuntaohjelmat, alueelliset strategiat, ELY-keskusten tulostavoitteet sekä käytettävissä olevat määrärahat.

Yrityksen kehittämisavustus on harkinnanvarainen avustus, jota voidaan myöntää pääasiassa pk-yrityksille innovatiivisiin, kasvuun tai kansainvälistymiseen liittyviin kehittämistoimenpiteisiin sekä aineellisiin ja aineettomiin investointeihin. Avustuksen tarkoituksena on kannustaa yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävään, määrätietoiseen, pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen liiketoiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen. Rahoitusta suunnataan Pohjois-Suomessa maakuntien kärkitoimialoille, kuten valmistavaan teollisuuteen, ICT- ja matkailualalle sekä kansainvälistyville yrityksille.

Rahoituksen pääasiallinen kohderyhmä ovat alueella toimivat tai sijoittuvat pk-yritykset, erityisissä tapauksissa myös pohjoisella alueella suuryritykset. Rahoituksen kehyksen muodostavan ohjelma-asiakirjan sisältö sekä maakunnalliset toimenpideohjelmat pitävät sisällään paljon vihreän siirtymän edistämiseen liittyviä tavoitteita, ja tätä varten on asetettu 35 % tavoite ilmastotoimenpiteitä edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

Rahoituksella edistetään ympäristövastuun eli E:n alaisia toimenpiteitä, käsittelyprosessissa huomioidaan koko yrityksen toiminnan vastuullisuus

Yritysavustusten käsittelyssä korostuvat erityisesti kannattavan liiketoiminnan taloudelliset lainalaisuudet, eikä myönnettävällä avustuksella saa olla kilpailutilannetta vääristävää vaikutusta. Myös hankkeen vaikuttavuudella, merkittävyydellä sekä soveltuvuudella rahoitusohjelmaan on merkitystä. Rahoitettavien hankkeiden tulee olla selkeitä, rajattuja kehittämiskokonaisuuksia, ei yrityksen normaalia, operatiivista toimintaa.

Avustusta ei käytännössä myönnetä sosiaalista (S) tai hallinnollista (G) vastuuta edistäviin toimenpiteisiin. Näiden katsotaan olevan lähtökohtaisesti yrityksen operatiiviseen toiminnan kehittämiseen liittyviä asioita, sillä myönteisen rahoituspäätöksen edellytyksenä on, että yritys on hoitanut vastuullisesti myös S:n eli sosiaalisen vastuun alaiset seikat sekä noudattaa toiminnassaan hyvää hallintotapaa (G). Käytännössä tämä tarkoittaa, että mikäli yrityksen toiminnassa havaitaan puutteita tai rikkeitä työntekijöiden kohtelussa tai yritys ei ole noudattanut sitä lainsäädäntöä, mikä sen liiketoimintaa koskettaa, tai on toiminut muuten hyvien käytänteiden vastaisesti, ei yrityksellä ole mahdollisuutta saada rahoitusta.

Yrityksen kehittämisavustuksella voidaan rahoittaa pk-yrityksen kehittämistarpeita ja investointeja. Yrityksen kehittämisavustuksessa keskitytään E:n, eli ilmaston ja ympäristön hyvinvointia edistäviin ratkaisuihin. Liiketoiminnan kehittämistavoitteiden ja investointien tavoitteena on oltava, että yrityksen toiminta hidastaa ilmastonmuutoksen etenemistä ja toisaalta rasittaa ympäristöä mahdollisimman vähän.

Tärkeä painopistealue on edistää erityisesti ilmastokestävyyttä ja hiilineutraaliutta edistävää tuotekehitystä. Toimenpiteet voivat kohdentua mm. yritysten tuotteiden, materiaalien, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen, pilotointiin ja kaupallistamiseen. Lisäksi edistetään teknologioiden uutta soveltamista ja tuetaan uusien teknologioiden käyttöönottoa ja skaalautumista. Energia- ja materiaalitehokkuutta ja kiertotaloutta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävät uudet innovaatiot, tuotantomenetelmät ja -prosessit ovat asioita, joihin rahoitusta kohdennetaan. Puhtaat energiainvestoinnit on keskitetty pääsääntöisesti Business Finlandin energia-avustuksen alaisuuteen.

Toinen tärkeä rahoituksen painopiste on edistää digitalisaatiota, mikä voi pitää sisällään automaatioasteen nostamista, robotisaatiota sekä uusien teknologioiden soveltamista ja käyttöönottoa yritysten, palvelujen ja ratkaisujen kehittämisessä, näkökulmana tässäkin ilmastokestävyys ja hiilineutraaliuden edistäminen.

