TE-palveluiden uudistus TE2024 on jo oven takana ja alkaa vuoden 2025 alusta. TE2024-uudistuksessa työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät valtion vastuulta kuntien järjestämisvastuulle. Työ- ja elinkeinotoimistot lakkaavat ja niiden henkilöstöä siirtyy liikkeenluovutuksella kuntien työntekijöiksi. Noin 100 lakisääteistä TE-palvelua siirtyy kunnille hoidettavaksi. Samassa yhteydessä kunnille siirtyy myös kotoutumiseen liittyviä palveluita. Kyseessä on suuri uudistus kunnille, työnhakijoille, palveluntuottajille sekä elinkeinoelämälle.
ELY-keskuksen kilpailuttamat TE-palveluhankinnat siirtyvät kuntien järjestämisvastuulle. Työvoimakoulutusten, valmennuspalveluiden ja TE-asiakkaiden tarvitsemien asiantuntija-arviointien (kuten erilaiset työkyvyn arvioinnit) koko hankintamenettely siirtyy kuntiin. Samalla ELY-keskuksista siirtyy osaavia hankinta-asiantuntijoita kuntien työntekijöiksi. Myös ammatillisten valtionosuusrahoitteisten tutkintotavoitteisten työvoimakoulutusten suunnittelu yhdessä alueen oppilaitosten osalta siirtyy kuntiin.
Merkittävä muutos uudistuksessa on TE-palveluiden rahoitusmallin muuttuminen. Tällä hetkellä työllisyysmäärärahat on valtion talousarviosta ohjattu ELY-keskuksille käytettäviksi työvoimakoulutuksiin, palkkatukiin, työllisyyspoliittisiin hankkeisiin, valmennuspalveluihin jne. Vuoden 2025 alusta kunnat vastaavat näiden lakisääteisten palveluiden kustannuksista yleiskatteellisella valtionosuudellaan.
Erityisesti pienet kunnat eivät yksinään pysty hoitamaan siirtyvää laajaa palvelukokonaisuutta, vaan Suomeen syntyy kuntaryppäistä yhteensä 44 työllisyysaluetta. Pohjois-Pohjanmaalle muodostunee kolme työllisyysaluetta. Taivalkosken ja Kuusamon kunnat siirtyvät Kainuun-Koillismaan työllisyysalueeseen Kainuun kuntien kanssa. Oulun seudulle syntyy 11 kunnan muodostama Oulun vetämä työllisyysalue. Oulun eteläisen alueella oletettavasti Raahen kaupunki toimisi vastuukuntana 17 kunnan yhteiselle työllisyysalueelle.
ELY-keskus valmistelee hankintojen ja asiakkaiden siirtoa työllisyysalueiden kanssa hyvässä yhteistyössä. Siirtymähetkellä palveluissa olevien asiakkaiden katkeamaton palvelu ja viestintä on keskeistä.
Vuoden 2025 alusta ELY-keskuksille on jäämässä edelleen lakisääteisiä alueellisia työllisyyden hoidon tehtäviä ja vastuita. ELY-keskus tulee jatkossa järjestämään yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja KEHA-keskuksen kanssa vuosittaiset alueelliset työllisyyden edistämisen yhteistyö- ja seurantakeskustelut. Keskusteluissa käydään tulevien työllisyysalueiden työllisyyden ja kotoutumisen edistymisen toteutumista, palvelujen vaikuttavuutta ja kehittämistarpeita. Keskusteluja aloitetaan jo kesän kynnyksellä 2024.
Eine Kela Yksikön päällikkö Osaaminen ja työelämä -yksikkö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Vuoden vaihde lähenee ja haluamme kiittää kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Kuluneen vuoden aikana olemme päässeet käynnistämään ohjelmakauden 2021–2027 avustusten myöntämisen täysimääräisenä, mutta maksatusten osalta Eura 2021 -järjestelmässä on valitettavasti edelleen puutteita. Pahoittelemme tästä aiheutunutta vaivaa ja haastetta asiakkaillemme.
