Category Archives: elinkeinot

Liiketoiminnan vastuullisuus – pakkopullaa vai elinehto?

Nostot

Posted on by
Vastaus

Euroopan unioni on asettanut kunniahimoisen tavoitteen hillitä ilmastonmuutosta, ja tavoitteena on vähentää nettokasvihuonepäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Erilaisten direktiivien ja asetuksien lisäksi vaikutuskeinona on rahoituksen kohdentaminen. Ilmastotavoitteet koskettavat välittömästi ja välillisesti myös pk-sektorin yrityksiä. Tämän blogitekstin tavoitteena on pohtia lyhyesti sitä, mitä tarkoittaa vastuullinen liiketoiminta, ja miten ELY-keskuksen yrityksen kehittämisavustusta voisi hyödyntää kestävän liiketoiminnan edistämisessä.


Vastuullinen liiketoiminta

Vastuullisuus liiketoiminnassa tarkoittaa sitä, että yritys toimii kestävällä tavalla ja ottaa huomioon toiminnassaan ilmaston/ympäristön (E) ja sosiaalisen vastuun (S) sekä noudattaa hyvää hallintotapaa (G). Puhutaankin usein ESG:sta, kun tarkoitetaan vastuullisuusasioita.

Kestävyyden ja vastuullisuuden tuominen osaksi yrityksen liiketoimintaa on aina strateginen ratkaisu. Lyhyellä aikavälillä ratkaisut lisäävät kustannuksia ja näyttäytyvät usein vain rahanmenona ja investointeina. Vastuullisuustavoitteiden saavuttaminen voi edellyttää yritystoiminnassa käytettävien energia- ja/tai raaka-ainelähteiden vaihtamista, tuotantomenetelmien tehostamista automatisoinnin ja digitalisaation avulla sekä uusien ympäristöä säästävien ja kunnioittavien tuotekehitysideoiden kehittämistä ja testausta. Vastuullisuuteen liittyvät toimenpiteet onkin nähtävä pitkän aikavälin arvonlisäystä tuottavina strategisina toimenpiteinä, joiden avulla voidaan joko luoda uutta vastuullisempaa liiketoimintaa uusien innovaatioiden tai toimintatapojen muutosten avulla, saada entistä kestävämpi brändimaine tai tuottaa kustannussäästöjä esim. automatisoinnin avulla.

Vastuullisesti toimiva yritys on houkuttelevampi työpaikka. Henkilöstö todennäköisesti pysyy yrityksessä pidempään, kun sen toiminnan arvoina ja lähtökohtana on kestävä liiketoiminta. Jatkuvasti vaihtuva henkilöstö on kustannustekijä ja toisaalta huippuosaajat voivat tuoda yritykselle sellaista osaamista, millä saavutetaan uusia markkinoita ja asiakkuuksia.

Vastuullisen yrityksen on nykyään helpompi saada ulkopuolista rahoitusta liiketoimintansa kehittämiseksi, sillä rahoittajat arvostavat vastuullisesti toimivaa yritystä ja hakevat tällaisia kohteita salkkuunsa. Kestävällä ja vastuullisella toiminnalla on vaikutusta ulkopuolisen rahan hintaan. Vastuullisuus on mitä suuremmissa määrin riskien hallintaa.

EU:n kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä sääntely (esim. taksonomia ja SFDR, CSRD) koskettavat jo suuria pörssiyhtiöitä, mutta mm. rahoituksen kautta myös pk-yritys törmää jo usein vastuullisuusvaatimuksiin. Lisäksi päästövaatimusten tiukentuminen ja kestävyysraportointi ohjaa suuryrityksiä ottamaan huomioon koko arvoketjunsa vaikutukset ilmastoon ja ympäristöön, joten asia koskettaa myös pk-tason yrityksiä. Osuuspankin teettämässä suuryritystutkimuksessa oli vastanneista suuryrityksistä 45 % ilmoittanut, että asialla on vaikutusta alihankintaverkostoon. Ajan tasalla oleva ja riskit hallitseva pienikin yritys ottaa siis vastuullisuuden osaksi strategiaansa.

Yrityksen kehittämisavustus ja kestävän liiketoiminnan rahoitus

Toimin yritysasiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa, pääasiallisena asiakaskuntana Lapin maakunnan alueen yritykset ja yritysten toimintaympäristön kehittämisestä vastaavat julkiset tahot. Käsittelen työkseni yrityksen kehittämisavustushakemuksia, joiden määrärahat tulevat pääsääntöisesti Euroopan aluekehitysvaroista. Rahoitusta ohjaavat kansalliset ja EU:n säädökset, Osaava ja uudistuva Suomi ohjelma-asiakirjan sisältö, maakuntaohjelmat, alueelliset strategiat, ELY-keskusten tulostavoitteet sekä käytettävissä olevat määrärahat.

Yrityksen kehittämisavustus on harkinnanvarainen avustus, jota voidaan myöntää pääasiassa pk-yrityksille innovatiivisiin, kasvuun tai kansainvälistymiseen liittyviin kehittämistoimenpiteisiin sekä aineellisiin ja aineettomiin investointeihin. Avustuksen tarkoituksena on kannustaa yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävään, määrätietoiseen, pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen liiketoiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen. Rahoitusta suunnataan Pohjois-Suomessa maakuntien kärkitoimialoille, kuten valmistavaan teollisuuteen, ICT- ja matkailualalle sekä kansainvälistyville yrityksille.

Rahoituksen pääasiallinen kohderyhmä ovat alueella toimivat tai sijoittuvat pk-yritykset, erityisissä tapauksissa myös pohjoisella alueella suuryritykset. Rahoituksen kehyksen muodostavan ohjelma-asiakirjan sisältö sekä maakunnalliset toimenpideohjelmat pitävät sisällään paljon vihreän siirtymän edistämiseen liittyviä tavoitteita, ja tätä varten on asetettu 35 % tavoite ilmastotoimenpiteitä edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

Rahoituksella edistetään ympäristövastuun eli E:n alaisia toimenpiteitä, käsittelyprosessissa huomioidaan koko yrityksen toiminnan vastuullisuus

Yritysavustusten käsittelyssä korostuvat erityisesti kannattavan liiketoiminnan taloudelliset lainalaisuudet, eikä myönnettävällä avustuksella saa olla kilpailutilannetta vääristävää vaikutusta. Myös hankkeen vaikuttavuudella, merkittävyydellä sekä soveltuvuudella rahoitusohjelmaan on merkitystä. Rahoitettavien hankkeiden tulee olla selkeitä, rajattuja kehittämiskokonaisuuksia, ei yrityksen normaalia, operatiivista toimintaa.

Avustusta ei käytännössä myönnetä sosiaalista (S) tai hallinnollista (G) vastuuta edistäviin toimenpiteisiin. Näiden katsotaan olevan lähtökohtaisesti yrityksen operatiiviseen toiminnan kehittämiseen liittyviä asioita, sillä myönteisen rahoituspäätöksen edellytyksenä on, että yritys on hoitanut vastuullisesti myös S:n eli sosiaalisen vastuun alaiset seikat sekä noudattaa toiminnassaan hyvää hallintotapaa (G). Käytännössä tämä tarkoittaa, että mikäli yrityksen toiminnassa havaitaan puutteita tai rikkeitä työntekijöiden kohtelussa tai yritys ei ole noudattanut sitä lainsäädäntöä, mikä sen liiketoimintaa koskettaa, tai on toiminut muuten hyvien käytänteiden vastaisesti, ei yrityksellä ole mahdollisuutta saada rahoitusta.

