Tag Archives: Pohjois-Pohjanmaa

Kasvuforum 2024 – kohti vastuullista kansainvälistymistä

Posted on by
Vastaus
Vihreällä maisemataustalla naisen kädessä maapallo, jossa vihreitä lehtiä.

Lähes 90 osallistujaa kerännyt vuosittainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämä Kasvuforum -seminaari pidettiin tänä vuonna Teams-tilaisuutena. Päivän puheenjohtajana toimi ELY-keskuksen Pasi Loukasmäki. Teemat liittyivät yritysten vientiin ja kansainvälistymiseen sekä vastuullisuuteen. Seminaari tarjosi monipuolisen kattauksen asiantuntemusta, näkemyksiä ja käytännön neuvoja yritysasiantuntijoille, miten yrityksiä voidaan tukea kansainvälistymisen poluilla.

Verkostojen merkitys

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen avasi tilaisuuden korostamalla hallitusohjelmaan kirjatun Pohjoisen ohjelman merkitystä, jonka avulla voidaan lisätä Pohjois-Suomeen kestävän kasvun mahdollisuuksia ja vahvistaa alueiden kilpailukykyä. Keränen korosti myös Team Finland -palvelupolun kumppaneiden hyödyntämistä yritysten kansainvälistymisessä. Team Finland -organisaatioita ovat Business Finland, Finnvera ja ulkoministeriö sekä ELY-keskukset ja TE-toimistot. Lisätietoa Team Finland -verkoston palveluista yrityksille.

Jyrki Nissilä ulkoministeriöstä toi esiin puheessaan, kuinka ministeriö avustaa yrityksiä niiden kansainvälistymispyrkimyksissä antamalla käyttöön yli 90 ulkomaanedustuston eri puolella maailmaa. Nissilä puhui myös Suomen maakuvatyön merkityksestä kansainvälistymisessä. Ulkoministeriön keskeinen rooli Team Finland -palvelupolulla on markkinoiden avaaminen vaikuttamalla paikallisiin viranomaisiin ja päättäjiin.

Kasvuhakuisten yritysten tukeminen

Oulun kauppakamarin Mari Viirelä esitteli viime vuonna toteutettua Pohjoisesta pörssiin -valmennusta, joka oli tarkoitettu kasvuhakuisille yrityksille. Tässä on hyvä esimerkki kokonaisuudesta, jossa tarjotaan yrityksille sekä kansainvälistymissparrausta että näkyvyyttä.

Business Finlandin Juha Pulkkinen ja ELY-keskuksen Anne Pulkkinen kertoivat käynnissä olevista rahoitushauista. Business Finlandin rahoituspalveluihin on tullut uudistuksia, nyt kannustetaan yrityksiä entistä pitkäjänteisempään tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Sami Heikkilä Osuuspankista sekä edustajat Naturpoliksesta, Business Oulusta ja Nihakista korostivat, että tutustuminen paikalliskulttuuriin sekä vastapuoleen ovat avainasemassa riskien hallinnassa yritysten kansainvälistyessä.

Seminaarin case yritys GrainSensen toimitusjohtaja Riku Niemelä jakoi yrityksensä tarinan, korostaen muun muassa myyntikanavien oikeaa valintaa ja kumppanuuksien merkitystä – esityksessä nousi esille Team Finland palvelupolun kumppaneiden hyödyntäminen.

Vastuullisuudesta kilpailuetu

Paneelikeskustelu vahvisti yleistä käsitystä vastuullisen merkityksen tämän päivän onnistuneessa vientikaupassa. Pasi Vartiainen Finnverasta toimi puheenjohtajana ja osallistujina Jaakko Lampela Nordic Option Oy:stä, Jarno Haapakoski Volter Oy:stä, Teemu Hostikka Ntrnz Media Oy:stä sekä Jani Jokitalo Business Finlandista.

Yritysedustajat Hostikka ja Haapakoski molemmat näkivät vastuullisen tärkeänä sisällyttää yritysten strategiaan – se on jo nyt usean suomalaisen yrityksen kilpailuetu.
Keskustelussa pohdittiin myös, kuinka yritykset voivat taklata etukäteen viennin esteitä. Pääomia kannattaa olla tarpeellinen määrä, koska jo pelkästään kaupallistaminen vaati rahaa. Lisäksi omien vahvuuksien tunnistaminen ja ”tunnustaminen” on olennaista; me pohjoissuomalaiset olemme oikeasti aitoja ja luotettavia ihmisiä.

Yhdessä enemmän vientiä

Seminaari päätössanoissa Petri Keränen korosti vastuullisuusasioihin perehtymistä yrityskentässä, koska niitä vaaditaan jo alihankintaketjuissa. Kumppaniverkostoja, eteenkin edellä eri yhteyksissä mainittuja Team Finland -palvelupolun toimijoita kannattaa yritysten ja yritysasiantuntijoiden hyödyntää. Me Pohjois-Pohjanmaalla tarvitsemme uusia vientiavauksia, innovaatioita, osaamisen kehittämistä – tämä seminaari oli hyvä avaus jatkokeskusteluille ja -toimille.

Tommi Sirviö
Yritysasiantuntija, Elinkeino, työvoima ja osaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Tommi Sirviö, henkilökuva.

Harjoittelijana maaseudun kehittämisryhmän maastokatselmointitehtävissä ELY-keskuksella

Nostot

Posted on by
Vastaus

Olemme Helmi Leskinen ja Essi Hakala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Elinkeino, työvoima ja osaaminen -vastuualueen kesän 2023 harjoittelijat. Opiskelemme molemmat pääaineenamme biologiaa. Kesän aikana olemme olleet avustamassa maatalousluonnon ja maisemanhoitosopimusten käsittelyssä, ja siihen liittyvien maastokatselmointien toteuttamisessa. Harjoittelumme ELY-keskuksella on ollut mielenkiintoinen ja monipuolinen, eikä yksikään työpäivä ole ollut samanlainen kuin toinen.

Olemme harjoittelun aikana saaneet hyödyllistä kokemusta myös autonrenkaan vaihdosta sekä järviruokokasvustoissa liikkumisesta.

Kesän aikana tutuksi ovat tulleet niin maasto- kuin toimistotyötkin. Osan työpäivistä olemme viettäneet myös etänä kotitoimistoiltamme käsin exceleitä ja maastoraportteja naputellen. Pohjois-Pohjanmaa on tullut näiden kuluneiden kolmen kuukauden aikana tutuksi; olemmekin päässeet tutustumaan maastokatselmointien yhteydessä upeisiin paikkoihin, joissa emme ehkä muutoin olisi päässeet vierailemaan. Työhön on sisältynyt myös paljon muita erilaisia kokemuksia, kuten opintomatkoja sekä veneajeluita. Erityisesti opintomatka Maakallaan kaljaasin kyydissä oli ainutlaatuinen ja hieno kokemus. Pääsimme myös vierailemaan toisella kauniilla saarella moottoriveneen kyydissä.