Myös muut rahoittajat tukevat vastuullisuustoimenpiteitä

Yrityksen kehittämisavustuksen lisäksi myös muut julkiset toimijat (mm. ELY-keskuksen maaseuturahoitus, Business Finland, Teollisuussijoitus, Finnvera) tarjoavat erilaisia tuotteita (joko avustuksia tai takaus-, laina- ja sijoitustuotteita) edistämään yritysten vastuullisuuteen ja kestävään liiketoimintaan liittyvien toimenpiteiden tekemistä. Myös pankeilla ja muilla yksityisen sektorin rahoittajilla on tarjolla erilaisia ratkaisuja kestävän liiketoiminnan edistämiseen.

Voidaankin todeta, että vihreä siirtymä, kestävä liiketoiminta ja vastuullisuus koskettaa tavalla tai toisella kaikkea kehitettävää liiketoimintaa. Vastuullisuus ei ole vain kustannustekijä, vaan se on pitkän aikavälin sijoitus. Nyt on tarjolla erilaisia rahoitusmahdollisuuksia vastuullisuuden edistämiseen, joten kannattaa tutustua aiheeseen ja viimeistään nyt aloittaa strategian muutostyö kohti kestävämpää liiketoimintaa yrityksessä. Vastuullisuus ei ole pakkopullaa, vaan elinehto ja menestystekijä.

Tiina Pelimanni
yritysasiantuntija, rahoitusyksikkö,

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätietoja rahoituksesta ja vastuullisuudesta yritystoiminnassa:

Helmin päivänä huomio heikentyneisiin elinympäristöihin

Nostot

Elinympäristöjen heikentyminen, jolla tarkoitetaan luontotyyppien määrän vähentymistä ja laadun heikentymistä, on johtanut monen meidän alkuperäiseen luontoomme kuuluvan eliölajin vähentymiseen ja uhanalaistumiseen. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen on ilmaston muutokseen sopeutumisen rinnalla toinen suurista globaaleista haasteista, joihin pitää pystyä vastaamaan.

Helmi-ohjelma alkoi vuonna 2021 ja jatkuu valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti vuoteen 2030 asti. Tavoitteena on kunnostaa ja hoitaa eniten heikentyneitä ja luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävimpiä elinympäristöjä hyvin suuri määrä – valtakunnallinen tavoite on kymmeniä tuhansia hehtaareja.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus osallistuu vahvasti ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön laatiman Helmi-ohjelman toimeenpanoon. Pohjois-Pohjanmaalla elinympäristöjen tilan heikentyminen ja eliölajien ahdinko tunnistettiin jo vuosikymmeniä sitten ja tilanteen korjaamiseksi aloitettiin kunnostus- ja hoitotyöt 1990-luvulla. Tämän jälkeen työtä on jatkettu ja laajennettu.

Helmi-ohjelman ensimmäisen neljän toimintavuoden aikana olemme olleet aktiivisia soiden suojelun ja ennallistamisen, lintuvesien kunnostuksen, perinnebiotooppien kunnostuksen sekä pienvesien ja rantaluonnon kunnostuksen teemoissa. Näissä Helmi-teemoissa olemme tehneet konkreettisia suojelu- ja hoitotöitä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Suojelualueita on hankittu tai perustettu tuhansia hehtaareja ja kunnostus- ja hoitotöitä on tehty usean sadan hehtaarin alueella.

Maakunnan arvokkailla lintuvesikohteilla on tehty laajamittaisia kunnostuksia muun muassa poistamalla vesilinnuille haitallista ravintokilpailua aiheuttavaa särkikalakantaa poistokalastuksin, kunnostamalla ja hoitamalla satoja hehtaareja aiemmin avoimia rantaniittyjä ja testaamalla uusia pesintöjä suojaavia tai parantavia pesimäpaikkaratkaisuja.

Perinnebiotooppeja on kunnostettu ja hoidettu useita satoja hehtaareja. Kunnostukset ovat sisältäneet laajoja raivauksia, ruovikon poistoa, laidunaitojen pystyttämistä ja myös laidunnuksen järjestämistä. Tavoitteena on ollut, että kunnostetuille alueille löydetään maatalousyrittäjä huolehtimaan kohteen jatkuvasta hoidosta maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän tuella, joka on ylivoimaisesti tärkein jatkuvan hoidon rahoituskeino.

Pienvesiä ja rantaluontoa on kunnostettu yli kymmenellä kohteella. Nämä ovat sisältäneet muun muassa kolmen puron ja yli kymmenen hiekkaranta- ja dyynialueen kunnostuksen. Kunnostustarvetta ja myös mahdollisuuksia on vielä paljon enemmän.

Kuvapari Pyhäjoen Yppärinjokisuun hiekkaranta- ja dyynialueen kunnostuksesta. Ylempi kuva alueesta ennen kunnostusta ja alempi kuva kunnostusten jälkeen. Kuvat: Ulla Ahola.