Yrityksen kehittämisavustuksella voidaan rahoittaa pk-yrityksen kehittämistarpeita ja investointeja. Yrityksen kehittämisavustuksessa keskitytään E:n, eli ilmaston ja ympäristön hyvinvointia edistäviin ratkaisuihin. Liiketoiminnan kehittämistavoitteiden ja investointien tavoitteena on oltava, että yrityksen toiminta hidastaa ilmastonmuutoksen etenemistä ja toisaalta rasittaa ympäristöä mahdollisimman vähän.

Tärkeä painopistealue on edistää erityisesti ilmastokestävyyttä ja hiilineutraaliutta edistävää tuotekehitystä. Toimenpiteet voivat kohdentua mm. yritysten tuotteiden, materiaalien, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen, pilotointiin ja kaupallistamiseen. Lisäksi edistetään teknologioiden uutta soveltamista ja tuetaan uusien teknologioiden käyttöönottoa ja skaalautumista. Energia- ja materiaalitehokkuutta ja kiertotaloutta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävät uudet innovaatiot, tuotantomenetelmät ja -prosessit ovat asioita, joihin rahoitusta kohdennetaan. Puhtaat energiainvestoinnit on keskitetty pääsääntöisesti Business Finlandin energia-avustuksen alaisuuteen.

Toinen tärkeä rahoituksen painopiste on edistää digitalisaatiota, mikä voi pitää sisällään automaatioasteen nostamista, robotisaatiota sekä uusien teknologioiden soveltamista ja käyttöönottoa yritysten, palvelujen ja ratkaisujen kehittämisessä, näkökulmana tässäkin ilmastokestävyys ja hiilineutraaliuden edistäminen.

Myös muut rahoittajat tukevat vastuullisuustoimenpiteitä

Yrityksen kehittämisavustuksen lisäksi myös muut julkiset toimijat (mm. ELY-keskuksen maaseuturahoitus, Business Finland, Teollisuussijoitus, Finnvera) tarjoavat erilaisia tuotteita (joko avustuksia tai takaus-, laina- ja sijoitustuotteita) edistämään yritysten vastuullisuuteen ja kestävään liiketoimintaan liittyvien toimenpiteiden tekemistä. Myös pankeilla ja muilla yksityisen sektorin rahoittajilla on tarjolla erilaisia ratkaisuja kestävän liiketoiminnan edistämiseen.

Voidaankin todeta, että vihreä siirtymä, kestävä liiketoiminta ja vastuullisuus koskettaa tavalla tai toisella kaikkea kehitettävää liiketoimintaa. Vastuullisuus ei ole vain kustannustekijä, vaan se on pitkän aikavälin sijoitus. Nyt on tarjolla erilaisia rahoitusmahdollisuuksia vastuullisuuden edistämiseen, joten kannattaa tutustua aiheeseen ja viimeistään nyt aloittaa strategian muutostyö kohti kestävämpää liiketoimintaa yrityksessä. Vastuullisuus ei ole pakkopullaa, vaan elinehto ja menestystekijä.

Tiina Pelimanni
yritysasiantuntija, rahoitusyksikkö,
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätietoja rahoituksesta ja vastuullisuudesta yritystoiminnassa:

Maa- ja metsätalouden ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja muutoksen hillintään on tarjolla vaikuttavia keinoja ja monipuolisia tukia

Nostot

Posted on by
Vastaus

Mitkä toimet auttavat maatalouttamme ja metsiämme sopeutumaan ilmastonmuutokseen? Entä millä maa- ja metsätalouden keinoilla voidaan hillitä ilmastonmuutosta? Kuntien maaseutuhallinnon ja ELY-keskusten maaseutuyksiköiden henkilöstölle tarjottiin vastauksia näihin kysymyksiin huhtikuussa järjestetyissä maatalouden ja metsätalouden ilmastotietämyksen ABC-webinaareissa. Niiden järjestelyistä vastasivat ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö ja Ruokaviraston maaseutuverkostoyksikkö.

Sopeutumisen apuna CAP ja METKA

Maa- ja metsätalouden ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on saatavana taloudellista tukea, painotti ilmastoyksikön ilmastoasiantuntija Pia Lehmusvuori sekä maatalouden että metsätalouden ilmastotietämyksen ABC-webinaareissa. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) laaja keinovalikoima sisältää useita toimia maatalouden sopeutumisen edistämiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi talviaikaisen kasvipeitteen tuki ekojärjestelmässä sekä maanparannus-, saneeraus ja kerääjäkasvien tuki ympäristökorvauksessa. Nämä kaikki parantavat maaperän kuntoa, mikä auttaa kasveja sietämään kuivuusjaksoja.

CAP:n maaseudun kehittämishankerahoitus on oiva väline muun muassa koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin sekä yhteistyötoimiin. Hankerahoitus soveltuu paitsi maatalouteen myös metsätalouteen. Kannattaa muistaa myös metsätalouden kannustinjärjestelmä (METKA). Esimerkiksi tuet taimikon ja nuoren metsän hoitoon sekä terveyslannoitukseen edistävät puiden elinvoimaisuutta ja siten niiden mahdollisuuksia kestää paremmin tuholaishyökkäyksiä.

Keväinen kuva kasvipeitteisenä olleesta sänki- ja nurmipellosta, jonka taustalla näkyy sekametsää.
Kuvassa talven ajan kasvipeitteisenä ollutta sänki- ja nurmipeltoa Pirkanmaalla. Taustalla sekametsäkaistale. Pellon kasvipeitteisyys ja sekametsät auttavat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Kuva: Pia Lehmusvuori  

Toimia metsien hiilinielujen vahvistamiseen

Metsämaan nettonielu on pienentynyt hakkuiden lisääntyessä ja turvemaiden maaperäpäästöjen kasvaessa. Maaperäpäästöt lisääntyvät todennäköisesti tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen vuoksi, totesi ilmastoyksikön ilmastoasiantuntija Pentti Linnamaa metsätalouden ilmastotietämyksen webinaarin puheenvuorossaan. Voimakkaat harvennushakkuut vähentävät puuston kasvua sekä metsikön hiilensidontaa ja hiilivarastoa. Linnamaa toi esiin sen, että tiedon lisääntyessä kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmiä muutetaan. Esimerkiksi ojitettujen suometsien maaperän vuotuinen hiilidioksiditase ei olekaan laskeva, vaan nouseva.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Aino Assmuth korosti, että metsien hiilinielujen vahvistamiseen on vaikuttavia toimenpiteitä, jotka tulisi ottaa käyttöön ”sekä–että” eikä vain ”joko–tai”. Hiilensidontaa voitaisiin lisätä esimerkiksi metsittämällä joutomaita. Lisäksi puuston kiertoaikaa voitaisiin pidentää ja puustoa voitaisiin harventaa nykyistä maltillisemmin. Oikea-aikainen taimikonhoito lisää puuston kasvua ja sekapuustoisuus tuhon kestävyyttä. Assmuthin mukaan turvemaametsissä turvekerroksen kuivumista tulisi hidastaa välttämällä kunnostusojituksia ja ennallistamalla metsä suoksi siihen sopivilla kohteilla.

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähennyskeinoja

Maatalouden ilmastotietämyksen webinaarissa ilmastoyksikön ilmastoasiantuntija Antti Miettinen nosti esiin maatalouden tehokkaimpina kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimina pellonraivauksen välttämisen ja turvepeltojen vettämisen. Maataloustukijärjestelmässä vettämistä tuetaan ei-tuotannollisten investointien tuella ja kosteikkojen hoitosopimuksella. Miettinen toivoi, että jatkossa kiinnostus ilmastokosteikkojen perustamiseen lisääntyisi. Lisäksi hän kertoi, että Luonnonvarakeskuksen TARJOKE-hankkeessa etsitään parhaillaan Pohjois-Pohjanmaalta vettämiseen soveltuvia turvepeltoja.