Vilukko on tullut maastossa harvinaisen tutuksi.

Olemme oppineet reilusti uutta niin omaan alaamme kuin työelämäänkin liittyen. Tärkeät biologian taidot, kuten lajintuntemus sekä luontotyyppien tunnistus ovat kohentuneet harjoittelun aikana merkittävästi. Kohteilta onkin löytynyt runsaasti kiinnostavaa ihmeteltävää kahdelle uteliaalle biologille. Olemme työskennelleet tiiviinä ryhmänä yhdessä työkaveriemme kanssa ja kehittäneet samalla vuorovaikutustaitojamme ja ryhmätyötaitojamme. Olemme saaneet harjoitella myös itsenäistä työskentelyä ja olla aktiivisesti mukana tekemässä hyödyllistä työtä maaseudun ja sen elinkeinojen kehittämisessä.

Maastossa voi kohdata monenlaisia muitakin otuksia laiduneläinten ohella.

Kesän aikana olemme kohdanneet myös monia jännittäviä tilanteita, oli kyseessä sitten säikähtänyt lauma nautoja, vesialueiden ylittäminen (ja niihin toisinaan tarkoituksettomasti pulahtaminen), sähköaitojen alta ryömiminen tai ukkosmyrskyn keskelle joutuminen. Myöskään eksymiset viidakkomaisiin ruovikoihin eivät ole olleet yksittäistapauksia. Näistäkin päivistä olemme kuitenkin selvinneet seikkailuhengen, huumorin ja mahtavan työporukan avulla.

Haluamme kiittää koko Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen henkilöstöä ja erityisesti elinkeinopuolella työskenteleviä työkavereitamme antoisasta kesäharjoittelusta sekä rohkaista harjoittelupaikkaa etsiviä kanssaopiskelijoitamme hakemaan harjoitteluun Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen!

Helmi Leskinen ja Essi Hakala

ELY-keskuksista löytyy monipuolisesti harjoittelupaikkoja ja erilaisille koulutustaustoille. Harjoittelut ajoittuvat pääosin kesäkuukausille ja kestävät usein 3–6 kuukautta. Harjoittelupaikkoja voit etsiä esimerkiksi Aarresaari.net sekä Valtiolle.fi -palveluista, oppilaitoksesi urapalveluiden kautta tai ottamalla yhteyttä suoraan virastoon.

Linkit:
Harjoittelijaksi ELY-keskukseen (ely-keskus.fi)
Aarresaari.net
Valtiolle.fi
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

TE2024-uudistuksen vaikutuksia ELY-keskuksen toimintaan

Nostot

Posted on by
Vastaus

TE-palveluiden uudistus TE2024 on jo oven takana ja alkaa vuoden 2025 alusta. TE2024-uudistuksessa työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät valtion vastuulta kuntien järjestämisvastuulle. Työ- ja elinkeinotoimistot lakkaavat ja niiden henkilöstöä siirtyy liikkeenluovutuksella kuntien työntekijöiksi. Noin 100 lakisääteistä TE-palvelua siirtyy kunnille hoidettavaksi. Samassa yhteydessä kunnille siirtyy myös kotoutumiseen liittyviä palveluita. Kyseessä on suuri uudistus kunnille, työnhakijoille, palveluntuottajille sekä elinkeinoelämälle.

ELY-keskuksen kilpailuttamat TE-palveluhankinnat siirtyvät kuntien järjestämisvastuulle. Työvoimakoulutusten, valmennuspalveluiden ja TE-asiakkaiden tarvitsemien asiantuntija-arviointien (kuten erilaiset työkyvyn arvioinnit) koko hankintamenettely siirtyy kuntiin. Samalla ELY-keskuksista siirtyy osaavia hankinta-asiantuntijoita kuntien työntekijöiksi. Myös ammatillisten valtionosuusrahoitteisten tutkintotavoitteisten työvoimakoulutusten suunnittelu yhdessä alueen oppilaitosten osalta siirtyy kuntiin.

Merkittävä muutos uudistuksessa on TE-palveluiden rahoitusmallin muuttuminen. Tällä hetkellä työllisyysmäärärahat on valtion talousarviosta ohjattu ELY-keskuksille käytettäviksi työvoimakoulutuksiin, palkkatukiin, työllisyyspoliittisiin hankkeisiin, valmennuspalveluihin jne. Vuoden 2025 alusta kunnat vastaavat näiden lakisääteisten palveluiden kustannuksista yleiskatteellisella valtionosuudellaan.

Erityisesti pienet kunnat eivät yksinään pysty hoitamaan siirtyvää laajaa palvelukokonaisuutta, vaan Suomeen syntyy kuntaryppäistä yhteensä 44 työllisyysaluetta. Pohjois-Pohjanmaalle muodostunee kolme työllisyysaluetta. Taivalkosken ja Kuusamon kunnat siirtyvät Kainuun-Koillismaan työllisyysalueeseen Kainuun kuntien kanssa. Oulun seudulle syntyy 11 kunnan muodostama Oulun vetämä työllisyysalue. Oulun eteläisen alueella oletettavasti Raahen kaupunki toimisi vastuukuntana 17 kunnan yhteiselle työllisyysalueelle.


ELY-keskus valmistelee hankintojen ja asiakkaiden siirtoa työllisyysalueiden kanssa hyvässä yhteistyössä. Siirtymähetkellä palveluissa olevien asiakkaiden katkeamaton palvelu ja viestintä on keskeistä.

Vuoden 2025 alusta ELY-keskuksille on jäämässä edelleen lakisääteisiä alueellisia työllisyyden hoidon tehtäviä ja vastuita. ELY-keskus tulee jatkossa järjestämään yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja KEHA-keskuksen kanssa vuosittaiset alueelliset työllisyyden edistämisen yhteistyö- ja seurantakeskustelut. Keskusteluissa käydään tulevien työllisyysalueiden työllisyyden ja kotoutumisen edistymisen toteutumista, palvelujen vaikuttavuutta ja kehittämistarpeita. Keskusteluja aloitetaan jo kesän kynnyksellä 2024.

Eine Kela
Yksikön päällikkö
Osaaminen ja työelämä -yksikkö
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Rahoitusyksikön joulutervehdys 

Nostot

Posted on by
Vastaus

Vuoden vaihde lähenee ja haluamme kiittää kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Kuluneen vuoden aikana olemme päässeet käynnistämään ohjelmakauden 2021–2027 avustusten myöntämisen täysimääräisenä, mutta maksatusten osalta Eura 2021 -järjestelmässä on valitettavasti edelleen puutteita. Pahoittelemme tästä aiheutunutta vaivaa ja haastetta asiakkaillemme.