Luonnon monimuotoisuuden kannalta laajamittaisella elinympäristöjen kunnostuksella ja hoidolla on jo saavutettu merkittäviä myönteisiä tuloksia. Esimerkiksi eräiden Perämeren ranta-alueilla pesivien uhanalaisten lintulajien pesimäkannat ovat hyötyneet hoito- ja kunnostustöistä. Jo nyt saavutetut myönteiset tulokset ovat rohkaisevia sillä luonnon prosessit ja muutokset populaatiotasolla ovat usein hitaita ja voivat vaatia vuosia tai vuosikymmeniä ennen kuin vaikutukset näkyvät.

Heikentyneitä elinympäristöjä on käytettävissä oleviin voimavaroihin nähden todella paljon. Kaikkea ei pystytä kunnostamaan valtion rahoituksella, mutta hyvien esimerkkien ja myönteisten kokemusten avulla saadaan mukaan uusia toimijoita. Työ luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi jatkuu ja laajenee uusille alueille vuonna 2024.

Jorma Pessa
Ylitarkastaja, luonto- ja alueidenkäyttöyksikkö
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Maa- ja metsätalouden ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja muutoksen hillintään on tarjolla vaikuttavia keinoja ja monipuolisia tukia

Nostot

Mitkä toimet auttavat maatalouttamme ja metsiämme sopeutumaan ilmastonmuutokseen? Entä millä maa- ja metsätalouden keinoilla voidaan hillitä ilmastonmuutosta? Kuntien maaseutuhallinnon ja ELY-keskusten maaseutuyksiköiden henkilöstölle tarjottiin vastauksia näihin kysymyksiin huhtikuussa järjestetyissä maatalouden ja metsätalouden ilmastotietämyksen ABC-webinaareissa. Niiden järjestelyistä vastasivat ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö ja Ruokaviraston maaseutuverkostoyksikkö.

Sopeutumisen apuna CAP ja METKA

Maa- ja metsätalouden ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on saatavana taloudellista tukea, painotti ilmastoyksikön ilmastoasiantuntija Pia Lehmusvuori sekä maatalouden että metsätalouden ilmastotietämyksen ABC-webinaareissa. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) laaja keinovalikoima sisältää useita toimia maatalouden sopeutumisen edistämiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi talviaikaisen kasvipeitteen tuki ekojärjestelmässä sekä maanparannus-, saneeraus ja kerääjäkasvien tuki ympäristökorvauksessa. Nämä kaikki parantavat maaperän kuntoa, mikä auttaa kasveja sietämään kuivuusjaksoja.

CAP:n maaseudun kehittämishankerahoitus on oiva väline muun muassa koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin sekä yhteistyötoimiin. Hankerahoitus soveltuu paitsi maatalouteen myös metsätalouteen. Kannattaa muistaa myös metsätalouden kannustinjärjestelmä (METKA). Esimerkiksi tuet taimikon ja nuoren metsän hoitoon sekä terveyslannoitukseen edistävät puiden elinvoimaisuutta ja siten niiden mahdollisuuksia kestää paremmin tuholaishyökkäyksiä.

Keväinen kuva kasvipeitteisenä olleesta sänki- ja nurmipellosta, jonka taustalla näkyy sekametsää.
Kuvassa talven ajan kasvipeitteisenä ollutta sänki- ja nurmipeltoa Pirkanmaalla. Taustalla sekametsäkaistale. Pellon kasvipeitteisyys ja sekametsät auttavat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Kuva: Pia Lehmusvuori  

Toimia metsien hiilinielujen vahvistamiseen

Metsämaan nettonielu on pienentynyt hakkuiden lisääntyessä ja turvemaiden maaperäpäästöjen kasvaessa. Maaperäpäästöt lisääntyvät todennäköisesti tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen vuoksi, totesi ilmastoyksikön ilmastoasiantuntija Pentti Linnamaa metsätalouden ilmastotietämyksen webinaarin puheenvuorossaan. Voimakkaat harvennushakkuut vähentävät puuston kasvua sekä metsikön hiilensidontaa ja hiilivarastoa. Linnamaa toi esiin sen, että tiedon lisääntyessä kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmiä muutetaan. Esimerkiksi ojitettujen suometsien maaperän vuotuinen hiilidioksiditase ei olekaan laskeva, vaan nouseva.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Aino Assmuth korosti, että metsien hiilinielujen vahvistamiseen on vaikuttavia toimenpiteitä, jotka tulisi ottaa käyttöön ”sekä–että” eikä vain ”joko–tai”. Hiilensidontaa voitaisiin lisätä esimerkiksi metsittämällä joutomaita. Lisäksi puuston kiertoaikaa voitaisiin pidentää ja puustoa voitaisiin harventaa nykyistä maltillisemmin. Oikea-aikainen taimikonhoito lisää puuston kasvua ja sekapuustoisuus tuhon kestävyyttä. Assmuthin mukaan turvemaametsissä turvekerroksen kuivumista tulisi hidastaa välttämällä kunnostusojituksia ja ennallistamalla metsä suoksi siihen sopivilla kohteilla.