Savisiin peltomaihin voi kerryttää hiiltä, ja savimaiden kasvukunto todennäköisesti hyötyy siitä, viesti puheenvuorossaan Luken erikoistutkija Helena Soinne. Maan mururakenne on sitä kestävämpi, mitä enemmän maassa on orgaanista hiiltä. Tämä vähentää riskiä eroosiolle ja pellon pinnan kuorettumiselle. Kuorettuminen estää kasvien taimettumista ja vähentää satomahdollisuuksia. Peltomaahan saadaan lisättyä hiilisyötettä, jos pellolla on yhteyttävä kasvipeite mahdollisimman suuren osan vuodesta. Lisäksi monivuotiset nurmet ja syväjuuriset kasvit sekä maanparannusaineet ja orgaaniset lannoitteet kasvattavat mahdollisuuksia kerryttää hiiltä maahan.

Jäikö jokin aiheessa pohdituttamaan? Seuraa ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön verkkosivua ja maaseutuverkoston tapahtumakalenteria – näistä löydät tietoa tulevista koulutuksista ja muista tapahtumista.

Pia Lehmusvuori
ilmastoasiantuntija (luonnonvara-alan sopeutuminen)
ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Henkilökuva.

Kasvuforum 2024 – kohti vastuullista kansainvälistymistä

Posted on by
Vastaus
Vihreällä maisemataustalla naisen kädessä maapallo, jossa vihreitä lehtiä.

Lähes 90 osallistujaa kerännyt vuosittainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämä Kasvuforum -seminaari pidettiin tänä vuonna Teams-tilaisuutena. Päivän puheenjohtajana toimi ELY-keskuksen Pasi Loukasmäki. Teemat liittyivät yritysten vientiin ja kansainvälistymiseen sekä vastuullisuuteen. Seminaari tarjosi monipuolisen kattauksen asiantuntemusta, näkemyksiä ja käytännön neuvoja yritysasiantuntijoille, miten yrityksiä voidaan tukea kansainvälistymisen poluilla.

Verkostojen merkitys

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen avasi tilaisuuden korostamalla hallitusohjelmaan kirjatun Pohjoisen ohjelman merkitystä, jonka avulla voidaan lisätä Pohjois-Suomeen kestävän kasvun mahdollisuuksia ja vahvistaa alueiden kilpailukykyä. Keränen korosti myös Team Finland -palvelupolun kumppaneiden hyödyntämistä yritysten kansainvälistymisessä. Team Finland -organisaatioita ovat Business Finland, Finnvera ja ulkoministeriö sekä ELY-keskukset ja TE-toimistot. Lisätietoa Team Finland -verkoston palveluista yrityksille.

Jyrki Nissilä ulkoministeriöstä toi esiin puheessaan, kuinka ministeriö avustaa yrityksiä niiden kansainvälistymispyrkimyksissä antamalla käyttöön yli 90 ulkomaanedustuston eri puolella maailmaa. Nissilä puhui myös Suomen maakuvatyön merkityksestä kansainvälistymisessä. Ulkoministeriön keskeinen rooli Team Finland -palvelupolulla on markkinoiden avaaminen vaikuttamalla paikallisiin viranomaisiin ja päättäjiin.

Kasvuhakuisten yritysten tukeminen

Oulun kauppakamarin Mari Viirelä esitteli viime vuonna toteutettua Pohjoisesta pörssiin -valmennusta, joka oli tarkoitettu kasvuhakuisille yrityksille. Tässä on hyvä esimerkki kokonaisuudesta, jossa tarjotaan yrityksille sekä kansainvälistymissparrausta että näkyvyyttä.

Business Finlandin Juha Pulkkinen ja ELY-keskuksen Anne Pulkkinen kertoivat käynnissä olevista rahoitushauista. Business Finlandin rahoituspalveluihin on tullut uudistuksia, nyt kannustetaan yrityksiä entistä pitkäjänteisempään tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Sami Heikkilä Osuuspankista sekä edustajat Naturpoliksesta, Business Oulusta ja Nihakista korostivat, että tutustuminen paikalliskulttuuriin sekä vastapuoleen ovat avainasemassa riskien hallinnassa yritysten kansainvälistyessä.

Seminaarin case yritys GrainSensen toimitusjohtaja Riku Niemelä jakoi yrityksensä tarinan, korostaen muun muassa myyntikanavien oikeaa valintaa ja kumppanuuksien merkitystä – esityksessä nousi esille Team Finland palvelupolun kumppaneiden hyödyntäminen.

Vastuullisuudesta kilpailuetu

Paneelikeskustelu vahvisti yleistä käsitystä vastuullisen merkityksen tämän päivän onnistuneessa vientikaupassa. Pasi Vartiainen Finnverasta toimi puheenjohtajana ja osallistujina Jaakko Lampela Nordic Option Oy:stä, Jarno Haapakoski Volter Oy:stä, Teemu Hostikka Ntrnz Media Oy:stä sekä Jani Jokitalo Business Finlandista.

Yritysedustajat Hostikka ja Haapakoski molemmat näkivät vastuullisen tärkeänä sisällyttää yritysten strategiaan – se on jo nyt usean suomalaisen yrityksen kilpailuetu.
Keskustelussa pohdittiin myös, kuinka yritykset voivat taklata etukäteen viennin esteitä. Pääomia kannattaa olla tarpeellinen määrä, koska jo pelkästään kaupallistaminen vaati rahaa. Lisäksi omien vahvuuksien tunnistaminen ja ”tunnustaminen” on olennaista; me pohjoissuomalaiset olemme oikeasti aitoja ja luotettavia ihmisiä.

Yhdessä enemmän vientiä

Seminaari päätössanoissa Petri Keränen korosti vastuullisuusasioihin perehtymistä yrityskentässä, koska niitä vaaditaan jo alihankintaketjuissa. Kumppaniverkostoja, eteenkin edellä eri yhteyksissä mainittuja Team Finland -palvelupolun toimijoita kannattaa yritysten ja yritysasiantuntijoiden hyödyntää. Me Pohjois-Pohjanmaalla tarvitsemme uusia vientiavauksia, innovaatioita, osaamisen kehittämistä – tämä seminaari oli hyvä avaus jatkokeskusteluille ja -toimille.

Tommi Sirviö
Yritysasiantuntija, Elinkeino, työvoima ja osaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Tommi Sirviö, henkilökuva.

Harjoittelijana maaseudun kehittämisryhmän maastokatselmointitehtävissä ELY-keskuksella

Nostot

Posted on by
Vastaus

Olemme Helmi Leskinen ja Essi Hakala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Elinkeino, työvoima ja osaaminen -vastuualueen kesän 2023 harjoittelijat. Opiskelemme molemmat pääaineenamme biologiaa. Kesän aikana olemme olleet avustamassa maatalousluonnon ja maisemanhoitosopimusten käsittelyssä, ja siihen liittyvien maastokatselmointien toteuttamisessa. Harjoittelumme ELY-keskuksella on ollut mielenkiintoinen ja monipuolinen, eikä yksikään työpäivä ole ollut samanlainen kuin toinen.

Olemme harjoittelun aikana saaneet hyödyllistä kokemusta myös autonrenkaan vaihdosta sekä järviruokokasvustoissa liikkumisesta.