Rahoitettujen hankkeiden avulla on saatu hyvin käyntiin vaikuttavia hankkeita, joilla parannetaan työllisyyttä, osaamista, osallisuutta, liikevaihdon ja viennin merkittävää kasvua, digitaalisuutta sekä edistetään ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Yritysrahoitus Pääsimme myöntämään ohjelmakauden 2021–2027 määrärahoja lokakuussa 2022. Vuoden 2023 loppuun mennessä olemme myöntäneet avustusta EAKR- ja JTF-rahastoista koko Pohjois-Suomeen yhteensä reilut 60 miljoonaa euroa, josta Pohjois-Pohjanmaalle 30 miljoonaa euroa, Lappiin 26 miljoonaa euroa ja Kainuuseen 4 miljoonaa euroa. Päätöksiä olemme tehneet yhteensä 360 kappaletta. Määrärahoja oli käytössä ennätysmäärä vuonna 2023, mutta kaikkia määrärahoja emme harmillisesti päässeet hyödyntämään täysimääräisenä. 116 hakemusta on edelleen käsittelyssä ja merkittävään osaan hakemuksista odotamme täydennyksiä. Haasteita ovat aiheuttaneet hakemusruuhkan lisäksi muun muassa omarahoitusosuuden järjestyminen isommissa investoinneissa, taloustilanteen heikkeneminen ja rakennusalan haasteet.
Avaamme yrityksen kehittämisavustuksen jatkuvat haut sekä EAKR- että JTF-rahastoista ja määräaikaisen toimintaympäristön kehittämisavustuksen haun 15.1.2024. Nyt olisi yrityksillä erinomainen mahdollisuus käynnistää merkittäviä investointi- ja kehittämishankkeita, sillä meillä on edelleen ennätysmäärä myöntövaltuutta käytössämme. Toivomme hakemusten olevan aiempaa valmiimpia, jotta voisimme tehdä päätöksiä ripeämmin. Alkuvuoden tavoitteemme on saada hyödynnettyä ensin kaikki JTF-määrärahat, joiden käytettävyydessä on tiukempi aikataulu.
Etukäteiskeskustelut yritysasiantuntijoidemme kanssa ovat ensisijaisen tärkeät, jotta voimme ohjata uudet hakemukset oikeaan hakuun! Kahden rahaston yhtäaikainen käyttö voi johtaa siihen, että toisen rahaston myöntövaltuus loppuu aiemmin. Mikäli hanke on aloitettu, hakemusta ei voi jättää enää toiseen hakuun. Hakijoiden kannattaa olla tarkkana hankkeen käynnistämisen suhteen.
Lapin osalta uudet hankkeet ohjataan ensi vuonna EAKR-rahastoon. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun osalta uudet hakemukset ohjataan ainakin alkuvuonna pääasiassa JTF-rahastoon.
Yritysten kehittämispalvelut Vuoden suurimman yllätyksen toi uusi hallitusohjelma, jonka myötä yritysten kehittämispalvelut lakkautetaan. Niiden hakuaika on päättynyt Pohjois-Suomessa 30.11.2023. Päättyminen aiheutti hakemusruuhkan ja hakemusten käsittely jatkuu arviolta helmikuun 2024 alkuun saakka. Koulutusohjelmia käynnistimme vielä loppuvuodesta Pohjois-Pohjanmaalla 3 koulutusta ja Kainuussa 2 koulutusta. Osallistujia näissä yhteensä 68 henkilöä.
Yritysten kehittämispalvelujen tilalle on pohdittu valtakunnallisesti erilaisia malleja, mutta mitään uutta vastaavaa palvelua ei olla avaamassa lähiaikoina. ELY-keskukset ovat vahvistaneet jo aiemmin neuvontaresurssejaan, mutta niillä ei luonnollisestikaan voida korvata konsultointipalveluiden päättymistä.
ESR-kehittämishankkeet ESR-rahoituspäätösten tekeminen EURA-järjestelmässä tuli mahdolliseksi keväällä 2023, jonka jälkeen olemme rahoittaneet paljon työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta edistäviä hankkeita. Pohjois-Pohjanmaalle kohdentuu 92 hankepäätöstä, yhteensä noin 25 milj.€ arvosta. Uusia hankkeita käynnistyy runsaasti myös Lapissa, jonne kohdentuu 38 hankepäätöstä, yhteensä 11,7 milj.€. Kainuuseen kohdentuu 13 hankepäätöstä, yhteensä noin 3,9 milj.€ arvosta.