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähennyskeinoja

Maatalouden ilmastotietämyksen webinaarissa ilmastoyksikön ilmastoasiantuntija Antti Miettinen nosti esiin maatalouden tehokkaimpina kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimina pellonraivauksen välttämisen ja turvepeltojen vettämisen. Maataloustukijärjestelmässä vettämistä tuetaan ei-tuotannollisten investointien tuella ja kosteikkojen hoitosopimuksella. Miettinen toivoi, että jatkossa kiinnostus ilmastokosteikkojen perustamiseen lisääntyisi. Lisäksi hän kertoi, että Luonnonvarakeskuksen TARJOKE-hankkeessa etsitään parhaillaan Pohjois-Pohjanmaalta vettämiseen soveltuvia turvepeltoja.

Savisiin peltomaihin voi kerryttää hiiltä, ja savimaiden kasvukunto todennäköisesti hyötyy siitä, viesti puheenvuorossaan Luken erikoistutkija Helena Soinne. Maan mururakenne on sitä kestävämpi, mitä enemmän maassa on orgaanista hiiltä. Tämä vähentää riskiä eroosiolle ja pellon pinnan kuorettumiselle. Kuorettuminen estää kasvien taimettumista ja vähentää satomahdollisuuksia. Peltomaahan saadaan lisättyä hiilisyötettä, jos pellolla on yhteyttävä kasvipeite mahdollisimman suuren osan vuodesta. Lisäksi monivuotiset nurmet ja syväjuuriset kasvit sekä maanparannusaineet ja orgaaniset lannoitteet kasvattavat mahdollisuuksia kerryttää hiiltä maahan.

Jäikö jokin aiheessa pohdituttamaan? Seuraa ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön verkkosivua ja maaseutuverkoston tapahtumakalenteria – näistä löydät tietoa tulevista koulutuksista ja muista tapahtumista.

Pia Lehmusvuori
ilmastoasiantuntija (luonnonvara-alan sopeutuminen)
ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuva.

Tulvasuojelutoimien vaikuttavuus

Nostot

Pohjois-Pohjanmaalla kevättulvat ovat siirtymässä maakunnan pohjoisosiin. Lunta on ollut paljon ja jäät paksuja, joten tänäkin vuonna alueellamme on jo tähän mennessä koettu hankalia tulvatilanteita erityisesti Kalajokivarressa.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogi: Pohjois-Pohjanmaan joet ovat tulvaherkkiä ja ilmastonmuutos lisää vaikeuskerrointa tulvien torjuntaan. Tulvien haittoja on onnistuttu merkittävästi vähentämään, mutta kokonaan niitä ei voi estää. ELY-keskuksen logo sekä Tero Väisäsen ja Timo Yrjänän kasvokuvat.
Kuvat: ELY-keskus ja Aimo Korpi.

Tulva on luontainen ilmiö ja se kuuluu vesistöihin. Tulvat pitävät jokiuomia puhtaana lietteestä ja siirtävät vesistöjä rehevöittävää kuormitusta lannoittamaan tulvaniittyjä. Tulvat myös ajoittavat kalojen vaelluksia ja monia muita luonnontapahtumia. Vesistöjen ekologinen tila ei ole hyvä, jos tulvat vesistössä on kokonaan estetty.

Kun ihminen on asettunut vesistöjen varsille asumaan, tilanne jokivarsilla on muuttunut. Tulvaniityt on usein raivattu pelloiksi ja kylät ovat syntyneet vesistöjen risteyskohtiin, koska ne ovat aikanaan olleet tärkeitä kulkureittejä. Näin ollen tulvien leviämistä on jouduttu monessa vesistössä rajoittamaan.

EU:n tulvadirektiivi määrittelee ensisijaiseksi tulvatorjuntakeinoksi veden pidättämisen valuma-alueelle, ja päämääräksi asutuksen ja muiden kriittisten kohteiden suojaamisen. Veden pidättämistä valuma-alueelle ei edes harvaan asutulla alueella ole helppo toteuttaa. Vesienhoidon puitedirektiivi määrittelee tavoitteeksi kaikkien vesien hyvä ekologisen tilan. Tämä tavoite edellyttää, että vesistöjen rakenteellinen tila on sellainen, että siellä on vesieliöille hyvät olosuhteet.

Pyhäjoelle, Kalajoelle ja Lestijoelle, sekä viimeisimpänä Iijoelle Pudasjärven taajaman kohdalle, on tehty tulvapenkereitä suojaamaan peltoja tai asutusta tulvavesiltä. Penkereiden kunnossapitovastuu on alun perin ollut maanomistajien muodostamilla pengeryhtiöillä. Kunnossapidon varmistamiseksi uinuvia pengeryhtiöitä on ”herätelty” hoitamaan vastuitaan. Kohteissa, joissa penkereiden suojaan on muodostunut paljon asutusta, kunnat ovat ottaneet kunnossapitovastuun.