Kesän aikana tutuksi ovat tulleet niin maasto- kuin toimistotyötkin. Osan työpäivistä olemme viettäneet myös etänä kotitoimistoiltamme käsin exceleitä ja maastoraportteja naputellen. Pohjois-Pohjanmaa on tullut näiden kuluneiden kolmen kuukauden aikana tutuksi; olemmekin päässeet tutustumaan maastokatselmointien yhteydessä upeisiin paikkoihin, joissa emme ehkä muutoin olisi päässeet vierailemaan. Työhön on sisältynyt myös paljon muita erilaisia kokemuksia, kuten opintomatkoja sekä veneajeluita. Erityisesti opintomatka Maakallaan kaljaasin kyydissä oli ainutlaatuinen ja hieno kokemus. Pääsimme myös vierailemaan toisella kauniilla saarella moottoriveneen kyydissä.

Vilukko on tullut maastossa harvinaisen tutuksi.

Olemme oppineet reilusti uutta niin omaan alaamme kuin työelämäänkin liittyen. Tärkeät biologian taidot, kuten lajintuntemus sekä luontotyyppien tunnistus ovat kohentuneet harjoittelun aikana merkittävästi. Kohteilta onkin löytynyt runsaasti kiinnostavaa ihmeteltävää kahdelle uteliaalle biologille. Olemme työskennelleet tiiviinä ryhmänä yhdessä työkaveriemme kanssa ja kehittäneet samalla vuorovaikutustaitojamme ja ryhmätyötaitojamme. Olemme saaneet harjoitella myös itsenäistä työskentelyä ja olla aktiivisesti mukana tekemässä hyödyllistä työtä maaseudun ja sen elinkeinojen kehittämisessä.

Maastossa voi kohdata monenlaisia muitakin otuksia laiduneläinten ohella.

Kesän aikana olemme kohdanneet myös monia jännittäviä tilanteita, oli kyseessä sitten säikähtänyt lauma nautoja, vesialueiden ylittäminen (ja niihin toisinaan tarkoituksettomasti pulahtaminen), sähköaitojen alta ryömiminen tai ukkosmyrskyn keskelle joutuminen. Myöskään eksymiset viidakkomaisiin ruovikoihin eivät ole olleet yksittäistapauksia. Näistäkin päivistä olemme kuitenkin selvinneet seikkailuhengen, huumorin ja mahtavan työporukan avulla.

Haluamme kiittää koko Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen henkilöstöä ja erityisesti elinkeinopuolella työskenteleviä työkavereitamme antoisasta kesäharjoittelusta sekä rohkaista harjoittelupaikkaa etsiviä kanssaopiskelijoitamme hakemaan harjoitteluun Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen!

Helmi Leskinen ja Essi Hakala

ELY-keskuksista löytyy monipuolisesti harjoittelupaikkoja ja erilaisille koulutustaustoille. Harjoittelut ajoittuvat pääosin kesäkuukausille ja kestävät usein 3–6 kuukautta. Harjoittelupaikkoja voit etsiä esimerkiksi Aarresaari.net sekä Valtiolle.fi -palveluista, oppilaitoksesi urapalveluiden kautta tai ottamalla yhteyttä suoraan virastoon.

Linkit:
Harjoittelijaksi ELY-keskukseen (ely-keskus.fi)
Aarresaari.net
Valtiolle.fi
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Ilmastoriskien ja haavoittuvuuksien kartoitus sopeutumistyön lähtökohtana

Posted on by
Vastaus

Keskustelutilaisuudessa annettiin evästyksiä verkostoyhteistyölle

ELY-logo ja sopeutumisen missioverkoston riski- ja haavoittuvuustapaaminen 14.12.2023 (Teams).

Maa- ja metsätalousministeriö sekä ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö järjestivät 14.12.2023 tilaisuuden, jossa keskusteltiin ilmaston lämpenemisen aiheuttamien riskien ja niihin kohdistuvien haavoittuvuuksien selvittämisestä. Riski- ja haavoittuvuustarkastelut ovat ensimmäinen askel, kun erilaisia ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelmia ryhdytään laatimaan. Tilaisuus oli osa EU:n sopeutumisen mission kansallisen verkostoitumisen kehittämistä ja käynnistelyä.

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 (KISS2030) hyväksyttiin joulukuussa 2022. Suomen Ilmastolain mukaan sopeutumissuunnitelma on laadittava vähintään joka toinen vaalikausi. KISS2030 on järjestyksessä toinen kansallinen sopeutumissuunnitelma, ja sen taustaraportteihin kuuluu tarkastelu Suomea koskevista ilmastoriskeistä ja haavoittuvuuksista. Neuvotteleva virkamies Simo Haanpää maa- ja metsätalousministeriöstä alusti loppuvuonna 2023 julkaistun raportin sisällöstä ja siitä, miten alueet ja kunnat voivat hyödyntää siinä olevaa riski- ja haavoittuvuustietoa alueellisten sopeutumissuunnitelmien laadinnassa. KISS2030 sekä sen valmistelun tukena toimineet raportit löytyvät täältä: Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 – Maa- ja metsätalousministeriö (mmm.fi).

Haanpää nosti esille erityisesti luonnonvara-alaan liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä: miten maanviljelyn tukipolitiikka vaikuttaa ilmastokestävien ratkaisuihin investoimiseen, miten poronhoidon ja metsien käyttömuotojen yhteensovittaminen etenee ja miten hyvin lainsäädäntö vastaa kasvinsuojelun muuttuneisiin tarpeisiin uusien tuholaisten levitessä. Nämä kysymykset ilmenevät usein alueellisina ja paikallisina haasteina, jolloin ratkaisuja niihin on etsittävä tapauskohtaisesti ympärillä vaikuttavat muut ilmiöt ja olosuhteet huomioiden.

Riski- ja haavoittuvuustarkastelussa on valittu niin sanottu keskiskenaario SSP2-4.5, sillä suuremmat päästövähennykset ovat epätodennäköisempiä, mutta toisaalta, mikäli luvatut päästövähennystavoitteet toteutuvat, vältymme vakavimmilta seurauksilta. Uusimpien ilmastomallinnusten mukaan tällä skenaariolla kesät lämpenevät Suomessa aiemmin ennustettua enemmän, mutta lämpeneminen on edelleen voimakkaampaa talvella.

Raportin esittelyn jälkeen kuultiin kommenttipuheenvuoro Uudenmaan liiton projektipäälliköltä Salla Siivoselta, joka kertoi maakunnallisen sopeutumissuunnitelman edistymisestä VILKKU-nimisessä EAKR-hankkeessa. Hankkeessa tuodaan ilmastonmuutoksen vaikutukset aiempaa laajemmin osaksi maakunnallista ennakointityötä ja strategista kehittämistä. Siivonen muistutti, että vaikka kansallinen tarkastelu antaa hyvän perustan alueelliselle työlle, tarkastelutasoa on välttämätöntä tarkentaa alueelliselle tasolle. Kansallisten tarkastelujen ja suunnitelmien hyödyntäminen alueellisella tasolla voi edistää yhtenäistä lähestymistapaa eri alueiden välillä, mistä voi olla synergiahyötyjä.

Kommenttipuheenvuoron jälkeen käytiin keskustelua alueellisista haavoittuvuustarkasteluista. Esimerkiksi Pohjois-Savossa on laadittu kunnille ilmastoriskikortit ja Tampereen kaupunki työstää parhaillaan kaupungin haavoittuvuusanalyysiä. Keskusteluissa todettiin, että valtakunnalliset aineistot toimivat hyvänä kehysdokumenttina, jonka pohjalta on helppo jäsentää ja tarkentaa omaa tarkastelua.