Uuden ohjelmakauden ESR-rahoitusmahdollisuudet ovat monipuoliset ja toteuttajina on laaja toimijajoukko Pohjois-Suomesta. Keskeisiä hanketoteuttajia ovat kunnat, koulutusorganisaatiot, järjestöt ja säätiöt, jotka näin kehittävät omalta osaltaan Pohjois-Suomen työllisyyttä, osaamista ja kilpailukykyä. Rahoitetuilla ESR-hankkeilla tuetaan myös yritysten kehittämistä: rekrytointiosaaminen, vastuullisuus, työhyvinvointi ja tuottavuus ovat keskeisiä teemoja. Toisaalta hankkeiden painotus on vahvasti ihmisten osallisuuden, työllisyyden ja osaamisen edistämisessä.
Ensimmäisten hakukierrosten jälkeen uudet hankehaut ovat jo käynnissä ja toivomme hakemuksia mm. yritysten vastuullisuusosaamisen kehittämiseen ja täsmätyökykyisten työllistymiseen. Painotamme myös nuorten osallisuutta ja hyvinvointia. Lisätietoa hankehauista ja muista ajankohtaisista asioista löytyy rakennerahastot.fi -sivuilta.
Infrahankkeet Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin infrahankkeisiin on varattu rahoitusta lähes 3 miljoonaa euroa. Seuraava haku aukeaa Lapin osalta maaliskuussa.
Ympäristöhankkeet Ympäristöhankkeiden toteutus pääsi mukavasti käyntiin syksyn aikana. Hankkeilla on edistetty Kainuun ja Lapin maakuntien älykkään erikoistumisen strategioiden toimeenpanoa vahvistaen elinkeinojen vastuullisuutta ja kestävyyttä ympäristön näkökulmasta. Toiminnan keskiössä on ollut kaivostoiminta ja sen samoin kuin muidenkin elinkeinojen vesistövaikutusten seuranta ja hillintä uudenlaisten digitaalisten ratkaisujen kehittämisen kautta.
Ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimenpiteet saivat vauhtia erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Käynnistyneillä hankkeilla vahvistetaan kuntasektorin ja elinkeinoelämän keinoja ja osaamista varautua ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.
Myös ympäristöhankkeiden haku on käynnissä vielä tammikuun 2024 ajan. Haun teemat ovat tuttuja; elinkeinojen kestävyyden vahvistaminen yritysten sekä tutkimus- ja koulutussektorin yhteistyönä, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä luonnonvarojen resurssitehokas hyödyntäminen kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.
Lisäksi toivomme erityisesti, että ensi vuonna saamme runsaasti hyviä JTF-hankkeita turvetuotantoalueiden ennallistamiseen ja jatkokäytön edistämiseen koko Pohjois-Suomen alueelta. Jatkuva haku on käynnissä tällä erää 16.12.2024 saakka.
Uusi ohjelmakausi ja uudet hankehaut tuovat monia mahdollisuuksia Pohjois-Suomen kehittämiseen!
Toivotamme rauhallista joulun aikaa ja kehittämisintoa vuodelle 2024!
Terveisin, Pasi Loukasmäki, Riitta Ilola ja Anne Pulkkinen Rahoitusyksikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Tänä vuonna olemme laatineet pohjoisen Suomen vesihuoltostrategian 2050, joka täydentää kahta aiempaa alueellista strategiaa läntisessä sekä eteläisessä ja itäisessä Suomessa. Tulevaisuuteen suuntautuvaa suunnittelua on tehty valtakunnan tasolla, monialaisessa yhteistyössä. Työtä on tehty useissa eri ryhmissä ja sidosryhmätilaisuuksissa pääosin etäyhteyksillä. Mukana on ollut vesihuoltoalan toimijoita ja viranomaisia eri organisaatiosta maantieteellisesti laajalta alueelta Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnista.