Rahoitettujen hankkeiden avulla on saatu hyvin käyntiin vaikuttavia hankkeita, joilla parannetaan työllisyyttä, osaamista, osallisuutta, liikevaihdon ja viennin merkittävää kasvua, digitaalisuutta sekä edistetään ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Yritysrahoitus
Pääsimme myöntämään ohjelmakauden 2021–2027 määrärahoja lokakuussa 2022. Vuoden 2023 loppuun mennessä olemme myöntäneet avustusta EAKR- ja JTF-rahastoista koko Pohjois-Suomeen yhteensä reilut 60 miljoonaa euroa, josta Pohjois-Pohjanmaalle 30 miljoonaa euroa, Lappiin 26 miljoonaa euroa ja Kainuuseen 4 miljoonaa euroa. Päätöksiä olemme tehneet yhteensä 360 kappaletta. Määrärahoja oli käytössä ennätysmäärä vuonna 2023, mutta kaikkia määrärahoja emme harmillisesti päässeet hyödyntämään täysimääräisenä. 116 hakemusta on edelleen käsittelyssä ja merkittävään osaan hakemuksista odotamme täydennyksiä. Haasteita ovat aiheuttaneet hakemusruuhkan lisäksi muun muassa omarahoitusosuuden järjestyminen isommissa investoinneissa, taloustilanteen heikkeneminen ja rakennusalan haasteet.

Avaamme yrityksen kehittämisavustuksen jatkuvat haut sekä EAKR- että JTF-rahastoista ja määräaikaisen toimintaympäristön kehittämisavustuksen haun 15.1.2024. Nyt olisi yrityksillä erinomainen mahdollisuus käynnistää merkittäviä investointi- ja kehittämishankkeita, sillä meillä on edelleen ennätysmäärä myöntövaltuutta käytössämme. Toivomme hakemusten olevan aiempaa valmiimpia, jotta voisimme tehdä päätöksiä ripeämmin. Alkuvuoden tavoitteemme on saada hyödynnettyä ensin kaikki JTF-määrärahat, joiden käytettävyydessä on tiukempi aikataulu.

Etukäteiskeskustelut yritysasiantuntijoidemme kanssa ovat ensisijaisen tärkeät, jotta voimme ohjata uudet hakemukset oikeaan hakuun! Kahden rahaston yhtäaikainen käyttö voi johtaa siihen, että toisen rahaston myöntövaltuus loppuu aiemmin. Mikäli hanke on aloitettu, hakemusta ei voi jättää enää toiseen hakuun. Hakijoiden kannattaa olla tarkkana hankkeen käynnistämisen suhteen.

Lapin osalta uudet hankkeet ohjataan ensi vuonna EAKR-rahastoon. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun osalta uudet hakemukset ohjataan ainakin alkuvuonna pääasiassa JTF-rahastoon.

Yritysten kehittämispalvelut
Vuoden suurimman yllätyksen toi uusi hallitusohjelma, jonka myötä yritysten kehittämispalvelut lakkautetaan. Niiden hakuaika on päättynyt Pohjois-Suomessa 30.11.2023. Päättyminen aiheutti hakemusruuhkan ja hakemusten käsittely jatkuu arviolta helmikuun 2024 alkuun saakka. Koulutusohjelmia käynnistimme vielä loppuvuodesta Pohjois-Pohjanmaalla 3 koulutusta ja Kainuussa 2 koulutusta. Osallistujia näissä yhteensä 68 henkilöä.

Yritysten kehittämispalvelujen tilalle on pohdittu valtakunnallisesti erilaisia malleja, mutta mitään uutta vastaavaa palvelua ei olla avaamassa lähiaikoina. ELY-keskukset ovat vahvistaneet jo aiemmin neuvontaresurssejaan, mutta niillä ei luonnollisestikaan voida korvata konsultointipalveluiden päättymistä.

ESR-kehittämishankkeet
ESR-rahoituspäätösten tekeminen EURA-järjestelmässä tuli mahdolliseksi keväällä 2023, jonka jälkeen olemme rahoittaneet paljon työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta edistäviä hankkeita. Pohjois-Pohjanmaalle kohdentuu 92 hankepäätöstä, yhteensä noin 25 milj.€ arvosta. Uusia hankkeita käynnistyy runsaasti myös Lapissa, jonne kohdentuu 38 hankepäätöstä, yhteensä 11,7 milj.€. Kainuuseen kohdentuu 13 hankepäätöstä, yhteensä noin 3,9 milj.€ arvosta.

Uuden ohjelmakauden ESR-rahoitusmahdollisuudet ovat monipuoliset ja toteuttajina on laaja toimijajoukko Pohjois-Suomesta. Keskeisiä hanketoteuttajia ovat kunnat, koulutusorganisaatiot, järjestöt ja säätiöt, jotka näin kehittävät omalta osaltaan Pohjois-Suomen työllisyyttä, osaamista ja kilpailukykyä. Rahoitetuilla ESR-hankkeilla tuetaan myös yritysten kehittämistä: rekrytointiosaaminen, vastuullisuus, työhyvinvointi ja tuottavuus ovat keskeisiä teemoja. Toisaalta hankkeiden painotus on vahvasti ihmisten osallisuuden, työllisyyden ja osaamisen edistämisessä.

Ensimmäisten hakukierrosten jälkeen uudet hankehaut ovat jo käynnissä ja toivomme hakemuksia mm. yritysten vastuullisuusosaamisen kehittämiseen ja täsmätyökykyisten työllistymiseen. Painotamme myös nuorten osallisuutta ja hyvinvointia. Lisätietoa hankehauista ja muista ajankohtaisista asioista löytyy rakennerahastot.fi -sivuilta.

Infrahankkeet
Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin infrahankkeisiin on varattu rahoitusta lähes 3 miljoonaa euroa. Seuraava haku aukeaa Lapin osalta maaliskuussa.

Ympäristöhankkeet
Ympäristöhankkeiden toteutus pääsi mukavasti käyntiin syksyn aikana. Hankkeilla on edistetty Kainuun ja Lapin maakuntien älykkään erikoistumisen strategioiden toimeenpanoa vahvistaen elinkeinojen vastuullisuutta ja kestävyyttä ympäristön näkökulmasta. Toiminnan keskiössä on ollut kaivostoiminta ja sen samoin kuin muidenkin elinkeinojen vesistövaikutusten seuranta ja hillintä uudenlaisten digitaalisten ratkaisujen kehittämisen kautta.

Ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimenpiteet saivat vauhtia erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Käynnistyneillä hankkeilla vahvistetaan kuntasektorin ja elinkeinoelämän keinoja ja osaamista varautua ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

Myös ympäristöhankkeiden haku on käynnissä vielä tammikuun 2024 ajan. Haun teemat ovat tuttuja; elinkeinojen kestävyyden vahvistaminen yritysten sekä tutkimus- ja koulutussektorin yhteistyönä, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä luonnonvarojen resurssitehokas hyödyntäminen kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.

Lisäksi toivomme erityisesti, että ensi vuonna saamme runsaasti hyviä JTF-hankkeita turvetuotantoalueiden ennallistamiseen ja jatkokäytön edistämiseen koko Pohjois-Suomen alueelta. Jatkuva haku on käynnissä tällä erää 16.12.2024 saakka.

Uusi ohjelmakausi ja uudet hankehaut tuovat monia mahdollisuuksia Pohjois-Suomen kehittämiseen!

Toivotamme rauhallista joulun aikaa ja kehittämisintoa vuodelle 2024!


Terveisin,
Pasi Loukasmäki, Riitta Ilola ja Anne Pulkkinen
Rahoitusyksikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kurkkaus kesäharjoitteluun ELY-keskuksella

Posted on by
Vastaus

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen kesäharjoittelijoina työskennelleiden kesä 2023 on ollut mielenkiintoinen ja kulunut nopeasti. Harjoittelu on antanut kattavan kuvan siitä, mitä ELY-keskuksella – ja erityisesti liikennevastuualueella tehdään – sekä millaisten tehtävien parissa saattaisi tulevaisuudessa työskennellä.

Jenni
– Olen työskennellyt kesän tienpidon suunnittelun yksikössä. Kesän aikana olen päässyt työskentelemään monipuolisesti erilaisten työtehtävien parissa ja näkemään mitä tienpidon suunnittelun yksikön työntekijöiden työtehtäviin kuuluu. Alkukesästä pääsin mukaan osallistumaan monenlaisiin palavereihin, kuten erilaisiin suunnittelukokouksiin yhdessä kuntien ja eri konsulttitoimistojen kanssa. Kesän aikana olen päässyt myös mukaan erilaisille maasto- ja työmaakäynneille, joista muutamiin maastokäynteihin liittyen olen päässyt myös valmistelemaan hankekortteja tai Powerpoint-esityksiä. Loppukesästä vakiotyöntekijöiden ollessa lomalla olen päässyt tekemään enemmän itsenäisiä työtehtäviä, jotka ovat käsittäneet mm. maastokäyntejä jalankulku- ja pyöräilyväylien maastokuvaamisen tai meluaitojen inventoinnin muodossa. Toimiston puolella tehtäviin on kuulunut esimerkiksi EAKR-hakemusten valmistelua, esityksiä liikennejärjestelyistä ja tienkäyttäjätyytyväisyystulosten analysointia. Myös Excel-ohjelmisto on tullut erittäin tutuksi. Kaiken kaikkiaan harjoittelu ELY-keskuksessa on ollut loistava ensimmäinen työkokemus alalla, mistä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti syksyn opintoja ja tulevaa työuraa.

Jenni Väliahteen kuvia kesäharjoittelun ajalta.

Liina-Lotta
– Olen työskennellyt liikennejärjestelmäyksikössä, ja kesäni on kulunut pääosin joukkoliikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen liittyvien työtehtävien parissa. Olen esimerkiksi valmistellut liikennemerkki- ja nopeusrajoituspäätöksiä liitekarttoineen, inventoinut joukkoliikennepysäkkejä sekä maastokäynneillä että paikkatietojärjestelmien ja karttapalveluiden avulla, kirjottanut tiedotteita ja kokeillut joukkoliikenteen aikataulujen suunnittelemista. Lisäksi kävin Jennin apuna maastossa, ja pääsimme myös mukaan tarkastamaan joukkoliikenteen puitteita ja uudistuksia Vaalassa ja Rokualla. Harjoittelu ja sen tarjoamat työtehtävät ovat tuoneet maantieteen opintoni ja mielenkiintoni osaksi käytäntöä ja työelämää, ja tämän antoisan kesän jälkeen onkin hyvä jatkaa kohti syksyllä alkavia maisteriopintoja ja uusia haasteita.

Liina-Lotta Vierikon kuvia kesäharjoittelun ajalta.

– Olemme päässeet kokemaan ja oppimaan paljon uutta erilaisten työtehtävien parissa niin toimistolla kuin sen ulkopuolellakin. Heti kesäkuun alussa pääsimme iloiseksi yllätykseksemme mukaan L-vastuualueen henkilöstön kehittämispäiville Jyväskylään. Reissun keskeisenä teemana oli mm. valtatien 4 kehittäminen, Jenni ja Liina-Lotta muistelevat.

– Olemme päässeet paitsi hyödyntämään yliopisto-opinnoista saamiamme tietoja ja taitoja myös kehittämään osaamistamme, oppimaan uutta sekä saaneet lisää näkökulmaa ja inspiraatiota omiin opintoihimme. Odotammekin jo innolla syksyn liikennetekniikan kursseja, joille ilmoittauduimme yhdessä kesän harjoittelun innoittamana. Kaiken oppimamme lisäksi käteemme on jäänyt paljon kivoja muistoja ja uudenlaisia kokemuksia sekä kaikin tavoin hyvät eväät jatkoa varten.

Kiitos mielenkiintoisesta kesästä,
Jenni Väliahde (vas.) ja Liina-Lotta Vierikko (oik.)


ELY-keskuksista löytyy monipuolisesti harjoittelupaikkoja ja erilaisille koulutustaustoille. Harjoittelut ajoittuvat pääosin kesäkuukausille ja kestävät usein 3–6 kuukautta. Harjoittelupaikkoja voit etsiä esimerkiksi Aarresaari.net sekä Valtiolle.fi -palveluista, oppilaitoksesi urapalveluiden kautta tai ottamalla yhteyttä suoraan virastoon.

Linkit:
Harjoittelijaksi ELY-keskukseen (ely-keskus.fi)
Aarresaari.net
Valtiolle.fi
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategia 2050 ja onnistumisen ajatuksia monipuolisesta yhteistyöstä

Nostot

Posted on by
Vastaus

Tänä vuonna olemme laatineet pohjoisen Suomen vesihuoltostrategian 2050, joka täydentää kahta aiempaa alueellista strategiaa läntisessä sekä eteläisessä ja itäisessä Suomessa. Tulevaisuuteen suuntautuvaa suunnittelua on tehty valtakunnan tasolla, monialaisessa yhteistyössä. Työtä on tehty useissa eri ryhmissä ja sidosryhmätilaisuuksissa pääosin etäyhteyksillä. Mukana on ollut vesihuoltoalan toimijoita ja viranomaisia eri organisaatiosta maantieteellisesti laajalta alueelta Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnista.