Sopeutumistyön ulottaminen yritysmaailmaan

Seuraavaksi kuultiin Helsingin ylipiston tutkijan Päivi Tikkakosken alustus Uudenmaan VILKKU-hankkeen osana tehtävästä yritysten ilmastoriskien kartoittamisesta ja siitä, miten yritysten parempi sopeutumiskyky voi hyödyntää yrityksiä. Hankkeella on selkeästi uutuusarvoa, sillä yritysten ilmastoriskejä ja sopeutumista on tutkittu toistaiseksi vähän, mutta niihin liittyvät raportointitarpeet ovat kasvaneet yksityisellä sektorilla muun muassa vihreän siirtymän myötä.
Hankkeessa luodaan riskityökalu, jonka avulla yritykset voivat arvioida suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti omaan toimintaansa kohdistuvia riskejä. Yhtenä tavoitteena on tarkastella, miten yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä riskien hallitsemiseksi ja sopeutumisen edistämiseksi voidaan parantaa. Tarve uusille ajatuksille ja toimintamalleille tämän teeman parissa tuli alustuksen jälkeisessä keskustelussa selkeästi esille.

Rahoitusta sopeutumistyön käynnistämiseen

Tilaisuudessa tehtiin katsaus ajankohtaisiin sopeutumistyön rahoitusmahdollisuuksiin. Ulla Äänismaa ympäristöministeriöstä kertoi kahdesta hausta, joissa alueet ja kunnat voi saada tukea riski- ja haavoittuvuustarkasteluihin sekä sopeutumistoimien suunnitteluun:

Mission Charterin allekirjoittaneet alueet ja kunnat voivat hakea MIP4Adapt -teknistä tukea, jonka Suomessa toteuttaa Tyrsky Consulting. Hausta on lisätietoja mission Community site -sivuilla, jonne pääsevät vain allekirjoittaneet. Nyt auki oleva hakukierros päättyy 31.3.2024.

Markku Pekonen Business Finlandilta kertoi, että sopeutumisen missioon kuuluvat uudet Horisontti-rahoitushaut aukeavat keväällä 2024. Niitä koskeva työohjelma ei ole vielä julkinen. Business Finland neuvoo suomalaisia toimijoita Horisontti-hauissa. Lisätietoja löydät tältä sivulta: Miten voimme auttaa (businessfinland.fi).

Nyt käynnistettävän sopeutumisen missioverkoston yhtenä tarkoituksena on helpottaa suomalaisten hankekumppaneiden löytymistä kansainvälisiin konsortioihin. Tietoa ilmastotyöhön haettavissa rahoitusmahdollisuuksista kerätään Motivan ylläpitämään Kuntien ilmastotyön rahoitus -uutiskirjeeseen, jonka voi tilata tämän linkin kautta: Uutiskirjeiden tilaus (motiva.fi).

Sopeutumisen missioverkosto rakentuu

Lopuksi käytiin keskustelua toiveista ja evästyksistä sopeutumisen missioverkoston kehittämisen suhteen ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön päällikön Riitta Syvälän johdolla.

Ajatus sopeutumisyhteistyötä edistävän verkoston kehittämisestä lähti liikkeelle EU:n sopeutumisen mission Mission Charterin allekirjoittaneiden alueiden ja kuntien sekä ministeriöiden edustajien tapaamisesta Ruotsissa kesäkuussa 2023 järjestetyssä Second Forum of the Mission -tapahtumassa. Euroopan komissio on myös missioita koskevassa väliarvioinnissaan todennut, etteivät missioiden tavoitteet toteudu pelkästään missioihin kohdistettujen resurssien turvin, vaan edistämiseen tarvitaan myös kansallisia toimia.

EU:n sopeutumisen mission ja Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman tavoitteet ovat hyvin yhteneväiset. Vuoden 2023 keväällä perustetun ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön tehtäviin kuuluu KISS2030 -suunnitelman sekä Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) toimeenpanon edistäminen alueellisesti, ja tämä edistämistyö tapahtuu pitkälti verkostomaisessa yhteistyössä. Sopeutumisen missioverkoston koordinointi tapahtuu valtakunnallisesta ilmastoyksiköstä käsin, mutta toiminnan suunnittelu ja kehittäminen tehdään tiiviissä yhteistyössä KISS2030-suunnitelmasta vastaavan maa- ja metsätalousministeriön sekä EU:n missioiden kansallista toteutusta edistävän ympäristöministeriön kanssa.

Verkoston tavoitteena on toimia alustana kotimaiselle vertaisoppimiselle ja kokemusten vaihdolle sopeutumisen suunnittelussa, kokeiluissa ja toteutuksessa. Erityisesti on tunnistettu tarve saada sopeutumistutkimuksessa tuotettua tietoa nopeasti alueiden ja kuntien suunnittelutyöhön. Sopeutumisen missioverkoston on tarkoitus olla avoin kaikille alueille, kunnille sekä muille organisaatioille, jotka toimivat sopeutumishankkeiden ja -suunnittelun parissa.

Keskustelussa nostettiin esille muun muassa tilaisuudessa esillä ollut elinkeinoelämän osallistaminen. YM:n Ulla Äänismaa kertoi, että yritysyhteistyö on myös EU:n komission yksi tavoite mission kehittämisessä, joten tästä on hyvä keskustella tarkemmin jatkossa.

Kaiken kaikkiaan uudenlainen sopeutumisyhteistyö koettiin tervetulleena. Tilaisuudessa käydyn keskustelun lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus lähettää anonyymisti toiveita sopeutumisen verkoston suunnitteluun Menti-ohjelman kautta. Mentin kautta lähetetyissä kommenteissa nousi esille esimerkkien esille nostaminen Suomesta ja maailmalta, toive lyhyille temaattisille tilaisuuksille sekä kaava- ja hanketasolle tähtäävien paikkatietoaineistojen tärkeys. Tiedonvaihto sopeutumistyössä hyödynnettävistä työkaluista, menetelmistä ja oivalluksista olisi hyödyllistä. Myös sopeutumistyön seuranta ja indikaattoreiden kehittäminen mainittiin tärkeänä toimenpiteenä.

Nämä evästykset auttavat erinomaisesti verkostoyhteistyön kehittämisessä! Viestinnän ja vuorovaikutuksen kanavat ovat vielä kehityksen alla, mutta lisää ajatuksia ja toiveita voi lähettää ilmastoyksikölle. Sopeutumisen missioverkoston yhteyshenkilönä toimii johtava ilmastoasiantuntija Maaria Parry (etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi).

Bannerikuva, jossa EU logo sekä teksti: EU Missions, adaptation to climate change. Concrete solutions for our greatest challenges. #EUmissions #HorizonEU #MissionClimate

TE2024-uudistuksen vaikutuksia ELY-keskuksen toimintaan

Nostot

Posted on by
Vastaus

TE-palveluiden uudistus TE2024 on jo oven takana ja alkaa vuoden 2025 alusta. TE2024-uudistuksessa työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät valtion vastuulta kuntien järjestämisvastuulle. Työ- ja elinkeinotoimistot lakkaavat ja niiden henkilöstöä siirtyy liikkeenluovutuksella kuntien työntekijöiksi. Noin 100 lakisääteistä TE-palvelua siirtyy kunnille hoidettavaksi. Samassa yhteydessä kunnille siirtyy myös kotoutumiseen liittyviä palveluita. Kyseessä on suuri uudistus kunnille, työnhakijoille, palveluntuottajille sekä elinkeinoelämälle.