Organisaatiot tarvitsevat toimintaansa tavoitteita ja toteuttamista varten suunnitelmia. Tavoitteet toteutuvat harvoin vahingossa tai muun työn ohessa, vasemmalla kädellä. Ilman strategista suunnittelua tekeminen voi olla sitä sun tätä ja kokonaiskuvassa voimme ohjautua väärään suuntaan.
Ankka vai jänis? Vuoden 2023 aikana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus järjesti vesihuollon koulutusmoduulin, jossa käsiteltiin vesihuoltoa mm. kokonaisturvallisuudesta hallintoon, kestävyydestä talouteen ja organisaatiomuodoista kaavoitukseen. Luennoitsija käytti esimerkkinä klassista filosofi Wittgensteinin kuvaa ankkajäniksestä, jossa on nähtävissä joko ankka tai jänis, mutta ei molempia yhtä aikaa. Samalla tavalla strategiatyössäkin saattaa asia näyttää toisesta organisaatiosta tai toisen ihmisen näkökulmasta katsottuna hyvin erilaiselta; osa meistä näkee kuvassa heti jäniksen toiset taas ankan.
Näin tarkastellen voimme nähdä uhkia ja riskejä, joita emme aiemmin nähneet ja varautua niihin entistä paremmin. Ehkä olemme uskoneet itse edistävämme esimerkiksi kestävää kehitystä, mutta samalla toimintamme on estänyt toista toimijaa omissa kestävän kehityksen tavoitteissaan. Kun nämä kohdat löytyvät, voimme kenties yhdessä ja toisiamme tukemalla jatkaa tavoitteiden saavuttamista. Oman ja toisten tekemisen parempi ymmärrys voi lisätä työmme vaikuttavuutta.
Vesihuollon voi hyvinkin nähdä pelkästään jäniksenä: teknisenä toimialana, jossa huolehditaan veden otosta, käsittelystä ja jakelusta sekä jäteveden kuljetuksesta, puhdistamisesta ja lopulta purkamisesta takaisin luontoon. Vesihuollon voi kuitenkin nähdä myös ankkana: monipuolisena vastuullisuustoimijana, jolla on ulottuvuuksia esimerkiksi sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympäristövastuullisuuteen. Näin ajatellen vesihuollon verkostot ulottuvatkin sen fyysisiä rajoja paljon laajemmalle. Sitä kautta voi löytyä uusia yhteistyötahoja, joiden kanssa kehittää vesihuoltoa aivan uudella tavalla.
Jotta vesihuoltoa tarkasteltaisiin riittävän laaja-alaisesti ja monipuolisesti, strategiatyöhön tarvitaan heitä, jotka näkevät ankan ja heitä, jotka näkevät jäniksen. Itselleni herää ajatus, voisiko kuvassa nähdä vielä jotain muutakin? Mitä tapahtuu, jos tarkastelemme ympäristöä kuvan ulkopuolelta? Entä jos jäniksiä onkin monta tai jos ankka onkin sorsa?
Strategiatyö on jatkuvaa parantamista Ajattelen, että strategiatyön onnistumisen edellytyksenä on monipuolisen ajattelun ja sitoutuneen ihmisjoukon lisäksi perinteinen laatutyön mekanismi eli jatkuva parantaminen. Tämä ei tarkoita sitä, että veren maku suussa kilvoitellaan ajan kanssa tehokkaampina ja tehdään yhtäaikaisesti kasapäin toimenpiteitä. Enemmänkin on kyse tasaisesta ja hallitusta eteenpäin menemisestä. Kun meillä on tarvittava osaaminen kasassa, alamme toteuttaa ehkä pieniäkin, mutta vaikuttavia tekoja unohtamatta toimintaympäristön muutoksien – tai muuttumattomuuden – tarkkailua. Toimintaa pitää arvioida ja palata taas tarkastelemaan, onko meillä tarvittava osaaminen käytössä. Näin toimien strategia ei vanhene, vaan se mukautuu tarpeidemme mukaisesti.
Jatkuvan parantamisen mallista on yksinkertainen esimerkki Heidi Collianderin opinnäytteessä vuodelta 2020. Kuvassa mukaelma siitä.
Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategiassa mukana sitoutunutta porukkaa Olen ilolla saanut olla mukana tässä strategiatyössä. Havaintoni mukaan ihmiset pystyivät luomaan luottamuksen ilmapiirin etäyhteyksinkin ja kertoivat näkemyksiään hyvinkin avoimesti eri kokoonpanoissa. Ensimetreillä työhön sitoutuneet ihmiset ovat kulkeneet matkassamme koko ajan, eikä itselläni ole epäilystäkään, etteikö tämä yhteistyö jatkuisi käytännön tasollakin, kun pääsemme aloittamaan toimenpiteiden toteuttamisen.
Toivon, että viesti työstämme välittyy laajalle ja innostamme lisää väkeä mukaan vesihuollon strategian toteuttamiseen. Toimintaan voi tutustua uusilla nettisivuillamme, olemalla rohkeasti yhteydessä asiantuntijoihin ja hyppäämällä mukaan tilaisuuksiin!
Ohjelmakausi 2021–2027, Euroopan aluekehitysrahasto
Ohjelmakauden 2021–2027 käynnistys on viivästynyt ja tämän hetkisen arvion mukaan yrityksen kehittämisavustuspäätöksiä päästään tekemään lokakuun lopussa. Viivästyminen johtuu EURA2021-ohjelman keskeneräisyydestä. Tämä on hyvin valitettavaa ja aiheuttaa hankaluutta erityisesti yrittäjille, mutta myös hakemusjonojen kasvamista ELY-keskuksissa. Rahoitusyksiköllä meneekin vuoden 2022 loppu hakemusruuhkan purkamiseen.
Ohjelmakaudella 2021–2027 yrityksen kehittämisavustusta myönnetään aiemman ohjelmakauden tapaan pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin ja vain poikkeustapauksissa suurten yritysten investointihankkeisiin. Ohjelmakauden merkittävinä teemoina ovat digitaalisuuden edistäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä hiilineutraalisuuden että materiaali- ja energiatehokkuuden edistäminen. Avustusta myönnetään maakuntien kärkitoimialoille kuten valmistavaan teollisuuteen, ict- ja matkailualoille.
Ohjelmakaudella 2021–2027 yritysten tulee olla aiempaa valveutuneempia rahoitushakemuksia tehdessä, sillä heidän tulee valita erityistavoite, josta avustusta haetaan. Määrärahat on jaettu pienempiin erityistavoitteisiin, joka voi aiheuttaa hieman lisähaastetta sekä hakijoille että ELY-keskuksille. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on määrärahoja 47 miljoonaa euroa Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun alueella sijaitseville yrityksille yrityksen kehittämisavustustukiin ja toimintaympäristön kehittämisavustuksiin kuluvalle vuodelle, joka on mainio määrä. Yritystukihakemuksia on tullut noin 150 kappaletta ja osassa erityistavoitteita on jo hakemuksia enemmän kuin määrärahoja. Toimintaympäristön kehittämisavustuksille ensimmäinen haku on auki syys–lokakuussa 2022.
Tämän hetkisen arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on ennätysmäärä myöntövaltuutta käytettävissä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen vuonna 2023.
Vuoden 2023 määrärahoista neuvotellaan kunkin maakunnan kanssa erikseen. Ensi vuonna pitäisi olla käytössä myös JTF-ohjelman rahat, jotka jaetaan hyvin etupainotteisesti. Tämän hetkisen arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on ennätysmäärä myöntövaltuutta käytettävissä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen vuonna 2023. JTFstä tulee olemaan oma hakukuulutus ja yritysten tuleekin olla tarkkana hakuilmoitusta valitessaan. Hakijan kannattaa rajata hakuilmoitukset kohdealueen tai toteutuskunnan ja rahaston mukaan.
Näistä muutoksista johtuen on ensiarvioisen tärkeää, että hakijat keskustelevat ELY-keskuksen yritysasiantuntijoiden kanssa etukäteen ennen hakemuksen lähettämistä! Myös viestintä ja yhteistyö seudullisten yrityspalveluiden kanssa nousee entistä tärkeämmäksi!