Keski-Euroopassa on joillakin kohteilla purettu jokivarsilta tulvapenkereitä ja siirrytty suojaamaan yksittäisiä taloja. Yhtenä syynä purkamiseen on ilmastonmuutos. Erityisen poikkeuksellisilla tulvilla penkereiden suojaus voi pettää. Kalajokivarressa koettiin tänä keväänä tilanne, jolloin hyvin vahvoista jäistä muodostunut pato nosti veden hetkellisesti penkereiden yli. Taloja kastui, asukkaita joutui vaaraan ja pelastuslaitos joutui pelastamaan heitä.

Esimerkiksi Siikajoella ja Pyhäjoella on aikanaan tehty massiivisia tulvaperkauksia. Lähes kaikkia rannikon pikkujokia on perattu tulvahaittojen vähentämiseksi ja kuivatuksen parantamiseksi. Perkaukset ovat aiheuttaneet haittoja jokiluonnolle eikä laajamittaisia perkauksia ei käytännössä enää voi tehdä. Pieniä kriittisten uomankohteiden väljennyksiä on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty mm. Pyhäjoen ja Lestijoen suussa estämään jääpatojen tarttumista ja laskemaan vedenpintaa huipputulvien aikana. Haittojen vähentämiseksi näillä kohteilla on parannettu virtakalojen elinoloja. Lestijoen alaosalle on tehty myös tulvaportteja, joiden avulla voidaan päästää vettä peltoalueille tilanteessa, jossa jokisuulla oleva taajama on vaarassa kastua. Portteja ei vielä toistaiseksi ole tarvinnut avata.

Pohjanmaan jokiin on aikanaan rakennettu tekoaltaita. Valtio on ollut näissä hankkeissa mukana tavoitteenaan tulvariskien vähentäminen. Kustannusten vähentämiseksi on mukaan yleensä otettu voimayhtiö, joka hyödyntää säännöstelyä vesivoiman tuottamiseen. Tällaisia kohteita ovat mm. Oulujoki, Siikajoki ja Kalajoki. Suurissa joissa säännöstelyä hoitaa voimayhtiö, pienemissä joissa säännöstelylupa ja hoito on valtiolla, nykyisellään ELY-keskuksella. Myös isoissa joissa viranomainen ohjaa säännöstelyä tulva-aikana. Säännöstelylupiin on yleensä sisällytetty ehdot, jotka tähtäävät tulviin varautumiseen. Ilmastonmuutoksen takia säännöstelylupia joudutaankin koko ajan muuttamaan ja miettimään, miten uudessa tilanteessa sovitetaan yhteen joen tulvasuojelu, vesivoimantuotanto, riittävä ympäristövirtaama.

Edellä kuvatuilla toimilla on onnistuttu merkittäväsi vähentämään tulvien aiheuttamia haittoja. Vuonna 2012 loppukesä ja alkusyksy olivat aivan poikkeuksellisen sateisia. Silloin Pohjois-Pohjamaan pelloilla aiheutui arviolta kymmeneen miljoonaan euroon nousevat satovahingot. Heti seuraavana keväänä lumien sulaminen alkoi hyvin äkkinäisesti huhtikuun puolivälissä ja Pyhäjoen taajamassa tulva aiheutti isoja vahinkoja asutukselle. Kuluvana keväänä sulaminen alkoi lähes yhtä äkillisesti ja vahinkoja on taas syntynyt.
Tulvatilanteiden kehittymistä seuraa Suomessa tulvakeskus. ELY-keskusten asiantuntijat osallistuvat seurantaan ja välittävät tietoa kansalaisille. Tarvittaessa he toimivat pelastuslaitosten apuna torjuntatoimissa ja kuntien tukena esimerkiksi evakuointeja vaativissa tilanteissa. Pohjois-Pohjanmaalla tilannekuvan ylläpidossa toimii yhdyshenkilöverkosto, joka kattaa kaikki riskikohteet. Tärkeää työtä tekevät myös lumen määrän seurantaan osallistuvat henkilöt. Onnistuneen tulvantorjunnan taustalla on laaja verkosto hyvin yhteen pelaavia toimijoita.

Tulvien aiheuttamia haittoja voidaan vähentää, mutta ei kokonaan estää. Kaikkien vesistöjen lähellä asuvien on hyvä ottaa tulvien mahdollisuus huomioon.

Tero Väisänen, vesistöyksikön päällikkö
Timo Yrjänä, johtava vesitalousasiantuntija
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

ELY-keskus kävelyä ja pyöräilyä edistämässä

Nostot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kantaa kortensa kekoon Oulun seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämistyössä osallistumalla erilaisten hankkeiden toteuttamiseen ja suunnittelemalla yhdessä seudun KÄPY-työryhmän kanssa erilaisia kävelyä ja pyöräilyä edistäviä toimia. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon havainnollistamista on kehitetty parin viime vuoden aikana yhdessä Oulun kaupungin kanssa.

Oulun seudun pyöräilyn sivustolla on erilaisia tilastoja liikennemäärien kertymistä.
Pyöräilyreitin varrella on kävelyn ja pyöräilyn liikennemääristä kertova näyttötaulu.