ELY-keskuksen kilpailuttamat TE-palveluhankinnat siirtyvät kuntien järjestämisvastuulle. Työvoimakoulutusten, valmennuspalveluiden ja TE-asiakkaiden tarvitsemien asiantuntija-arviointien (kuten erilaiset työkyvyn arvioinnit) koko hankintamenettely siirtyy kuntiin. Samalla ELY-keskuksista siirtyy osaavia hankinta-asiantuntijoita kuntien työntekijöiksi. Myös ammatillisten valtionosuusrahoitteisten tutkintotavoitteisten työvoimakoulutusten suunnittelu yhdessä alueen oppilaitosten osalta siirtyy kuntiin.

Merkittävä muutos uudistuksessa on TE-palveluiden rahoitusmallin muuttuminen. Tällä hetkellä työllisyysmäärärahat on valtion talousarviosta ohjattu ELY-keskuksille käytettäviksi työvoimakoulutuksiin, palkkatukiin, työllisyyspoliittisiin hankkeisiin, valmennuspalveluihin jne. Vuoden 2025 alusta kunnat vastaavat näiden lakisääteisten palveluiden kustannuksista yleiskatteellisella valtionosuudellaan.

Erityisesti pienet kunnat eivät yksinään pysty hoitamaan siirtyvää laajaa palvelukokonaisuutta, vaan Suomeen syntyy kuntaryppäistä yhteensä 44 työllisyysaluetta. Pohjois-Pohjanmaalle muodostunee kolme työllisyysaluetta. Taivalkosken ja Kuusamon kunnat siirtyvät Kainuun-Koillismaan työllisyysalueeseen Kainuun kuntien kanssa. Oulun seudulle syntyy 11 kunnan muodostama Oulun vetämä työllisyysalue. Oulun eteläisen alueella oletettavasti Raahen kaupunki toimisi vastuukuntana 17 kunnan yhteiselle työllisyysalueelle.


ELY-keskus valmistelee hankintojen ja asiakkaiden siirtoa työllisyysalueiden kanssa hyvässä yhteistyössä. Siirtymähetkellä palveluissa olevien asiakkaiden katkeamaton palvelu ja viestintä on keskeistä.

Vuoden 2025 alusta ELY-keskuksille on jäämässä edelleen lakisääteisiä alueellisia työllisyyden hoidon tehtäviä ja vastuita. ELY-keskus tulee jatkossa järjestämään yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja KEHA-keskuksen kanssa vuosittaiset alueelliset työllisyyden edistämisen yhteistyö- ja seurantakeskustelut. Keskusteluissa käydään tulevien työllisyysalueiden työllisyyden ja kotoutumisen edistymisen toteutumista, palvelujen vaikuttavuutta ja kehittämistarpeita. Keskusteluja aloitetaan jo kesän kynnyksellä 2024.

Eine Kela
Yksikön päällikkö
Osaaminen ja työelämä -yksikkö
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Rahoitusyksikön joulutervehdys 

Nostot

Posted on by
Vastaus

Vuoden vaihde lähenee ja haluamme kiittää kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Kuluneen vuoden aikana olemme päässeet käynnistämään ohjelmakauden 2021–2027 avustusten myöntämisen täysimääräisenä, mutta maksatusten osalta Eura 2021 -järjestelmässä on valitettavasti edelleen puutteita. Pahoittelemme tästä aiheutunutta vaivaa ja haastetta asiakkaillemme.

Rahoitettujen hankkeiden avulla on saatu hyvin käyntiin vaikuttavia hankkeita, joilla parannetaan työllisyyttä, osaamista, osallisuutta, liikevaihdon ja viennin merkittävää kasvua, digitaalisuutta sekä edistetään ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Yritysrahoitus
Pääsimme myöntämään ohjelmakauden 2021–2027 määrärahoja lokakuussa 2022. Vuoden 2023 loppuun mennessä olemme myöntäneet avustusta EAKR- ja JTF-rahastoista koko Pohjois-Suomeen yhteensä reilut 60 miljoonaa euroa, josta Pohjois-Pohjanmaalle 30 miljoonaa euroa, Lappiin 26 miljoonaa euroa ja Kainuuseen 4 miljoonaa euroa. Päätöksiä olemme tehneet yhteensä 360 kappaletta. Määrärahoja oli käytössä ennätysmäärä vuonna 2023, mutta kaikkia määrärahoja emme harmillisesti päässeet hyödyntämään täysimääräisenä. 116 hakemusta on edelleen käsittelyssä ja merkittävään osaan hakemuksista odotamme täydennyksiä. Haasteita ovat aiheuttaneet hakemusruuhkan lisäksi muun muassa omarahoitusosuuden järjestyminen isommissa investoinneissa, taloustilanteen heikkeneminen ja rakennusalan haasteet.

Avaamme yrityksen kehittämisavustuksen jatkuvat haut sekä EAKR- että JTF-rahastoista ja määräaikaisen toimintaympäristön kehittämisavustuksen haun 15.1.2024. Nyt olisi yrityksillä erinomainen mahdollisuus käynnistää merkittäviä investointi- ja kehittämishankkeita, sillä meillä on edelleen ennätysmäärä myöntövaltuutta käytössämme. Toivomme hakemusten olevan aiempaa valmiimpia, jotta voisimme tehdä päätöksiä ripeämmin. Alkuvuoden tavoitteemme on saada hyödynnettyä ensin kaikki JTF-määrärahat, joiden käytettävyydessä on tiukempi aikataulu.

Etukäteiskeskustelut yritysasiantuntijoidemme kanssa ovat ensisijaisen tärkeät, jotta voimme ohjata uudet hakemukset oikeaan hakuun! Kahden rahaston yhtäaikainen käyttö voi johtaa siihen, että toisen rahaston myöntövaltuus loppuu aiemmin. Mikäli hanke on aloitettu, hakemusta ei voi jättää enää toiseen hakuun. Hakijoiden kannattaa olla tarkkana hankkeen käynnistämisen suhteen.

Lapin osalta uudet hankkeet ohjataan ensi vuonna EAKR-rahastoon. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun osalta uudet hakemukset ohjataan ainakin alkuvuonna pääasiassa JTF-rahastoon.

Yritysten kehittämispalvelut
Vuoden suurimman yllätyksen toi uusi hallitusohjelma, jonka myötä yritysten kehittämispalvelut lakkautetaan. Niiden hakuaika on päättynyt Pohjois-Suomessa 30.11.2023. Päättyminen aiheutti hakemusruuhkan ja hakemusten käsittely jatkuu arviolta helmikuun 2024 alkuun saakka. Koulutusohjelmia käynnistimme vielä loppuvuodesta Pohjois-Pohjanmaalla 3 koulutusta ja Kainuussa 2 koulutusta. Osallistujia näissä yhteensä 68 henkilöä.

Yritysten kehittämispalvelujen tilalle on pohdittu valtakunnallisesti erilaisia malleja, mutta mitään uutta vastaavaa palvelua ei olla avaamassa lähiaikoina. ELY-keskukset ovat vahvistaneet jo aiemmin neuvontaresurssejaan, mutta niillä ei luonnollisestikaan voida korvata konsultointipalveluiden päättymistä.

ESR-kehittämishankkeet
ESR-rahoituspäätösten tekeminen EURA-järjestelmässä tuli mahdolliseksi keväällä 2023, jonka jälkeen olemme rahoittaneet paljon työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta edistäviä hankkeita. Pohjois-Pohjanmaalle kohdentuu 92 hankepäätöstä, yhteensä noin 25 milj.€ arvosta. Uusia hankkeita käynnistyy runsaasti myös Lapissa, jonne kohdentuu 38 hankepäätöstä, yhteensä 11,7 milj.€. Kainuuseen kohdentuu 13 hankepäätöstä, yhteensä noin 3,9 milj.€ arvosta.