Kansallinen ja RRF-rahoitus
Pohjoissuomalaiset yritykset voivat hakea Kansallisen ja EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) kautta myönnettävää yrityksen kehittämisavustusta. Sitä myönnetään pienille (alle 50 henkilöä työllistäville) yrityksille kasvua ja/tai vientiedellytyksiä parantaviin tutkimus- ja tuotekehitystoimenpiteisiin. Erityisenä painopisteenä digitaalisuus, vihreä talous mm. energia- ja materiaalitehokkuus ja kiertotalous. Ao. rahoitusta on haettavissa vuoden 2023 loppuun saakka ja sitä haetaan Aluehallinnon asiointipalvelun kautta.
Kemi–Tornio on luokiteltu äkillisen rakennemuutoksen alueeksi ja siellä on käytössä kansallista rahoitusta, jota myös haetaan Aluehallinnon asiointipalvelun kautta.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen on saapunut muutamia hakemuksia niin sanotusti väärään hakemusjärjestelmään. Me ELY-keskuksessa emme valitettavasti voi siirtää ao. hakemuksia toiseen hakemusjärjestelmään, joten hakijoiden kannattaa olla tässä hyvin tarkkana.
Hintojen kohoamisesta huolimatta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on voinut käynnistää kaikki suunnitellut kesäkauden parantamistyöt.
Timo Mäkikyrö toimii Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtajana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tieverkolla tehdään runsaasti erilaisia parannustöitä kuluvan kesäkauden aikana. Kevään aikana tierakentamisen keskeisten raaka-aineiden – liikennepolttoaineiden, bitumin sekä teräksen – hinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun. Tämä on näkynyt rakennusurakoiden huomattavasti ennakoitua korkeampana hintatasona. Hintojen kohoamisesta huolimatta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on voinut käynnistää kaikki suunnitellut kesäkauden parantamistyöt.
Kesän päällystystyöt keskittyvät päätieverkolle. Nykyisessä tienpidon rahoitustilanteessa muulta tieverkolla uusitaan päällysteitä vain yksittäisissä kohteissa. Merkittävimmät päällystyskohteet sijaitsevat valtateillä 4 ja 20 sekä kantatiellä 86. Myös valtatiellä 22 Vaalan ja Paltamon välillä tehdään mittavia päällystystöitä. Ojakylä–Pulkkila-tiejakson uudelleenpäällystäminen on seututieverkon merkittävin kunnostuskohde. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parannetaan Kajaanissa ja Sotkamossa, missä kevyen liikenteen väyliä päällystetään lähes 20 km matkalla. Kokonaisuutena kuluvan vuoden saldo on noin 200 km uutta päällystettä maantieverkolla. Lukuisia siltoja kunnostetaan eripuolilla toimialuettamme ja lisäksi rakennetaan uusi Kukon silta kantatiellä 86 sekä Jokikylän silta Haukiputaalla.
Yleisestä rahoituksen niukkuudesta huolimatta kuluvana kesänä rakennetaan myös paljon uutta. Rakentamisen kohteena ovat muun muassa kevyen liikenteen väylät Nivalassa valtatiellä 27 sekä Sievissä kantatiellä 63. Myös Ylivieskassa parannetaan liikenneolosuhteita Taanilan uuden koulukeskuksen ympäristössä sekä valtatiellä 27. Oulun seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukseen (MAL-sopimus) perustuvana toteutetaan kestävää liikkumista edistäviä ja liikenneturvallisuutta parantavia toimia Oulun lisäksi muun muassa Tyrnävällä, Lumijoella, Limingassa ja Muhoksella. Seudun kunnilla on MAL-sopimukseen perustuen 50 % osuus hankkeiden rahoituksessa.
Kuluvan vuoden nousevat hinnat syövät huomattavasti suunniteltua enemmän ELY-keskuksen rahoitusta. Ylitykset pystytään näillä näkymin kattamaan, mutta ne tulevat vaikuttamaan ensi vuoden toimintaan. Tulevaisuudessakin maanteiden päivittäinen liikennöitävyys varmistetaan, mutta tieverkon kunnon heikkeneminen – korjausvelan kasvu – on nykymenolla väistämätöntä. Kotimaisen puun käytön lisääntyminen ja erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoiman rakentaminen lisäävät liikennettä nykyisellään vähäliikenteisellä tieverkolla. Lisääntyvä liikenne luo merkittävän haasteen alueemme maantie- sekä yksityistieverkon kunnolle.