Oulun kaupungin toimesta kävelyn ja pyöräilyn pääväylille on rakennettu viime vuosina näyttötauluja, joissa esitetään taulun ohittaneiden pyöräilijöiden ja kävelijöiden lukumääriä. Näyttötauluja ei ole asennettu vain kannustavien viestien välittämiseen, vaan tieto kerätään talteen tietokantaan ja rajapinnalle, josta sitä voi hyödyntää kuka tahansa. Yhteensä mittareita on koko Oulun seudulla kymmenittäin, sillä näkyvien mittauspisteiden lisäksi seurantaverkossa on lukuisia näytöttömiä mittareita muun muassa liikennevalojen yhteydessä.

Tilastoja hyödynnetään erimerkiksi liikennesuunnittelussa. ”Nallibaanan reitin mittauspisteen data oli apuna, kun baanan rakentamiselle haettiin Traficomilta investointitukea”, kommentoi Oulun kaupungin liikenneinsinööri Harri Vaarala.

Äskettäin on valmistunut raportti vuoden 2023 kävelyn ja pyöräilyn liikennemääristä. Raportissa vertailtiin vuoden 2023 liikenteen määrää ja säätä eri mittareilla vuosiin 2021–2022. Varsinkin kylmä alku- ja loppuvuosi verotti jalankulun ja pyöräilyn määrää, mutta kävelyn määrä oli lisääntynyt selvästi vuodesta 2021.

Tutustu kävelyn ja pyöräilyn liikennemääriin:
Käpydata
Oulun seudun pyöräily

Pasi Haapakorva, KÄPY-koordinaattori, WSP
Soile Purola, kestävän liikunnan vastaava, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kasvuforum 2024 – kohti vastuullista kansainvälistymistä

Vihreällä maisemataustalla naisen kädessä maapallo, jossa vihreitä lehtiä.

Lähes 90 osallistujaa kerännyt vuosittainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämä Kasvuforum -seminaari pidettiin tänä vuonna Teams-tilaisuutena. Päivän puheenjohtajana toimi ELY-keskuksen Pasi Loukasmäki. Teemat liittyivät yritysten vientiin ja kansainvälistymiseen sekä vastuullisuuteen. Seminaari tarjosi monipuolisen kattauksen asiantuntemusta, näkemyksiä ja käytännön neuvoja yritysasiantuntijoille, miten yrityksiä voidaan tukea kansainvälistymisen poluilla.

Verkostojen merkitys

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen avasi tilaisuuden korostamalla hallitusohjelmaan kirjatun Pohjoisen ohjelman merkitystä, jonka avulla voidaan lisätä Pohjois-Suomeen kestävän kasvun mahdollisuuksia ja vahvistaa alueiden kilpailukykyä. Keränen korosti myös Team Finland -palvelupolun kumppaneiden hyödyntämistä yritysten kansainvälistymisessä. Team Finland -organisaatioita ovat Business Finland, Finnvera ja ulkoministeriö sekä ELY-keskukset ja TE-toimistot. Lisätietoa Team Finland -verkoston palveluista yrityksille.

Jyrki Nissilä ulkoministeriöstä toi esiin puheessaan, kuinka ministeriö avustaa yrityksiä niiden kansainvälistymispyrkimyksissä antamalla käyttöön yli 90 ulkomaanedustuston eri puolella maailmaa. Nissilä puhui myös Suomen maakuvatyön merkityksestä kansainvälistymisessä. Ulkoministeriön keskeinen rooli Team Finland -palvelupolulla on markkinoiden avaaminen vaikuttamalla paikallisiin viranomaisiin ja päättäjiin.

Kasvuhakuisten yritysten tukeminen

Oulun kauppakamarin Mari Viirelä esitteli viime vuonna toteutettua Pohjoisesta pörssiin -valmennusta, joka oli tarkoitettu kasvuhakuisille yrityksille. Tässä on hyvä esimerkki kokonaisuudesta, jossa tarjotaan yrityksille sekä kansainvälistymissparrausta että näkyvyyttä.

Business Finlandin Juha Pulkkinen ja ELY-keskuksen Anne Pulkkinen kertoivat käynnissä olevista rahoitushauista. Business Finlandin rahoituspalveluihin on tullut uudistuksia, nyt kannustetaan yrityksiä entistä pitkäjänteisempään tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Sami Heikkilä Osuuspankista sekä edustajat Naturpoliksesta, Business Oulusta ja Nihakista korostivat, että tutustuminen paikalliskulttuuriin sekä vastapuoleen ovat avainasemassa riskien hallinnassa yritysten kansainvälistyessä.

Seminaarin case yritys GrainSensen toimitusjohtaja Riku Niemelä jakoi yrityksensä tarinan, korostaen muun muassa myyntikanavien oikeaa valintaa ja kumppanuuksien merkitystä – esityksessä nousi esille Team Finland palvelupolun kumppaneiden hyödyntäminen.