Uuden ohjelmakauden ESR-rahoitusmahdollisuudet ovat monipuoliset ja toteuttajina on laaja toimijajoukko Pohjois-Suomesta. Keskeisiä hanketoteuttajia ovat kunnat, koulutusorganisaatiot, järjestöt ja säätiöt, jotka näin kehittävät omalta osaltaan Pohjois-Suomen työllisyyttä, osaamista ja kilpailukykyä. Rahoitetuilla ESR-hankkeilla tuetaan myös yritysten kehittämistä: rekrytointiosaaminen, vastuullisuus, työhyvinvointi ja tuottavuus ovat keskeisiä teemoja. Toisaalta hankkeiden painotus on vahvasti ihmisten osallisuuden, työllisyyden ja osaamisen edistämisessä.

Ensimmäisten hakukierrosten jälkeen uudet hankehaut ovat jo käynnissä ja toivomme hakemuksia mm. yritysten vastuullisuusosaamisen kehittämiseen ja täsmätyökykyisten työllistymiseen. Painotamme myös nuorten osallisuutta ja hyvinvointia. Lisätietoa hankehauista ja muista ajankohtaisista asioista löytyy rakennerahastot.fi -sivuilta.

Infrahankkeet
Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin infrahankkeisiin on varattu rahoitusta lähes 3 miljoonaa euroa. Seuraava haku aukeaa Lapin osalta maaliskuussa.

Ympäristöhankkeet
Ympäristöhankkeiden toteutus pääsi mukavasti käyntiin syksyn aikana. Hankkeilla on edistetty Kainuun ja Lapin maakuntien älykkään erikoistumisen strategioiden toimeenpanoa vahvistaen elinkeinojen vastuullisuutta ja kestävyyttä ympäristön näkökulmasta. Toiminnan keskiössä on ollut kaivostoiminta ja sen samoin kuin muidenkin elinkeinojen vesistövaikutusten seuranta ja hillintä uudenlaisten digitaalisten ratkaisujen kehittämisen kautta.

Ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimenpiteet saivat vauhtia erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Käynnistyneillä hankkeilla vahvistetaan kuntasektorin ja elinkeinoelämän keinoja ja osaamista varautua ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

Myös ympäristöhankkeiden haku on käynnissä vielä tammikuun 2024 ajan. Haun teemat ovat tuttuja; elinkeinojen kestävyyden vahvistaminen yritysten sekä tutkimus- ja koulutussektorin yhteistyönä, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä luonnonvarojen resurssitehokas hyödyntäminen kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.

Lisäksi toivomme erityisesti, että ensi vuonna saamme runsaasti hyviä JTF-hankkeita turvetuotantoalueiden ennallistamiseen ja jatkokäytön edistämiseen koko Pohjois-Suomen alueelta. Jatkuva haku on käynnissä tällä erää 16.12.2024 saakka.

Uusi ohjelmakausi ja uudet hankehaut tuovat monia mahdollisuuksia Pohjois-Suomen kehittämiseen!

Toivotamme rauhallista joulun aikaa ja kehittämisintoa vuodelle 2024!


Terveisin,
Pasi Loukasmäki, Riitta Ilola ja Anne Pulkkinen
Rahoitusyksikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtajan joulutervehdys

Posted on by
Vastaus

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kiittää teitä kaikkia panoksestanne ja yhteistyöstänne alueemme elinvoiman, liikenteen ja ympäristön kehittämiseksi myös tänä kuluneena vuonna 2023.

Venäjän hyökkäysota Ukrainaan jatkui, samoin kuin Venäjän hybridivaikuttaminen, josta osansa on saanut myös Suomi, viimeisempänä maahanmuuttajien kuljettaminen Itärajalle. Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät inflaation ja korkotason nousuna ja välillisesti rakentamisen hiipumisena aiheuttaen jopa konkursseja alueellamme.

Varautuminen alueellamme on kuitenkin jatkunut hyvässä yhteistyössä kumppaniemme kanssa. Olemme suojanneet kriittistä infrastruktuuriamme, estäneet kyberiskuja ja huoltovarmuutta on edistetty. Energiaomavaraisuutta on Pohjois-Pohjanmaalla lisätty eniten koko Suomessa ja siihen liittyvä maankäytön muutos on suurinta maassamme.

TE-palvelu-uudistus etenee ja työllisyyspalvelut siirtyvät pääosin työllisyysalueiden vastuulle 2025 alusta. Uudistus vaatii vielä alueellamme järjestelyistä sopimista erityisesti eteläisellä Pohjois-Pohjanmaalla. Osaaville työntekijöille on töitä tarjolla monella alalla, joten uudistuksen onnistuminen on tärkeää.

Tänä vuonna olemme tehneet merkittäviä edistysaskeleita ilmastonmuutoksen torjunnassa. Olemme vähentäneet hiilidioksidipäästöjämme ja teemme tiivistä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa kestävän kehityksen edistämiseksi. Olemme käynnistäneet yhteistyössä ennätyksellisen määrän vaikuttavia hankkeita EU-rahoituksen ja erityisesti rakennerahastojen turvin. Vaikuttavia hankkeita tarvitsemme jatkossa lisää elinvoiman ja viennin kasvattamiseksi sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen varmistamiseksi.

Liikenteen puolella hienoa on hallituksen satsaus korjausvelan vähentämiseen. Valtakunnallisesti lisärahoitus on 250 M€ ja alueellemmekin lisärahoitus 33 M€. Lisärahoituksen turvin pystymme korjaamaan päällysteitä yhteensä 400-450 kilometrin matkalla vuonna 2024.

Kuva Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Minna Nikula.


Aluehallinto on myös uudistumassa ja kehittymässä. Hallitusohjelman mukaisesti olemme aktiivisesti mukana rakentamassa vahvoja elinvoimakeskuksia isoimmille alueille. Elinvoimakeskuksia tulee olemaan 9–10 nykyisten 15 ELY-keskuksen sijaan. Lisäksi samalla muodostetaan valtakunnallinen lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto, jolla on toimipisteitä laajasti koko Suomessa. Tarkoituksena muutoksella on tehostaa asiakkaidemme palveluja ja lisätä digitalisuuden tuomia mahdollisuuksia. Aluehallintouudistuksen on tarkoitus suunnitelman mukaisesti astua voimaan vuoden 2026 alusta.

Teemme kanssanne päivittäin monialaista yhteistyötä ja lisäksi olemme vuoden mittaan pitäneet erilaisia yhteistyöfoorumeita. Tilaisuudet ovat olleet varsin suosittuja ja tulemme järjestämään niitä myös jatkossa. Sidosryhmäkyselyssä olimme kanssanne saavuttaneet ns. kolmen vastuualueen ELY-keskuksista kärkipaikan ja tulokset olivat huippuluokkaa. Tämän on merkki yhteistyömme ja palveluidemme toimivuudesta ja tämän varaan on hyvä rakentaa ja kehittää kumppanuuttamme jatkossakin.

Sidosryhmäkyselymme tulokset olivat huippuluokkaa.

Vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus jatkaa alueemme elinvoiman, liikenteen ja ympäristön edistämistä yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa. Tavoitteenamme on luoda alueellemme kestävää kasvua, hyvinvointia ja turvallisuutta. Toivomme, että olette mukana tässä työssä ja että pidätte yhteyttä meihin, kun tarvitsette apua, neuvoja tai rahoitusta hankkeisiinne.

Ylijohtaja Jonas Liimatta
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kurkkaus ELY-keskusten uuteen valtakunnalliseen ilmastoyksikköön

Nostot

Posted on by
Vastaus

Olen Tuukka Rautio ja toimin ilmastoasiantuntijana ELY-keskusten valtakunnallisessa ilmastoyksikössä. Tarkempi tehtäväni on sopeutumisen asiantuntijapalvelut.