Kesäkaudella tieverkolla tapahtuu siis paljon. Liikennettä varoitetaan ja nopeuksia alennetaan työmaiden kohdalla liikenneturvallisuuden sekä työturvallisuuden näkökulmasta. Tienpitäjä korostaa tiellä liikkujille malttia työmaiden kohdalla! Kaikki tieverkolla tehtävä työ tähtää – tavalla tai toisella – liikkumisolosuhteiden parantamiseen!
Risto Herrala työskentelee yksityistieasiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.
Yksityistieavustuksiin on saatavissa tällä hetkellä hyvin tukea. Valtion talousarvioesityksen mukaisesti vuodelle 2021 myönnettiin koko valtakuntaan 30 miljoonan euron rahoitus. Se on 10 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2020. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun määrärahan osuus on yhteensä 6,2 miljoonaa euroa.
Pohjois-Pohjanmaalla on runsaasti käytettävissä määrärahoja ELY-keskuksen toiminta-alueen yksityisteiden perusparannushankkeisiin. Pohjois-Suomessa on käynnissä ja vireillä hankkeita, jotka lisäävät tarpeita liikennöidä yksityisteillä mm. puun kuljetuksen merkeissä. Siksi olisi niin teiden käyttäjien kuin erityisesti metsäteollisuuden kuljetusten kannalta tärkeää, että tiekunnat aktivoituisivat juuri nyt perusparannushankkeisiin. Näin hyvä rahoitustilanne tuskin jatkuu ikuisesti.
Vuoden 2019 lakimuutoksen myötä valtionavustuskelpoisten yksityisteiden määrä kasvoi merkittävästi. Kun tienparannuksen avustus on niinkin korkea kuin 50 % hankkeen arvonlisäverollisista kustannuksista ja merkittävissä parannushankkeissa – kuten siltahankkeissa – avustusprosentti on 75 %, on valtionavustus hyvä keino poistaa yksityisteille kertynyttä korjausvelkaa.
Helpotusta tiekuntien kokousten järjestämiseen on tullut tämän vuoden aikana, nyt yksityistielaki mahdollistaa etäkokoukset ilman tiekunnan tekemää ennakkopäätöstä.
Edellytys valtionavustuksen saamiselle on, että tie täyttää valtionavustuskelpoisuuden ehdot. Kelpoisuusehtoja on tien parannushankkeen tarpeellisuuden lisäksi kaksi. Asioiden hoitamista varten on oltava olemassa tiekunta, joka on tehnyt päätöksen hankkeen käynnistämisestä ja valtionavustuksen hakemisesta. Tiekuntaa sekä kyseessä olevaa yksityistietä koskevien tietojen on oltava ajan tasalla Maanmittauslaitoksella sekä tie- ja katuverkon tietojärjestelmä Digiroadissa. Tuki on harkinnanvaraista. Mikäli avustushakemus on puutteellinen, siihen pyydetään täydennyksiä. Kelpoisuusehdoista nykyisen lain aikana avustus ei juurikaan jää kiinni. Avustettavien parantamishankkeiden koolla ei ole alarajaa, mutta käytännössä alle 10 000 euron hankkeita avustetaan harvoin. Kesä ja syksy on erinomaista aikaa hankkeen suunnittelulle ja uinuneiden tiekuntien aktivoimiselle. Ennakkoon tehtävää kantavuuden mittausta voidaan hyödyntää suunnitelman teossa ja kustannusarvion laadinnassa.
Tien perusparantaminen on tiekunnille investointi tulevaisuuteen eikä tätä tilaisuutta kannata jättää hyödyntämättä. Noudattamalla seuraavia ohjeita päätöksen saa sujuvammin ja nopeammin:
2. Yksityisteiden valtionavustushakemus tehdään ensisijaisesti sähköisessä verkkoasioinnissa. Sähköinen asiointi edellyttää vahvaa tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnuksilla. Lisäohjeistusta saa asiointipalvelusta. Hakemuksen voi tallentaa luonnoksena ja palata myöhemmin jatkamaan sitä. Asiointipalvelussa avustusprosessi etenee eri vaiheissaan sujuvasti ja hakija voi seurata käsittelyn ja maksatuksen etenemistä palvelun kautta.
Ellei sähköisen verkkoasioinnin käyttö ole mahdollista, voitte hakea avustusta yksityistien parantamista varten Yksityisen tien parantamisen valtionavustus -lomakkeella. Kun olette täyttäneet hakemuksen, suosittelemme lähettämään hakemuksen ELY-keskusten sähköisen asiointilomakkeen liitteenä. Asiointilomake löytyy osoitteesta www.ely-keskus.fi/asioiverkossa tai www.suomi.fi.
Mikäli hakemuksen lähettäminen sähköisesti ei ole mahdollista, voi hakemuksen toimittaa myös postitse osoitteeseen Pirkanmaan ELY-keskus Kirjaamo, PL 297, 33101 TAMPERE. Hakemukset toimitetaan keskitetysti koko maan osalta Pirkanmaan ELY-keskukseen, mutta avustuksesta päättää se toimivaltainen ELY-keskus, jonka alueella tie tai suurin osa siitä sijaitsee.
Timo Mäkikyrö on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennejohtaja.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen toiminnassa jatkuu positiivinen vire. Liikenteen substanssitoimintaan on rahoitusta käytettävissä kokonaisuudessaan 106 miljoonaa euroa.
Maantieverkolla toteutettiin viime vuonna mittavia parannustöitä: muun muassa tiepäällysteitä uusittiin ennätykselliset 500 km. Kuluvana vuonna ei päällysteiden uusimisessa päästä vastaavalle tasolle, mutta tekemisen meininki jatkuu ja lukuisia uusia hankkeita käynnistyy korvamerkityn rahoituksen turvin. Tienpitoon on käytettävissä noin 83 miljoonaa euroa.
ELY-keskus tuottaa myös julkisen henkilöliikenteen palveluja, jotka tunnetaan perinteisesti termillä joukkoliikenne. Viime vuosina on kuntien kanssa tiiviissä yhteistyössä laadittu alueellisia palvelutasosuunnitelmia lähes koko toimialueellamme. Näihin suunnitelmiin perustuva liikenne on kilpailutettu ja uusi liikenne käynnistyy tulevana kesänä. Odotettavissa on parannuksia palvelutasoon. Julkisen henkilöliikenteeseen rahoitus on kasvanut viime vuodesta ja sitä on käytettävissä 9,2 miljoonaa euroa.
Yksityisteiden kunnostusten avustamiseen on kuluvana vuonna käytettävissä lähes 12 miljoonaa euroa. Rahoitus on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Avustuksen saaminen edellyttää järjestäytynyttä tiekuntaa tienpitäjänä sekä tiekunnan omaa rahoitusosuutta. Kannustankin tiekuntia aktivoitumaan toiminnassaan!
Kuluvana vuonna tehdään merkittäviä linjauksia liikennesektorilla. Valtioneuvosto päättää valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta antamalla sen selontekona eduskunnalle kuluvana keväänä. Suunnitelma määrittelee muun muassa tienpidon rahoituskehykset pitkällä aikajänteellä. Samanaikaisesti Väylävirasto valmistelee kahdeksanvuotista infrainvestointiohjelmaa.
Oulun ja Kemin välinen nelostien investointihanke valmistuu kuluvana vuonna. Investoinnin tuomasta parantuneesta palvelutasosta saamme jo nyt tuntuman aikaisempaa turvallisempien ja sujuvampien matkojen muodossa. Investoinnin valmistuttuakin kyseiselle tiejaksolle jää korostuneena palvelutasopuutteena muun muassa Iin taajaman kohta, jonka ohittamiseen tarvitaan noin sadan miljoonan euron investointi. Tämän investoinnin, samoin kuin monen muun liikenneinfrainvestoinnin, toteutuksen rahoitus ja toteutusajankohta ovat päätöksentekijöiden pöydillä kuluvana vuonna.
Todella mielenkiintoista on loppuvuodesta tarkastella vuoden satoa!
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 