Vastuullisuudesta kilpailuetu

Paneelikeskustelu vahvisti yleistä käsitystä vastuullisen merkityksen tämän päivän onnistuneessa vientikaupassa. Pasi Vartiainen Finnverasta toimi puheenjohtajana ja osallistujina Jaakko Lampela Nordic Option Oy:stä, Jarno Haapakoski Volter Oy:stä, Teemu Hostikka Ntrnz Media Oy:stä sekä Jani Jokitalo Business Finlandista.

Yritysedustajat Hostikka ja Haapakoski molemmat näkivät vastuullisen tärkeänä sisällyttää yritysten strategiaan – se on jo nyt usean suomalaisen yrityksen kilpailuetu.
Keskustelussa pohdittiin myös, kuinka yritykset voivat taklata etukäteen viennin esteitä. Pääomia kannattaa olla tarpeellinen määrä, koska jo pelkästään kaupallistaminen vaati rahaa. Lisäksi omien vahvuuksien tunnistaminen ja ”tunnustaminen” on olennaista; me pohjoissuomalaiset olemme oikeasti aitoja ja luotettavia ihmisiä.

Yhdessä enemmän vientiä

Seminaari päätössanoissa Petri Keränen korosti vastuullisuusasioihin perehtymistä yrityskentässä, koska niitä vaaditaan jo alihankintaketjuissa. Kumppaniverkostoja, eteenkin edellä eri yhteyksissä mainittuja Team Finland -palvelupolun toimijoita kannattaa yritysten ja yritysasiantuntijoiden hyödyntää. Me Pohjois-Pohjanmaalla tarvitsemme uusia vientiavauksia, innovaatioita, osaamisen kehittämistä – tämä seminaari oli hyvä avaus jatkokeskusteluille ja -toimille.

Tommi Sirviö
Yritysasiantuntija, Elinkeino, työvoima ja osaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Tommi Sirviö, henkilökuva.

Harjoittelijana maaseudun kehittämisryhmän maastokatselmointitehtävissä ELY-keskuksella

Nostot

Olemme Helmi Leskinen ja Essi Hakala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Elinkeino, työvoima ja osaaminen -vastuualueen kesän 2023 harjoittelijat. Opiskelemme molemmat pääaineenamme biologiaa. Kesän aikana olemme olleet avustamassa maatalousluonnon ja maisemanhoitosopimusten käsittelyssä, ja siihen liittyvien maastokatselmointien toteuttamisessa. Harjoittelumme ELY-keskuksella on ollut mielenkiintoinen ja monipuolinen, eikä yksikään työpäivä ole ollut samanlainen kuin toinen.

Olemme harjoittelun aikana saaneet hyödyllistä kokemusta myös autonrenkaan vaihdosta sekä järviruokokasvustoissa liikkumisesta.

Kesän aikana tutuksi ovat tulleet niin maasto- kuin toimistotyötkin. Osan työpäivistä olemme viettäneet myös etänä kotitoimistoiltamme käsin exceleitä ja maastoraportteja naputellen. Pohjois-Pohjanmaa on tullut näiden kuluneiden kolmen kuukauden aikana tutuksi; olemmekin päässeet tutustumaan maastokatselmointien yhteydessä upeisiin paikkoihin, joissa emme ehkä muutoin olisi päässeet vierailemaan. Työhön on sisältynyt myös paljon muita erilaisia kokemuksia, kuten opintomatkoja sekä veneajeluita. Erityisesti opintomatka Maakallaan kaljaasin kyydissä oli ainutlaatuinen ja hieno kokemus. Pääsimme myös vierailemaan toisella kauniilla saarella moottoriveneen kyydissä.

Vilukko on tullut maastossa harvinaisen tutuksi.

Olemme oppineet reilusti uutta niin omaan alaamme kuin työelämäänkin liittyen. Tärkeät biologian taidot, kuten lajintuntemus sekä luontotyyppien tunnistus ovat kohentuneet harjoittelun aikana merkittävästi. Kohteilta onkin löytynyt runsaasti kiinnostavaa ihmeteltävää kahdelle uteliaalle biologille. Olemme työskennelleet tiiviinä ryhmänä yhdessä työkaveriemme kanssa ja kehittäneet samalla vuorovaikutustaitojamme ja ryhmätyötaitojamme. Olemme saaneet harjoitella myös itsenäistä työskentelyä ja olla aktiivisesti mukana tekemässä hyödyllistä työtä maaseudun ja sen elinkeinojen kehittämisessä.

Maastossa voi kohdata monenlaisia muitakin otuksia laiduneläinten ohella.

Kesän aikana olemme kohdanneet myös monia jännittäviä tilanteita, oli kyseessä sitten säikähtänyt lauma nautoja, vesialueiden ylittäminen (ja niihin toisinaan tarkoituksettomasti pulahtaminen), sähköaitojen alta ryömiminen tai ukkosmyrskyn keskelle joutuminen. Myöskään eksymiset viidakkomaisiin ruovikoihin eivät ole olleet yksittäistapauksia. Näistäkin päivistä olemme kuitenkin selvinneet seikkailuhengen, huumorin ja mahtavan työporukan avulla.