Ennen nykyistä tehtävääni toimin vajaa kuusi vuotta tutkijana Ilmatieteen laitoksella Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus -yksikössä. Tutkimukseni keskiössä olivat eritoten ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset. Tästä teemasta nostaisin esille erityisesti VN TEAS KUITTI -hankkeessa luodun kansallisen kokonaiskustannusarvion ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvistä taloudellisista riskeistä.

KUITTI-hankkeen tulokset auttavat hahmottamaan nykyistä paremmin, mitkä ovat merkittävimmät ilmastonmuutoksen aiheuttamat taloudelliset riskit ja mitkä toimenpiteet lieventävät näitä riskejä tehokkaimmin. Hankkeessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategisessa suunnittelussa, erityisesti sopeutumiseen ja varautumiseen liittyvien kustannustehokkaiden politiikkatoimien priorisoimisessa ja ajoittamisessa. Tällä on siten vahva yhtymäkohta ELY:n toimintaan!

Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri yhteiskuntamaantieteestä ja teen jatko-opintoja kiinteistötaloudesta Aalto-yliopistossa. Aallossa menetelmäopintoihini on kuulunut esimerkiksi ekonometrian jatkokurssit Helsinki GSE:stä.

Tehtävässäni Ilmastoasiantuntijana (sopeutumisen asiantuntijapalvelut) edistän ELY-keskusten valtakunnallisessa ilmastoyksikössä ilmastolain mukaiseen kansalliseen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaan liittyviä tehtäviä. Ilmastoasiantuntijana osallistun ilmastoyksikön palvelu- ja koulutuskonseptin suunnitteluun. Painopisteenä tehtävässä on alueellisen tason toimijoiden tukeminen kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman mukaisesti.

Ilmastoasiantuntijana vastaan kunnille ja alueille suunnattavan koulutuskonseptin laatimisesta ja sen päivittämisestä sekä koulutan ELY-keskusten työntekijöitä ja muita alueellisia toimijoita integroimaan ilmastoriskien ja haavoittuvuuksien tunnistamisen sekä niiden pohjalta laadittavat sopeutumisen toimenpiteet muuhun suunnitteluun ja ohjaukseen.

Valtakunnallisen Ilmastoyksikkömme tarkoituksena on tukea ilmastotyötä koko maan laajuisesti. Yksikkömme koordinoi, tukee, seuraa, edistää sekä sovittaa yhteen kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2030 sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman alueellista toimeenpanoa.

Yksikön toiminnan tavoitteena on tukea ELY-keskusten edellytyksiä maankäyttösektorin ilmastotoimia sekä ilmastonmuutoksen sopeutumista koskevien tavoitteiden, suunnitelmien ja tarkasteluiden toteuttamiseen sekä erityisesti vahvistaa edellytyksiä ilmastolain mukaisten kansallisten suunnitelmien alueellisessa toimeenpanossa, siihen liittyvien ratkaisujen kehittämisessä sekä kuntien ilmasto- ja sopeutumistyön tukemisessa.

Me toimimme tiiviissä yhteistyössä maakunnallisten, kansallisten ja EU-tason verkostojen ja sidosryhmien kanssa. Ilmastoyksikkö toivottaa kaikki ideat ja yhteistyötoiveet lämpimästi tervetulleiksi ja on valmiina tukemaan ilmastotyössä kaikkialla Suomessa.

Jos työskentely ilmastoyksikössä kiinnostaa, haemme kolmea ilmastoasiantuntijaa valtiolle.fi-palvelussa. Haku on avoinna 1.11.2023 klo 16.15 saakka.

Ollaan yhteydessä!

Tuukka Rautio
Ilmastoasiantuntija (sopeutumisen asiantuntijapalvelut)
ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö

Hei, sinä yrittäjyydestä kiinnostunut nuori!

Nostot

Posted on by
Vastaus

Onko sinulla osaamista, jota haluaisit myydä? Oletko pohtinut osaamisesi myymistä yrittäjämäisesti tai haluat lisätietoa yrittäjyydestä ja yrittäjänä toimimisesta? Nyt sinulle on tarjolla maksutonta apua Nuorten start up -pilotti -hankkeesta!

Henkilökuvassa Minna Tuhkanen.
Projektipäällikkö Minna Tuhkanen luotsaa Nuorten start up -pilotti -hanketta.

Pohjois-Pohjanmaalla on alkanut marraskuussa 2022 Nuorten start up -pilotti -hanke. Hanketta rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö, ja sen toiminta-aika jatkuu 31.8.2024 saakka. Hankkeessa tarjotaan matalalla kynnyksellä nuorille alle 30-vuotiaille TE-toimiston ja työllisyyden kuntakokeilujen asiakkaille tietoa yrittäjyydestä ja tukea yrittäjyyden polulle siirtymisessä. Tavoitteena on myös kohtauttaa yrittäjyydestä kiinnostuneita nuoria omistajanvaihdosta suunnittelevien yrittäjien kanssa.

Työvoimakoulutusta yrittäjyyteen

Yrittäjänä luovalla alalla (monimuoto) Oulu, kesto 50 päivää, haku päättyy 8.5.2024
Oletko luovan alan toimija, jonka tavoitteena on yrittäjämäisen toiminnan aloittaminen tai jo olemassa olevan yritystoiminnan kehittäminen? Tämä koulutus on tarkoitettu sinulle. Voit olla vasta urasi alussa tai jo kokenut konkari.

Monimuotokoulutus jakautuu sisällöllisesti viiteen teemaan. Jokainen teema tähtää siihen, että voit aloittaa yrittäjämäisen toiminnan suunnitelmallisesti ja kannattavasti tai kehittää olemassa olevaa liiketoimintaa luovalla alalla.

Koulutus toteutetaan ajalla 24.5.–16.8.2024 pääosin verkkokoulutuksena, haku päättyy 8.5.2024. Koulutus toteutetaan jaksotettuna. Opetusta ei järjestetä: 8.–21.7.2024.
Koulutusjaksoon sisältyy kolme lähipäivää/workshopia Oulussa.

Valinta koulutukseen tapahtuu hakemuksen perusteella. Kerrothan hakemuksen Omat perustelut -kohdassa:

  1. Millä luovalla alalla toimit?
  2. Minkälaista yrittäjäosaamista tai yrittäjätaustaa sinulla on?

Haku Yrittäjänä luovalla alalla -koulutukseen (te-palvelut.fi)

20.2.2024 TE-live tallenne on katsottavissa Luovuus elämäntapana ja elinkeinona (te-live.fi)

Nuorten start up -pilotti -hankkeeseen osallistuminen ei velvoita sinua aloittamaan yritystoimintaa. Hankkeen kautta saat paljon tietoa yrittäjyydestä ja apua yrittäjän polulle. Lähde siis rohkeasti mukaan, jos yrittäjyys kiinnostaa sinua!

Ota yhteyttä, niin kerron lisää Nuorten start up -pilotti -hankkeesta ja sen tarjoamista palveluista!

Projektipäällikkö Minna Tuhkanen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Puhelin 0295 056358

Tiesitkö, että voit aloittaa yritystoiminnan työttömänä ollessa, ilman että ensimmäisen neljän kuukauden aikana yritystoiminnalla on vaikutusta oikeuteesi saada työttömyysetuutta, mikäli sen saamisen ehdot täyttyvät. Kysy lisätietoa TE-toimistosta/Työllisyyden kuntakokeilusta!

ELY-keskuksen, TE-palveluiden ja Työllisyyden kuntakokeilut -logot.