Organisaatiot tarvitsevat toimintaansa tavoitteita ja toteuttamista varten suunnitelmia. Tavoitteet toteutuvat harvoin vahingossa tai muun työn ohessa, vasemmalla kädellä. Ilman strategista suunnittelua tekeminen voi olla sitä sun tätä ja kokonaiskuvassa voimme ohjautua väärään suuntaan.

Ankka vai jänis?
Vuoden 2023 aikana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus järjesti vesihuollon koulutusmoduulin, jossa käsiteltiin vesihuoltoa mm. kokonaisturvallisuudesta hallintoon, kestävyydestä talouteen ja organisaatiomuodoista kaavoitukseen. Luennoitsija käytti esimerkkinä klassista filosofi Wittgensteinin kuvaa ankkajäniksestä, jossa on nähtävissä joko ankka tai jänis, mutta ei molempia yhtä aikaa. Samalla tavalla strategiatyössäkin saattaa asia näyttää toisesta organisaatiosta tai toisen ihmisen näkökulmasta katsottuna hyvin erilaiselta; osa meistä näkee kuvassa heti jäniksen toiset taas ankan.

Näin tarkastellen voimme nähdä uhkia ja riskejä, joita emme aiemmin nähneet ja varautua niihin entistä paremmin. Ehkä olemme uskoneet itse edistävämme esimerkiksi kestävää kehitystä, mutta samalla toimintamme on estänyt toista toimijaa omissa kestävän kehityksen tavoitteissaan. Kun nämä kohdat löytyvät, voimme kenties yhdessä ja toisiamme tukemalla jatkaa tavoitteiden saavuttamista. Oman ja toisten tekemisen parempi ymmärrys voi lisätä työmme vaikuttavuutta.

Vesihuollon voi hyvinkin nähdä pelkästään jäniksenä: teknisenä toimialana, jossa huolehditaan veden otosta, käsittelystä ja jakelusta sekä jäteveden kuljetuksesta, puhdistamisesta ja lopulta purkamisesta takaisin luontoon. Vesihuollon voi kuitenkin nähdä myös ankkana: monipuolisena vastuullisuustoimijana, jolla on ulottuvuuksia esimerkiksi sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympäristövastuullisuuteen. Näin ajatellen vesihuollon verkostot ulottuvatkin sen fyysisiä rajoja paljon laajemmalle. Sitä kautta voi löytyä uusia yhteistyötahoja, joiden kanssa kehittää vesihuoltoa aivan uudella tavalla.

Jotta vesihuoltoa tarkasteltaisiin riittävän laaja-alaisesti ja monipuolisesti, strategiatyöhön tarvitaan heitä, jotka näkevät ankan ja heitä, jotka näkevät jäniksen. Itselleni herää ajatus, voisiko kuvassa nähdä vielä jotain muutakin? Mitä tapahtuu, jos tarkastelemme ympäristöä kuvan ulkopuolelta? Entä jos jäniksiä onkin monta tai jos ankka onkin sorsa?

Strategiatyö on jatkuvaa parantamista
Ajattelen, että strategiatyön onnistumisen edellytyksenä on monipuolisen ajattelun ja sitoutuneen ihmisjoukon lisäksi perinteinen laatutyön mekanismi eli jatkuva parantaminen. Tämä ei tarkoita sitä, että veren maku suussa kilvoitellaan ajan kanssa tehokkaampina ja tehdään yhtäaikaisesti kasapäin toimenpiteitä. Enemmänkin on kyse tasaisesta ja hallitusta eteenpäin menemisestä. Kun meillä on tarvittava osaaminen kasassa, alamme toteuttaa ehkä pieniäkin, mutta vaikuttavia tekoja unohtamatta toimintaympäristön muutoksien – tai muuttumattomuuden – tarkkailua. Toimintaa pitää arvioida ja palata taas tarkastelemaan, onko meillä tarvittava osaaminen käytössä. Näin toimien strategia ei vanhene, vaan se mukautuu tarpeidemme mukaisesti.

Jatkuvan parantamisen mallista on yksinkertainen esimerkki
Heidi Collianderin opinnäytteessä vuodelta 2020. Kuvassa mukaelma siitä.

Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategiassa mukana sitoutunutta porukkaa
Olen ilolla saanut olla mukana tässä strategiatyössä. Havaintoni mukaan ihmiset pystyivät luomaan luottamuksen ilmapiirin etäyhteyksinkin ja kertoivat näkemyksiään hyvinkin avoimesti eri kokoonpanoissa. Ensimetreillä työhön sitoutuneet ihmiset ovat kulkeneet matkassamme koko ajan, eikä itselläni ole epäilystäkään, etteikö tämä yhteistyö jatkuisi käytännön tasollakin, kun pääsemme aloittamaan toimenpiteiden toteuttamisen.

Toivon, että viesti työstämme välittyy laajalle ja innostamme lisää väkeä mukaan vesihuollon strategian toteuttamiseen. Toimintaan voi tutustua uusilla nettisivuillamme, olemalla rohkeasti yhteydessä asiantuntijoihin ja hyppäämällä mukaan tilaisuuksiin!

Piia Kepanen
Johtava vesitalousasiantuntija,
Etelä-Savon ELY-keskus
Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategia 2050

ELY-keskuksen ensimmäinen Ympäristöforum sai innostuneen vastaanoton

Posted on by
Vastaus

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ensimmäinen Ympäristöforum pidettiin 27. syyskuuta. Forumille ilmoittautui yli sata ympäristön ja ilmaston parissa työskentelevää kuulijaa Pohjois-Pohjanmaalta ja kauempaankin.

Tilaisuuden juonsi toimittaja Nina Rahkola, ja avauspuheenvuoron piti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Jonas Liimatta.

Ympäristöministeriön tervehdyksen toi kansliapäällikkö Juhani Damski: ”Vihreän siirtymän investoinnit ja ilmasto- ja ympäristötavoitteet edellyttävät nopeita ja johdonmukaisia toimia”, totesi kansliapäällikkö. Damski kävi puheenvuorossaan läpi myös hallitusohjelman keskeiset toimet ympäristöministeriön näkökulmasta.

Forum keskittyi kolmeen teemaan: luonnon monimuotoisuus, energia ja maankäyttösektorin ilmastotoimet. Euroopan unionin biodiversiteettistrategiaa avasi Ismo Ulvila Euroopan komission Suomen-edustustosta. Ympäristöneuvos Olli Ojala ympäristöministeriöstä valotti kansallista tilannetta ja muistutti tavoitteesta: Vuoteen 2030 mennessä luontokato on pysäytettävä. Erikoistutkija Aleksi Räsänen Lukesta toi esiin erityiset haasteet Pohjois-Pohjanmaalla: alueemme on kärkijoukoissa, kun tarkastellaan kulutusperäisiä kasvihuonepäästöjä. Voit tarkistaa videolta, mitkä kolme asiaa Ojala ja Räsänen nostivat esiin, kun pyysin heitä kertomaan keskeisimmät keinot vähentää luontokatoa ja lisätä biodiversiteettiä Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Katso video X:stä @POPELYkeskus (twitter.com)

Ympäristöneuvos Olli Ojala (ympäristöministeriö) ja erikoistutkija Aleksi Räsänen (Luke).

Professori Peter Lund Aalto yliopistosta piti yhden seminaarin mielenkiintoisimmista puheenvuoroista. Aiheena Lundilla oli Suomen energiapaletti jatkossa. Tuulivoima on nyt edullisin tapa tuottaa sähköä ja Suomessa rakennettiinkin viime vuonna kolmanneksi eniten tuulivoimaa Euroopassa. Suuria edistysaskelia tehdään parhaillaan aurinkoenergian osalta, sillä sen hinta laskee ja suurempien aurinkovoimaloiden rakentaminen Suomeen on suunnitteilla. Vetyhankkeet ovat vuorossa seuraavana, ja digitalisaatio ja tekoäly tuovat tulevaisuudessa energiatalouteen aivan uusia näkökulmia.

Energiateeman kommenttipuheenvuoron esitti tutkimusprofessori Maria Kopsakangas-Savolainen Oulun yliopistosta. Sekä Lund että Kopsakangas-Savolainen painottivat energiamurroksen yhteiskunnallisia haasteita ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Paikalliseen päätöksentekoon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen pitäisi kiinnittää paljon aiempaan enemmän huomiota, totesi Kopsakangas-Savolainen.

Maankäyttösektorin ilmastotoimia pohdittiin seminaarin aikana yhdessä luonnonvaraneuvos Heikki Granholmin (maa- ja metsätalousministeriö) ja Luken tutkija Hanna Kekkonen kanssa, jonka teemana olivat turvemaat ja niiden erityishaasteet ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kommenttipuheenvuoron käytti johtava ilmastoasiantuntija Paula Ollila Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen uudesta valtakunnallisesta ilmastoyksiköstä. Maankäyttösektorilla toteutetaan laajaa ilmastosuunnitelmaa, josta Ollila nosti esille erityisesti Hiilestä kiinni -ohjelman.

Päivä päättyi paneelikeskustelun, jonka ansiokkaasti juonsi Nina Rahkola. Paneelissa käsiteltiin rohkeasti monia teemoja, kuten energiaa, kulutusta ja ruokaa. Loppupuheenvuorossaan ELY-keskuksen ylijohtaja Jonas Liimatta palasi avausteemaansa professori Annamari Laurénia lainaten, että ”kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea, mutta jokaisen tulee tietää enemmän”. Uskon voivani puhua kaikkien osallistujien puolesta sanoessani, että ympäristöforumilla tieto ja yhteinen ymmärrys todella vahvistuivat entisestään.

Paneelikeskustelussa Jouni Aspi (Oulun yliopisto), Jussi Rämet (Pohjois-Pohjanmaan liitto),
Hanna Halmeenpää (Suomen luonnonsuojeluliitto), Jonas Liimatta (ELY-keskus) sekä Vesa Nuolioja (ProAgria Oulu).


Ilahduttavan moni vastasi palautekyselyymme ja valtaosa arvioi tilaisuuden onnistuneen erinomaisesti. Iso kiitos vastanneille arvokkaasta palautteestanne!

Tuula Pörhö
viestintä- ja asiakkuuspäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

SeaMoreEco-hankkeen ensimmäinen kenttäkausi

Nostot

Posted on by
Vastaus

SeaMoreEco-hanke on Interreg Aurora -rahoitteinen merihanke, joka on käynnistynyt vuoden 2023 alussa ja kestää vuoden 2025 loppuun.Tavoitteena on kehittää ja testata hankealueella Suomen ja Ruotsin välisiä yhteisiä menetelmiä biologisen monimuotoisuuden tehokkaaseen seurantaan, säilyttämiseen ja ennallistamiseen matalilla merialueilla, keskittyen uhanalaisiin lajeihin ja elinympäristöihin sekä haitallisiin vieraslajeihin.

SeaMoreEcon kesän kenttätiimi. Kuva Anton Pajukoski.

Pohjois-Pohjanmaan alueella SeaMoreEco-kenttätiimissä on tänä vuonna ollut kaksi henkilöä, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella hankkeesta vastaava erikoissuunnittelija Eveliina Lampinen ja suunnittelija Anton Pajukoski. Meribiologin näkökulmasta kulunut kenttäkausi on ollut hieman erilainen, sillä emme ole juurikaan liikkuneet mereisen tuntuisilla alueilla, vaan painotus on ollut matalissa lahdissa ja kluuveissa.

Töitä on tänä kesänä tehty erityisesti matalilla alueilla, joista ei heti tule mieleen olevansa merellä. Kuva Eveliina Lampinen.

Menetelmänä käytämme pääsääntöisesti VELMU-ohjelman mukaista kahlausmenetelmää, eli liikumme vedessä SUP-laudalla ja tietyille koordinaattipisteille teemme kasvillisuusruudun vesikiikaria apuna käyttäen. Vesi saattaa usein kesälläkin olla melko kylmää ja sääolosuhteet vaihtelevia, jolloin eräs tärkeimmistä työvälineistä on kuivana pitävä pelastautumispuku. Pelastautumispuku on Gore-Texiä tai muuta vedenpitävää kangasta, ja se kelluttaa sekä on usein kirkkaan värinen, mikä lisää turvallisuutta vesillä liikuttaessa.

Vedenalaiskartoituksia tehdään käyttäen apuna vesikiikaria, jolla näkee veden alla, eikä valon heijastuminen pinnasta häiritse. Kuva Eveliina Lampinen.
Meritöissä lounaskin syödään usein SUP-laudan päällä. Kuva Eveliina Lampinen.

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat viiteen työpakettiin. Ensimmäisen ja toisen työpaketin tavoitteina on koota hankealueen olemassa olevat meritiedot ja tunnistaa niiden avulla täydentävien kartoitusten tarve, suorittaa tarvittavat täydentävät kartoitukset sekä päivittää yhteistä rajat ylittävää karttapalvelua. Kolmannen työpaketin tavoitteena on kehittää pohjan ominaisuuksien ja vesikasvillisuuden kartoitusmenetelmiä käyttäen apuna kaukokartoitusmenetelmiä, kuten drone sekä satelliittiaineistot. Neljännessä työpaketissa edistetään uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen sekä vieraslajien seurantamenetelmiä ja viidennessä tehdään pilottina matalien vesielinympäristöjen ennallistamista. Kesän aikana olemme kartoittaneet viidenteen työpakettiin liittyen potentiaalisia kunnostuskohteita, joita on ollut Akionlahti Oulunsalossa sekä Ruonalammit ja Tukkikari Iissä. Näille matalille alueille ominaista on runsas kasvillisuus, pehmeä pohjanlaatu ja paikoin myös samea vesi.

Runsas uistinvita (Potamogeton natans) kasvusto Ruonalammissa. Kuva Anton Pajukoski.

Sekä Akionlahdella että Tukkikarissa on aiemmissa kartoituksissa havaittu haitallista vieraslajia kanadanvesiruttoa (Elodea canadensis). Hankkeessa selvitetään mahdollisuutta kehittää haitallisen vieraslajin poistomenetelmiä näille matalille merialueille soveltuviksi ja tehokkaiksi. Kanadanvesirutto leviää tehokkaasti ja valtaa elintilaa alkuperäiseltä lajistolta ja usein myös heikentää virkistyskäyttöä kasvaen valtavina massoina. Kanadanvesirutto on riesana etenkin Perämerellä, sillä se viihtyy hyvin vähäsuolaisessa murtovedessä. Pahimmat esiintymät meren rannalta löytyvät pääsääntöisesti Oulusta pohjoiseen mentäessä juuri matalista lahdista tai jokisuistoista. Akiolahdella kanadanvesiruttoa on melko runsaasti, mikä heikentää Natura 2000 -alueen tilannetta. Akionlahdella selvitetään mahdollisuutta poistaa kanadanvesiruttoa nuottaamalla, sekä mahdollisesti peittämällä.

Kanadanvesiruttoa täynnä oleva Akionlahti ei ole houkuttelevan näköinen virkistyskäytön kannalta.
Myös Akionlahden vedenlaadussa olisi varaa parannukselle. Kuva Eveliina Lampinen.
Kanadanvesiruttoa pinnan alla. Kuva Eveliina Lampinen.

Tukkikarissa kanadanvesirutto on alkanut vallata alaa vasta muutaman viime vuoden aikana. Alueella on erityisen tärkeä pyrkiä pitämään vesiruton leviäminen aisoissa muun muassa sen takia, että sen ympäristöstä löytyy uhanalaista upossarpiota (Alisma wahlenbergii).

Upossarpio Tukkikarissa, Iissä. Kuva Eveliina Lampinen
Upossarpion kartoitusta. Työasennot eivät yleensä ole kovin ergonomisia, mutta päivän aikana tulee harrastettua paljon hyötyliikuntaa. Kuva Eveliina Lampinen.

Meille uutena menetelmänä olemme testanneet dronen käyttämistä kasvillisuuskartoituksissa. Sitä testataan alkuun Pohjois-Pohjanmaan rannikolla Kalajoella, jossa vesi on paikoin suhteellisen kirkasta ja näkyvyys melko hyvä. Menetelmässä lennetään ensin tietyllä alueella dronella, joka käyttää tarkkaa reaaliaikaista kinemaattista mittausta (RTK). Tämän jälkeen eri ohjelmistoja hyödyntäen alueesta voidaan luoda ortomosaiikkikuva ja jatkojalostaa aineistoja eri tarkoitukseen, esimerkiksi kasvillisuuskartoiksi. Meidän tehtävämme on käydä paikan päällä maastossa tekemässä kasvillisuuskartoituksia käyttäen tarkkuus-GPS-laitetta. Sen avulla voimme olla varmoja, että teemme kartoituksen samasta pisteestä, kuin josta dronella on otettu kuva. Tätä kasvillisuuskartoitusta kutsutaan nimellä ground truth data, ja sitä käytetään dronen kuvien varmennukseen.

Kalajoella säät suosivat kartoitusta. Merillä liikkuessa sateesta ei ole suurta haittaa, mutta tuuli vaikeuttaa työntekoa. Kuva Anton Pajukoski.
Tarkkuus-GPS:n avulla pystytään mittaamaan etäisyyttä ennalta määrättyyn kohteeseen jopa yhden senttimetrin tarkkuudella. Kuva Anton Pajukoski.

Kaiken kaikkiaan hankkeen ensimmäinen kenttäkausi on ollut onnistunut ja olemme saaneet uutta ja tarkempaa tietoa kartoittamistamme alueista. Hankaluuksiltakaan emme ole välttyneet, vaan välillä olemme joutuneet poistumaan vedestä kiireellä ukkosen noustua nopeasti, tai perumaan suunnitellut kartoituksen tuulen takia. Myös kalustossa on ollut välillä huollettavaa, mutta kaikki tämä kuuluu normaaliin kenttäkauteen. Seuraavana vuorossa on kaiken kerätyn aineiston läpikäyminen ja tallentaminen.

Suosikkihavainto Kalajoelta, palleroahdinparta (Aegagropila linnaei), joka voi muodostaa jopa pingispallon kokoisia kasvustoja ja pyöriä vapaana vedessä. Kuva Eveliina Lampinen.

Teksti: Eveliina Lampinen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

SeaMoreEco-hanke on saanut nimensä sanoista Seamless monitoring, restoration and conservation in the northern Gulf of Bothnia, ja nimensä mukaisesti hankealue kattaa pohjoisen Pohjanlahden rannikon. Hankkeessa mukana on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lisäksi Suomesta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Geologian tutkimuskeskus ja Ruotsista Länsstyrelsen Norrbotten, Länsstyrelsen Västerbotten sekä Sveriges geologiska undersökning. Kansallisina rahoittajina ovat lisäksi Lapin Liitto sekä Swedish Agency for Marine and Water Management.

Hei, sinä yrittäjyydestä kiinnostunut nuori!

Nostot

Posted on by
Vastaus

Onko sinulla osaamista, jota haluaisit myydä? Oletko pohtinut osaamisesi myymistä yrittäjämäisesti tai haluat lisätietoa yrittäjyydestä ja yrittäjänä toimimisesta? Nyt sinulle on tarjolla maksutonta apua Nuorten start up -pilotti -hankkeesta!

Henkilökuvassa Minna Tuhkanen.
Projektipäällikkö Minna Tuhkanen luotsaa Nuorten start up -pilotti -hanketta.

Pohjois-Pohjanmaalla on alkanut marraskuussa 2022 Nuorten start up -pilotti -hanke. Hanketta rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö, ja sen toiminta-aika jatkuu 31.8.2024 saakka. Hankkeessa tarjotaan matalalla kynnyksellä nuorille alle 30-vuotiaille TE-toimiston ja työllisyyden kuntakokeilujen asiakkaille tietoa yrittäjyydestä ja tukea yrittäjyyden polulle siirtymisessä. Tavoitteena on myös kohtauttaa yrittäjyydestä kiinnostuneita nuoria omistajanvaihdosta suunnittelevien yrittäjien kanssa.

Työvoimakoulutusta yrittäjyyteen

Yrittäjänä luovalla alalla (monimuoto) Oulu, kesto 50 päivää, haku päättyy 8.5.2024
Oletko luovan alan toimija, jonka tavoitteena on yrittäjämäisen toiminnan aloittaminen tai jo olemassa olevan yritystoiminnan kehittäminen? Tämä koulutus on tarkoitettu sinulle. Voit olla vasta urasi alussa tai jo kokenut konkari.

Monimuotokoulutus jakautuu sisällöllisesti viiteen teemaan. Jokainen teema tähtää siihen, että voit aloittaa yrittäjämäisen toiminnan suunnitelmallisesti ja kannattavasti tai kehittää olemassa olevaa liiketoimintaa luovalla alalla.

Koulutus toteutetaan ajalla 24.5.–16.8.2024 pääosin verkkokoulutuksena, haku päättyy 8.5.2024. Koulutus toteutetaan jaksotettuna. Opetusta ei järjestetä: 8.–21.7.2024.
Koulutusjaksoon sisältyy kolme lähipäivää/workshopia Oulussa.

Valinta koulutukseen tapahtuu hakemuksen perusteella. Kerrothan hakemuksen Omat perustelut -kohdassa:

  1. Millä luovalla alalla toimit?
  2. Minkälaista yrittäjäosaamista tai yrittäjätaustaa sinulla on?

Haku Yrittäjänä luovalla alalla -koulutukseen (te-palvelut.fi)

20.2.2024 TE-live tallenne on katsottavissa Luovuus elämäntapana ja elinkeinona (te-live.fi)

Nuorten start up -pilotti -hankkeeseen osallistuminen ei velvoita sinua aloittamaan yritystoimintaa. Hankkeen kautta saat paljon tietoa yrittäjyydestä ja apua yrittäjän polulle. Lähde siis rohkeasti mukaan, jos yrittäjyys kiinnostaa sinua!

Ota yhteyttä, niin kerron lisää Nuorten start up -pilotti -hankkeesta ja sen tarjoamista palveluista!

Projektipäällikkö Minna Tuhkanen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Puhelin 0295 056358

Tiesitkö, että voit aloittaa yritystoiminnan työttömänä ollessa, ilman että ensimmäisen neljän kuukauden aikana yritystoiminnalla on vaikutusta oikeuteesi saada työttömyysetuutta, mikäli sen saamisen ehdot täyttyvät. Kysy lisätietoa TE-toimistosta/Työllisyyden kuntakokeilusta!

ELY-keskuksen, TE-palveluiden ja Työllisyyden kuntakokeilut -logot.

Poistotekstiilit keräykseen

Nostot

Posted on by
Vastaus
Poistotekstiilin keräyspisteessä on etiketti, jossa on keräysohje.

Tiukentunut lainsäädäntö ja kiristyneet kierrätysvelvoitteet ohjaavat jätteet hyödynnettäväksi sen sijaan, että ne loppusijoitettaisi kaatopaikalle tai poltettaisi energiana. Jätteiden lajittelu ja kierrätys on tärkeää, sillä sen avulla saadaan arvokkaat materiaalit ja raaka-aineet uudelleen käytettäväksi. Uusi jäteasetus velvoittaa keräämään erikseen tekstiilijätteen, joka ei ole enää käyttökelpoista ja joka on aiemmin mennyt poltettavaan jätteeseen.

Jäteasetuksen mukaan vuoden 2023 alusta alkaen kaikissa kunnissa on järjestettävä tekstiilijätteen vastaanotto ja ne on lajiteltava erikseen muusta jätteestä.

Ihan mitä tahansa ei tekstiilijätteen keräykseen voi laittaa, vaan keräykseen kelpaavat vain kuivat, hajuttomat ja homeettomat tekstiilit. Poistotekstiilin keräykseen voi laittaa loppuun kuluneet ja pestyt sekä kuivat takit, housut, hameet, paidat, lakanat, pyyhkeet, pöytäliinat, verhot ja vähintään 20 cm x 20 cm kokoiset kangastilkut. Poistotekstiili tulee pakata tiiviisti suljettuun muovipussiin.

Erilaisia kodin tekstiilejä.

Poistotekstiilikeräykseen eivät kuulu: matot, kengät, laukut, vyöt, alusvaatteet, sukat ja sukkahousut, tyynyt ja peitot eikä pehmusteet ja pehmoeläimet. Myöskään likaiset, kosteat, homeiset, haisevat, öljystä tai maalista tahriintuneet sekä tekstiilituholaisia sisältävät tekstiilit eivät kuulu tekstiilijätteen keräykseen, vaan ne tulee viedä polttokelpoiseen jätteeseen. Jos vaatteessa on pesun jäljiltä esimerkiksi ruokatahra tai värjäymä, se ei haittaa.

Pohjois-Pohjanmaan poistotekstiilien keräyspisteet kartalla

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on kerännyt maakunnan poistotekstiilin keräyspisteet kartalle. Palvelulla voi etsiä kotitalouksien tekstiilijätteille tarkoitettujen, alueellisten keräyspisteiden tietoja Pohjois-Pohjanmaalla.

Kartta.

Poistotekstiilin keräyspisteet (kartta, arcgis.com)

Poistotekstiili kiertoon paikallisesti

Kaksi poistotekstiilin keräyspistettä on sijoitettu sisätiloihin.

Oulun seudulla Kiertokaaren järjestämään poistotekstiilin keräykseen tuotu materiaali lajitellaan Oulussa. Osa kerätystä poistotekstiilistä on vielä käyttökelpoista ja osa voidaan hyödyntää muuten. Keräykseen jätetyt käyttökelpoiset tekstiilit myydään tai lahjoitetaan eteenpäin hyödynnettäväksi paikallisesti. Kiertokaaren tavoitteena on, että suurin osa kerätystä poistotekstiilistä jäisi vielä Oulun seudulle käyttöön tai muuten hyödynnettäväksi.

Loppuosa, käyttöön kelpaamaton materiaali toimitetaan Paimioon Lounais-Suomen jätehuollon tekstiilien jalostuslaitokselle. Poistotekstiilin jalostuslaitoksella tekstiilistä valmistetaan kierrätyskuitua, jota käytetään uusien tuotteiden raaka-aineena. Tällä kierrätysraaka-aineella yritykset korvaavat neitseellisten raaka-aineiden osuutta tuotteissaan. Kuidusta tehdään lankaa, kangasta ja erilaisia pehmukkeita. Kuluttajien poistotekstiilistä mekaanisesti jalostettu luonnonkuitua käytetään uusien vaatteiden raaka-aineena ja siitä valmistetaan villalankaa.

Sanna Moilanen
Ilmasto- ja kiertotalousasiantuntija