Haluamme kiittää koko Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen henkilöstöä ja erityisesti elinkeinopuolella työskenteleviä työkavereitamme antoisasta kesäharjoittelusta sekä rohkaista harjoittelupaikkaa etsiviä kanssaopiskelijoitamme hakemaan harjoitteluun Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen!

Helmi Leskinen ja Essi Hakala

ELY-keskuksista löytyy monipuolisesti harjoittelupaikkoja ja erilaisille koulutustaustoille. Harjoittelut ajoittuvat pääosin kesäkuukausille ja kestävät usein 3–6 kuukautta. Harjoittelupaikkoja voit etsiä esimerkiksi Aarresaari.net sekä Valtiolle.fi -palveluista, oppilaitoksesi urapalveluiden kautta tai ottamalla yhteyttä suoraan virastoon.

Linkit:
Harjoittelijaksi ELY-keskukseen (ely-keskus.fi)
Aarresaari.net
Valtiolle.fi

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

TE2024-uudistuksen vaikutuksia ELY-keskuksen toimintaan

Nostot

TE-palveluiden uudistus TE2024 on jo oven takana ja alkaa vuoden 2025 alusta. TE2024-uudistuksessa työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät valtion vastuulta kuntien järjestämisvastuulle. Työ- ja elinkeinotoimistot lakkaavat ja niiden henkilöstöä siirtyy liikkeenluovutuksella kuntien työntekijöiksi. Noin 100 lakisääteistä TE-palvelua siirtyy kunnille hoidettavaksi. Samassa yhteydessä kunnille siirtyy myös kotoutumiseen liittyviä palveluita. Kyseessä on suuri uudistus kunnille, työnhakijoille, palveluntuottajille sekä elinkeinoelämälle.

ELY-keskuksen kilpailuttamat TE-palveluhankinnat siirtyvät kuntien järjestämisvastuulle. Työvoimakoulutusten, valmennuspalveluiden ja TE-asiakkaiden tarvitsemien asiantuntija-arviointien (kuten erilaiset työkyvyn arvioinnit) koko hankintamenettely siirtyy kuntiin. Samalla ELY-keskuksista siirtyy osaavia hankinta-asiantuntijoita kuntien työntekijöiksi. Myös ammatillisten valtionosuusrahoitteisten tutkintotavoitteisten työvoimakoulutusten suunnittelu yhdessä alueen oppilaitosten osalta siirtyy kuntiin.

Merkittävä muutos uudistuksessa on TE-palveluiden rahoitusmallin muuttuminen. Tällä hetkellä työllisyysmäärärahat on valtion talousarviosta ohjattu ELY-keskuksille käytettäviksi työvoimakoulutuksiin, palkkatukiin, työllisyyspoliittisiin hankkeisiin, valmennuspalveluihin jne. Vuoden 2025 alusta kunnat vastaavat näiden lakisääteisten palveluiden kustannuksista yleiskatteellisella valtionosuudellaan.

Erityisesti pienet kunnat eivät yksinään pysty hoitamaan siirtyvää laajaa palvelukokonaisuutta, vaan Suomeen syntyy kuntaryppäistä yhteensä 44 työllisyysaluetta. Pohjois-Pohjanmaalle muodostunee kolme työllisyysaluetta. Taivalkosken ja Kuusamon kunnat siirtyvät Kainuun-Koillismaan työllisyysalueeseen Kainuun kuntien kanssa. Oulun seudulle syntyy 11 kunnan muodostama Oulun vetämä työllisyysalue. Oulun eteläisen alueella oletettavasti Raahen kaupunki toimisi vastuukuntana 17 kunnan yhteiselle työllisyysalueelle.


ELY-keskus valmistelee hankintojen ja asiakkaiden siirtoa työllisyysalueiden kanssa hyvässä yhteistyössä. Siirtymähetkellä palveluissa olevien asiakkaiden katkeamaton palvelu ja viestintä on keskeistä.

Vuoden 2025 alusta ELY-keskuksille on jäämässä edelleen lakisääteisiä alueellisia työllisyyden hoidon tehtäviä ja vastuita. ELY-keskus tulee jatkossa järjestämään yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja KEHA-keskuksen kanssa vuosittaiset alueelliset työllisyyden edistämisen yhteistyö- ja seurantakeskustelut. Keskusteluissa käydään tulevien työllisyysalueiden työllisyyden ja kotoutumisen edistymisen toteutumista, palvelujen vaikuttavuutta ja kehittämistarpeita. Keskusteluja aloitetaan jo kesän kynnyksellä 2024.

Eine Kela
Yksikön päällikkö
Osaaminen ja työelämä -yksikkö
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus